Newbie-nurkka > Kysy ja vastaa

Mentorointi

(1/4) > >>

SiSi:
Hei.

Kuinka yleistä mentorointi on Suomessa? Siis puhun nyt siitä, että on juttukaveri/juttukavereita samasta "roolista" ja/tai kinkeistä jota itse edustaa.
Tässä vasta aloittelevana ja tietoa etsivänä olisi niin miljoona kysymystä ja opittavaa asiaa alkaen ihan rajojen löytämisestä ja siitä mistä kannataa ja mistä ei kannata lähteä etsimään seuraa. Paljon on netissä katsottavaa ja luettavaa, mutta samaan syssyyn sitten löytyy niin paljon ihan suoraa huttuakin, että herää kysymys, että mitä sitten ei tunnista hutuksi vaikka se sellaista olisikin. Turvallisuus mietityttää toki myös. Maailmalla tätä vissiin harrastetaan jonkin verran ja konsepti tuntuisi houkuttelevalta. Ideoita mistä lähteä mentoria itselleen etsimään?

Kiitokset!

SwitchBaker:
Mielestäni vertaistukea on paljonkin, esimerkiksi tapaamisia samanhenkisten kanssa, kuten dommemiittejä. Lisäksi jos huomaa jollain kiinnostavan kuvan tai kirjoituksen, niin asiallisella lähestymisellä voi kysyä lisää ja siitä voi viriä kiinnostava keskustelu. Ja seuranhakupalstalla voi hakea myös mentoria 😊

Päpälämäen Krister:
Tässä kohtaa, vaikka tähän ei olla tartuttukaan vielä, nostan esille opastajan vapaaehtoisuuden. Älkää olettako että teitä kokeneemmat millään saralla, tällä kinkyilynkään, olisivat mitenkään velvollisia tai halukkaita opastamaan teitä. Liian usein tapaa sitä, kun joku henkilö on mukana jossakin skenessä vaikkapa kymmenen tai pari-kolmekymmentä vuotta ja tätä piiritetään paitsi seuranhaun, mutta myös nk. "ajatusten vaihdon" tiimoilta. On äärimmäisen harvinaista, jos mitä tahansa asiaa kaksi kuukautta harrastaneella on keskusteltavaa vuosikymmenen harrastaneen kanssa, kummankin osapuolen saadessa keskustelusta jotakin iloa.

Kyse ei ole vähemmän kokeneen halveksunnasta, vaan kokeneemman kunnioittamisesta sillä, ettei tätä painosteta kertomaan puolessa tunnissa (jos ollenkaan), kaikkea sitä, minkä omaksumiseen on käytetty aikaa, taloudellista panostusta, ajatteluprosesseja ja tekoja. Älä oleta saavasi itse valmiina muiden tekemää taitamusta tai pidä oikeutenasi saada tietoa, jonka eteen et ole nähnyt itsenäisesti selville ottamisen vaivaa.

Juuttisetä:

--- Lainaus käyttäjältä: Päpälämäen Krister - 04.10.2022, 02:47 ---Kyse ei ole vähemmän kokeneen halveksunnasta, vaan kokeneemman kunnioittamisesta sillä, ettei tätä painosteta kertomaan puolessa tunnissa (jos ollenkaan), kaikkea sitä, minkä omaksumiseen on käytetty aikaa, taloudellista panostusta, ajatteluprosesseja ja tekoja. Älä oleta saavasi itse valmiina muiden tekemää taitamusta tai pidä oikeutenasi saada tietoa, jonka eteen et ole nähnyt itsenäisesti selville ottamisen vaivaa.

--- Lainaus päättyy ---
Tämä menee nykyaikaankin vahvasti, kaikki heti mulle nyt, ilmaiseksi.
On netti mistä niitä videoita katotaan "5 minuutissa masteriksi" tyylisesti ja oletellaan että ollaan jotenkin "valmiita".
Joskus tuntuu että omaa aivomassaa ei jakseta, viitsitä, osata käytttää....toki se on helpompaa kun kaveri syöttää valmiiksi pureskellut tiedot pollaan. Tossa sitten monesti jää se lähdekritiikki taikka oma tapa, tyyli ja persoona melkolailla sinne informaatiovyöryn ja elämää suuremman innostuksen alle. Lopulta joku joskus ymmärtää ja käyttää lopulta omia aivojaan ja pääsee tostakin eteenpäin...ehkä.

Najwa:
Olen kaivannut monesti mentoria enkä koe, että olisin ollut laiska tai halunnut pikakelauksella supersubiksi. Olen kaivannut yksinkertaisesti apua ajattelemiseen ja asioiden hahmottamiseen.

 Käsittääkseni mentorointi ei ole luennoimista tai monologia kokeneemman osapuolen suunnalta eikä myöskään valmiiden vastausten antamista.

Netistä tiivistettynä: Mentorointi on vuorovaikutusta, jossa mentoroitava tuo esille tai kysyy asioita ja mentori peilaa tai auttaa ajattelemaan sekä oivaltamaan. Suhde perustuu vapaaehtoisuuteen, sitoutumiseen ja avoimuuteen. Mentorointi on yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet saavat yhteistyöstä itselleen jotain vaikka saisivat eri asioita.

Kokeneempien ihmisten ei tarvitse jakaa osaamistaan, mutta saavat tehdä niin halutessaan - toiset jopa nauttivat auttamisesta.

Kinkymaailmassa mentoroinnin sijaan olen törmännyt suojelijoihin. Esimerkisi dominoiva, auttaa uutta subia alkuun neuvomalla, miten keskustella rajoista ja mitä kannattaa huomioida ensimmäisiä tapaamisia sopiessa. Suojelu on voinut jatkua pidempää tai jos subi on löytänyt itselleen sopivan kumppanin/leikkikaverin, niin suojelija on siirtynyt sivuun.

Tämä on ollut käsittääkseni enemmän käytännönläheistä eikä niinkään henkistä tai ajatteluun vaikuttavaa.

Oman kokemuksen sijaan mentoroinnin sijaan skenessä on saatavilla vertaistukea tai yksittäisiä kohtaamisia, joissa on tapahtunut syvällistä vuorovaikutusta ja oivalluksia. Itselle kohtaamiset ovat olleet arvokkaita ja vieneet askeleen kerralla eteenpäin.


edit: lisäys ja typoja

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu