Baarin kannatusmaksut
Feminismin trendillä ja sukupuoli-trendillä on mun silmissä ollut yhteistä se, että joillakin näitä aatteita ajavien henkilöiden puheenvuoroissa (diskurssissa) on hyvin havaittavissa oleva sivujuonne, jonka sanoman perusteella näyttää hyvin selkeästi siltä, että sen tavoite on ollut saada heteromiehet tuntemaan olonsa jollain tapaa syylliseksi tai huonoksi.
Lapsen on kuitenkin mielestäni johdonmukaista tajuta murrosiässä kehonsa olevan vääränlainen, sillä tänä aikana tapahtuu suurin osa sukupuolten välillä erilaisista muutoksista.
Genitaalit eivät ole ainoa asia, mikä kehossa saattaa tuntua väärältä.
toysnstuff: Ihmettelen miten selkeästi paljon asiaa pohtineelle on jäänyt noinkin antiikkinen käsitys sukupuolesta. Suosittelen ottamaan asiasta oikeasti selvää. Itse en rupea ohjaamaan, minulta menisi siinä mielenterveys.
Lapsen tukeminen, auttaminen ja kriittistenkin kysymysten ja kantojen esittäminen voidaan hyvin tehdä siitä lähtökohdasta, että hyväksytään ihminen yksilönä. Ts. minusta kasvattajan, oli hän sitten vanhempi tai kasvatusalan ammattilainen, ei tarvitse kertoa, että lapsi on hyvä tyttö tai poika vaan hyvä juuri sellaisena kuin on.
Itselläni näiden ajatusten pohjana toimii vastikään nähty video oikeasta perheestä, jossa pojan vartaloon syntynyt poika oli sitkeästi pienestä asti ilmoittanut olevansa tyttö.
Kasvatusalan ammattilaisten joukossa ja koulutuksessa tuntuu vallitsevan vahvasti ajatus, jossa tukeminen ja kannustaminen ja kyseenalaistamaton hyväksyminen sukupuoliristiriitoja potevien kohdalla on ainoa oikea tie.
Kasvatusalan ammattilaisten joukossa ja koulutuksessa tuntuu vallitsevan Olen käsityksessä, että keskusteluavun pariin sukupuoliristiriitoja kokevat ohjataankin ja siellä otetaan huomioon sekä sukupuoli, että henkinen hyvinvointi yleensä. Sitä en osaa sanoa, missä hengessä keskusteluja käydään.
Itse halusin lapsena olla poika. Kerroin reippaasti ääneen useasti, kuinka minullekin vielä kasvaa pippeli. Minulla tämä johtui vain siitä, että leikkitoverini olivat poikia aina kouluikään asti. Mistään kriisistä ei voinut puhua. Vaikea sanoa, miten asia olisi kääntynyt, jos vanhempani olisivat alkaneet jutella, että voin halutessani olla poika ja parhaansa mukaan auttaa minua olemaan poika.
Silti en sanoisi, että on väärin tukea lasta sukupuolen korjaukseen. Mutta on varmasti vääriä tapoja siihen. Auttaminen ja tukeminen voi olla sitäkin, että varmistetaan sen olevan oikea ratkaisu. Esimerkiksi sen terapian avulla.
Lainaus käyttäjältä: toysnstuff - 16.11.2019, 19:47Feminismin trendillä ja sukupuoli-trendillä on mun silmissä ollut yhteistä se, että joillakin näitä aatteita ajavien henkilöiden puheenvuoroissa (diskurssissa) on hyvin havaittavissa oleva sivujuonne, jonka sanoman perusteella näyttää hyvin selkeästi siltä, että sen tavoite on ollut saada heteromiehet tuntemaan olonsa jollain tapaa syylliseksi tai huonoksi.Tässä(kin) keskustelussa on toistuvasti kerrottu ja tarkennettu, että kyseessä on laajempi kulttuurin kritiikki, eikä yksittäisiä miehiä, tai miessukupuolta koskeva lyttääminen. Siksi mun silmissä näkyy epävarmoja heteromiehiä, jotka hyppäävät takajaloilleen hokeemaan "ei kaikki miehet! enää ei saa olla mies! mitään ei saa sanoa! minua syytetään! minä olen uhri!", kun joku osoittaa näitä cis-heterokulttuurissa olevia ongelmia. Kyse ei ole meistä, vaan siitä kulttuurista, jonka osasia aivan kaikki me tällä pallolla tallaavat tavalla tai toisella olemme. Nämä ongelmat pitäisi suoraselkäisesti tunnustaa ja alkaa itse toimimaan niiden kitkemiseksi, eikä ripustautua ristille huutamaan omaa syyttömyyttään.
Varmasti voi olla yksittäisiä ihmisiä, jotka syyn tai toisen varjolla haluavat saada jonkun muun tuntemaan olonsa huonoksi. Lgbtq-oikeuksien ajaminen, tai heterokulttuurin ongelmankohtien kritisointi ei ole sitä, eikä sitä tehdä sen vuoksi, eikä siksi yksittäistapausten tuominen kokonaisuutta käsittelevään keskusteluun ole hedelmällistä. Se vaikuttaa ainoastaan savuverholta, jolla yritetään ohjata keskustelu sivuun varsinaisesta aiheesta.
Otan vaikka varoituksen, määräaikaisen bannin tai viharyöpytyksen tämän sanomisesta:Ylläoleva toysnstuffin viesti koskien transsukupuolisuutta on kuin lukisi Maria Nordinin mainosta eheytymisestä Priden aikaan. Järkyttävää höpönlöpöä ja selkeästi perehtymättömän ihmisen puolueellista, leimaavaa ja ennen kaikkea lapsekkaan oloista yleistämistä asiasta, josta ei ole alkeellisintakaan ymmärrystä.
Mutta eiväthän naiset saa arvostella dominoivia miehiä!(Sarkasmivaroitus)
On täysin normaalia (neuroottisuutta) uskoa, että jokin asia omassa kehossa on se probleema, miksi ei ole tyytyväinen itseensä ja jonka muuttuminen paremmaksi tai puuttuminen tekisi tyytyväiseksi itseensä. Jotkut menevät sitten leikkauttamaan itselleen paremman leuan, nenän, huulet, rinnat. Ja kas, jonkin ajan päästä se onkin jokin muu juttu, mikä on syypää omaan tyytymättömyyteen.Kunnes, parhaimmillaan, tajutaan joku päivä, että ongelma on se tyytymättömyyden tunne. Eikä se kohde, mihin se on sitoutunut - eli kohdistettu.Kun tämän tajuaa, voi mennä selvittämään sitä tyytymättömyyden tunnetta terapiaan. Ja löytää sieltä (about) kaiken sen, mistä se juontuu ja miksi siihen reagoi niinkuin reagoi. Miksei sitä ole voinut kokea alkuperäisenä, vaan se on pitänyt ohjata jonnekin muualle.
Nykyaikainen naiivi trendi siitä, että ihminen tietää itse mikä on hänelle parhaaksi ja se mikä tuo kivan, hyvän ja "terapeuttisen" olon, on kehittävää ja kasvattavaa, on ihan bullshittiä.
Lainaus käyttäjältä: toysnstuff - 16.11.2019, 22:25On täysin normaalia (neuroottisuutta) uskoa, että jokin asia omassa kehossa on se probleema, miksi ei ole tyytyväinen itseensä ja jonka muuttuminen paremmaksi tai puuttuminen tekisi tyytyväiseksi itseensä. Jotkut menevät sitten leikkauttamaan itselleen paremman leuan, nenän, huulet, rinnat. Ja kas, jonkin ajan päästä se onkin jokin muu juttu, mikä on syypää omaan tyytymättömyyteen.Kunnes, parhaimmillaan, tajutaan joku päivä, että ongelma on se tyytymättömyyden tunne. Eikä se kohde, mihin se on sitoutunut - eli kohdistettu.Kun tämän tajuaa, voi mennä selvittämään sitä tyytymättömyyden tunnetta terapiaan. Ja löytää sieltä (about) kaiken sen, mistä se juontuu ja miksi siihen reagoi niinkuin reagoi. Miksei sitä ole voinut kokea alkuperäisenä, vaan se on pitänyt ohjata jonnekin muualle.Onks sulla jotain dataa ton väitteen tueksi? Vai vaan mutu fiiliksiä.
Mistä tiedät että transihmiset jotka käyvät prosessin läpi ei ole tyytyväisiä lopussa?
Psykoanalyysin mukaan toki kaikki johtuu aina jostain Freudilaisesta lapsuudesta, mutta se ei välttämättä vastaa todellisuutta missä eletään. Vähän hassua yleistää noin räikeästi.
Lainaus käyttäjältä: toysnstuff - 16.11.2019, 22:25Nykyaikainen naiivi trendi siitä, että ihminen tietää itse mikä on hänelle parhaaksi ja se mikä tuo kivan, hyvän ja "terapeuttisen" olon, on kehittävää ja kasvattavaa, on ihan bullshittiä.Sori mut sun kirjoitusten perusteella sun uskomus tuntuu olevan se että sä tiedät mikä ihmisille on parhaaksi ja mikä tuo kivan, hyvän ja "terapeuttisen" olon. Mun mielestä se on vähän naiivia ja bullshittia.
Sukupuolittuneiden stereotypioiden tiedostaminen ja kyseenalaistaminen tekisi minusta hyvää jokaisen psyykelle. Siinä vaiheessa jos huomaa toimivansa tai ajattelevansa jollain ikävältä tuntuvalla tavalla vain siksi että penis joko on tai puuttuu, on ehdottomasti aika heivata pyrkimys täyttää sellaisia odotuksia.