BDSM-baari
Newbie-nurkka => Kysy ja vastaa => Aiheen aloitti: josefiina - 18.02.2019, 13:30
-
Olenko niuho nipottaja, jos en halua päästää kotiini sessioimaan henkilöä, joka ei kerro sukunimeään vedoten siihen että on varattu?
-
Maalaisjärki älä jätä :D No et todella ole niuho. Muistetaan se turvallisuus lapset! O:-)
-
Erityisen niuho on se runkkari, joka tällaista sinulta edes julkeaa pyytää.
joskus asiaan liittyen blondi pohti tällaista. (http://molinay.blogspot.com/2014/08/masteria-ma-metsastan.html)
-
Oma koti on sellanen paikka ettei sinne tarvii päästää ketään jos ei siltä tunnu, etkä oo siitä kenellekään mitään selityksiä velkaa.
-
Samaa mieltä edellisten kanssa.
Luottamus on kaiken alku, jos yhtään siltä tuntuu, ettei luota, niin ei todellakaan tarvitse ketään kotiinsa päästää.
Jos toinen ei sitä ymmärrä niin ei kai se sun ongelma ole?
-
Ehdottomasti edellisten kanssa samaa mieltä, älä päästä jos tuntuu sinusta väärältä.
-
Jos joku on varattu ja siksi ei voi kertoa sukunimeään, hän todennäköisesti pettää puolisoaan. Miksi hän olisi sinua kohtaan yhtään sen luotettavampi?
-
Omia valintoja nämä päätökset. Jos tuntuu siltä, että se henkilöllisyys on tiedettävä ennenkuin uskaltaa tehdä seuraavan siirron niin silloin se on oikea päätös sille ihmiselle.
Itse ajattelen hieman poikkeavalla tavalla.
Mitä vähemmän tiedän ihmisen oikeasta henkilöllisyydestä, sitä helpompi on olla.
Tulla liian lähelle omaa yksityisyyttäni koen jos ensimmäisssä meilissä laitetaan koko nimi tiedoksi.
Silloin tulee tunne, että minunkin pitää antaa jotain saman tyyppistä vastavuoroon.
Vasta silloin jos suhteesta tulee jotain enemmän ja sessioitakin enemmän kuin yksi, silloin on hyvä tietää lisää. Muutakin kuin jo havaitut asiat miten reagoi ja tykkääkö kivusta vai ei.
Jos olisin alistuva, en tiedä ajattelisinko samalla tavalla. Ehkä tai sitten ei. Turvata oma selusta tiedolla.
Maailmaan kun mahtuu niitäkin ihmisiä joihin ei voi luottaa.
ps. Miesystäväni jonka kanssa olen ollut yli neljä vuotta, hän on edelleen minulle nikki.
Vaikka tiedän oikean nimen ja asuinpaikan, vaikea jotenkin kutsua häntä sillä nimellä.
Täytyypä miettiä tätä tarkemmin.
-
Yleisesti ottaen kannattaa tavata mahdolliset sessiokumppanit julkisessa paikassa esim. kahvilassa ensin - niin monta kertaa kuin tarvitsee, että tuntee ihmisen riittävästi ja tietää haluaako sessioida. Sen jälkeen voi sitten miettiä haluaako mennä meille, teille vai hotelliin tai jonnekin muualle.
Lisäksi kinkynaisia etsii kumppaneikseen myös sellaiset tyypit, jotka eivät välitä tippaakaan sen naisen suostumuksesta tai fyysisestä tai psyykkisestä turvallisuudesta. Se ettei suostu kertomaan omaa nimeään voi siis olla varoitusmerkki.
-
Et tosiaan ole! <3
Turvallisuus ihan ykkösenä.
Itse en edes ottaisi kotiin ekalla kerralla jos ihan tuiki tuntematon nimimerkki vaan..
-
Komppaan minäkin edellisiä, jokaisella on oikeus valita itse ketä tapaa ja missä tapaa. Et ole deittailumielessä kenellekään mitään velkaa etkä velvollinen tapaamaan ketään jos ei tunnu hyvältä ajatukselta, oli syy mikä vain.
-
Et ole niuho, täysin oikea periaate.
-
Ööö.. et ole. Ihan sama minkä sorttista informaatiota ihminen itsestään antaa, silti jokaisella on oikeus päättää, ketä kotiinsa kutsuu. En voi kokemuksella pahemmin paukutella henkseleitä, mutta jotenkin mun järki kulkee niin, että sessiossa pitäisi sen luottamuksen kulkea molempiin suuntiin. Voin toki olla väärässä.. ::)
-
Et ole. Itse tein tämän virheen ja yksi kusipää soitti mulle sinne poliisit. Aika ahdistavaa sinänsä, kun ihminen ei saa paskallakaan olla rauhassa ja toinen pitää osotetta tallessa. Hyi. Uuniin
-
Itse en alkais edes sessioida sellaisen ihmisen kanssa jonka koko nimeä en tiedä, saati että vielä kotiini päästäisin.
IKRM
-
Ehkä olet niuho, mutta jos se on hinta siitä, että pidät kiinni omista arvoista, niin halvalla pääset.
Mähän olen käytännössä aina avoimesti tavannut ihmisiä omassa kodissani ekalla kerralla, myös tietämättä nimeä tai mitään muuta kuin anonyymin sähköpostiosoitteen. Ne (hyvin kevyet) huonot tilanteet mitä on tullut, en usko että niiltä olisi säästynyt vaikka olisi ensin tavannut julkisella paikalla.
Mutta kannustan silti tapaamaan julkisella paikalla, koska onhan se kiva lisäturva. Haluan vain sanoa, että minusta ihminen ei ole huithapeli itsensävaarantaja vaikka tapaa ihmisiä heti kotonaan, ilman sukunimeä jne - suomi on ääriturvallinen paikka. Mutta omat rajat on aina se juttu, ja jos joskus vaikka ehdottaisin julkisella paikalla tapaamista ja toinen sanoisi, että ei halua, niin soisi kyllä hälytyskellot lujaa. Neuvottelutilannehan se aina on: jos toinen sanoo, että kuulen tarpeesi, mutta minun tarpeeni päinvastaiselle on korkeampi, niin sitten on vaan punnittava, miten tärkeä se oma tarve on.
Mä en halua olla missään pettämiskuvioissa, joten jos toinen ei kerro sukunimeään koska pelkää paljastuvansa puolisolleen, niin en lähtisi mukaan kuvioon. Mutta jos mulle pettämiskuviot olisi ok, niin kysyisin, että miksi toinen haluaa sessioida mun kanssa, jos ei luota muhun sen vertaa, että ei pelkää mun heti olevan soittelemassa kumppanilleen?
-
Vaikka en hae pari/seurustelusuhdetta haluan kuitenkin tietää vastakappaleesta muutakin kun nimen. Ja se nimi pitää olla oikea, samoin puhelinnumero/sähköposti. Vaikea rakentaa luottamusta jos edes oikeaa henkilöllisyyttä ei tiedä. Paljon tarkentavia kysymyksiä jo ennen tapaamista ja jatkuvaa keskustelua muutenkin koko ajan. Aiemmista leikkikavereista en halua tietää, mutta jos sovitusti ollaan välillä muitten kanssa niin semmoset pitää tietää.
Yllättävän paljon joutuu hakemaan vastauksia ihan pikkuasioistakin välillä. Semmoisia ympäripyöreitä toistettuja lauseita kuulee paljon ja kun yrittää niitä avata huomaa että kaverihan puhuu mitä on toisilta kuullut, oma kokemus saattaa puuttua täysin.
Tietyn tason sosiaaliset taidot pitää hallita niin kahden kesken kuin myös isommassa porukassa.
-
Olenko niuho nipottaja, jos en halua päästää kotiini sessioimaan henkilöä, joka ei kerro sukunimeään vedoten siihen että on varattu?
Et ole. Jos ei pysty olemaan rehellinen kuka on ”peläten” että toinen voisi kiristää vaimoa/aviomiestä kun on salaa liikkeellä niin itsellä ainakin herää kysymys mitä muuta salattavaa on. Ja jos sinua vaaditaan olemaan rehellinen ja hän tietää kaiken kotiosoitteeSta lähtien niin ei ole reilua..