BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Jade95 - 16.02.2015, 07:12
-
Kertokaa omia mielipiteitä miks, tai miks ei? Itse en jaksais enää mitään ihme säätöjä, vaan haluan sitoutua.
-
Voi mutta ei mitään järkeä.
-
Voi mutta ei mitään järkeä.
Miksei?
-
... kysyy henkilö, joka on moderaattoreiden "tarkkailussa" :)
-
Miksei voisi? Jos on avioliittoja jossa ikäeroa on yli 50 vuotta niin miksei voisi olla vakavast otettavia suhteita pienemmällä ikäerolla. D/s-suhteessa ikäero voi olla yksi hyvinkin positiivisesti vaikuttava tekijä, antaen jo itsessään vallan toiselle osapuolelle. Toki suuri ikäero voi aiheuttaa sen että elämää katsotaan kovin eri näkökannalta, joten tasa-arvoisuus voi olla se haastavin puoli.
Oleellista lienee lähinnä se että suhteen kumpikin osapuoli tietää mitä itse haluaa ja mitä toinen suhteesta haluaa ja miettii onko kykeneväinen antamaan toiselle sen mitä tämä kaipaa, silloin mahdollisuus onnistumiselle on suuri iästä riippumatta.
-
Itse 5-kymppisenä puumana voisin halutakin vakavan suhteen 2-kymppisen miehen kanssa. Täytyy vaan osata ajatella, että kokemukset ja elämäntilanteemme on erilainen ja lähinnä minun kokeneempana ottaa ne erot huomioon. Väistämättä tulee mieleeni, että suhde ei olisi ainakaan taloudellisesti kovin tasa-arvoinen, mutta sekin on itsestä kiinni haittaako se vai ei.
Mutta haluaako nuori mies vakavan suhteen mun ikäisen naisen kanssa? No ehkä parikymppisenä. Mutta todennäköisesti miehelle tulisi jossain vaiheessa halu perustaa perhe ja saada lapsia ja siihenhän minusta ei enää ole.
Kysyjä on nuori nainen, joten hänellä tilanne on toinen, hän voi tehdä lapsia myös vanhemman miehen kanssa. Mutta haluaako eläkeikää lähestyvä mies kotiinsa pikkulasta ja sitoutua lastenhoitoon, kun ikätoverit golfaavat talvet Espanjassa?
Mikään ei estä eri ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia rakastamasta toisiaan ja tulemasta keskenään toimeen, henkisellä puolella ikä on todellakin vain numeroita.
-
Enpä usko suhteen toimivuuteen jossa iso ikäero. Molemmilla on ikäisensä kaverit, harrastukset ja odotukset elämältä. Toinen haaveilee perheestä ja työurasta, toinen miettii eläköitymistä. Seksi voi olla yhdistävä tekijä, mutta en usko sen kantavan loppuelämää. Jokainen kuitenkin miettii ja päättää asiansa itse.
-
Itse 19-vuotiaana voin kokemuksesta sanoa että se ainakin vaatisi todella paljon. Kokemukseni mies yli vähän päälle 40, ja hän sanoi usein, ettri käsitä että olen niin nuori ja kokematon. Häntä myös häiritsi "teinijuttuni", joita kertoilin.
Tietysti jokainen suhde ja sen toimivuus riippuu ainoastaan henkilöistä. Se mikä toisilla ei toimi voikin toimia jollain toisella. Jos jotain tarpeeksi haluaa, sen voi saavuttaa. Suhteessa tietysti molempien (kaikkien osapuolten) on sitä haluttava. Jos ryhtyy jollain tavalla (yhteiskunnallisesti) haastavaan suhteeseen, on oltava valmis keskustelemaan ja selvittämään niitä haastavia asioita.
Henkilökohtaisesti en tuomitsisi heti alkuunsa suhdetta huonoksi tai epätoimivaksi, mutta miettisin kyllä mitä se vaatii.
-
Suhteeseen tarvitaan VAIN kaksi ihmistä, ei foorumia, ei yhteisöä, ei sukulaisia.
Jos itse uskoo kumppaninsa kanssa että se on mahdollista, on aivan sama mitä muut uskoo.
Tai jos antaa muiden vaikuttaa ei edes samanikäisen kanssa voi onnistua jos ympäristö ei tyypistä pidä.
Onko HK:n sininen hyvää ja voiko sitä syödä jokapäivä?
-
Suhteeseen tarvitaan VAIN kaksi ihmistä, ei foorumia, ei yhteisöä, ei sukulaisia.
Jos itse uskoo kumppaninsa kanssa että se on mahdollista, on aivan sama mitä muut uskoo.
Tai jos antaa muiden vaikuttaa ei edes samanikäisen kanssa voi onnistua jos ympäristö ei tyypistä pidä.
Onko HK:n sininen hyvää ja voiko sitä syödä jokapäivä?
-_- Kai sitä silti mielipiteitä saa kysyä? No ei ilmeisesti..
-
Suhteeseen tarvitaan VAIN kaksi ihmistä, ei foorumia, ei yhteisöä, ei sukulaisia.
Jos itse uskoo kumppaninsa kanssa että se on mahdollista, on aivan sama mitä muut uskoo.
Tai jos antaa muiden vaikuttaa ei edes samanikäisen kanssa voi onnistua jos ympäristö ei tyypistä pidä.
Onko HK:n sininen hyvää ja voiko sitä syödä jokapäivä?
-_- Kai sitä silti mielipiteitä saa kysyä? No ei ilmeisesti..
Muru, luulen että Juuttiksen pointti tässä on se, että parisuhde on aina kahden kauppa - ei sillä ole merkitystä itse suhteelle mitä muut ajattelee. Joko se toimii tai sitten ei.
Uskon, että tuollakin ikäerolla parisuhde voi toimia, mutta on hyvä pitää kuitenkin mielessä se, että yleisesti 19-vuotias ajattelee varsin eri tavoin kuin edes 25-vuotias, saati 50-vuotias. Totta on, että on poikkeusia, en kiellä sitä, mutta yleensä ajatusmaailmassa on suuriakin eroja - saattaa olla kuten joku jo mainitsikin, että nuoren päässä ajatukset kulkevat tulevaisuuden ja aikuisuuden ympärillä, bailaamisen ja ehkä tulevien lasten maailmassa siinä missä 50-vuotias saattaa mietiskellä tulevia eläkepäiviään ja rentoja aikoja.
Ja toistan, jokainen on yksilö, mikä toimii toiselle ei välttämättä toimi toiselle. Kuuntele sydäntäsi ja keskustele peloista, tunteista ja ajatuksista hänen kanssaan, kerro mikä mietityttää. Älä vain haudo ajatuksia päässäsi vaan keskustele mahdollisen kumppanisi kanssa.
-
Vaikka suhde on vaan kahden kauppa eikä riipu muiden mielipiteistä tai ennusteista, niin silti kysyjä on mielestäni ihan oikeassa, kun kyselee mielipiteitä, lähinnä vinkkejä mitä asioita on hyvä miettiä, kun ikäerolliseen suhteeseen on ryhtymässä.
Toivoisin keskusteluun enemmän kokemuksia kuin mutuja.
-
No, itselle ei tulis mieleenkään ihastua parikymppiseen.. -- Kyllä omasta mielestä se elämänkokemuksien ja arvomaailmojen erilaisuus yhdistettynä yhteiskunnallisiinkin muutoksiin ( omissa teinikokemuksissamme,jne) ja sitäkautta ajattelutapoihin on kuiluna ihan älytön..
En kuitenkaan tarkoita etteikö nämä muodin, ym virtaukset ja niiden muutokset ajassa sinänsä kiinnostasi... tai etten tulisi toimeen mentaalisti nuorten kanssa.. tai ettenkö olisi "riittävän hullu" halutessani, jopa parikymppiselle..?!
Sessiojuttuja pystyn toteuttamaan D/lg viitekehyksessä parikymppisen kanssa laajemminkin (tuossa kun on sitä riittävää todellisuuspohjaa leikille iän tuoman luonnollisen perspektiivin ja auktoriteetin kautta..) - ehkä pystysin eettisesti harrastamaan jopa seksiä.. naisen kanssa joka on tyttäreni ikäinen..hmm.
Mutta en mä halua elää uudestaan niitä aikoja kun itse vakavasti seukkas 19vuotiaan kanssa, ja oli jumalattoman rakastanut -ne jutut on valettu semmoseen määrään kultaa ja timantteja ettei tohon luolaan ole mitään järkeä mennä edes koputtelemaan..
Itse koen että arvo ja psykofyysisellä mittarilla 50/19 suhde olis vähän ku et 16vuotias jakais vapaa-aikansa ja leikit vaikka 10vee sisarensa kanssa.. jompi kumpi nyt vaan ei millään saa toisesta "sielunkumppania"... -Intressit vaan ovat täysin erilaiset..
jos sit kysytään, entäs jos nainen olis jo 29vee.. ja mies 60.. hmm---Mieluummin näin
-
Itselläni oli pari vuotta sitten "juttu" parikymppisen jätkän kanssa, käytökseltään ja olemukseltaan paljon kypsempi kuin muut ikäisensä. Olihan se hetken kivaa, hetken hurmos niin sanotusti. Vaikka se ikäero ei ollut kuin kymmenisen vuotta, se oli liikaa, kun se kulki tuonne kaksikymppisen suuntaan. Sieltä puuttui se elämänkokemus ja sen myötä realiteetit elämästä. Tunsin itseni loppupeleissä toiseksi äidiksi, joka taluttaa poikaa aikuusuuteen. Realiteettien puutteiden vuoksi kuvioissa oli hänen puoleltaan turhaa mustasukkaisuutta ja toki sitten oli myös näkemyseroja siitä, että keiden seurassa minun on soveliasta aikaani viettää. Rajoitteita olisi ollut liikaa hänen puoleltaan siihen nähden, mihin itse olisin ollut valmis myöntymään.
Siinä mielessä tämä on vähä OT, koska ikäeroa ei tässä keississä ole tarpeeksi. Kuitenkin sama pointti pätee myös tässä tapauksessa. Jos olet suhdetta aloittamassa, niin vähintäänkin keskustelu suhteen laadusta on paikallaan. Mikä se oma mielikuva on siitä suhteesta.
-
On näitä säätöjä nähty joskus lähipiirissä. Ei nyt ihan noin radiaalilla erolla, mutta kuitenkin.
Joistakin suhteista voi heti sanoa, että ne on tuomittu epäonnistumaan kuten erään opiskelukaverini (erittäin älykäs nainen) suhde 7v. nuorempaan yleissivistykseltään rajoitetumman pojanklopin kanssa. Nuorena muutama vuosi iässä tuo aivan eri tason kompetenssin kohdata arkielämän haasteita. Naisilla on varsinkin varhaisnuoruudessa kaiken lisäksi selkeä etumatka, joten "puuman" ja nuoren miehen välinen suhde perustunee muuhun kuin platoniseen pohdintaan elämän merkityksestä. Mulle eräs naiskollega väitti, että tämä henkinen ero kestää koko elämän ajan ja hän väitti, että miehet ovat ikuisia poikia.
Tähän kertomaani suhteeseen. Tunsin itseasiassa valtavaa myötähäpeää kun tämä "teini-iästään" uudelleen innostunut nainen hengaili viikonloput ajamalla p...urallia ympäriinsä nuorisoporukan kanssa. Sitä hauskaa kesti aikansa ja lopputulos oli jo tähtiin kirjoitettu. Realismi iskee silmille.
Tiedän myös tapauksen, jossa nuorempi mies on tuotu ulkomailta puolisoksi ja ikäeroa on todella reilusti. Tässä tapauksessa tulee heti mieleen se, että osapuolet eivät ole täysin tasa-arvoisia kun toinen ei ymmärrä kulttuuria/kieltä ja on myös taloudellisessa riippuvuussuhteessa puolisoonsa. Itse olen kuitenkin onnellinen naisen puolesta ja hän on nykyisin täynnä elämäniloa. En halua ottaa mitään häneltä pois enkä lähde neuvomaan miten kenenkin tulisi toimia.
Mitä itse tekisin tässä tilanteessa? Skippaisin tämän vaihtoehdon. Suhde on paljon muutakin kuin pelkkä fyysinen kontakti ja on hyvinkin olettavaa, että henkisen puolen rakentaminen voi olla hyvin haastavaa näin ison ikäeron kanssa.
Niin se maailma muuttuu. Teini-poikana näki unia naapurin 30v. rouvasta ja nyt samanikäinen nainen tuntuisi jo kovin nuorelta.
Toisaalta onhan esim. machokulttuureissa nuorilla ja pitkäsäärisillä naisilla oma vankka statusarvonsa, joita esitellä. Tosin niin päin, että mies "esittelee" nuorta saalistaan.
Eihän putin tai berlusconi esittele maatuskoita aitiossaan vaan se on täynnä pitkäsäärisiä nuoria naisia.
-
Kun mä olin 19, isäni oli 40, joten 50-v. miehet olivat HUOM. minun mielestä ja minulle itselleni ollessani 19-v. nörtti täysi tabu, samaa luokkaa eläimiinsekaantumisen ja kannibalismin kanssa. Eivät edes "ällöjä" ja "limaisia", vaan seksuaalisesti he ei mulle olleet olemassa. Mukavia koulun opettajia tietysti saattoivat olla, ei siinä mit. Perheen, serkussarjan, kerrostalopihan jne. vanhimpana lapsena kasvettua olo on tuntunut kodikkaammalta nuorempien kanssa, mutta nykyään kun nuoremmat miehet ovat perheenperustamisikäisiä ja -haluisia, on tullut laajennettua otantaa varttuneempaankin väkeen.
Melkein 5-kymppisiinkin. Sen lisäksi että heikäläisiä on tullut tavattua, heltä lappaa privaviestiä täällä ja muualla, koska he ovat jotain vailla. Mulle väittävät että se jokin olisi Domme, mutta omat aavistukseni sanovat että monella sen ikäisellä miehellä vaikuttaa olevan elämässä jonkinlainen herkkisvaihe päällä. Siis vaikka päällisin puolin olisivat ihan tavis heteroita. Mielestäni aivan älyttömän osuva nettijuttu tässä :)
http://creat.fi/paula-ojanen-neiti-nelikymppinen-mies/ (http://creat.fi/paula-ojanen-neiti-nelikymppinen-mies/)
Kun en tunne ketjun aloittajaa en tietenkään voi tietää minkälainen ukkometso juuri hänelle tällä hetkellä pörhistelee, mutta yleinen tendenssi on tämä. Nuoret naiset ja ikääntyvämmät miehet on ikään kuin saman verran mutta eri tavoin "confused" maailman edessä ja seksuaalisesti samassa vaiheessa. Sama juttu nuorilla miehillä ja ikääntyvämmillä naisilla.
Enää pitäis tietää, minkä maailman edessä itsekukin hämmentyy - onko erot liian suuret?
-
Ainahan sitä haluta voi. Eri asia on, toimiiko suhde arjen harmaudessakin alkuhuuman jälkeen. Itse olen hyvin epäileväinen, mutta kukin tavallaan.
-
Jotenkin epäilen suhteen toimivuutta noin isolla ikäerolla. Pariskuntana on varmaan mukavaa jos viikonloppuisin tykkää tehdä samoja asioita, ja tulevaisuudeltakin molempien odotukset on suht samanlaiset ja tulevaisuutta on mukava suunnitella. 50 vuotias mies ei välttämättä enää halua lapsia, kun taas 19 vuotiaalla naisella yleisesti se vaihe on vasta edessä. Ja vaikka nyt tuntuisi että lapsia ei halua, niin odotas kun olet 30 ja vauvakuume iskeekin..mieshän on sitten 60, ja pian jo mahdollisesti jäämässä eläkkeelle töistä.
Kyllä niitä nuorempiakin miehiä on tarjolla, turhaan tyytyisit vanhaan ukkoon :)
Minulla ja miehelläni on 9 vuoden ikäero, joillekkin sekin on jo liikaa, joten makunsa kullakin.
-
Mä en kyllä usko, että tolla ikäerolla oleva suhde tulee olemaan pitkäaikainen. Noin nuorena, 19, elämä on vielä edessä ja monenko ton ikäisen suhde kestää muutenkaan, vaikka ois saman ikäisenkin kanssa? Muistan itse ainakin ton ikäsenä olleen ihan lapsi, en tiennyt olenko lintu vai kala vai mikälie :D Ja lasten hankkimiset tulee tottakai eteen tai niiden pohdinta sekä myöskin se, että elämässä on paljon nähtävää ja koettavaa, minkä varmastikin tuo 50 vee on jo kokenut, eikä 'rata' enää polttele niinkuin nuoria.
Mutta onhan noita paljon, varsinkin tässä skenessä, että mies on huomattavasti vanhempi ja tyttö taas nuori. Suhteiden kesto on sitten toista luokkaa. Tarvitseeko sitä nyt välttämättä jättää kokemattakaan, jos tuntuu sille, että toinen kiinnostaa.
-
Teen tästä ja yhdestä muusta ketjusta sellaisen tulkinnan, että kaipaat sellaista vanhempaa daddy-domia, joka on itsevarma, pitää sinua tarvittaessa kurissa, mutta rakastaa ehdoitta. Ja että tähän ehkä liittyy samalla fetissi vanhempiin miehiin, ehkäpä sellaisiin, joilla on hopeaa hiuksissa ja uurteita kasvoilla. Osuuko lähelle? (Fetlifessa on muutamakin ryhmä juuri tällaisille. Multa voi kysellä, jos ei itse löydä.)
Kyllä tuollaista etsiä saa. Ja maailmassa on miehiä, jotka etsivät samaa. Löytäminen ei ole välttämättä helppoa ja tosiaan omat haasteensa tulee myös suhteesta noin ison ikäeron kanssa. Mutta ei kuitenkaan välttämättä, jos vaan se suhteen dynamiikka natsaa.
Onnea etsintään.
-
Tarvitseeko sitä nyt välttämättä jättää kokemattakaan, jos tuntuu sille, että toinen kiinnostaa.
tää on kyllä hyvin sanottu, ja samaa mieltä, jos kiinnostaa niin miksi jättää kokeilematta, vaikka kukaan itse mukaan lukien ei uskoisi suhteen pitkään kestoon ja yhteiseen tulevaisuuteen. Etenkin 19 vuotiaana on vielä aikaa melkein tuhlattavaksikin, vaikka sitten vanhemmassa herraseurassa :)
-
Teen tästä ja yhdestä muusta ketjusta sellaisen tulkinnan, että kaipaat sellaista vanhempaa daddy-domia, joka on itsevarma, pitää sinua tarvittaessa kurissa, mutta rakastaa ehdoitta. Ja että tähän ehkä liittyy samalla fetissi vanhempiin miehiin, ehkäpä sellaisiin, joilla on hopeaa hiuksissa ja uurteita kasvoilla. Osuuko lähelle? (Fetlifessa on muutamakin ryhmä juuri tällaisille. Multa voi kysellä, jos ei itse löydä.)
Kyllä tuollaista etsiä saa. Ja maailmassa on miehiä, jotka etsivät samaa. Löytäminen ei ole välttämättä helppoa ja tosiaan omat haasteensa tulee myös suhteesta noin ison ikäeron kanssa. Mutta ei kuitenkaan välttämättä, jos vaan se suhteen dynamiikka natsaa.
Onnea etsintään.
. Voi olla..yleisestikkin n.30-50vuotiaat kiinnostaa, mutta oon seurustellut nuorempien kanssa jolla ei oo ollut yhtään samat mieltymykset niin ei oo toiminu.
-
Varmaankin kaikkea seuranhakua helpottaisi kun sitä hakisi tai vastaisi hakuihin. Ja ettei ihan offaria niin miksikäs ei. Nuorikko piristämään loppuikää.
-
Täähän on hyvä idea, jos oma järki ei riitä: tekee haaveidensa mukasella nickillä taustatutkimusta.
-
Täähän on hyvä idea, jos oma järki ei riitä: tekee haaveidensa mukasella nickillä taustatutkimusta.
Anteeks mitä?
-
Varmaankin kaikkea seuranhakua helpottaisi kun sitä hakisi tai vastaisi hakuihin. Ja ettei ihan offaria niin miksikäs ei. Nuorikko piristämään loppuikää.
?Haen kyllä, mutta ei mua voi jokanen kiinnostaa?
-
Lyhyt vastaus kysymykseen on: kyllä voi.
Pitempi vastaus sitten vaatiikin reunaehtoja. Mitä tarkoitetaan "vakavalla suhteella"? Sitäkö, että ollaan toisilleen ne ainoat oikeat, elämä pyörii yhteisen kodin ympärillä, ja kuolema lopulta erottaa? Siinä tapauksessa suuri ikäero melko varmasti aiheuttaa kitkaa, ja vaatii melkoista suhteelle omistautumista, että se onnistuisi pidemmän päälle.
Vakava suhde voi olla myös sellainen, että molemmilla on omaa elämää, annetaan tilaa ja hyväksytään se tosiasia, että ei olla toisilleen kaikki kaikessa. Mutta ollaan kuitenkin sitouduttu joihinkin yhteisin tavoitteisiin elämässä - olkoon se sitten vaikka Daddy/girl -kuvio tai jotain muuta.
-
Varmaankin kaikkea seuranhakua helpottaisi kun sitä hakisi tai vastaisi hakuihin. Ja ettei ihan offaria niin miksikäs ei. Nuorikko piristämään loppuikää.
?Haen kyllä, mutta ei mua voi jokanen kiinnostaa?
Silloin lienee fiksua kertoa miksi ei. Pääsee jokainen asiassa eteenpäin.
-
Lyhyt vastaus kysymykseen on: kyllä voi.
Pitempi vastaus sitten vaatiikin reunaehtoja. Mitä tarkoitetaan "vakavalla suhteella"? Sitäkö, että ollaan toisilleen ne ainoat oikeat, elämä pyörii yhteisen kodin ympärillä, ja kuolema lopulta erottaa? Siinä tapauksessa suuri ikäero melko varmasti aiheuttaa kitkaa, ja vaatii melkoista suhteelle omistautumista, että se onnistuisi pidemmän päälle.
Vakava suhde voi olla myös sellainen, että molemmilla on omaa elämää, annetaan tilaa ja hyväksytään se tosiasia, että ei olla toisilleen kaikki kaikessa. Mutta ollaan kuitenkin sitouduttu joihinkin yhteisin tavoitteisiin elämässä - olkoon se sitten vaikka Daddy/girl -kuvio tai jotain muuta.
Toi että "Ei olla toisilleen kaikki kaikessa" ei kuullosta yhtään hyvältä..No lapsia ainakin pitää haluta, mutta esim. se onko avoin suhde on taas eri juttu.
-
ihan hyvin voi.
(http://i.perezhilton.com/wp-content/uploads/2014/08/courtney-stodden-doug-hutchinson-engaged-again__oPt.jpg)
-
Kumpi noista on 19?
-
Ja ketä noi on?
-
Kumpi noista on 19?
?
-
Kumpi noista on 19?
Ahhhaahhaaaa!! Mietin ihan samaa! ;D
-
Kumpi?
Minä en nähnyt kuvassa kuin pari suurta rintaa. Samanikäisiä luulen niiden olevan.
-
You can't hurry love! Bernie Ecclestone, 84, enjoys a very leisurely stroll with wife Fabiana Flosi, 35, in snowy Gstaad
Read more: http://www.dailymail.co.uk/tvshowbiz/article-2884848/Bernie-Ecclestone-84-enjoys-leisurely-stroll-wife-Fabiana-Flosi-35-close-23-million-Alpine-chalet.html#ixzz3S1AtFl65
Follow us: @MailOnline on Twitter | DailyMail on Facebook
-
Jaa'a.
Kyllä mä lähtisin lähestymään asiaa ihan samalla tavalla kuin moni muukin tässä keskustelussa. Sessiosuhteessa n.30v ikäero voi toimia joskus todella hyvin, parisuhteessa jossa luodaan perhe ja koti ja yhteinen elämä, sitä en tekisi. Jos toinen on 19v, joka vielä kouluttautuu ja hakee itseään on suhteessa (oletettavasti) kypsän 50v kumppanin kanssa, siinä törmää kaksi aivan eri maailmaa yhteen. Tulee tosiaan puheeksi nämä eläköitymiset ja rauhalliset eläkepäivät kun taas suhteen nuorempi osapuoli rakentaa vasta omaa uraansa ja elämäänsä. Eli parisuhteen vanhempi osapuoli katsoo lapsien perään jos jaksaa ja mökkeilee ja ehkä matkustaa kun toinen käy töissä.. Sitten tosiaan jos siihen ottaa vielä mukaan puheen lapsista, silloin pitäisi minusta myös miettiä sitä, miltä lapsista tuntuu kun isä on vanha. Voin itse omakohtaisella kokemuksella sanoa, että iäkäs isä ei aina ole kaikkein mukavin asia. Sillä fakta on, että tulen olemaan keskimääräisesti paljon nuorempi menettäessäni isäni kuin suurinosa muista ystävistäni tai ikäisistäni henkilöistä. Toki koskaan ei voi tietää, milloin kuoleman ovi käy, mutta todennäköisyys tälle on huomattavasti suurempi. Sama koskee myös sitä, että haluaako alle keski-iän oleva aikuinen haudata tai hoitaa puolisoaan joka siirtyy enemmän sinne vanhuuden porteille omine vaivoineen. Kai sitä jotenkin niin sanotaan, että nuorena ja vanhana ikäerot tuntuvat, siinä välissä ei välttämättä niinkään paljon. Ja mikä se ikäero sitten on.. 30v on jo paljon.
Toki maailma on pullollaan pariskuntia joissa on suuri ikäero, mutta itse näen sen jotenkin poikkeuksena, että sellainen suhde kestää ja on antoisa molemmille.
-
Olen balan kanssa samaa mieltä liki kaikissa noissa asioissa. Kuitenkin jäin miettimään, että miltä se lukuina näyttäis. 20-50, 30-60, 40-70, 50-80. Ei ihan mahdoton sinänsä.
Ikä tuo omat juttunsa. Mitä ne ovat, riippuu henkilöstä. Kaveri- ja tuttavapiiriini kuuluu myös yli 80 v. miehiä ja yksi hyvin tuntemani nainenkin. Eräskin meidän hirviporukan kaveri on paremmassa kunnossa kuin moni viiskymppinen. Aktiivinen naisten mies ja muutakin.
Sitten on tavallisia tallaajia. Muisti saattaa yli kaheksankymppisellä pätkiä. Noo, nuoremmillakin kyllä ... Ja olihan varsin tuttu, jo edesmennyt, mies yli 90 v kun hänellä oli vielä naisystävä. Ja ajeli autolla ihan hyvin. Meitä on niin moneksi. En lähtisi kuitenkaan 19 vuotiaan kanssa parisuhdetta rakentamaan.
-
Olen kohta 38. Lunttu täyttää tänä vuonna 30
Pakko, siis varmaan ihan pakko pakko, vaihtaa 18 v thaityttöön (tai poikaan ku ei noista aina tiedä) Molemmat käy.
-
Porukka ajattelee aika vanhakantaisesti "married for life", kun aletaan heti pohtimaan eläkeasioita tai hautajaisia. :) Ehkä asiaa voisi pohtia muutaman vuoden aikajänteellä, jolloin suhteelle saisi hieman realistisemman näkymän. Eroaahan ns. perinteisistäkin avioliittoon ajautuneista pariskunnista osa jo muutaman vuoden kuluessa, ja kaikista solmituista avioliitoista noin puolet päättyy avioeroon.
-
Kysymys oli vakavasta suhteesta. Onko muutaman vuoden suhde vakava suhde? ( edelliseen kirjoitukseen )
Voisi myös kysyä voikohan 20 v. haluta oikeasti vakavan suhteen yli 50 v kanssa?
Ja jos haluaa niin miksi?
Itse en aloittaisi suhdetta niin nuoreen,
tulisi tunne, että olisin mami.
-
Ap. taisi myös mainita, että lapset tulisivat kuvioihin, kyllä silloin on oikeasti puhuttava myös siitä eläköitymisestä :)
Aihe on kyllä hyvä, sillä tässä skenessä tosiaan ikäeroja esiintyy.
-
Raskaaksi heti ensitreffeillä?
-
Vois sit sanoa et eiks oo hei vähän niinku lääst seesön toi hela marriage ja yhden kortin varaan laskeminen lapsineen kaikkineen. Kauheen haavottuvaa tollanen ydinperheajattelu. Näinä heikentyvine hyvinvointipalvelunaikoina varsinkin. Enempi isiä ja äitejä, vaik eri ikäsiä, ni ei käy elo turvattomaksi eikä yksinäiseksi kenellekään :)
-
Raskaaksi heti ensitreffeillä?
Hell yeah! Why not? 8)
-
Mietin kunnolla ja kerron harkiten muutaman vuoden vartuttuani. Zlatan saattais pariisis sanoo et puhuu vähän, mut asiaa tästäkin.
-
Hieman haasteellinen suhde olisi. Vaikkakin varmasti antoisakin ;) varsinkin miehelle...
Naapurissa vieraillessa voisi katsella seinälle todeten "On sulla kyllä komeat hievensarvet seinällä. Mutta mulla on komea narttu sängyssä. Kumman valitsisit?".
Tai etelän lomalla esiinnyttäisiin aluksi tyttärenä ja isänä. Jossain vaiheessa voisi mummoilta mennä drinkit väärään kurkkuun kun isä puristelisi "tytärtään" hieman liian läheisesti. ;D
Kukapa ei haluaisi viettää aikaansa nuoremman neidon kanssa ja opettaa tätä tavoille. Mielenkiintoista. Mutta, mutta, asioissa on niitä huonojakin puolia. Vaikkapa ne lapset, vanha mies ei helposti viitsi/jaksa alkaa vaipanvaihto rumbaan, työntelemään rattaita jne. Samoin kokemukset ja elinpiiri on helposti erilaiset. "Missä olit kun kaksoistornit sortuivat?" Viiskymppis juhlissa kaverit voisivat tiedustella uuden naisystävän ikää todeten "mulla on kaapissa vanhempaa viskiäkin...".
Mutta, jos pitkäkestoinen suhde sopii molemmille ja mahdolliset vaikeudet sovitaan ja niihin löydetään molempia tyydyttävät ratkaisut, niin siitä vaan. Kuitenkin omasta mielestäni mies on, ainakin nautinnollisesti, todennäköisesti voittaja.
-
Kuitenkin omasta mielestäni mies on, ainakin nautinnollisesti, todennäköisesti voittaja.
Hhmm... Kyllähän niitä kaksikymppisiä katselee, mutta pidemmän päälle kun niitä pitäisi vakavassa suhteessa jaksaa kuunnellakin... Ihan vähän voisi käydä miestä sääliksi...
-
Raskaaksi heti ensitreffeillä?
Hell yeah! Why not? 8)
Ellei jopa ennen!
-
Hhmm... Kyllähän niitä kaksikymppisiä katselee, mutta pidemmän päälle kun niitä pitäisi vakavassa suhteessa jaksaa kuunnellakin... Ihan vähän voisi käydä miestä sääliksi...
Mietiskelin ihan samaa. Periaatteessa kun joku parikymppinen olisi just kiva sinisilmäinen sähköjänis, mutta aika harvassa on ne ~20 vuotiaat, joita oikeasti jaksaa kauhean pitkään kuunnella. Tai yrittää saada ymmärtämään jotakin, mein gott.
Toisaalta, kuinka "vakavaa" suhdetta voi 19-vuotiaalta odottaa? Veikkaisin yhdeksäntoistiaiden kipittävän aika vauhdilla karkuun, jos ei olekaan vaan tilulilulei hauskaakivaaihanaa kaikki. Ymmärrän kyllä tavallaan tällaisen suhteen pointin, koska siinähän käytännössä hypätään kotipöydästä seuraavaan valmiiseen pöytään leikkimään kotia, rakentamatta omaa kotia laisinkaan.
Kaikki tavallaan, mikäpä se siinä.
-
Hhmm... Kyllähän niitä kaksikymppisiä katselee, mutta pidemmän päälle kun niitä pitäisi vakavassa suhteessa jaksaa kuunnellakin... Ihan vähän voisi käydä miestä sääliksi...
Mietiskelin ihan samaa. Periaatteessa kun joku parikymppinen olisi just kiva sinisilmäinen sähköjänis, mutta aika harvassa on ne ~20 vuotiaat, joita oikeasti jaksaa kauhean pitkään kuunnella. Tai yrittää saada ymmärtämään jotakin, mein gott.
Toisaalta, kuinka "vakavaa" suhdetta voi 19-vuotiaalta odottaa? Veikkaisin yhdeksäntoistiaiden kipittävän aika vauhdilla karkuun, jos ei olekaan vaan tilulilulei hauskaakivaaihanaa kaikki. Ymmärrän kyllä tavallaan tällaisen suhteen pointin, koska siinähän käytännössä hypätään kotipöydästä seuraavaan valmiiseen pöytään leikkimään kotia, rakentamatta omaa kotia laisinkaan.
Kaikki tavallaan, mikäpä se siinä.
Mikä pitäis olla "hauskaakivaaihanaa" kaikki? Kyllä mä ainakin oon valms tekemään niitä ns "töitä" suhteen eteen. Ja en todellakaan halua että kaikki on aina vaan kivaa ja ihanaa.
-
Ei voi. Itseni puolesta tämä
-
Tiedän pariskunnan, joilla on yli 20 vuotta ikäeroa ja ovat täydellisiä toisilleen. Joidenkin muiden kohdalla se ei taas välttämättä toimisi niin hyvin. Riippuu hyvin paljon ihmisistä. Eli siis voi toimia tai ei voi toimia. Ei se välttämättä helppoa kuitenkaan ole.
-
Eiköhän kaikkien näiden vastausten jälkeen kannata miettiä ihan omalla päällään, toimiiko vai ei? Toisten mielestä toimii, toisten ei, kaikilla omat perustelunsa. Niistä voi valita mieleisensä. Ja jokainen suhde on omansa, kemia joko toimii tai ei, riippumatta muiden mielipiteistä.
-
Eiköhän kaikkien näiden vastausten jälkeen kannata miettiä ihan omalla päällään, toimiiko vai ei? Toisten mielestä toimii, toisten ei, kaikilla omat perustelunsa. Niistä voi valita mieleisensä. Ja jokainen suhde on omansa, kemia joko toimii tai ei, riippumatta muiden mielipiteistä.
. Ei voi sanoa tähän muuta kun että kyllä mietin myös ihan omalla päällä..
-
Itse sanoin aikoinaan, että mietitään sitä sun vanhenemista sitten, kun se hetki on käsillä. Silloin oli ikää 27/52. Jälkikasvua tuli, kun ikää oli 35/60. Sen jälkeen ei paljon mitään ollutkaan. Vanhenemista, valvomista, sairastamista, eloonjäämistä, eroamista, aika massiivisesti yrittämistä ja unohtamista, sen tosiasian kieltämistä, että ratkaisu oli kipeä - teki mitä tahansa... en oikeasti suosittele kenellekään, paitsi lystinpitoon.
-
Vastuuntuntoinen, yli 50v ei lähde mukaan tällaiseen leikkiin, koska se tietää lähes poikkeuksetta traumoja ja ikävää mainetta alle kaksikymppiselle, joka haluaisi ehkä joskus vielä perustaa perheen. En arvosta toimitapaa, eikä ole mielestäni kovin tervettä touhuilua. On yleistä, että nuoret aikuiset kokevat jossain vaiheessa seksuaalista kasvuaan vetovoimaa huomattavasti itseään vanhempiin, jollain tapaa karismaattisiin miehiin ja naisiin. Toteuttamaan lähteminen on kuitenkin enemmän kokemuksen hakemista, kun sitä aitoa rakkautta. Aika monta tarinaa olen kuullut ja tiedän, mutta jokainen niistä on päättynyt hyvin ikävällä tavalla. Useimmin juuri se yli 50v pakenee vastuutaan saatuaan haluamansa, etsii uuden nuorikon ja jättää aiemman nuolemaan haavojaan yksin. (30-50), voi vielä onnistua "oikeestikin", mutta tämä ikäero ei ole kovin tasapuolinen. Kehitysmaissa pakkoavioliittoina todella iso ongelma monissa valtioissa. Kyllä se yli 50v hakee tuolloin suhteesta aivan jotain muuta, kun sitä "oikeesti" vakavaa suhdetta. Voisi myös kysyä, että kuinka moni yli 50v haluaisi itsensä ikäisen tai jopa itseään vanhemman miniän/vävyn perheeseen? Tai etsiikö tuo alle 20v suhteesta tuolloin enemmän puuttuvan vanhemman korviketta, eli "daddy domia / mamia", kun sitä miehen ja naisen välistä parisuhde rakkautta?
-
Tämä ketju on varmasti koko BDSM-baarin historian huvittavin. En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Ihmiset, jotka ei ole elämässään onnistuneet yhdessäkään ihmissuhteessa, edes samanikäisten kesken, jakelee nauvoja kaiken tietävinä mukahuolissaan. Suvaitsevaisuus ei ilmeisesti myöskään koske parisuhteita, joissa mies on selvästi vanhempi naista? .. Tai nuorta naista, jolla on isot silikonirinnat ja lyhkänen hame?..
Ihan kuin vain vanhempi mies/nuorempi nainen -suhteissa olis ongelmia ja vain ne päätyisivät surullisesti. Tuskinpa vaan.
IKRM
-
Tämä ketju on varmasti koko BDSM-baarin historian huvittavin. En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Ihmiset, jotka ei ole elämässään onnistuneet yhdessäkään ihmissuhteessa, edes samanikäisten kesken, jakelee nauvoja kaiken tietävinä mukahuolissaan.
IKRM
Tunnet siis kaikki ketjuun osallistuneiden ihmisten elämät ja parisuhteet? Sorry tyyppi hei, mä oon niinkun nevähöörd susta :D
-
Siinähän ei ole mitään ihmeellistä, jos aikuinen mies vähän haluaa nuorta lihaa, mutta vakava suhde nostaa kyllä ainakin täällä päässä vähän kulmaa pystyyn. En halua tuomita kahden ihmisen rakkautta, mutta minusta on kyllä vähän vaikea kuvitella, että tuon ikäinen voisi olla vakavassa ja tasapainoisessa suhteessa keski-ikäisen kanssa. Itsellenikin tuntuisi aika omituiselta ajatukselta seurustella teinin kanssa, vaikka olen "vasta" kolmekymppinen. Nuori ihminen kuitenkin kasvaa henkisesti aika nopeaa tahtia ja elämänkatsomus ehtii hyvin heittää kuperkeikkaa vielä monta kertaa ennenkuin täytät 25 vuotta. 30 vuoden ikäero vähän vanhempana ei välttämättä olisi niinkään mahdoton (onhan presidentti Niinistölläkin 30 vuotta nuorempi edustusvaimo), mutta 19-vuotias on vielä aika lapsi.
-
Siinähän ei ole mitään ihmeellistä, jos aikuinen mies vähän haluaa nuorta lihaa, mutta vakava suhde nostaa kyllä ainakin täällä päässä vähän kulmaa pystyyn. En halua tuomita kahden ihmisen rakkautta, mutta minusta on kyllä vähän vaikea kuvitella, että tuon ikäinen voisi olla vakavassa ja tasapainoisessa suhteessa keski-ikäisen kanssa. Itsellenikin tuntuisi aika omituiselta ajatukselta seurustella teinin kanssa, vaikka olen "vasta" kolmekymppinen. Nuori ihminen kuitenkin kasvaa henkisesti aika nopeaa tahtia ja elämänkatsomus ehtii hyvin heittää kuperkeikkaa vielä monta kertaa ennenkuin täytät 25 vuotta. 30 vuoden ikäero vähän vanhempana ei välttämättä olisi niinkään mahdoton (onhan presidentti Niinistölläkin 30 vuotta nuorempi edustusvaimo), mutta 19-vuotias on vielä aika lapsi.
. Toi teksti kuullosti aika kauheelta esim. jo sen takia että mua ei nykyään kiinnosta oikeen alle 30vuotiaat, niin ton mielipiteen perusteella en vois saada ketään.
-
Tuota, kun.. Saulilla ja Jennilläkin on on ikäeroa 29 vuotta :o, millähän Nic:illä ovat täällä ?
-
Tuota, kun.. Saulilla ja Jennilläkin on on ikäeroa 29 vuotta :o, millähän Nic:illä ovat täällä ?
Varohan sanojasi tai kohta on mustapukuiset miehet ovella. ;D
-
Toki panosuhde 19 vuotiaan nuoren naisen kanssa kiinnostaisi tätäkin viisikymppistä.
Jos ihan oikeasta seurustelusta puhutaan niin ei tunnu enää kovin houkuttelevalta.
35 ja siitä ylöspäin alkaa taas lämmittää äijän mielikuvitusta.
-
Itseäni ei kiinnostaisi heikon itsetunnon omaava Herra seura, siis sellaisen joka juoksee nuoren lihan perässä. Huvittaisi vaan, jos hän vielä kehuskelisi asialla ja kutsuisi itseään esim. Masteriksi - Heikosta itsetunnostahan, tässä otsikossa on kuitenkin kysymys: Yli 50v saa kokea olevansa ikäänsä nuorempi ja nouseehan siinä itsetunto, hoivaamisen vietti, sekä sivussa vähän joku muukin herkemmin, kun nuori aikuinen osoittaa kiinnostusta ja huomiotaan. 19v puolestaan pääsee retostelemaan seksikokemuksillaan fiksumpiensa, eli ns.kokemattomien ikätoveriensa seurassa ja kokee olevansa siten muita henkisesti kypsempi, vaikka homma meneekin päinvastoin. Sen lisäksi hänen ei tarvitse vielä kantaa vastuuta ja kasvaa aikuiseksi, kun toinen pitää huolta. Hyvässä lykyssä kylkiäisenä tulee valmis koti, liikkuvat pyörät ja glamouria elämään, johon ei muutoin tuossa iässä/elämäntilanteessa olisi varaa.
-
Edelliseen: Mitä sitten? Miten se on sinulta tai minulta pois ;)
-
Vaikka ketjun otsikko on jo valmiiksi hieman provosoiva, niin tämä keskustelu ei mielestäni ole enää lähelläkään asiallista. Näköjään vihapuheelle on tarvetta...
-
Vaikka ketjun otsikko on jo valmiiksi hieman provosoiva, niin tämä keskustelu ei mielestäni ole enää lähelläkään asiallista. Näköjään vihapuheelle on tarvetta...
Mitenniin? On kumma kun MISSÄÄN ei saa kysyä mitään.
-
Vaikka ketjun otsikko on jo valmiiksi hieman provosoiva, niin tämä keskustelu ei mielestäni ole enää lähelläkään asiallista. Näköjään vihapuheelle on tarvetta...
Mitenniin? On kumma kun MISSÄÄN ei saa kysyä mitään.
Kuka sinua on kieltänyt mitään kysymästä? Sinä olet kysynyt, kielletty sinua ei ole ja vastauksiakin olet saanut ihan mukavasti,
-
Vaikka ketjun otsikko on jo valmiiksi hieman provosoiva, niin tämä keskustelu ei mielestäni ole enää lähelläkään asiallista. Näköjään vihapuheelle on tarvetta...
Mitenniin? On kumma kun MISSÄÄN ei saa kysyä mitään.
Kuka sinua on kieltänyt mitään kysymästä? Sinä olet kysynyt, kielletty sinua ei ole ja vastauksiakin olet saanut ihan mukavasti,
Joo ymmärsin väärin.
-
Kyllähän sitä nuorempana naurettiin että vaimon täyttäessä 40 se vaihdetaan kahteen kaksikymppiseen.
Kun tuo aika sitten koitti niin totesin, ettei kokemusta voita mikään. Ei tässä iässä tosin enää jaksaisi kuunnellakaan parikymppisten kotkotuksia.
-
Duoda Duoda...
Itse tällasena... "Harmaana pantterina" (tirsk)...
Tokihan tollasen kakskymppisen tyttösen huomio hivelee itsetuntoa ja mielessähän käy vaikka mitä ;)
Ja leikkikaverinahan... Pakko myöntää... Dirty old man sisälläni kiljuu nyt niin lujaa, ettei oikein kestä paskaakaan kirjottaa.
Mutta ihan nyt vasenta käsivarttani en mokomasta anna ;)
Mutta vakava, siis oikeasti parisuhde kolmekymmentä vuotta nuoremman tytön kanssa.
Niin... Tytön. Ei naisen vaan tytön.
Samanikäisen kuin oma tyttäreni...
Juuei. En näkisi oikeasti mitään järkevää mahdollisuutta tollasessa.
Sillä ikäerolla elämät on oikeasti niin erilaisia.
-
Itsellä oli 25 vuotiaana 17 vuotias tyttöystävä, meidän juttu ei toiminut koska hän oli epäkypsä. Ihan oikeasti olisihan se upeaa jos 20 vuotias likka osoittaisi kiinnostustaan tällaiseen vanhempaan mieheen, eihän se toki ihmeellistä olisi kun olen aika komea ilmestys ;), mutta en kyllä uskoisi suhteen kestävyyteen. Vaikka kuinka kypsä tuo nainen olisikaan ikäisekseen niin kyllä ikäeroa olisi liikaa. En millään usko että niin erilaisen elämänkokemuksen omaavat ihmiset voisivat saada toimivan suhteen aikaiseksi. Itse en voisi niin nuorta naista ottaa vakisuhteeseen (nuoret naiset saavat vapaasti yrittää kuitenkin :) ).
PS. Enkä muuten ole edes lähellekään 50v vielä.
-
Tunnen pariskunnan jossa suhde alkoi 20v 40v asetelmasta kymmenen vuotta sitten. Hyvin on mennyt.
-
Yksilökohtaista, kaikki. Yleistyksenä väittäisin, että iso ikäero tuo jossain vaiheessa liikaa skismaa, mutta jos suhde toimii, se vaan toimiii. Ja itse olen siis suht ikärasistinen, en ihan heti voisi kuvitella vakavaa suhdetta osapuoleen, joka on mua reippaasti nuorempi. Se ei onneksi ole estänyt hyviä kaverisuhteita :)