BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: LiseCohen - 03.09.2012, 12:38
-
Tämä ketju on siis tarkoitettu vain biseksuaaleille. Heteroiden ei tarvitse tulla toitottamaan heterouttaan ja pullistelemaan että "tällä jätkällä on perseessä exit only". No, homoilla sama juttu. Osaatko arvioida kuinka suuri osa sinusta on homoa ja kuinka suuri heteroa? Onko sukupuolinen suuntautumisesi muuttunut vuosien varrella? Oletko ollut suhteessa kummankin sukupuolen edustajien kanssa ja kumpia suhteita on ollut enemmän? Onko seksi/seurustelu jotenkin erilaista sukupuolesta riippuen?
Tällä hetkellä sanoisin olevani 70% hetero ja 30% lesbo. Huomasin heti nuorena olevani kiinnostunut molemmista sukupuolista ja se kiinnostus on vaihdellut aina parisuhteen mukaan. Sinkkuna ollessa (sen lyhyen aikaa) olen yleensä kiinnostunut vain miehistä, mutta pitkässä parisuhteessa (miehen kanssa) alan yleensä jossain vaiheessa kaipaamaan naisia. En ole koskaan seurustellut naisen kanssa ja kunnon seksiäkin olen harrastanut vain kerran (sekin yhdenillanjuttu). Suudellut olen useamman kerran, mutta nekin on yleensä olleet kännisuuteluja. Sitähän harrastaa heterotytötkin.
Nykyisen suhteen aikana olin muutama vuosi sitten valtavan ihastunut minua nuorempaan työkaveriin/kaveriin ja päädyttiin usein suutelemaan kännissä. Mitään muuta ei koskaan tapahtunut ja kyseinen neitonen tuskin edes tiesi tunteistani. Enkä voinut käsittää miten niin kaunis ihminen oli kiinnostunut suutelemaan minua. Nyt olen taas hieman ihastunut erääseen naiseen, mutta tilanteen hallussapysymistä auttaa se että tämä asuu maapallon toisella puolella. Toisiin miehiin en ole pahemmin ihastunut ollessani suhteessa jonkun kanssa. Yksi riittää hyvin. (Jos nyt ei lasketa fetissiin liittyvää henkilöpalvontaa...)
-
Hankala sanoa, kun en ole vielä päässyt toisen naisen kanssa mitään eroottisempaa tekemään (en ole edes pussannut toista naista). Yksityisviestikeskusteluita en oikein seksiksi laskisi ja olen kyllä ollut Bizarressa yhdessä alistumissessiossa jossa oli minun lisäkseni yksi toinen naispuolinen subi, mutta emme sekaantuneet toisiimme siinä sessiossa; meitä vain "kiusattiin" vuorotellen.
Uskoisin, että vasta sitten, kun olen todella harrastanut livenä seksiä tavalla tai toisella yhden (tai useamman) oman sukupuolen edustajan kanssa, voin arvoida kunnolla omaa biseksuaalisuuttaani. Olen lukenut niistä tapauksista, että joku on luullut olevansa biseksuaali, mutta sitten kun on harrastanut seksiä oman sukupuolensa kanssa, onkin iskenyt sellainen inhotus, ettei enää sen jälkeen ole oma sukupuoli kiinnostanutkaan... Toivottavasti joskus ennen kuolemaani saan tämänkin mysteerin selvitetyksi, että miten biseksuaali todella olen.
Fetissieni suhteen huomaan useimmiten olevani kiinnostunut enemmän tietyn tyylisistä naisista kuin miehistä. Emetofiliani suhteen olen lähes täysin lesbo.
-
Sen verran olen itse bi-seksuaali että yhtä hyvin mies voisi hakata minua vatsaan, tai rusikoida sitä tylpähköllä esineellä (EI SILLÄ!) Nainen voisi silti olla mukana sessiossa ja rakastella miehen kanssa, kun itse makaan puolikuolleena lattialla enkä häiritse heitä...
Mutta ehkä Mies on tässä vain väline... joten 95 - 100% hetero...
-
Fetissieni suhteen huomaan useimmiten olevani kiinnostunut enemmän tietyn tyylisistä naisista kuin miehistä. Emetofiliani suhteen olen lähes täysin lesbo.
Minä taas olen natsifetissini suhteen 100% hetero. En muutenkaan osaisi kuvitella alistuvani naiselle vaan haluan olla naisen kanssa tasavertainen. Minua ei kiihota lainkaan naisten univormut (edes natsi- sellaiset) ja itsekin pukeudun vain miesten univormuihin. Naisen kanssa voisin kyllä kuvitella harrastavani verileikkejä (esim. painia niin että kumpikin on yltäpäältä veressä tai viillellä toisiamme), mutta pissaleikkejä voin kuvitella harrastavani vain miehen kanssa (saavana osapuolena).
-
Aika vaikea kyllä määritellä mitään prosenttia, oon ehkä fifty-sixty :D
seurustelusuhteita (vakavia) mulla ei ole juuri muutenkaan joten en ole koskaan naisen kanssa seurustellut, miehen kanssa kahdesti.
Joskus parikymppisenä mulla oli vaihe jolloin olin enimmäkseen vain naisten kanssa, nykyään paljon harvemmin. Toisaalta ihan viime aikoina on naiset taas houkuttanut enemmän kuin miehet. Mutta en osaa määritellä seksuaalisuuttani tai kiinnostustani sukupuolen mukaan, se riippuu aina ihmisestä joten tosiaan aika mahdootn pistää prosenttia kehiin.
Ainoa ero on että naiselle en ole koskaan alistunut, naisen kanssa olen yleensä tasaveroisempi, tai jopa dominoiva.
-
Olen enemmän naisiin päin. Miehen kanssa en ole koskaan seurustellut. Jotenkin tuntuu että miehissä kiinnostaa vain muna. Mutta eihän sitä tulevaisuudesta tiedä.
-
Jonkinlaista vaihtelua tässä on ollut molempiin suuntiin vuosien varrella. Ehkä nykyisin sanoisin että olen 20 % hetero ja 80 % lesbo. Miehet eivät seksuaalisessa mielessä juurikaan kiinnosta ja ylipäätään miehessä viehättää yleensä enemmän pään sisältö kuin ulkokuori. Seksi uuden miehen kanssa ei yhtään innosta mutta miehiä(kin) on kiva alistaa ;) Oman mieheni kanssa kyllä pannaan ilolla mutta ennemminkin siitä huolimatta kuin johtuen että tuo on mies :)) Naiset sen sijaan ovat kauniita ja seksikkäitä ja kaikin puolin kiinnostavia :P
Olen kuitenkin koko ajan enemmän sillä kannalla että minulle sukupuoli (kuten myös ulkonäkö, ikä ja erinäiset muut seikat) ovat varsin merkityksettömiä. Kuumia naisia on hauska kuolata, panna ja alistaa. Mutta melkein minkälainen ihminen vain saattaa olla mielestäni erittäin viehättävä ja haluttava jos vain kemiat kohtaavat.
-
Voisin sanoa 40 - 60. Naisten voittaessa. :love:
-
Teininä oli jotain kokeiluja tuttujen tyttöjen kanssa,mutta aikusella ikää asia on rajoittunut kepeään suukkoon suulle. Vaikea tuommoisia prosentteja myöskään laskeskella,varsinkin kun ei oikein tiedä. En usko,että alkaisi elää naisen kanssa ja alistuminen,siis ihan oikeasti,naiselle tuntuu aika epävarmalta. Piiskaa olen kokeiluluontoisesti saanut sekä naisilta että miehiltä ja myöskin, kuten isabellakin totesi, sukupuolella ei sinällään ole väliä. Olisiko se sitten yksi merkki bisuuntautuneisuudesta ainakin.
Pari päivää sitten huomasin itsessäni yllättättävän reaktion kun näin naisen kipsuttelevan hameessa ja korkokengissä, rinnat heiluen. Kaikkea sitä kokee kun vanhaksi elää ja ei elä piireissä jossa heterous ja seksi vain avioliitossa on hyväksyttävää.
Silti elelee kuin nunna konsanaan ellei runksimista lasketa villiksi sekstailuksi :D
-
Kyllä mä sanoisin olevani täydet sata rosenttia rinta rottingilla bi. :))
Bi- puoleni on vaan vuosien varrella vahvistunut ja päässyt täyteen kukoistukseensa, mitä vanhemmaksi olen tullut. Naisen kanssa en ikinä (vielä) ole seurustelusuhteessa ollut mutta muunlaisissa kylläkin.
Mun mielestä seksi on erilaista miehen ja naisen kanssa. Ei niitä voi ihan täysin kyllä toisiinsa verratta. :)
-
Tosi vaikea määrittää jotain lukuja. Seksi tosiaan on ihan eri asia naisen kuin miehen kanssa. Vakisuhteeni ovat enimmäkseen olleet miesten kanssa, ja joskus ajattelin sen olevan sosiaalisesti "helpompaa" niin. Mutta sitten kun kolahtaa niin sukupuolella ei ole väliä. Nyt kumppanini on mies (mistä iäkäs äitini tuntuu salaa olevan tyytyväinen ;D), mutta olinpa suhteessa kumman tahansa kanssa, välillä herää kaipaus siitä toisenlaisesta vartalosta.
Ps. Naisen kanssa on helpompi majailla saman katon alla ;)
-
Kun katsoo noita vastauksia ja sitä kuinka monta miestä uskaltaa vastata tähän niin näkee äkkiä kuinka pahasti tuo mahdollisesti homoksi leimautuminen pelottaa muka vapautuneits kinkstereitäkin. Itse minua ei viehätä miehet ollenkaan, ainakaan perinteisen miehekkäät, mutta vapaasti myönnän nättien T-girl:ien olevan yhtä viehättäviä kuin nättien tyttöjen. Eikä minulla ole sille välttämättä mitään estoa ettenkö koittaisi sekä kinky- että sänkyhommia, koska näin Dom/toppina ei se ainakaan olisi fyysisesti suunnattoman paljon erilaista. Mutta kuinka bi-seksuaalisen se minusta tekee? Jotain 5-10 % ehkä.
-
Koen itteni heteroksi, mutta voisin kuvitella harrastavani seksiä naisen kanssa. Naiset siis kiihottaa myös. Jos jotku prosenttiluvut keksin, niin sanoisin että oon 85% hetero ja 15% lesbo. En kuitenkaan oo koskaan ihastunut naiseen niinku miehiin, mutta en pidä tätäkään mahdottomana. Ehkä joskus.
Sekin on vähän ristiriitaista, että se pieni lesbo minussa on enemmän se butch ja dominoiva, kun taas heterominä olen pesunkestävä sub. Jos haluaisin toteuttaa tätä bi-vivahdetta tosielämässä, joutuisin järjestelemään tän osan psyykestäni vähänniinku uudelleen, koska ristiriita on jotenkin niin häiritsevä, mutta oon liian laiska moiseen.
En myöskään osaa kuvitella seurustelevani naisen kanssa, mutta luulenpa että tällainen ajattelu johtuu lähinnä kasvuympäristöstä ja paineista olla ''normaali''. En oo kyllä muutenkaan aikeissa vaihtaa seurustelukumppaniani uuteen, joten tätä vaihtoehtoa ei oikeastaan tarvitse edes hirveenä punnita ainakaan tässä elämänvaiheessa.
-
En osaa vastata mitään prosenttiosuuksia. Rakastuminen/ihastuminen/seksi ei itselläni ole tosiaan katsonut sukupuolta. Monet asiat ovat helpompia naisten kanssa kuin miesten ja päinvastoin. Suhteistani on kuitenkin n.80% ollut miesvoittoisia, mutta siltikään en ole yhtään mielestäni sen enempää miehiin päin kallellaan kuin naisiinkaan. Tuo suhdeprosenttini heijastaa lähinnä sitä, että olen naisten suhteen aika äärimmäisen kranttu.
-
Oma bisseys vaatinee lisää testaamista, joskun olin sitä mieltä, että olen kovastikkin bi. Mutta näin "aikuisena" ruvennut miettimään, että onko se sittenkin enempi forced bi -jutut mitkä kiinnostaa toisessa sukupuolessa.
-
Tätä ketjua lukiessa (ja muutenkin) tulee väkisinkin mieleen että ihmiset tuntuvat sekoittavan bi-seksuaalisuuden ja kokeilunhalun keskenään. Varmasti monen mielestä sessiointi/seksin harrastaminen samaa sukupuolta olevan kanssa on ok (tämä koskee etenkin naisia), mutta kuinka moni näistä itseään bisseiksi kutsuvista olisi valmis seurustelusuhteeseen naisen/miehen kanssa (?) Seksuaalinen halu ei ole sama asia kun kyky muodostaa romanttinen ja merkitsevä parisuhde toisen kanssa. _Bambilla_ on silmää naiskauneudelle mutta seurustelu naisen kanssa ei tuntunut sitten kuitenkaan siltä omalta jutulta eli itse olen 0% bi, mutta 100% sessio bi.
-
Kylläpäs ihmiset osaavat heitellä prosenttilukuja ???
Olen sitä mieltä että oma seksuaalisuuteni ei ole juurikaan muuttunut siitä kun se heräsi joskus teininä. Kaikki elementiti ovat samoja.
Tieto erilaisesta seksuaalisuudesta ja kyky määritellä niin itseä kuin muita on lisääntynyt mutta siinä se sitten onkin. Niin ja kokemus tietenkin.
Jos olisn elänyt erilaisessa kulttuuriympäristössä jossa ei lasten hankkimista heterosuhteessa olisi preferoitu, en usko että olisin toiminut niin kuin tässä elämässä olen tehnyt. Muistan tosin harkinneeni muitakin vaihtoehtoja jo hyvin varhain, vaikka epäilin pitkään etten jälkikasvua ylipäänsä olisi havitellut.
Ja olin myös sitä mieltä ettei seurustelu ylipäätään ole vahvin lajini, yhdessä asumisesta puhumattakaan. Se onko se helpompaa jomman kumman sukupuolen kanssa on vaikea arvioitava.
Edelleen, vaikka olenkin sitä mieltä että sukupuolissa on oma ominaismakunsa niin yksilölliset erot ovat oleellisemmat ihmissuhteen kannalta.
Ja seurusteleminen ylipäänsä iän myötä on hankalampi juttu. Kun on lapset tehty, omakotitalot rakennettu ja ammattikin on vakaa, niin siinä kohtaa ei kovin herkästi lähde enää tempomaan mitään isompia mutoksia, eikä niille ole edes tarvetta.
Samalla tarve määritellä omaa seksuaalisuutta laimenee.
En osaa sanoa kuinka dom tai sub olen, en kuinka lesbo tai hetero tai bi. Oikeastaan minua ei edes kiinnosta. Minä voin ihan rauhassa keskittyä kaikkeen siihen mitä aukeaa 360 astetta aistieni ulottuville, ja sen vaikutukseen itseeni, en kaipaa enää mitään, tai minkäänlaisten, kaukaloitten seinämien tuomaa tukea. Näin on hyvä.
-
Tätä ketjua lukiessa (ja muutenkin) tulee väkisinkin mieleen että ihmiset tuntuvat sekoittavan bi-seksuaalisuuden ja kokeilunhalun keskenään. Varmasti monen mielestä sessiointi/seksin harrastaminen samaa sukupuolta olevan kanssa on ok (tämä koskee etenkin naisia), mutta kuinka moni näistä itseään bisseiksi kutsuvista olisi valmis seurustelusuhteeseen naisen/miehen kanssa (?) Seksuaalinen halu ei ole sama asia kun kyky muodostaa romanttinen ja merkitsevä parisuhde toisen kanssa.
Eli siis pitää olla ensin seurustelusuhde samaa sukupuolta olevan kanssa, ennen kuin voi kutsua itseään bi-seksuaaliksi? Kuinka monen eri sukupuolityypin kanssa pitää sitten panseksuaalin olla seurustellut, ennen kun hän voi kutsua itseään panseksuaaliksi? Entä montako vuorokautta pariskunnan pitää olla "romanttisessa ja merkitsevässä" parisuhteessa, ennen kuin se lasketaan seurustelusuhteeksi (jotkuthan laskevat yhden yön kumppaninsakin entisiin seurustelukumppaneihinsa). ???
Tämähän menee mielenkiintoiseksi... Pitääkö tässä avata ketju sille, että sovitaan ensiksi siitä, mitä bi-seksuaalisuus tarkoittaa? Useimpien mielestä kun pelkät seksifantasiat omasta sukupuolesta riittävät tekemään bi-seksuaalin.
-
Tätä ketjua lukiessa (ja muutenkin) tulee väkisinkin mieleen että ihmiset tuntuvat sekoittavan bi-seksuaalisuuden ja kokeilunhalun keskenään. Varmasti monen mielestä sessiointi/seksin harrastaminen samaa sukupuolta olevan kanssa on ok (tämä koskee etenkin naisia), mutta kuinka moni näistä itseään bisseiksi kutsuvista olisi valmis seurustelusuhteeseen naisen/miehen kanssa (?) Seksuaalinen halu ei ole sama asia kun kyky muodostaa romanttinen ja merkitsevä parisuhde toisen kanssa.
Eli siis pitää olla ensin seurustelusuhde samaa sukupuolta olevan kanssa, ennen kuin voi kutsua itseään bi-seksuaaliksi? Kuinka monen eri sukupuolityypin kanssa pitää sitten panseksuaalin olla seurustellut, ennen kun hän voi kutsua itseään panseksuaaliksi? Entä montako vuorokautta pariskunnan pitää olla "romanttisessa ja merkitsevässä" parisuhteessa, ennen kuin se lasketaan seurustelusuhteeksi (jotkuthan laskevat yhden yön kumppaninsakin entisiin seurustelukumppaneihinsa). ???
Tämähän menee mielenkiintoiseksi... Pitääkö tässä avata ketju sille, että sovitaan ensiksi siitä, mitä bi-seksuaalisuus tarkoittaa? Useimpien mielestä kun pelkät seksifantasiat omasta sukupuolesta riittävät tekemään bi-seksuaalin.
Eikä kaikki ihmiset edes halua muodostaa romanttista ja merkitsevää parisuhdetta toiseen ihmiseen; ei mieheen eikä naiseen vaan harrastavat esim. yhdenillanjuttuja. Silloinhan tällaisetkaan ihmiset eivät voi kutsua itseään heteroiksi(?). Entä jos on ollut rakastunut johonkin samaa sukupuolta olevaan ihmiseen, mutta on niin ujo ettei ole uskaltanut kokeilla kepillä jäätä tai rakkauden kohde on hetero?
Minä en ole koskaan tehnyt aloitetta miesten suhteen vaan olen odottanut että minut tullaan iskemään ja valitsen sitten kenen tarjouksen hyväksyn. Nykyinenkin puoliso tuli iskemään minut baarissa ja sille tielle jäin. Viina auttaa ihmeesti irtautumaan estoistaan ja huppelissa olen alkanut useamman kerran iskemään baarissa ihan tuntemattomia naisia ja välillä se on tuottanut tulosta, on saanut kiihkeän tanssin tai suudelman. Joskus on tullut pakit. Mutta ero on siinä että en ole koskaan yrittänyt iskeä yhtään miestä. Aina naisia... ::)
-
Lähinnä halusin tuoda esille näkökulman johon olen itse käytännössä törmännyt eli henkilöt, jotka puhuvat itsestään bi-seksuaaleina, mutta lähinnä tarkoittavat tällä samaa sukupuolta olevan kelpuuttamisen seksiseuraksi. Oma koulukunta on että pelkkä seksi/seksuaalinen halu samaa sukupuolta olevaan ei tee ihmisestä bisseä/lesboa/homoa, mutta ehkä tässä ketun ehdotuksen mukaisesti pitäisi ensin määritellä termit ja sitten keskustella. Koska olen tällainen romanttinen höpsö lasken seksuaaliseen suuntautumiseen kuuluvaksi nimenomaan rakastumisen tunteen toiseen, halun muodostaa syvällisempi ihmissuhde....
-
Minäkin sanoisin, että olen 100% bi. Mieltymykset vaihtelevat sillain fifty-sixty-tyylillä. Parisuhteistani 4/5 on ollut miehen kanssa, varmaan lähinnä sen takia että lesbojen alakulttuuri tuntuu olevan erillään heteroista, ja yhteiskunnasta tuntuu tulevan painetta heterosuhteisiin. Kuten Kattinen sanoi, niin sitten kun se ihminen kolahtaa, niin se kolahtaa.
-
Koska olen tällainen romanttinen höpsö lasken seksuaaliseen suuntautumiseen kuuluvaksi nimenomaan rakastumisen tunteen toiseen, halun muodostaa syvällisempi ihmissuhde....
Kai se ongelma on siinä, että niin romantiikka, rakkaus, ihmissuhde kuin syvyyden määrittelykin ovat pitkälti subjektiivisia asioita, kuten esille tuotiin. Siksi asian yksinkertaistaminen rakkaus vs. seksi -jaottelulle on karkea ja toimimaton jako. Ei sillä etteikö myös pelkkä seksiin ja haluun typistäminenkin ole karkeistus, sillä varsinainen sukupuoli/seksuaalisuus/keho/halu -yhtälö on monimutkaisempi kuin yksinkertainen homoheterobi -jaottelu, joka on hyvinkin kulttuurisidonnainen jaottelu.
-
Joskus nuorempana olen kokeillut seurustelua naisen kanssa, mutta sen jälkeen kun ensimmäisen kerran kokeilin harrastaa seksiä, huomasin ettei se ole mun juttu. Rakastan naiskauneutta ja mielestäni on luonnollistakin ihailla sitä, mutta seksuaaliseen kanssakäymiseen, eikä nykyisin enää edes seurustelusuhteeseen itsestäni olisi.
-
Ei sillä etteikö myös pelkkä seksiin ja haluun typistäminenkin ole karkeistus, sillä varsinainen sukupuoli/seksuaalisuus/keho/halu -yhtälö on monimutkaisempi kuin yksinkertainen homoheterobi -jaottelu, joka on hyvinkin kulttuurisidonnainen jaottelu.
Olis kyllä mielenkiintoista olla vaikka sadan vuoden kuluttua kärpäsenä maailman katolla. Että vieläkö elää esim. tuhansien vuosien takaiset heimoperinteet,kuten nyt tai fundamentalismi uskontojen muodossa,joka on vaikuttanut varmaan eniten ikinä ihmisten seksuaalisuuteen,haluisi tai ei. Ja että miten kinkyt jakselevat,varsinkin ne true hc:eet-
-
Koska olen tällainen romanttinen höpsö lasken seksuaaliseen suuntautumiseen kuuluvaksi nimenomaan rakastumisen tunteen toiseen, halun muodostaa syvällisempi ihmissuhde....
Kai se ongelma on siinä, että niin romantiikka, rakkaus, ihmissuhde kuin syvyyden määrittelykin ovat pitkälti subjektiivisia asioita, kuten esille tuotiin. Siksi asian yksinkertaistaminen rakkaus vs. seksi -jaottelulle on karkea ja toimimaton jako. Ei sillä etteikö myös pelkkä seksiin ja haluun typistäminenkin ole karkeistus, sillä varsinainen sukupuoli/seksuaalisuus/keho/halu -yhtälö on monimutkaisempi kuin yksinkertainen homoheterobi -jaottelu, joka on hyvinkin kulttuurisidonnainen jaottelu.
+1
-
Hyvin samaa mieltä Karman ja Kameleontin kanssa siitä, ettei jaottelu homo/hetero/bi, oikein tunnu luontevalta. Itse olen muodin mukaan määritellyt itseni panseksuaaliksi, mutta sekään ei oikein tunnu omalta.
Itse koen, että sukupuoli tai -puolettomuus on toissijaista ja minua kiinnostaa henkilö persoonana ja jos se persoona kiinnostaa, niin loppu on toissijaista. Joskus muinoin kyllästyttyäni naisten hormonitoiminnan vaihteluihin ja tietäessäni jo kiinnostuvani myös miehistä, yritin jonkin aikaa olla vain homoseksuaali, mutta ei sekään "yllättäen" toiminut :D
Ja aivan yhtä heikosti toimi sittemmin yritys olla pelkkä vanilja... :o
Eli olen siis sukupuolesta riippumattomalla tavalla mielenkiintoisista persoonallisuusksista seksuaalisesti kiinnostunut henkilö, joka arvostaa naisvartalon kauneutta ja miesvartalon tehokkuutta... Ota tuosta nyt sitten selvää, prosentteja en ainakaan ala tähän latomaan :)
Tai oikeastaan voisin sen verran laittaa niitä prosenttejakin, että leikkikavereista on kahden kymmenen vuoden aikana ollut maksimissaan 15% Y-kromosomin kantajia... Eli ei nyt ehkä ihan fifty-sixty ole menneet ainakaan leikit kuitenkaan...
Niin ja aviosuhdetta, lapsia, omakotitaloa, koiraa tai autoakaan en kuvitellut koskaan tulevani haluamaan... Mutta jotenkin ne on nyt kuitenkin tulleet kaikki hankituiksi... Eikä edes harmita yhtään :D
-Mr.Inathu
-
pari kertaa elämässäni olen levittänyt aurinkorasvaa miespuolisen frendin selkään..
-
Eikä kaikki ihmiset edes halua muodostaa romanttista ja merkitsevää parisuhdetta toiseen ihmiseen; ei mieheen eikä naiseen vaan harrastavat esim. yhdenillanjuttuja. Silloinhan tällaisetkaan ihmiset eivät voi kutsua itseään heteroiksi(?). Entä jos on ollut rakastunut johonkin samaa sukupuolta olevaan ihmiseen, mutta on niin ujo ettei ole uskaltanut kokeilla kepillä jäätä tai rakkauden kohde on hetero?
Tulee tästä myös mieleen ne lukuisat historian homoseksuaalit, jotka ovat eläneet kulissiparisuhteessa vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa ja jopa ehkä pyöräyttäneet pari lastakin maailmaan todistellakseen ympäröivälle maailmalle heterouttaan, vaikka todellisuudessa olisivat haluneet elää parisuhteessa saman sukupuolen edustajien kanssa. Onko tämä ihminen sitten "hetero" vain siksi, että hän on aina seurustellut vain vastakkaisen sukupuolen kanssa?
Toki ehkä tässä pitäisi painottaa edelleenkin sanoja "romanttinen ja merkitsevä" parisuhde... Silloinhan pelkissä kulissiheteroparisuhteissa elänyt homoseksuaali olisikin aseksuaali, koska hänellä ei ole seksuaalisuutensa todisteeksi yhtäkään "romanttista ja merkitsevää" parisuhdetta!
Parittelimpa taas pilkun kanssa, mutta ainakin yritin vielä syventää näkökulmaani siihen, miksi mielestäni seksuaalisuuden määritelmä ei vaadi (romanttista ja merkitsevää) parisudetta.
-
100% bi, mutta en suinkaan ole kiinnostunut kaikista naisista, kuten jotkut naispuoliset tuttavani tuntuvat ajattelevan. Vain hyvin harvat naiset/miehet ovat kemiallisesti/fyysisesti sopivia.
-
Viime viikon sunnuntain Iltasanomien luetuimpia juttuja oli:
Kaikki naiset biseksuaaleja? http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288495981719.html (http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288495981719.html)
-
Vain ihmisellä ja hänen persoonallaan merkitystä, ei niinkään muilla "puitteilla", kaiketi siis ihan tarkkoja jos ollaan niin pan?
-
Hmm, mitenköhän sen ilmaisisi... Seksi miehen kanssa ei enimmäkseen kiinnosta, mutta arvostan myös mieskauneutta, olen pussaillut ja halaillut miehiä sekä alistanut heitä. :)) 75% bi?
-
Vain ihmisellä ja hänen persoonallaan merkitystä, ei niinkään muilla "puitteilla", kaiketi siis ihan tarkkoja jos ollaan niin pan?
Kuin myös.
-
Kaikki naiset jotka ovat epävarmoja biseksuaalisuudestaan, ilmoittaudun vapaaehtoiseksi. Voitte tulla naisjoukolla mieluusti alistettavaksi minulle. Tiedän tiedän... Olen aivan liian kiltti, enkä vaadi edes maksua.
:D
-
Kaikki naiset jotka ovat epävarmoja biseksuaalisuudestaan, ilmoittaudun vapaaehtoiseksi. Voitte tulla naisjoukolla mieluusti alistettavaksi minulle. Tiedän tiedän... Olen aivan liian kiltti, enkä vaadi edes maksua.
:D
.... onneksi EN OLE epävarma biseksuaalisuudestani ;)
Ja itse asiaan. Naiset ovat hottiksia, naisista on kiva haaveilla ja fantasioida. Naisissa on enemmän katsottavaa. Naisten kanssa puuhastelu on kivaa (jos siihen liittyy kinky-kuvio), muutoin oon kai ihan normihetero. Kumppaniksi kelpaa vain mies. (Naiset ovat sairaan vaikeita kumppaneiksi...miestä on helpompi "tossuttaa" !! :D :D :D )
-
Itse en ole biseksuaali. Aikaisempaan keskusteluun viitaten, niin kaikilla ihmisillä on varmasti tietyt yksilölliset kriteerit kumppanin valintaan, oli sitten kyse seksiseurasta, ystävästä tai elämänkumppanista - se ei tee eroa hetero-, homo tai biseksuaalisuuksien välille. Seksuaalisuuden määritelmästä on viriämässä selvästi hauska keskustelu ja oma kantani on seuraava: se ihmisryhmä joka kiihoittaa, määrää seksuaalisen suuntatumisen. Rajatapauksista voidaan tietysti aina spekuloida mutta sukupuolijako on ihan kätevä karkeana jakajana. Minusta homomies voi ihan nyvin olla heteroavioliitossa ja rakastaa vaimoaan sekä lapsiaan vaikka naiset eivät häntä kiihota laintaan tai juuri lainkaan.
Sekä rakkauteen että sadismiin kuuluu paljon muutakin kuin seksuaalisuus.
K
-
Olen pussaillut jne tyttöjen kanssa sen verran, että tiedän olevani hetero. En saa tyttöjen kanssa kiksejä, mutta miehet, myös naismoodissa... uujeah. ;)
-
Seksuaalisuus on vaikea juttu, se voi vaihtua ja yhteiskunnan odotukset voi peittää sun omat tunteet. On aika yleistä, että joukon suurin homofobi on itse kaappihomo. Mutta mun mielestä on olemassa vain kaksi eri vaihtoehtoa, biseksuaali tai biseksuaali kieltäymyksessä ;). Itse olen siis biseksuaali.
-
Minkä ihmeen takia heteronainen haluaisi harrastaa seksiä toisen naisen kanssa? Onko nykyään taas muotia olla hetero bi-seksuaalin sijaan? ???
http://www.cosmopolitan.fi/artikkeli/yleinen/heteronainen_oletko_harrastanut_seksia_naisen_kanssa?ref=lk_is_2
-
Jos cosmo sanoo niin, pakko. Kohta Helsinkiläiset pystyvät sitten kahtella pissikset jotka olevat kännissä pusailemassa perjantai illan lähijunissa. Ahhhh toi olisi niiiiin söpö (ja outo)
-
... Kohta Helsinkiläiset pystyvät...
Tuskin helltsinkiläiset tai tsadilaiset pysty sen kummempaan kuin muutkaan. Olen asiaa katellu läheltä 24 vuotta. No joo, sori ot,mut oli niiiiin pakko :D
-
Jos joskus tulisi vastaan kaikinpuolin kiinnostava ja ihana bi-nainen ja kemiat molemminpuolin leiskuisi, niin voisin löytää
itseni suhteesta naisenkin kanssa. Never know. :D
-
Mietin myös tuota seurustelu/seksi erottelua. En ole koskaan seurustellut miehen kanssa, enkä varmaan siihen kykensi. (olenko siis 100% hetero?) Toisaalta, mielelläni kokeilisin miehen alistamista (ja seksiä) jos tietyt reunaehdot täyttyisivät. (bi-curious?) Mene ja tiedä.
-
Vaikka olen DCn kanssa ollut jo yli 10 vuotta, määritän itseni edelleen 100% biseksuaaliksi, joka elää heteroseksuaalisessa parisuhteessa.
Olen rakastunut, ihastunut, seurustellut, asunut jne sekä naisten että miesten kanssa. Jos juuri tällä hetkellä olisin parisuhdemuotoani vaihtamassa, tulisi kumppanini hyvin suurella todennäköisyydellä olemaan nainen. Minun on vaikea kuvitella tilannetta jossa joku mies voisi ottaa DCn paikan elämässäni tai tulla minulle yhtä tärkeäksi.
-
... määritän itseni edelleen 100% biseksuaaliksi, joka elää heteroseksuaalisessa parisuhteessa.
Olen rakastunut, ihastunut, seurustellut, asunut jne sekä naisten että miesten kanssa.
Amen to that, samat sanat :)
-
kettu on myös Turbo-sexuaali ;D
-
Hmmm... tämä turboseksuaali tarkoittaa että...?????
-
Hmmm... tämä turboseksuaali tarkoittaa että...?????
Urban Dictionarystä löytyi selitys.
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=turbosexual
"One who is so overly sexual that they are not interested in characteristics which typically dictate sexual attraction, such as appearance, personality, race, color, creed, age, species etc. Instead, the turbosexual, having mastered and transcended the confines of gender and sexuality, seeks physical pleasure from any available source.
Prince is such a turbosexual, he will fuck anything with four wheels and a pussy."
Jos minä tämän oikein käsitin, niin turboseksuaali on panseksuaali joka halutessaan voi paritella myös eläinten ja esineiden kanssa.
-
Kuinka biseksuaali olen? No, riippuu niin hirveästi ihmisestä... Enkä kait voi luokitella itseäni edes biseksuaaliksi, kun tunnen vetoa muihinkin sukupuoliin, en pelkästään naisiin ja miehiin. Tällä hetkellä olen suhteessa miehen kanssa ja minulla on nainen subina, molempien kanssa harrastan seksiä säännöllisen epäsäännöllisesti. Nautin miehistä ja naisista eri tavalla, mitä ilmeisimmin. Hankala selittää. No, jos joku luku pitäisi antaa, niin miehet-naiset 60-40. Kuten sanoin, riippuu hirveästi ihmisestä.
Omaa biseksuaalisuutta on tullut monta vuotta pohdittua, joskus täysi-ikään juuri päässeenä ihastuin itseäni vanhempaan naiseen, ja tajusin vasta silloin, että hei, ei mun ole "pakko" olla hetero, että on niitä muitakin vaihtoehtoja. Minut oli vain kasvatettu siihen malliin, etten ollut koskaan edes tullut ajatelleeksi, että naisistakin voi tykätä. Enkä ollut kunnolla ollut ihastunut kehenkään sitä ennen, joten en edes sitä kautta voinut saada selville, pidänkö naisista. Sen jälkeen on tullut moneen otteeseen mietittyä, että pidänkö ihan oikeasti naisista, mutta ottaen huomioon, etten voi olla kuolaamatta hyvännäköisten naisten perään ja seksikin maistuu, niin kai se on todettava, etten ihan heterokaan ole. ;)
-
Hmmm... tämä turboseksuaali tarkoittaa että...?????
Urban Dictionarystä löytyi selitys.
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=turbosexual
"One who is so overly sexual that they are not interested in characteristics which typically dictate sexual attraction, such as appearance, personality, race, color, creed, age, species etc. Instead, the turbosexual, having mastered and transcended the confines of gender and sexuality, seeks physical pleasure from any available source.
Prince is such a turbosexual, he will fuck anything with four wheels and a pussy."
Jos minä tämän oikein käsitin, niin turboseksuaali on panseksuaali joka halutessaan voi paritella myös eläinten ja esineiden kanssa.
Ehkä ei nyt ihan eläimiä... Mutta kyllä, muuten. kettu on luulut että tämä ei oli olemassa ja oma selitys on:
turboseksuaali panaa kuka tahansa ja on aina kiimassa :)
yn
Vaikka onki vähän vitsinä tarkoitettu, kettu tykkää tästä urban dictionarynkin selityksestä ;)
-
Aiemmin kuvittelin olevani täysin biseksuaali, mutta olen tullut siihen tulokseen että pidän miehistä ihan liikaa jotta olisin ihan 50-50. En kuitenkaan voi myöskään väittää olevani hetero, kun ihan kunnon ihastuksia ja seksuaalisia fantasioita on naispuolisista henkilöistä ollut (erään kanssa jopa ihan actioniakin), ja on tälläkin hetkellä. Sanotaan nyt vaikka että miehet-naiset - 75-25, näin lonkalta heitettynä. ::)
-
Kommentoidaanpa tähänkin topiciin vajaan kolmen vuoden jälkeen edellisestä kommentista.
Itse sanoisin olevani n. 60/40 % jaoteltuna biseksuaaliksi. Eli n. 60% hetero ja 40% homo. Parisuhteita on ollut molempien sukupuolten kanssa, mutta ehkä parisuhteissa olen enemmän naisiin suuntautunut. Mutta katson myös paljon miehiä sillä silmällä :D
Olen joskus miettinyt, kun tuntuu, että miespuolisia biseksuaaleja on melko vähän. Onko mahdollista, että naisilla biseksuaalisuutta esiintyy paljon enemmän? Vai onko se vaan sitä, että miehet eivät uskalla tuoda biseksuaalisuuttaan niin paljon esille? Olisi muuten hauska jutella jonkun toisen bi-jätkän kanssa näistä.
-
Mä himoitsen/rakastan/whatever ihmistä, en niitä genitaaleja. 50-50.
-
Mä himoitsen/rakastan/whatever ihmistä, en niitä genitaaleja. 50-50.
+1
-
Onko mahdollista, että naisilla biseksuaalisuutta esiintyy paljon enemmän?
On, just luin jostain huippujulkaisusta (iltalehti tai iltasanomat) että naiset ei koskaan ole 100% heteroita, eli se tukis käsitystä siitä, että naisissa on enemmän bi-seksuaaleja.
Minä oon bi, ihan ilman mitään epäilyjä. Seurustelen joo miehen kanssa, mutta on kyllä ensimmäinen laatuaan tämä tapaus, eikä semmoisia miehiä kovin usein kävele vastaan, joiden kanssa voi jotakin kuvitellakin. Naisten kanssa paljon useammin ;D
-
Yleensä katselen naisia paljon mielummin. Naisissa on jotain mikä saa minut haluamaan heitä. Miehissä on paljon vähemmän silmääni sillä tavalla miellyttäviä yksilöitä. Naisten kanssa on ihana leikkiä estottomasti. Miehen kanssa tämä vaatii paljon enemmän "työtä" että rentoudun. Kuitenkin elän miehen kanssa, joka onneksi on hyvinkin sinut asian kanssa. Sanoisin 50/50.
Tässähän oli ihan iltalehdessä/-sanomissa/-pulussa juuri juttu siitä, että oli ihan tutkittu että naisista 80% on bi-seksuaaleja. Ainakaan en ole nähnyt vastaavaa juttua miehistä.
-
Onko mahdollista, että naisilla biseksuaalisuutta esiintyy paljon enemmän?
On, just luin jostain huippujulkaisusta (iltalehti tai iltasanomat) että naiset ei koskaan ole 100% heteroita, eli se tukis käsitystä siitä, että naisissa on enemmän bi-seksuaaleja.
Minä oon bi, ihan ilman mitään epäilyjä. Seurustelen joo miehen kanssa, mutta on kyllä ensimmäinen laatuaan tämä tapaus, eikä semmoisia miehiä kovin usein kävele vastaan, joiden kanssa voi jotakin kuvitellakin. Naisten kanssa paljon useammin ;D
Muistan itsekin lukeneeni tuollaisen jutun jostain lehdestä. Se kyllä selittäisi asioita todella paljon :D. Tunnen useita bi-naisia ja lesboja sekä homomiehiä, mutta bi-miehiä on jostain syystä äärettömän vaikea löytää mistään. Taidan kuulua nuorena bi-miehenä todella vähemmistöön tämän asian kanssa. :(
Olisi kyllä mukava vaihtaa ajatuksia jonkun kinkyn bi-miehen kanssa näistä samoista asioista.
-
Törmäsin joskus kaksikymppisenä (intiimissä mielessä) mieheen, joka kertoi avoimesti olevansa bi. Ja kysyi, olenko minäkin bi - kuulemma vaikuttaisi vahvasti siltä. Siinä törmäsin ensimmäistä kertaa ajatukseen, että erästä naispuolista työkaveria kohtaan tuntemani viihtyminen oli vahvasti eroottisesti latautunutta. Vähän tämän jälkeen rakastuin tähän naiseen ja tunne oli molemminpuoleinen, olimme suhteessa. Tekeekö se minusta bi:n? Epäilemättä. Nykyisin olen onnellisessa heterosuhteessa elävä bi. Olen ollut liittomme aikana ihastunut myös muihin ihmisiin - yhteen mieheen ja muutamaan naiseen. Mikään ei ole hienompaa kuin kuolata näitä ihastuksia yhdessä mieheni kanssa. 8) ..Vaikka bdsm-testi antoi korkeat lukemat polygamialle, en tunne tarvetta seksiin muiden ihmisten kanssa - tekeekö se minusta sitten monogamistiheteron?
Minusta on vähän surullistakin myöntää, että elämä on helpompaa normien mukaan eläen, monogamisti heteroavioliitossa väkivaltaista seksiä vain kaksin harrastaen.
-
Itse voin allekirjoittaa itseni 100% biseksuaaliksi.
Naiset ovat kuumia ja kauniita sekä saavat minussa seksuaalisen kiinnostuksen heräämään. Mikään ei ole kivempaa kun pillun nuoleminen~ <3
Mutta romanttiselta suuntautumiseltani olen vain hetero, ainakin vielä. En osaa kuvitella itseäni seurustelemassa naisen kanssa. En halua silti kiveen hakata sitä, sillä jos mielenkiintoinen ja minulle sopiva nainen tulee vastaan, mielelläni kokeilen toki seurusteluakin. Koskaan en ole tuntenut ihastumisen tunnetta naista kohtaan.
-
Itse voin allekirjoittaa itseni 100% biseksuaaliksi.
Naiset ovat kuumia ja kauniita sekä saavat minussa seksuaalisen kiinnostuksen heräämään. Mikään ei ole kivempaa kun pillun nuoleminen~ <3
Mutta romanttiselta suuntautumiseltani olen vain hetero, ainakin vielä. En osaa kuvitella itseäni seurustelemassa naisen kanssa. En halua silti kiveen hakata sitä, sillä jos mielenkiintoinen ja minulle sopiva nainen tulee vastaan, mielelläni kokeilen toki seurusteluakin. Koskaan en ole tuntenut ihastumisen tunnetta naista kohtaan.
Kuulostaa aika tutulta. Pidän seksuaalisesta kanssakäymisestä miestenkin kanssa ja tykkään katsella todella paljon komeita miesvartaloita ja vaikkapa hieroa niitä :). Romanttinen suuntautuminen on kuitenkin vähän enemmän naisiin kohti suuntautunut, vaikka seurusteltua onkin tullut molempien sukupuolten kanssa.
Olen kuitenkin itse biseksuaalisuudestani vähän arka, sillä tein aikoinaan yläasteella sen verran typerän tempun, että tulin kaapista ja jouduinkin rankan kiusaamisen kohteeksi sen takia. Kuitenkin nyt olen oppinut hyväksymään itseäni hieman paremmin, kun varttunut. Kuitenkin nuo helvetilliset teini-iän ajat vaikuttaa vieläkin vähän siten, että en yleensä avaudu biseksuaalisuudestani livenä kovinkaan helposti.
Kinkyydestäni taas ei tiedä kovinkaan moni, lähinnä entiset poika- ja tyttöystävät jossain määrin sekä muutama muu henkilö, joiden kanssa tullut leikittyä näitä leikkejä :) Täytyy kuitenkin myöntää, että yläasteen aikainen kiusaaminen vaikutti minuun myös siten, että en uskalla hirveän helposti kertoa taipumuksistani, koska pelkään, että minut hylätään tai tuomitaan.
-
Olen kuitenkin itse biseksuaalisuudestani vähän arka, sillä tein aikoinaan yläasteella sen verran typerän tempun, että tulin kaapista ja jouduinkin rankan kiusaamisen kohteeksi sen takia. Kuitenkin nyt olen oppinut hyväksymään itseäni hieman paremmin, kun varttunut. Kuitenkin nuo helvetilliset teini-iän ajat vaikuttaa vieläkin vähän siten, että en yleensä avaudu biseksuaalisuudestani livenä kovinkaan helposti.
Sama kokemus minullakin mutta vakaumuksellisista piireistä. Seksuaali-identiteettini muodostamisen/mieltämisen tiellä on ollut myös pitkälle hiottu taito sulkea mielestä täysin pois joitakin asioita, joiden pohtiminen veisi epämukavuusalueelle tai ristiriitaan sisäisen ja ulkoisen maailman välillä. Olen edelleen arka paljastamaan biseksuaalisuuttani/kinkyyttäni kenellekään - oikeastaan olen vasta nyt miettinyt, mitä silloin parinkympin iässä ollut suhde naiseen sekä satunnaiset ihastumiset naisiin oikeastaan ovat merkinneet. Tai että väkivaltaisesta ja rajusta seksistä nauttiminen kuuluu kinkyyteen. Minun ja mieheni kinkyyteen. Heitä siinä prosentteja nyt sitten.. :o Olen 100%:sti minä. :)
-
Olen kuitenkin itse biseksuaalisuudestani vähän arka, sillä tein aikoinaan yläasteella sen verran typerän tempun, että tulin kaapista ja jouduinkin rankan kiusaamisen kohteeksi sen takia. Kuitenkin nyt olen oppinut hyväksymään itseäni hieman paremmin, kun varttunut. Kuitenkin nuo helvetilliset teini-iän ajat vaikuttaa vieläkin vähän siten, että en yleensä avaudu biseksuaalisuudestani livenä kovinkaan helposti.
Sama kokemus minullakin mutta vakaumuksellisista piireistä. Seksuaali-identiteettini muodostamisen/mieltämisen tiellä on ollut myös pitkälle hiottu taito sulkea mielestä täysin pois joitakin asioita, joiden pohtiminen veisi epämukavuusalueelle tai ristiriitaan sisäisen ja ulkoisen maailman välillä. Olen edelleen arka paljastamaan biseksuaalisuuttani/kinkyyttäni kenellekään - oikeastaan olen vasta nyt miettinyt, mitä silloin parinkympin iässä ollut suhde naiseen sekä satunnaiset ihastumiset naisiin oikeastaan ovat merkinneet. Tai että väkivaltaisesta ja rajusta seksistä nauttiminen kuuluu kinkyyteen. Minun ja mieheni kinkyyteen. Heitä siinä prosentteja nyt sitten.. :o Olen 100%:sti minä. :)
Itselläni myös se, että synnyin ja kasvoin melko pienellä ja ahdasmielisellä paikkakunnalla ennenkuin täysikäisenä muutin isompaan kaupunkiin. Lapsuuden paikkakunnallani olin "epänormaali", "seksuaalisesti poikkeava", "sairas perverssi" ja vaikka mitä. En halua edes kuvitella, jos ne tietäisivät miten kinky olen aina ollut :(. Myös siihen, etten oikein uskaltanut olla minä, vaikutti se, että vanhempani ovat arvomaailmaltaan melko vanhoillisia ja heille tällaiset "sairaudet" (joka minullakin kuulemma oli) oli aivan ylitsepääsemätön asia hyväksyä. En ole enää nykyään hirveesti monienkaan sukulaisteni kanssa tekemisissä juuri tuollaisten asennevammojen takia. Onneksi todella rakas ja tärkeä siskoni hyväksyi minut tällaisena kuin olen ja ilman systerini tukea en tiedä olisinko enää jaksanut enää jatkaa elämistä.
Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Onneksi nyt isommalla paikkakunnalla suuntautumistani hyväksytään vähän paremmin, vaikka olen Helsingissäkin kerran nyrkistä saanut humalaiselta, kun kävelin miehen kanssa käsi kädessä. Mutta idiootteja vain löytyy jokaiselta paikkakunnalta, isoissa kaupungeissa ihmiset ovat kuitenkin paljon suvaitsevaisempia :)
-
(http://ak-hdl.buzzfed.com/static/2015-11/10/11/enhanced/webdr01/enhanced-32095-1447171896-2.jpg)
http://ak-hdl.buzzfed.com/static/2015-11/10/11/enhanced/webdr01/enhanced-32095-1447171896-2.jpg
(http://ak-hdl.buzzfed.com/static/2015-11/10/11/enhanced/webdr03/enhanced-29332-1447173032-2.jpg)
http://ak-hdl.buzzfed.com/static/2015-11/10/11/enhanced/webdr03/enhanced-29332-1447173032-2.jpg
-
Olen biseksuaali, kuinka paljon sitten sitä olen, niin aika hankala määritellä. Joskus nuorempana ajattelin, että en koskaan voisi rakastua naiseen ja että se rakkauteni kohde olisi aina ja ilman muuta mies. Nyt vanhempana olen joutunut tarkastelemaan mielipiteitäni moneenkin kertaan. Tällä hetkellä uskon minäkin, että voin rakastua ihmiseen, olkoon se sukupuoli sitten mikä tahansa :love:
-
Siis nimenomaan se ihminen vetoaa, mutta suhteeseen toistaiseksi olen lähtenyt vain miesten kanssa. Naiset ovat kauniita alasti ja mielelläni leikkiin ryhdyn, jos kemiat toimii. O:-)
-
Tosi monta vuotta olin sitä mieltä että oikeestaan olen seksuaalisesti homo mies. Tämä huolimatta siitä, että olen (myös psyykkiseltä) sukupuoleltani täysin nainen. Eli kevyt ristiriita tuli seksuaalisten fiksaatioiden ja oman vartalon välille. Ei kuitenkaan niin, että olisin omaa sukupuoltani halunnut vaihtaa tai kokenut omaani vääräksi.
Miehet suhteessa omaan naisen kehoon tuntuivat jotenkin inhottavilta, jopa uhkaavilta, toki vahvasti miehestä ja lähestymistyylistä riippuen. Känninen örinä on jokseenkin varma keino saada mut hyvin vahvasti aggression puolelle. Vaikka se nyt ei liene kovin harvinainen reaktio muillakaan.. Niinpä yritin jossain vaiheessa alkaa lesboksikin, tai lähinnä tutkin sitä mahdollisuutta josko sellainen olisin. Vähemmistömiiteissä viihdyin ja homobaarissa oli olo että on kotonaan, eli jotain siinä maailmassa oli kyllä vahvasti omaa. Tosin siellä baarissa tahdoin katsella sitten niitä miehiä, joten..
Pari kertaa oon ollut treffeillä naisen kanssa, varsinaista seksiä ei koskaan. Tietyn tyyppinen fwb suhde oli lesbon naisen kanssa, tosin meidän benefit ei ollut seksi vaan hellyys. Vieläkin itseasiassa kiehtoo ajatus epäseksuaalisesta hellyydestä (lesbo-/bi-) naisen kanssa. Naisen kanssa on myös kiva suudella. Tähän ajatukseen liittyy vahvasti se, että toisen pitäisi olla pullea, eli pehmoinen halittava. Hän (fwb suhde) olisi kuitenkin halunnut enemmänkin ja silloin piti miettiä itseään kunnolla ja totesin, että oikeasti en ole kyllä naisia koskaan katsellut sillä silmällä, vaan se on vain se jokin vähemmistöys johon koen kuuluvani. Eli en ole lesbo, enkä kai sitten edes bi kuitenkaan. Olen vain vinksahtanut. Vaikka lesbous olisi ollut helppo ratkaisu silloin, niin suuntautumistaan ei kuitenkaan voi valita.
Sitten tajusin sub-miehet ja löysin tänne. Jokin lamppu on syttynyt. Omassa päässä oli vain turhan vahva mielikuva siitä, että heterot miehet dominoivat, joten koko sukupuoli tuntui hankalalta, vaikka kuitenkin on se joka yksinomaan kiinnostaa. Niin, ja kun niillä heteroillakin miehillä tosiaan on perseet.. :P >:D Nyt kun on löytänyt itseään ja tietää kuka on, mitä vahtoehtoja on ja mistä voi valita, niin dominoivammatkaan miehet eivät enää ärsytä.
Vastauksena siis, että en ole kovinkaan bi, mutta kauan etsin itseäni sitä kautta.
-
Goldenkittenin ketjuun linkkaamat biseksuaalisuutta graafisesti esittävät piirrokset kiteyttävät aika hyvin omaa ymmärrystäni biseksuaalisuudesta (tai panseksuaalisuudesta) ja sen miten sen itse koen. Itse tunnen eriasteisesti seksuaalista vetoa, kiinnostusta ja halua eri ihmisiin, sukupuoleen katsomatta, mutta siinä kiinnostuksessa on joku sävyero, joka on sidoksissa sukupuoleen. Kiinnostus on myös aaltoilevaa, eli joinain aikoina katse kääntyy enemmän miehiin, välillä taas enemmän naisiin, vaikkakin koen, että yleistuntumalta miessukupuolen edustajat herättävät voimakkaampaa kiinnostusta, jos oikeantyyppinen sattuu kävelemään vastaan. Seksi miesten ja naisten kanssa on myös erilaista (kolmansista sukupuolista ei ole kokemusta, mutta olettaisin, että myös heidän kanssaan), ihanaa ja erilaista. Kinkykontekstissa koen lähtökohtaisesti leikit naisen kanssa tasavertaisempina tai niin, että itse olen se, joka vie tilannetta. Alistuminen liittyy päässäni enemmän miehelle alistumiseen, ei niinkään naiselle, mutta oikeanlaisen naisen kanssa tämäkään tuskin olisi mahdotonta.
Mutta kysehän ei ole vain seksistä ja seksuaalisesta tai eroottisesta kiinnostuksesta. Itse ainakin kykenen tuntemaan romanttisia tunteita sekä naisia että miehiä kohtaan, myös rakastumaan. Siitä huolimatta "perinteinen" parisuhde samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa tuntuu vieraalta, mutta se johtuu varmasti myös omasta elämäntilanteesta, jossa primäärisuhteessa olen onnellisesti mieheni kanssa, ollut jo pitkään. Sen sijaan tyttöystävä primäärisuhteen rinnalla tuntuu hyvinkin luonnolliselta.
Minua on myös aika ajoin häkellyttänyt, varsinkin vielä joitain vuosia takaperin, kun ei ollut konkreettista kokemusta naisten välisistä leikeistä, se että ihmiset kysyivät, mistä tiedän olevani biseksuaali, jos en kerran ollut ollut naisen kanssa. Mutta eihän ihmisen seksuaalinen suuntautuminen "käynnisty" vasta siinä kohtaa, kun hän on ensimmäisen kerran intiimissä kanssakäymisessä jonkun kanssa. Toisille toki etsinnät ovat pidempiä ja vaikeaselkoisempia, mutta aika moni hetero käsittääkseni kyllä tietää olevansa hetero jo ennen kuin on harrastanut seksiä vastakkaisen sukupuolen kanssa, koska kiinnostus, veto, ihastus, keholliset ja psyykkiset reaktiot, joita henkilö herättää (tai olisi hyvä jos herättäisi ennen sänkyyn hyppäämistä..). Minulla tämä ilmeni erityisenä, vaikeasti määriteltävissä olevana kiinnostuksena joitain tiettyjä naisia kohtaan ja esimerkiksi joissain arkielämäntilanteissa yhtäkkisenä voimakkaana haluna suudella samaa sukupuolta olevaa keskustelukumppaniani, jota en tietenkään voinut noin vain tehdä :P. Ja kyllä, naiset ovat kauniita katsoa :love:. Eli olen siis pesunkestävä bi, vaikka kiinnostus eri sukupuoliin ei jakaudukaan aivan tasaisesti.
-
Ajattelen että kiinnostus lähtee ihmisestä ja persoonasta, ei sukupuolesta. Minusta sillä ei ole väliä onko ollut muissa kuin heterosuhteissa tai vaikka sängyssä samaa sukupuolta olevan kanssa. Kyllähän se kiinnostus esim samaan sukupuoleen on olemassa vaikka ei olisi seksiä harrastanut tai suhteessa ollut. Sen "vaan tietää".
-
Onko Bi-curious vielä trendisana?
Olen asiaa miettinyt usasti ja monelta kantilta. Toistaiseksi olen törmännyt kahteen mieheen joita voisin edes harkita. Toinen on Jason Momoa ja toinen. Noh, sä ehkä tiedät kuka sä oot ;) :P
-
No ei helvetti.. pitää sit kilpailla Kahlitun kaa Momoasta. Ellei joku tiputa miulle James Deenia eka tohon. Se on sit minun. :P
*edelleen hyvin bi... tai panseksuaali* Käsittääkseni bi-curious on edelleen suht trendikäs sana.
*muoks* Selasin nopeasti keskustelua läpi ja en vilaukselta nähnyt tiettyjä lisätermejä, mitä näitä juttuja pohtiessa voi käyttää. Eli jos kokee romanttista kiinnostusta kumpaakin sukupuolta kohtaan, voisi käyttää termiä biromanttinen. Jos kokisi seksuaalista kiinnostusta kumpaakin kohtaan, niin biseksuaali. Vastaavasti heteroromanttinen ja heteroseksuaali. Itse saatankin olla sillä lailla kallellaan, että biseksuaali, mutta heteroromanttinen. Paitsi alan tykätä jo enemmän termistä panseksuaali.
-
Miehiä on välillä kiva lyödä mutta ei se ole oikeastaan ollenkaan kiihottavaa vaikka onkin sadistista. Miesten kanssa ei voi hankkia lapsia ja rakkaus miehiä kohtaan on enemmän veljellistä ei sillä tapaa seksuaalista. En varmaan ole pii kun nämä eivät sekoitu mielessäni. Monesti olen miettinyt, että homona olisi varmaan helpompaa vaikka vituttaa varmaan sekin lopulta ainakin mitä olen ihmisiä seurannut ja heitä kuunnellut.
-
Ei kyllä itse vaan tunne mitään sellaista vetoa miehiin, taas naisten suhteen tuntee ehkä pienenä miinuksena jos ei ole bi, vaan mitäs kukaan luonnolleen voi. Johonkin bi-netti ryhmään kuulun, bi-naisten etsiskely oli kai joskus mielessä, vaan eipä ole niitäkään jaksanut lueskella kun helpommin löytyy irl. On kai nuo asenteet sikäli muuttuneet vuosien varrella, vaikka itse ei ole bi niin ei ole enään ongelma jos joku toinen mies on. Ja ehkä voi miehiä seksuaalisina olentoina arvostaa, vaikkei mitään meininkiä haluisikaan. Tai no jos pakko niin edellä mainitun Jason Momoan ohella voisin Dwayne Johnssonia harkita :P
-
No ei helvetti.. pitää sit kilpailla Kahlitun kaa Momoasta. Ellei joku tiputa miulle James Deenia eka tohon. Se on sit minun. :P
*edelleen hyvin bi... tai panseksuaali* Käsittääkseni bi-curious on edelleen suht trendikäs sana.
*muoks* Selasin nopeasti keskustelua läpi ja en vilaukselta nähnyt tiettyjä lisätermejä, mitä näitä juttuja pohtiessa voi käyttää. Eli jos kokee romanttista kiinnostusta kumpaakin sukupuolta kohtaan, voisi käyttää termiä biromanttinen. Jos kokisi seksuaalista kiinnostusta kumpaakin kohtaan, niin biseksuaali. Vastaavasti heteroromanttinen ja heteroseksuaali. Itse saatankin olla sillä lailla kallellaan, että biseksuaali, mutta heteroromanttinen. Paitsi alan tykätä jo enemmän termistä panseksuaali.
Oonkin naureskellut näille termeille hyväntahtoisesti viimeajat. Kun tulin aikoinani kaapista (tästä on 20 vuotta ja tapahtumapaikkana pieni paikkakunta) niin ihminen oli joko hetero, homo tai bi. Ja jos se oli bi, se oli homo tai hetero. Tiesin yhden homon omalta paikkakunnalta mutten ketään joka olis ollut trans tai ace tai yhtään mitään muuta kun cis het. Nykyisin voi luokitella itsensä niin pieneen lokeroon kun vaan malttaa, ja siellä on silti joku muukin. Tää on musta upea muutos, toivon että mulla olis ollut sillon 20 vuotta sitten kaikki nää mahdollisuudet ja vertaistuki olemassa. Mut ei se ollut paha sillonkaan. Paras ystävä sanoi aika täsmälleen että "ei taida vaikuttaa mihinkään mitenkään" ja elämä jatkui. Mutta nyt kun voi valita tarkemmin, niin mä olen demi, enkä osaa arvioida kuinka paljon kallellaan mihinkin sukupuoleen, kun on ollut niin yksilö- ja kemiakohtaista aina. Puolisona mies jo yli vuosikymmenen, mutta niistä alle kymmenestä ihmisestä joihin oon ikinä tuntenut vetoa varmaan noin 50/50 miehiä/tyttöjä. Niihin tyttöihin oon ehkä haksahtanut kovemmin mutta se on aina ollut monimutkaisempaa.
-
Oonkin naureskellut näille termeille hyväntahtoisesti viimeajat. Kun tulin aikoinani kaapista (tästä on 20 vuotta ja tapahtumapaikkana pieni paikkakunta) niin ihminen oli joko hetero, homo tai bi. Ja jos se oli bi, se oli homo tai hetero. Tiesin yhden homon omalta paikkakunnalta mutten ketään joka olis ollut trans tai ace tai yhtään mitään muuta kun cis het. Nykyisin voi luokitella itsensä niin pieneen lokeroon kun vaan malttaa, ja siellä on silti joku muukin.
Näkisitpä vaan kaikki mahdolliset sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiliput, mitä viime vuosina on tullut lisää. Niitä on varmaan tuhansia erilaisia. Raitojen määrä ja väri vain vaihtelee. Eräskin tyyppi deviantARTissa oli ottanut tehtäväkseen piirtää ne kaikki galleriaansa (ja keksiä uusia lippuja tarpeen mukaan), mutta tehtävä on loputon suo:
http://pride-flags.deviantart.com/gallery/
Eikä tämä ole edes mikään vitsi, ihmiset ovat ihan tosissaan näiden tsiljoonien erilaisten identiteettiensä kanssa. Ja tottakai he loukkaantuvat, jos joku kyseenalaistaa harvinaisemman identiteetin tarpeellisuuden tai yrittää ehdottaa, jospa tämä henkilö sittenkin olisi vaan joku yleisempi ja paremmin tunnettu identiteetti.
Oletteko esimerkiksi koskaan kuulleet näistä:
Xumsexuality- Never being satisfied with your orientation due to constant self-doubt or identity issues, causing one to compulsively search and seek out something that fits as perfect as possible--to find "the orientation" or "the one truth"--though one may never be found due to one's neurotype, because words will never be able to describe it, and/or its own properties paradox itself. This frequent anxiety and doubt even causes this orientation to feel imperfect to the individual.
Polymonoflux (poly mono flux)- When you fluctuate between being polyamorous and monoamorous.
Owlgender, Batgender, Nocturnalgender, Moongender- A gender that feels more intense during the night, but weak/nonexistent when it is light out.
Circgender- A gender that feels so magical and grand you can’t describe it. named after Circe, goddess of magic.
-
Mä olen teini-iästä saakka pitänyt ihan selvänä juttuna, että kiinnostua voi kummastakin sukupuolesta. Opiskeluiässä sain vahvistuksen sille, että seksuaalisuuden ei tarvitse olla rajattu mitenkään. Mutta mitä vanhemmaksi olen tullut, niin sitä enemmän olen halunnut ajatella olevani vain hetero. Haluan elää heterona. Se sopii elämänkatsomukseeni paremmin.
Voin rakastua naiseen melkein yhtälailla kuin mieheen, mutta en ikinä haluaisi elää naisen kanssa - haluan elää heteronormatiivistä elämää omassa elämässäni.
Nainen on kaunis. Kauniimpi kun mies koskaan. Mies ei saa vartalollaan ikinä minua huokailemaan. Mutta minä en voi olla omista rajoituksistani johtuen nainen naisen kanssa. Joten olen päättänyt olla biseksuaalisuudesta huolimatta ihan puhtaasti hetero.
-
Miks pitää olla bi, hetero, homo, xumsexual... ? Miks ei vaan voi olla?
Nimimerkillä.. androgyyni bi (http://betoniviidakko.com/images/emoticons/JC_flirt.gif)
-
Miks pitää olla bi, hetero, homo, xumsexual... ? Miks ei vaan voi olla?
Nykyaikana on muotia olla erilainen lumihiutale. "That lady was a special snowflake, in a blizzard of other special snowflakes; she's unique, just like everyone else."
Olen itsekin harkinnut usein, että pitäisikö minun heivata ikkunasta ulos tuo käyttämäni "genderqueer" -titteli ja vaan todeta, että olen "nainen, joka vihaa useimpia stereotyyppisiä naisellisia juttuja, vihaa että häntä kohdellaan stereotyyppisenä naisena, ja joka tekee mitä itseä huvittaa olipa se miten "tyttömäistä" tai "poikamaista" tahansa", ei siksi että haluaisi trendikkäästi olla erilainen lumihiutale, vaan siksi koska on aina ollut tämmöinen lapsesta asti. Ja jota kyllä kiinnostaisi kokeilla myös naisen kanssa olla sillai."
-
Miks pitää olla bi, hetero, homo, xumsexual... ? Miks ei vaan voi olla?
Nimimerkillä.. androgyyni bi (http://betoniviidakko.com/images/emoticons/JC_flirt.gif)
Joitain vaan helpottaa, kun saa asioille nimiä :) Saattaa myös helpottaa sitä, että puhutaan samoista asioista eri ihmisten kanssa, kun on yhteisiä termejä. Kuten nyt kielessä yleensäkin. Sitten voi olla ihan vaan sekin, koska eri termit on kiinnostavia.
-
Pidän itseäni biseksuaalisesti käyttäytyvänä heterona. ::)
Naiset kiihottavat minua huomattavan paljon enemmän visuaalisesti, kuin miehet. Joskus tulee kausia jolloin on tyttökiva on mielessä aktiivisemmin ja on lähes tulkoon mehuissaan jo pelkästään katsoessaan kaunista naista. Osaan kyllä tietoisesti ruokkia tätä puolta itsessäni. Jos asiaa ei niin tarkoituksenmukaisesti ajattelisi ja pitäisi yllä, niin en tiedä hiipuisiko kiinnostus itsestään. Jos pornoa pitää katsoa, niin automaattisesti pitää olla kaksi naista vähintään messissä.
En silti halua parisuhdetta naisen kanssa. En voisi kuvitella jakavani kotiani toisen naisen kanssa. Voin harrastaa seksiä ja jonkinlaisia ihastumisentunteita on ollutkin. Ehkä voisin rakastuakin, en tiedä. Perusheteronormatiivinen arki luo kuitenkin minulle jotain sellaista turvallisuuden tunnetta, jota elämääni haluan. Enkä voisi kuvitella parisuhdetta, jossa en välillä kuulisi miehisellä äänellä olevani hyvä tyttö :love:
-
Englanninkielinen sana heteroflexible kuvaa omaa suuntautumistani ehkä parhaiten. Olen ehkä siinä mielessä tylsä, etten ole koskaan ihastunut naisiin romanttisessa mielessä. Naiset ovat toki ihania, kauniita ja seksikkäitäkin, mutta jotenkin en vain ole tähän mennessä ihastunut koskaan naisiin. Ja jotenkin pidän epätodennäköisenä, että näin tapahtuisi, mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. :)
Sitten taas jos miettii seksipuolta. Saan seksistä miehen kanssa kyllä ehdottomasti parhaimmat kicksit. Se tunne, kun mies on sun sisällä ja tunnet miehen kädet vaikka sun ympärillä, kun harrastatte seksiä on vain niin ihana. Mutta olen kerran harrastanut seksiä naisen kanssa ja se tuntui yllättävän hyvältä ja luonnolliselta. Voisin kyllä uudestaankin peuhata joskus naisen kanssa.. ;)
Sitten taas pornon suhteen on mielenkiintoista se, että katson nykyään lähes pelkästään naisten välistä pornoa ja nimenomaan naisten välistä BDSM-pornoa. Jotenkin ihan perus mies-nainen-porno on niin tylsää, vaikka siinä olisikin BDSM-teemaa mukana. Ylipäätänsä naisten välinen alistaminen on sellaista, jota tykkään joko katsoa pornon muodossa tai lukea seksinovelleista.
Ehkä mua kuvaa siis parhaiten se, että olen enemmän miehiin päin kallellaan, mutta aina välillä voisi pitää hauskaa naisenkin kanssa. :)
-
Nuorempana koin biseksuaali-lokeron miellyttäväksi, koska löysin vihdoin nimen mieltymyksilleni. Näin myöhemmällä iällä olen tosin alkanut miettiä, että onkohan se liian rajoittava. Voisin aika helpostikin rakastua sukupuolettomaan tai muun sukupuoliseen henkilöön. Pidän itse eniten queer-määritelmästä. Jos nyt täytyy tehdä vertailua, niin pisin seurustelusuhteeni on ollut naisen kanssa, seksisuhteita on tullut harrastettua enemmän miesten kanssa.
-
Aiemmin koin olevani hyvinkin bi- tai panseksuaali, mutta vanhemmiten olen hyvinkin homoflexibelöitynyt. Tarkoittaen, että sukupuolen miehisempään spektriin kykenen taipumaan fetissien sukupuolirajattomuuden kautta.
-
Määrittelen itseni tätänykyä heteroflexibleksi.
Tähän mennessä on tullut vastaan sormin laskettava määrä miehiä, jotka kuuluvat luokaan: ehkä kenties jos kaikki olisi juuri oikein.
Naisia jotka kiinnostavat vähintään tuon verran tulee vastaan käytännössä noin paljon joka päivä kun käyn ihmisten ilmoilla...
-
Oon ilmeisesti kivaseksuaali, eli näytän tykkääväni itselleni kivoilta tuntuvista ihmisistä kehokonfiguraatioihin ja itsemäärittelyihin katsomatta.
Mutta jotta asiat ei olisi liian helppoja, tuo on lopulta hyvin suppea tapa kuvata seksuaalisuutta, koska esimerkiksi jo se mitä kenenkäkin kanssa haluaisi seksuaalisesti tehdä omalla keholla, riippuu yksilöistä. Ja millaisessa toiminnallisessa roolissa. Tai haluaako edes seksuaalista vai onko läheisyys riittävää. Tai muuta.
Olen jo pitkään pohtinut, että esimerkiksi deittipalveluista puuttuu tuon kaltaisia aika olennaisiakin seksuaali- tai toimintadynamiikkaa koskevia tietoja täyttökohdista. Jos joku tykkää maata selällään kun toinen pomppii päällä ja toinen taas haluaisi että se toinen riepottelisi ja aktiivisesti panisi eri kulmista, eikö tällaiset mieltymykset kannattaisi olla ilmaistavissa jotenkin helposti? Entäpä jos jonkun vaniljaseksin harrastustapa on painautua toiseen kiinni tiukasti esim. penetroinnin aikana ja toinen taas tykkää enemmän olla vartaloltaan irti toisesta että tulee suuremmat ja avoimemmat liikeradat ja näkee toisen? Tarvitseeko tällaisten selvää ottamiseen kuluttaa välttämättä aina sitä kiusallista panemisaikaa vain että myöhemmin sitten pohditaan ettei nyt kemiat oikein natsanneet? :P
Uudenlaista match-palvelua pohtiessa. ;)
-
Väittäisin, että pitkälti itelläkin menee sen perusteella miten ihmisestä pitää. Toki naisen keho ja piirteet kiihottavat huomattavasti enemmän kuin miehen. Enkä kyllä koe, että voisin rakastaa miestä. Mutta leikkiminen miehen kanssa ei ole pois suljettua, mutta toki siinä tulee ne tietyt piirteet ja vaatimukset esille, että siitä saa oman ilonsa. Muuten voi mennä vähän turhan suoritukseksi, ilman varsinaista aitoa nauttimista... Vaatinee lisää kokeilua :P
-
Sanoisin olevani 100% biseksuaalinen... tai panseksuaalinen... tai omniseksuaalinen... tai polyseksuaalinen... tai queer... Ja mitä näitä nyt on. :P Omasta puolestani nuo kaikki termit sopivat minuun ihan yhtä hyvin.
Vielä vuosi sitten, vastikään eronneena pitkästä monosuhteesta miehen kanssa, kuvittelin olevani lähinnä hetero. No tiesinhän minä, että naisiakin on tullut välillä kuolattua, mutta jotenkin oletin että näinhän se varmaan on muillakin heteroilla. Noh, yhtenä kauniina iltana kävi sitten kuitenkin niin, että eräs maaginen nainen vietteli minut tanssilattialla. Sen jälkeen olen pohtinut suuntautumistani uusiksi.
Seksuaalisesti voin ilmeisesti kiinnostua oikeastaan mitä tahansa sukupuolta olevasta ihmisestä. Miehistä, naisista, androgyyneistä, sukupuolettomista, binäärin ulkopuolista sukupuolta olevista ihmisistä... Ja en aio nyt sanoa että ruumiinosilla ei ole väliä. Onpa hyvinkin. Kyrvät on oikein kivoja, minä tykkään niistä hyvin paljon. Sen sijaan pilluista minulla on paljon vähemmän kokemusta tähän mennessä, mutta nekin vaikuttavat aika kivoilta.
Romanttisesta suuntautumisestani en osaa tässä vaiheessa sanoa oikein mitään. Olen elämässäni ollut rakastunut tasan kaksi kertaa, ja nämä kaksi ihmistä ovat olleet miehiä. Voisinko rakastua muihin sukupuoliin? Mahdollisesti. En tiedä. Vielä.
-
Itsehän olen niin paljon kaikkea, että se menee täysin yli ymmärryksen,multa, ja kaikilta virtuaalinimimerkeiltä-
-
Ite oon päätyny siihen, että olen heteroseksuaalinen, mutta jonkin verran bi-romanttinen. Seksuaalisessa mielessä miehet kiinnostaa enemmän, mutta vahvoja tunteita voin kehittää myös muita naisia kohtaan. Olen pari kertaa ollutkin ihastunut tyttöön, mutta mitään seksuaalista ei näissä ihastuksissa ole ollut.
Naisen vartalo on kyllä esteettisesti miellyttävämpi, mutta en tiedä. Ei ole kertaakaan tullut eteen mahdollisuutta päästä naisen kanssa sänkyyn, enkä osaa edes sanoa tarttuisinko tilaisuuteen, jos sellainen eteen tulisi. Suudellut olen useampaakin naista, mutta se nyt ei taida mikään hurja meriitti olla.
-
Koen olevani erittäin hetero.
Se ei toki estä piiskaamasta poikia tai alistamasta pariskuntia. Itseasiassa miehen dominoiminen on omalla tavallaan erityisen mukavaa koska siitä puuttuu seksuaalinen aspekti, voi keskittyä olennaiseen kiireettömästi.
-
Miks pitää olla bi, hetero, homo, xumsexual... ? Miks ei vaan voi olla?
Juurikin näin :) Maanantaina voin olla hyvinkin hetero, tiistaina ihan bi ja keskiviikkona tosi pan jne. Mä vaan oon mä ilman sen kummempia määrityksiä ja näin on ihan hyvä olla :love:
-
Itse koen olevani valitettavan hetero :'(
-
En välitä miehistä mutta naisen käskystä mua saa panna...
-
Enemmän kuin luulette, vähemmän kuin oletatte. Prosenteista riippumatta ootte joka mies ihan turvassa, en ole ketään vonkaamassa O:-)
-
^On se vaan hyvä, että joku on ees nirso >:D
Musta on todella surullista, ettei viisari värähdä naisten suhteen :'( mutta platonisella tasolla oon ollut hyvinkin ihastunut monesti.
*muokkailee pohtiessaan* Trasndiggarius on kai sitten kuitenkin eri niin vahvasti, että ei mee bisseytteen?
-
Minkääntasoinen suoranainen seksuaalinen aktiviteetti miehen kanssa ei kiinnosta ja sen toteutuminen hyvin epätodennäköistä, mutta miehen piiskaaminen/alistaminen ehkä yhdessä naisen kanssa ollut hieman mielessä pienenä turvallisuusrajan ylityksenä >:D C:-)
-
Mulle kiinnostus samaa sukupuolta kohtaan on aika kausiluonteista. Aina ne samaa sukupuolta edustavat kuitenkin vähän kiinnostaa, joten vastaan, että vähimmillään 20/80 ja enimmillään 40/60.
Kauheasti en vielä ole erinäisistä syistä johtuen päässyt miehiä harrastelemaan, mutta josko se tästä sitten kehittyisi :)
-
No suihin tuli kännissä otettua. Ei ollut mun juttu. Mutta aika jännä se melan jotenkin hieman sienimäinen rakenne...
-
Vanha ketju herätetty henkiin. Ehkä mäkin voin vuosien hiljaiselon jälkeen herätä ja avautua.
.
Biseksualisuuteni ilmentyi ensin kokeilumielisyytenä ja vastareaktiona kun huomasin halveksivani tuttujen homofobisuutta. Mietin että minä en ainakaan halua olla noin ennakkoluuloinen ja pelokas kun nuo muut..
Ensimmäiset askeleet olivat aika haparoivia eikä jättäeet pysyvempiä jälkiä seksuaali-identiteettiini. Halusin kokeilla. Tuntui oudolta mutta ei nyt hirveän paljon oudommalta kuin huonot heteroseksisekoilut. Oivalsin ainakin sen että seksualisuus muotoutuu vähän tilanteen mukaan kun uskaltaa ennakkoluulottomaan heittäytymiseen ja kiima on vahva voima kun uskaltaa antaa sen viedä.
Nyt on takataskun hankycode jo aika värikäs ja jokaisesta väristä voin tuntea vilpitöntä Prideä.
Se että olen homoillut ihan täysillä miehisten miesten kanssa on tuntunut tosi oikealta mutta ei oo millään lailla vähentänyt halujani naisia kohtaan. Pervoilut miesten kanssa on tuntunut vähän pervommalta kuin pervoilut naisten kanssa ja veljelliset yläfemmat homoilun jälkeen ovat tuntuneet maskulinisuuden huipentumalta.
Androgyyniset miehet ovat onnistuneet herättämään minussa sekä haluja, ihastusta että kunnioitusta ja joidenkin kanssa olisin varmaan ajautuneet suhteeseenkin mutta jostain syystä ei nyt mennytkään niin.
En ihan tiedä mihin lokeroon sijoittaa kinkyleikit muiden pääsääntöisesti heteromiesten kanssa mutta kai tärkein huomio on että henkilökemiat on merkannut enemmän kun sukupuoli.
Kun kuuntelen omaa kehoani ja tunteitani huomaan kuitenkin kallistuvani aika lailla suoraan (straight) heteroksi mutta olen tosi kiitollinen että olen vähän mutkikkaampaa ja joustavempaa sorttia. En ihan tunnista käsitettä curious ja mulle on ihan sama sanooko joku mua bisseksi tai heteroflexibleksi. Voin allekirjoittaa kummatkin jos on pakko.
-
Aika nolla. En rakasta edes itseäni niin paljon kuin rakastan naisia...
-
Periaatteessa panen vaikka kolhiintunutta sinkkiämpäriä, mutta tällöin elimeni jäykistyminen edellyttää kiihottavasti vinkuvaa sankaa, jonka keskellä on pinnastaan halkeillut ja aavistuksen liian kuiva puukahva. Kun taas ajaudun totaalikiimaan, on sopiva panokaveri lonkerogyynisistä temppelihuorista koostuva armeijakunta intersukupuolisine hyökkäysvaunuineen ja kiroilevine neitsytuhreineen. Jos siis naamallasi on suttuiset leikkimeikit etkä mukamas tykkää käymästämme asemasodasta, on ihan sama oletko hikoileva pälvilkaljuinen ay-pomo vai siipiäsi iltapäivän auringossa kuivatteleva herkkä keijuperhonen. Panisin.
Määrittelen itseni fraktaaliseksuaaliseksi ja multiamoriseksi pornonautiksi, jonka kinkyys on enimmäkseen nisäkäsmäistä. Tykkään jos kaikilla on ruuhkahuipusta natisevia limaisia ulokkeita ja reikiä, ja naamoillemme roiskuu kuumaa mehukattia. Omimmillani olen kun hakkaan paisuvaisella atraallani tyttömäisiin uhreihin ikuisia muistijälkiä.
Vastatakseni kysymykseen... En ole "bi" vaan dekagaaminen opportunisti, joka hakee geneettistä perustajavaikutusta korventavan seksuaalisuutensa raunioilla.
-
Nämä kuinka bi/hetero/lesbo/homo/pan/aseksuaali/whatever ovat jokseenkin huvittavia asioita. Niin kuin se nyt olisi olennaista, kuinka paljon on mitäkin tai keneen rakastuu tai ketä haluaa nusaista. Nämäkin asiat kun vaihtelevat päivittäin ja viikoittain.
Mutta jos nyt on pakko sanoa, olen nykyisin 80-90 % hetero, loput lesboa. (Tarkennus: Tänä päivänä.)
-
Kun puhutaan pelkästä seksistä tai kinkyilystä, niin kumpikin sukupuoli käy jokseenkin tasapuolisesti.
Romanttisia tunteita voin tuntea vain naisia kohtaan, enkä voisi kuvitella parisuhdetta miehen kanssa.
Seksimielessä olen siis 100 % bi ja ihmissuhdemielessä 100 % hetero.
-
Nyt, kun olen ollut vuosia naisen kanssa parisuhteessa niin miehet on unohtuneet lähes kokonaan. Katselen kyllä kadulla molempia, mutta en kyllä voisi ajatella enää seksiä miehen kanssa. Ehkä, jos parisuhdetilanne joskus muuttuu niin...
-
Nyt, kun olen ollut vuosia naisen kanssa parisuhteessa niin miehet on unohtuneet lähes kokonaan. Katselen kyllä kadulla molempia, mutta en kyllä voisi ajatella enää seksiä miehen kanssa. Ehkä, jos parisuhdetilanne joskus muuttuu niin...
Melko pitkälti sama tilanne. Hyppäsin omassa päässäni biseksuaalikaapista ulos vain muutamaa kuukautta ennen naisen kanssa parisuhteen aloittamista ja nyt taas mielenkiinto miehiin on melko pitkälti lopahtanut, eikä päässä pyöri homoseksuaalisia ajatuksia juuri koskaan. En siltikään laskisi itseäni täysheteroksi.
-
Olen aina ollut täysin umpihetero.
Miesten halaaminenkin tekee tiukkaa. 8)
-
Valitettavasti kovin niukasti. Vaan mistä sen tietää jos pakotettuna joskus joutuu :P
-
Riippuu reiästä.
-
Nautin seksistä niin miesten kuin naisten kanssa, molemmissa puolensa. Mahtavia kokemuksia molempien sukupuolten kanssa.
-
Sanotaanko että bi curious.
Kaunis,viehättävä,ihana Nainen kiehtoo.
-
Melko. Miehetkin on ihan jees. ;)
-
Nöyrästi tarjoan itseni myös miehen alkukantaisten himojen tyydytyksen välikappaleeksi
-
Ehkä 70-30 heterouteen kallellaan. Miehekkäät miehet, androgyynit miehet, naismaiset miehet, androgyynit naiset, naiselliset naiset... Naiset siis kiinnostaa mutta en ole vielä ehtinyt niin pitkälle listallani :D Katsella toki voi!
-
20-80, ja kallellaan naisia kohden. Fetissini liittyvät oikeastaan pelkästään naisiin enkä voisi kuvitella miesten kanssa leikkiväni valtaleikkejä. Miesten suhteen voisin sanoa olevani "peniskeskeinen", eli en ole erityisen kiinnostunut muusta kuin suuseksistä. Kolmen (neljän, viiden, jne.) kimppa toimii tässä suhteessa erityisen hyvin, sillä silloin voi kehitellä kaikenlaisia hauskoja leikkejä kun nainenkin on mukana.
-
Identifioin itseni heteroksi.
MUTTA, Mutta...mulle on jotenkin kertynyt aika liuta naisia kumppaneiksi, tosin kolmen kimppa virityksinä parikymppisenä. Tämä siis kymmenen vuotta ennen julkikinkyyttäni, minkä jälkeen naiset ovat jälleen ilmaantuneet elämääni.
Olen kriittisempi naisten seurasta "puhtaasti" köysisessioissa, koska ne ovat helvetin intiimejä kahden ihmisen välisiä tunteensiirtoelämyksiä. Normisessioissa taas naisia on kohtuu helposti saatavilla, tai play spacessa jo meneillään olevassa sessiossa vastaanottajana, johon joku kutsuu mukaan, Onpa sitä lesbo topiltakin piiskaa otettu vastaan ja parhaan suuseksikokemukseni olen nimenomaan subinaiselta saanut.
Sadomasokistinä käytän mielelläni myös kipuskaalaa bottomina, mutta se ei koskaan useinkaan ole sado/domin mieleen. Tässä kokoonpanossa toisen naisen mukanaolo hykerryttää sisäistä sadistiani ja avaa mahdollisuuksia toiminnan suhteen ilman, että on pakko nukkua vatsallaan.
Ikinä en ole naisista päiväunia nähnyt, tai unelmoinut tapaavani/viettäväni aikaa naisen kanssa. Ei haaveita seurustelusta, naimisiin menosta tms. Ainoastaan lievä ihastuminen kaveriin joskus puberteetissä.
Ilmeiseti mun kaltaisia kutsutaan heteroflexeiksi. Mun määrittely taas on jonkilainen tärkeyskehä:
Köysi on tärkeämpi kuin SM, SM on tärkeämpi kuin sukupuoli. Sukupuoli tärkeämpi bondagessa kuin köysi? :o
-
Minua on lapsesta saakka kiinnostanut sekä miehet että naiset, mutta olen ollut hyvin varovainen määrittelemään itseäni biseksuaaliksi, koska minulla oli pitkään kokemuksia vain miehistä. Mistä sitä tietää kokeilematta, onko seksi naisen kanssa kuitenkaan se oma juttu. No olen vihdoin saanut kokea senkin ja täytyy sanoa, että pieni pelkoni oli turha. Seksi naisen kanssa on juuri niin upeaa kuin ajattelinkin. :-* :love:
En ihmisen kohdatessani ajattele hänen sukupuoltaan sen kummemmin ja varmasti voisin rakastua naiseen. Kyllä ne ovat aivan muut asiat jotka ratkaisevat, kuin mitä jalkojen välistä löytyy.
Jonkun prosenttiluvun antaminen tuntuu mahdottomalta, ja jotenkin älyttömältä. Sitä paitsi vierastan sanaa biseksuaali. Sukupuolia on useampia ja sukupuolivähemmistöjen pitäisi päästä enemmän esille yhteiskunnassamme. Se mitkä kromosomit tai minkälaisia sukuelimiä ja muita sukupuoliominaisuuksia kumppanilla on, ei lähtökohtaisesti ole minulle mitään merkitystä.
Toisin sanoen koen olevani panseksuaali.
-
Haluaisin lokeroitua panseksuaaliksi. Sen jälkeen kun tajusin, että mieheydestä matka naiseuteen ei ole digitaalinen vaan pikemminkin analoginen, olen osannut suhtautua sukupuolisuuteen laajemmalla kiikarilla.
Rakastan pukeutumista naiseksi, tunnustaudun tykkäämään kauniista kullista, mutta arvostan ylikaiken naiseutta ja kaikkea siihen liittyvää feminiinistä ihanuutta.
Mene ja tiedä, ehkä viisari tällä hetkellä asettuu asteikon keskelle ja kaikki pykälät seksuaaliskaalalla tuntuvat ihan yhtä houkuttelevilta.
Tiedän, että kaikkea ei voi saada, mutta tuskin täällä kukaan kieltää yrittämästä :P
-
Semmonen 80/20 miesten hyväksi, mutta jotenkin mä en edellisen kirjoittajan tavoin myöskään halua ajatella sukupuolia nykyään enää hirveästi. Se on sellainen liukuma, ja jotenkin hylkäsin koko homman kun tajusin joitain kesiä sitten himoitsevani kinkybileissä esiintyjää, jonka sukupuolta en tiennyt.
-
Reilusti yli 50 ikävuoteen päässeenä tiedän olevani 100 prossaisesti hetero.Ei ikinä ole ollut kiinnostusta miehen kanssa muuhun lähikontaktiin kuin sylipainiin.Silloinkaan ei "viisari" ole värähtänyt.Ei vaan kiinnosta ukkojen kanssa vehtaaminen
-
Aika hankala määritellä tällästä, voisin yhtälailla sessioida naisen kuin miehenkin kanssa. fifty-sixty? :o
-
Pidän itseäni enemmän heterona kuin "bissenä". Olen harrastanut seksiä molempien sukupuolien kanssa ja nauttinut yhtä paljon. Miesten vetovoima on lähinnä seksuaalista, mutta en koe mitenkään henkistä vetoa heihin. Toisaalta tulevaisuudesta ei koskaan tiedä mitä se tuo tullessaan. Määrittelen itseni henkisesti heteroksi ja seksuaalisesti bisseksi :)
-
Olisinpa bissempi! Harmillisesti pääasiassa muut miehet kiinnostaa. Kovin vähän tuntuu olevan BDSM-skenessä muita miehistä kiinnostuneita miehiä. Miulla on itseasiassa vähän sama kuin mitä Naxu yllä kirjoittaa, eli miehiin on kuitenkin vähän vaikea kokea henkistä vetoa, seksuaalista kyllä helposti. Naisiin ja muunsukupuolisiin koen helposti henkistä vetovoimaa ja romanttisiakin tunteita, mutta seksuaalista vetoa en juurikaan nykyään tunne, ainakaan femmempiin otuksiin. Femmet kyllä on tosi viehättäviä mutta ei seksuaalisella tavalla.
-
Kinkykontekstissa miehenkaltaiset ovat ajatuksissani käyttökaluja ilman korkeampaa kognitiivista ulottuvuutta. Huumorintajua ja mielikuvitusta saa sessioseuralla toki aina olla, mutta kyllä minä suhtaudun miehiin lähinnä alistettavina seksiorjina enkä niinkään romanttisina vastapareina.
(Tosielämässä ei kokemuksia juurikaan ole, eli jos nyt joku lutkamainen ja halpa uroksentapainen haluaa tahtoni tatamille niin aina voi ehdotella. ;) )
-
Olisinpa bissempi! Harmillisesti pääasiassa muut miehet kiinnostaa. Kovin vähän tuntuu olevan BDSM-skenessä muita miehistä kiinnostuneita miehiä.
Taitaapi johtua vaan siitä että pyörivät omissa piireissään eikä täällä meidän kanssa... Joskus bileissä kyl näkyy mutta tosiaan omat kuviot enimmäkseen.
-
Voisin lainauksen ottaa nimimerkeiltä ( buntband, Moita ).
En koe miehiin henkistä vetoa enkä romanttisuutta. Seksuaalisesti kyllä, olen ajatellut että voisin hyvinkin
alistua miehelle.
-
Rakastan vain naisia, mutta nättiä sissypoikaa tai shemalea voin kyllä alistaa/piiskata/käyttää hyväkseni monin eri tavoin. ;)
Forced feminizationmeininki kiinnostaa myös antavana osapuolena.
Naisellisimpia pornokuvia nettiin laittavat nykyään shemalet eivätkä suinkaan naiset.
-
Halajan petiin henkilöitä, en sukupuolia, vaikka enempi naisiin kuin miehiin
...tosin sanottakoon vielä (Vaikka ei kannattaisi) että trans-tausta saa minut ainakin villiksi...
Mutta ihan perus bi-jannu lienen. Panen kaikkea mikä liikkuu (minua hitaammin)
-
En voisi kuvitella sessioivani miehen kanssa, mutta joskus piruuttani kysyin kamumieheltä, josko tämä suostuisi sidottavaksi. >:D
Pussailu miesten kanssa menee, mutta sekin on välillä sillai awkwardin oloista ja hihihihi-pitoista.
Mä haluaisin kyllä olla bi, olisi kiva tietää runkkaako toinen mies paremmin kuin minä itse ja romantiikan suhteen saattaisi tavoittaa aivan uusia sfäärejä.
-
Sekä miehet että naiset kiinnostavat, jälkimmäiset kuitenkin ehkä hitusen enemmän. :) Kokemuspuoli on painottunut naisiin, mutta on sitä useamman miehenkin kanssa ollut kaikenlaista kivaa.
-
Paras avoliitto oli naisen kera. Me kun ollaan vaan niin stanan Ihunia. Ugh. :D
-
Hyvin vähän, ehkä bi-curious.
Naiset voivat olla ystäviä minulle ja voin halata, minua voi halata,
mutta siihen se jää.
-
Nyt pitemmän ajan kokemusten kautta tuntuu siltä että on 50/50
-
.
-
Kimppasessiossa mies saa mielellään ottaa suihin.
-
Tumblerissa törmäsin kannanottoon että heterosuhteessa elävä biseksuaali ei enää ole tervetullut LGBT+ -yhteisöön, mihin joku oli nohevasti vastannut mm. että istuva tanssija ei enää ole tanssija, se joka ei just nyt pane on aseksuaali, kaikki sinkut on aromantikkoja. Hengenvetojen välissä ollaan kaikki kuolleita.
Mua tää mietityttää nyt erityisesti kun on tulossa taas Helsinki Pride ja sain ymmärtää tuttavalta ettei erityisesti halua nähdä siellä minua, miehen kanssa elävää naista, ja ettei mun biseksuaalisuutta tässä elämäntilanteessa "lasketa". Edelleen oon kuitenkin 100 % bi.
-
Tumblerissa törmäsin kannanottoon että heterosuhteessa elävä biseksuaali ei enää ole tervetullut LGBT+ -yhteisöön, mihin joku oli nohevasti vastannut mm. että istuva tanssija ei enää ole tanssija, se joka ei just nyt pane on aseksuaali, kaikki sinkut on aromantikkoja. Hengenvetojen välissä ollaan kaikki kuolleita.
Mua tää mietityttää nyt erityisesti kun on tulossa taas Helsinki Pride ja sain ymmärtää tuttavalta ettei erityisesti halua nähdä siellä minua, miehen kanssa elävää naista, ja ettei mun biseksuaalisuutta tässä elämäntilanteessa "lasketa". Edelleen oon kuitenkin 100 % bi.
Mä olen aina ihmetellyt miksi vähemmistö on vielä rankempi ja julmempi vähemmistön vähemmistöjä kohtaan.
-
Tumblerissa törmäsin kannanottoon että heterosuhteessa elävä biseksuaali ei enää ole tervetullut LGBT+ -yhteisöön, mihin joku oli nohevasti vastannut mm. että istuva tanssija ei enää ole tanssija, se joka ei just nyt pane on aseksuaali, kaikki sinkut on aromantikkoja. Hengenvetojen välissä ollaan kaikki kuolleita.
Mua tää mietityttää nyt erityisesti kun on tulossa taas Helsinki Pride ja sain ymmärtää tuttavalta ettei erityisesti halua nähdä siellä minua, miehen kanssa elävää naista, ja ettei mun biseksuaalisuutta tässä elämäntilanteessa "lasketa". Edelleen oon kuitenkin 100 % bi.
Tuo on kyllä taas niin käsittämätöntä soopaa! Tottakai bi on bi riippumatta kumppanin sukupuolesta. Mutta vielä enemmän ärsyttää etteikö muka täysin heterokin olisi tervetullut Prideen. Totta helvetissä kulkueeseen ovat tervetulleita myös "straight allies" (mitäköhän tuo olisi suomeksi? Heterotukijoukot :)?) Onhan siellä vaikka kuinka paljon LGBT-ihmisten ystäviä ja perheenjäseniä ja esim. erilaisia yhdistyksiä, jotka marssivat saman hyvän asian puolesta.
-
En voi sanoa olevani biseksuaali koska en usko binääriseen sukupuoleen.
-
Mä olen aina ihmetellyt miksi vähemmistö on vielä rankempi ja julmempi vähemmistön vähemmistöjä kohtaan.
Tämä ihmetyttää myös minua. Tää on ollut nyt erityisen paljon pöydällä viimeaikoina. Orlandon iskujen jälkeen kuulin ettei mun tukea eikä sympatiaa kaivata koska en mä heterona voi ymmärtää mitä isku vähemmistöille tarkoitti. Ymmärrän toki että tämä on varmasti hyvin kapean ryhmän mielipide mutta tietysti se ilmaisee itseään tosi kovaäänisesti. Lähtökohtaisesti musta tuntuu muutenkin että olen jatkuvasti tulossa uudelleen ulos kaapista kun aika moni tykkää luokitella ja lokeroida muita ihmisiä, ja joudun jo kasvattamieni pikkuihmisten vuoksikin oikomaan näitä oletuksia ääneen lähes viikottaisella tasolla. Lapset tietää että rakkaus on rakkautta ja äidillä on ollut sekä tyttö- että poikaystäviä ja se on ok. Tää nyt oli varmaan väärä ketju tälle avautumiselle, joten hillitsen itseäni ja lopetan tähän.
-
Tuo on kyllä taas niin käsittämätöntä soopaa! Tottakai bi on bi riippumatta kumppanin sukupuolesta. Mutta vielä enemmän ärsyttää etteikö muka täysin heterokin olisi tervetullut Prideen. Totta helvetissä kulkueeseen ovat tervetulleita myös "straight allies" (mitäköhän tuo olisi suomeksi? Heterotukijoukot :)?) Onhan siellä vaikka kuinka paljon LGBT-ihmisten ystäviä ja perheenjäseniä ja esim. erilaisia yhdistyksiä, jotka marssivat saman hyvän asian puolesta.
Joo, ja kun kuuntelen valitusta että liikaa hetskuja, niin mietin että monikohan esim. heteroparilta näyttävä kuitenkaan on sitä? Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli kun tuppaavat olemaan sellaisia vinkeitä asioita joita ei aina ulkopuolinen voi varmaksi tulkita, eikä tarvitsekaan. Jännää että itse vähemmistöön kuuluva haluaa lokeroida ja tuomita tuntemattomia ihmisiä ja heidän motiivejaan. Mielestäni nämä "straight allies" on ilman muuta tervetulleita. Eletään edelleen aikaa jolloin vähemmistöön kuuluminen voi olla oikeasti vaarallista - ajattelisin että on sitä parempi mitä enemmän meitä on yhdenvertaisuuden vuoksi marssimassa.
Ai kauhee, mulla on joku nettivitutus päällä. Oon normaalisti vähän lempeempi.
-
Mun seikkailut setan porukoissa joskus viime vuosituhannella katkesi juurikin siihen, että en ollut oikealla tavalla mitään.. niinpä luikin säikähtäneenä takaisin heteromaailmaan.
-
I can Bi what ever you want beibiiiii
-
Mä luulin olevani väärin ymmärretty hetero mutta kun kasvoin mieheksi uskalsin myöntää olevani bisse. Ensimmäiset seksuaaliset kokemukseni tapahtuivat minua vanhemman miehen seurassa mutta en kokenut menettäneeni "poikuuttani" kuin vasta saatuani pesää ensi kerran kuustoistavuotisna 6.8.1981 klo 23-01. Aikuistuttuani ja elämänkokemukseni myötä olen liikkunut homona, bissenä ja heterona kuten tahdon. Nykyään en enää sovi ahtaisiin laatijoihin vaan määrittelen itseni toisin mutta vain niinkuin minulle sopii. Seksuaalisesti olen kiinnostunut kinkysti ihmisistä mutta en aktiivisesti etsi kumppaneita tai kontaktia kuin tietyin ehdoin joita en tässä mainitse. Tavallaan voin sanoa että kotiinkuljetus pelaa mutta lähes mikään ei kelpaa. Minulla on ollut ehkä kaksi tyydyttävää miesorjaa tänä vuonna käsittelyssä ja se on aika hyvin. BDSM:ssä keskityn mielelläni miehiin.
-
I can Bi what ever you want beibiiiii
Sä lupaat vain...
-
Mun on kyllä aika mahdotonta sanoa että kuinka bisse oikein olen, kun se on vähän niin että kaikki kelpaa. Lähimpänä veikkaisin että 80% homo ja 20% hetero, oma sukupuoleni kun on vähän kyseenalainen ja miesten kanssa tahtoisin useimmiten olla itsekin miehen roolissa, kun taas naisten kanssa enemmän naisen roolissa, toisaalta käy kummin vain. Sukupuoli ja seksuaalisuus on niin monimutkaisia asioita, ja kun pitää olla niitä kaikenmaailman termejä nykyään niin eihän sitä tiedä enää itsekään mikä on. Ehkä mä vaan sitten olen homoseksuaali vähän joka suuntaan.
-
Hyvinkin paljon bi. Mutta vakavaan parisuhteeseen en kuitenkaan ole koskaan naisen kanssa ajautunut.
-
I can Bi what ever you want beibiiiii
Mulla ehkä niin, että: I can be what ever I want to be. Tai sitten vain olen ja katson, mitä tunteita ja tuntemuksia kohtaamani tyypit aiheuttaa.
-
Kait munkin pitäis laittaa toi pan omaks määrittelyks. Mut taidan olla omakohtaisesti jo sen pisteen ohittanut et se niin mitään merkkais...."piiiittkäää ooon matka ei kotiiiiaa näy....", niinkö isomummo aikoinaan iltaisin sängyn vieressä laulo ja silitteli päätä.
Mutta paljon on ajat muuttunu siitä ku ite 80-luvulla setas ja muissa(kin) maissa ympyröissä teinistä pyöri.
Huomaa ku juttelee oman nuorison - varsinkin nuoremman - kanssa. Kyllä tuolla netillä on paljon vaikutusta siihen et oma vinkkeli on laajempi kirjon suhteen. Ja sit sitä kautta se oma mietintä identiteetistä.
Yksi ilta, pari kuukautta sitten, iltasadun jälkeen (joo, näin ku on aikaa ni multa on uudelleen ruvettu vaatii tällaisia) hän oli viekussa nukkumassa ja kysyi muina tyttöinä että "miten sä äiti - en nyt tarkoita et olisin oikeasti - suhtautuisit jos sanoisin et tykkään tytöistä..., tai joku päivä sanoisin.".
En lukeudu kovinkaan kasvattavaksi vanhemmaksi. Enemmän sellainen tyyppiä tukialus. Eli en ole erityisemmin jakanut omaa maailmankuvaani, enkä kokemuksiani.
-
Mitä on kasvattava vanhempi..?
Meillä esikoinen myös tässä päivänä eräänä tiukkasi yhtäkkiä "Äiti mitä mieltä sä oot homoista?"
..näin, että hän halusi todellakin tietää. Kysyin ensin, mitä tuon kysymyksen 'homoilla' tarkoitetaan - homoseksuaalisuutta yleensä, ylipäätään seksuaalisuuden monipuolisuutta, sukupuolivähemmistöjä (LGBT+), sukupuolineutraalia liittoa vai mitä.. yritin kysellä mitä hän tietää ja vastata juuri siihen mitä hän haluaa saada selville. Niin että ensimmäiset keskustelut sukupuolten ja seksuaalisuuden kirjoista on nyt käyty. Esikoinen on sellainen, että vetäytyy funtsimaan itsekseen rauhassa ja palaa aiheeseen joskus (jos palaa).. mielenkiinnolla odotan.
-
*******off topic******
Voih Annaleena et kai sä pyydä mua määrittelemään jotakin käsitettä, apua....*viheltelee*
Tota okei. Kasvattava vanhempi (mun mielestä) on sellainen joka haluaa opettaa lastaan, tai siirtää omia arvojaan. Juu, tiedän että nyt sanotaan etteihän mikään muu ole edes mahdollista. Ei varmaan aivan pelkistetysti olekaan. Esimerkki varsinkin on hyvin tarttuva keino siirtää asenteita ja arvoja.
Lähinnä tarkoitan kuitenkin sitä että pyrkii välttämään kaikkea ulkoa ohjaavaa opettamista, ja toisen manipuloimista mieleisekseen. Ja on valmis keskustelemaan nimenomaan lasta kuuntelevasti ja kunnioittavasti. Enemmän kysymyksiä tehden kuin omia valmiiksi pureskeltuja neuvoja ja ohjeita jakaen. Esim. Jos lapsi on lukenut kovasti kokeeseen ja saa hyvän numeron niin toteaa tälle: " Nonni, kyllä kovan työn tekeminen kannattaa."
Eli keskitytään vain siihen että lapsella on turvallista ja perustarpeet hoituu. Ollaan käytettävissä muttei pompoteltavissa. Ei myöskään siirretä uskonnollisia eikä muita elämänkatsomuksellisia asioita (ihan yhtä vähän kun pidän uskonnon siirtämisestä ohjeina ja mantroina pidän myös ateismiin tmv:n siirtämisestä).
-
Mä olen ehkä 70% hetero & 30% homo. Rakastan naisia ja heidän muotoja, tykkään helliä ja rakastan naisen nuolemista.
Mutta toisaalta on ihana saada toiselta mieheltä kovaa kankea molempiin päihin.
-
Mä olen 100% bi. 0% hetero ja 0% homo.
Mutta mikäli lähdetään leikkimielisesti pohtimaan, niin varmaan 60% hetero ja 40% homo, bi-mittarilla. Ajan mittaan olen kyllä honannut olevani avoimempi seksuaalisuuteni suhteen, siis pan. Eikai sillä värkillä niin väliä ole vaan sillä, mitä korvien välistä löytyy.
Heterosuhde ei tee heteroa. Naiset ja naisenmieliset silti ihania. En jaksa sitä ainaista kyselyä, "ooxä nyt hetero kun sullon mies".
-
20 - 80, miesten hyväksi. :)
Naiset tuoksuu hyvältä, on pehmeitä ja kauniita katsella. Muutamien kanssa touhuillut ja se on kyllä kivaa. Mutta en voisi kuvitella seurustelevani naisen kanssa jostain kumman syystä. Ei johdu mitenkään siitä, että mun perhe/suku/ystävät olisi jotenkin sitä vastaan, koska eivät siis tosiaan ole. Koen vaan, että mulla menis hermot toisen naisen kanssa :D En tykkää myöskään isoista naisporukoista, yäh. Sitä kälätyksen ja draaman määrää (anteeksi).
-
Naiselliset, kauniit naiset viehättävät esteettisesti todella paljon, ja antavat inspiraatiota.. Tuntuu että määritelmiä ja lokeroita on niin paljon, että en tiedä aina tarkalleen mitä ne tarkoittaa :) Kaikelle on lokeronsa, flex, curious, pan jne... Toisaalta haluan aina ymmärtää jonkun termin kunnolla ennen kuin käytän sitä itse, ja toisaalta inhoan viimeiseen asti lokeroja.. Kai elämä on tavallaan loputon matka siinä, miten minkäkin asian kokee ja käsittää milloinkin. Naiset joita ihailen ovat mm. Marilyn Monroe, Ava Gardner.. Menneen ajan kauneutta ja glamouria, jota ei nykyään enää ole..
-
100 % bi.
Naiset ja miehet antavat mun elämääni niin eri juttuja, että eivät sovi ollenkaan samaan lokeroon mun elämässäni tai poissulje toisiaan.
-
100 % bi.
Naiset ja miehet antavat mun elämääni niin eri juttuja, että eivät sovi ollenkaan samaan lokeroon mun elämässäni tai poissulje toisiaan.
Näin. :love:
-
Olin 100% bi, nykyisin pan. :love:
-
Mä arvioisin, että 30/70 miesten hyväksi. Naiset kiinnostaa seksuaalisesti hyvinkin paljon, mutta ei tunnetasolla. Ehkä tilanne muuttuu ajan myötä kun vasta puolisen vuotta saanut mahdollisuuksia seksuaalisiin kanssakäymisiin naisten kanssa. Ei sitä tiedä jos ihastuukin naiseen jossain kohtaa. :)
-
100% TRUEBI tai joku sellane.
-
Tämä on asia, mitä mun mielestä on tavallaan mahdoton määritellä. Siksi vastaan että olen 100% pan. Se viehätys ja kipinä vaan syttyy, ihmisenä ihmiselle. Ihan yhtälailla tapaan miehiä/naisia/jotain siltä väliltä, joiden kanssa kolahtaa - ja ihan tasapuolisesti on niitä ehdokkaita, että vain seksuaalisesti kuin suhteeseenkin.
Tosin tunnustan, että kokemus samasta sukupuolesta rajoittuu nuoruusvuosien muutamiin suhteisiin, joten vannomaan en voi enää mennä.
-
Vaikea määritellä omaa seksuaalista suuntautumista muiden suuntautumisen kautta. Asteikolla koirasta kirahviin kuinka leivänpaahdin olet? :o
Vielä kun lisää tähän sen, että sukupuolen kokemus virtailee päivistä ja tilanteista riippuen, niin moro. Mihin lokeroon sulloisin sen, kun koen olevani maskuliininen, mutta haluan pukeutua mekkoon ja viehätyn mieheksi itsensä määrittelevästä henkilöstä? Tai sen, kun ihastun muunsukupuoliseen, kun koen itse vahvimmin olevani sukupuoleton?
Vastauksena kysymykseen: määritelmällisesti kai 100%, päivittäisen kokemuksen mukaan käsipyyherullajärjestelmä.
-
Vaikea määritellä omaa seksuaalista suuntautumista muiden suuntautumisen kautta. Asteikolla koirasta kirahviin kuinka leivänpaahdin olet? :o
Vielä kun lisää tähän sen, että sukupuolen kokemus virtailee päivistä ja tilanteista riippuen, niin moro. Mihin lokeroon sulloisin sen, kun koen olevani maskuliininen, mutta haluan pukeutua mekkoon ja viehätyn mieheksi itsensä määrittelevästä henkilöstä? Tai sen, kun ihastun muunsukupuoliseen, kun koen itse vahvimmin olevani sukupuoleton?
Vastauksena kysymykseen: määritelmällisesti kai 100%, päivittäisen kokemuksen mukaan käsipyyherullajärjestelmä.
Ihana vastaus! ;D :love:
-
100% bi, mutta en suinkaan ole kiinnostunut kaikista naisista, kuten jotkut naispuoliset tuttavani tuntuvat ajattelevan. Vain hyvin harvat naiset/miehet ovat kemiallisesti/fyysisesti sopivia.
Vain hyvin harvat ihmiset lopulta ovat niin kauhean yhteensopivia henkisestikään kemiasta ja fysiikasta puhumattakaan. Kai se sitten on lopulta vain enempi tuurista kiinni törmääkö siihen sopivaan sukupuolesta riippumatta. Omalle kohdalle on enempi sattunut noita vastakkaisen sukupuolen edustajia muutamaa satunnaista villiintymistä lukuunottamatta. Tavallaan kai tuo kertookin siitä, että naisellisuus vetää enempi puoleensa ja oman sukupuolen edustajassa pitääkin sitten olla tosiaan jotain erikoista vetääkseen puoleensa.
-
Itsellä menee melko tasan, sanoisin että 40-60 naisten hyväksi. Oon elämäni aikana seurustellut aika lailla yhtä paljon niin naisten kuin miesten kanssa. Mun mielestä suhteesta naisen tai miehen kanssa ei tee sen erilaisempaa mikään muu kuin fyysiset aspektit ja ympäristön suhtautuminen, tykkään tai oikeestaan vaadin että parisuhteessa molemmat on tasavertaisia ja sukupuoliroolit sun muut heitetään menemään. Naiset miellyttää ulkonäöltään helpommin ja naisen kroppa tuntuu myös paljon upeammalta kuin miehen kroppa, mutta kyllä niitä upeita miehiäkin on tullut vastaan. Kiinnostun myös helpommin naisista ja mun on helpompi lähestyä naisia, varmaan kyllä johtuu osittain tosi huonoista kokemuksista miesten suhteen ja siitä syntyneestä varovaisuudesta.
-
Tämä on asia, mitä mun mielestä on tavallaan mahdoton määritellä. Siksi vastaan että olen 100% pan. Se viehätys ja kipinä vaan syttyy, ihmisenä ihmiselle. Ihan yhtälailla tapaan miehiä/naisia/jotain siltä väliltä, joiden kanssa kolahtaa - ja ihan tasapuolisesti on niitä ehdokkaita, että vain seksuaalisesti kuin suhteeseenkin.
Tosin tunnustan, että kokemus samasta sukupuolesta rajoittuu nuoruusvuosien muutamiin suhteisiin, joten vannomaan en voi enää mennä.
Aika samalla tavalla ajattelen. Juuri tällaisten kysymysten perusteella vahvistuu mielikuva siitä, että olen pan. Luulisin, että lisänsä tuo se, että olen aika minimaalisesti vanilja. Seksuaalisesti en välitä yhtään kumpaa sukupuolta toinen on, kunhan on dominoiva ja kiinnostunut BDSMstä. Muuten luonne on se joka ratkaisee. Toisaalta eri luonteenpiirteet ovat tyypillisempiä miehillä ja naisilla, mikä saattaa vaikuttaa.
-
Seksuaalisesti en välitä yhtään kumpaa sukupuolta toinen on, kunhan on dominoiva ja kiinnostunut BDSMstä. Muuten luonne on se joka ratkaisee.
Oon ihan samoilla linjoilla. Välillä ihmetyttää, kun mulla ei oikeesti oo mitään preferenssiä kumpaa sukupuolta mun kumppani on. ??? Ainut kriteeri mikä mulla on ikinä ollut, on että parisuhteeseen en pystyis tosi maskuliinisen miehen kanssa.
-
Kuinka bi olen? En kait ollenkaan. Kuinka pan olen? Erittäin.
Sukupuoli... Ei kait se niin tarkkaa ole lopen. Ok, ok, naiset kääntää pääni useimmin. Koska tissit. Mutta miehetkin on kiinnostavia. Koska mulkku. Ja mulkulla on kiva leikkiä! Ellei mulkun omistaja ole täys mulkku (lue: hetero (lue: tahallinen provo)).
Lopen oma mielipiteeni tämän suhteen että tykkääkö miehistä, naisista vai molemmista menee kategoriaan who gives a fuck. Onko sillä mitään väliä jos kaksi aikuista ihmistä haluaa leikkiä seksileikkejä keskenään että kumpaa sukupuolta ne on? Kunhan kaikilla on hauskaa niin antaa palaa. Paljon mielenkiintoisampaa on se että miten, missä ja kuinka monen kanssa piti hauskaa ::)
-
Oma makuni menee enemmän naisten puolelle, mutta seurusteluhistoriasta löytyy sekä että ja siltä väliltä.
-
Tulin toisiin ajatuksiin asian kanssa.
-
Hippasen bi ehkä. Mut demisti vain neljä naista kiinnostais sillee ja ne on sellasia, jotka tunnen ja joiden tiedän olevan bi tai pan. Vieraat naiset ei herätä mitään. Yleisesti ottaen miesmäiset naiset (tai naismaiset miehet) ei kiinnosta pätkääkään, että jonkinlainen sukupuolensa perinteinen edustaja mieluummin.
Toisaalta kiinnostais kovasti forced bi kuvio, jossa Dom käskyttäisi olemaan naisen kanssa, mut miten forced se edes on, jos saisin valita naisen noista neljästä? Ja jos en saisi, niin saisiko tuo nainen tilanteesta mitään irti, jos huomaisi mun olevan vastahakoinen... ???
-
Bi curious.
Ei voi tietää ennenkuin kokeilee.
-
Täysin bi/Pan. Sillä sukupuolella ei ole merkitystä vaan sillä ihmisellä. Olen ollut avoliitossa sekä miehen että naisen kanssa. Pisin suhde on naisen kanssa, jos sillä jotakin merkitystä. Kuitenkin kaikki suhteet asumisjärhjestelyistä tai suhteen muodosta riippumatta ollut erittäin merkityksellisiä.
-
Tykkään paljon erityisesti ihmisiä, jotka leikkii sukupuolirooleilla ja normeilla. Miehekkäät naiset, naiselliset miehet, ja myös ihmiset, jotka eivät esitä itseään mitenkään naisellisena tai miehekkäänä.
Mun tyttöystävä on vähän semmonen maskuliininen lesbo ja poikaystäväni taas kaunis pitkätukkainen kundi. Aika bisexuaalia.
-
Bi curious, vahvasti. Mielelläni kokeilisin ottaa suuhun aidon ison mutta panosta en niin välitä kumminkaan päin
-
Pornon kuluttamisella huomannut bi-piirteiden vaikuttavan. 4 Kuukauden kokeilukaudella jätin pornon pois, masturboin ilman minkäänlaista erotiikkaa. Vaihtoehtona oli myös käydä ulkona tapaamassa ihmisiä ja ehdotella olisiko heillä ollut haluja kahdenkeskeisiin kanssakäymisiin.
Ennen tätä kokeilu koin olevani melkoisen biseksuaali. Vuosikymmenen takaa löytyy esimerkiksi artikkeleita ehdottamaan, että osa miehistä kääntyy biseksuaalisiksi kuluttaessaan homopornoa: https://psychcentral.com/blog/sex-addiction/2013/03/when-straight-men-are-addicted-to-gay-sex#1
On hyvinkin mahdollista, että tunsin niin vain addiktiosta johtuen, fantasioimaan asioista, joita ruudulla näin. Se pornon paastoaminen avarsi hieman omaa käsitystä itsestäni.
-
Enempi naisiin, vähän vielä kokemusta miehistä. Kivaa ollut. Ensin oli kiire, nyt muut asiat enemmän mielessä kuin tämän tutkiminen.
-
Minusta tämä kysymyksenasettelu on tosi outo.
Olen identifioinut itseni biseksuaalksi koko elämäni, ihan seksuaalisen heräämiseni alusta asti. Mulla on ollut elämän aikana enemmän vastakkaista sukupuolta olevia eroottisromanttisia partnereita kuin omaa sukupuoltani olevia, mutta koen, että se johtuu lähinnä ympäröivästä kulttuurista; heterosuhteita on ollut helpompi muodostaa, heteromiehet ova5 olleet tässä suhteessa mua kohtaan aktiivisempia kuin naiset.
Mulla on ollut myös muunsukupuolisia partnereita.
Sukupuoli ja sen representaatio ovat oleellisia osia ihmisen persoonaa ja sitä kautta eroottista ja romanttista viehätystä. Olen kuitenkin viehättynyt kaikista partnereistani omanlaisinaan ihmisinä, en sukupuolensa edustajina.
-
Olen tätä ketjua lukiessani myös ihmetellyt kysymyksenasettelua, enkä oikein ymmärrä sitä. En mitenkään päin pysty määrittelemään, että olisin vaikkapa 40 % bi ja 60 % hetero, koska vaikka olisin heterosuhteessa olisin silti tyystin bi - ei se ominaisuus minusta mihinkään katoa.
En viehäty sukupuolesta, vaan ihmisestä.
-
Enemmän kiinnostaa naiset.
Kuitenkin vain seurustellut miesten kanssa, mut niistä suhteista on aina puuttunut se jokin..
Se yhdyntä on se joka tökkii pahiten, ei vaan innosta..
-
Minusta tämä kysymyksenasettelu on tosi outo.
Olen identifioinut itseni biseksuaalksi koko elämäni, ihan seksuaalisen heräämiseni alusta asti. Mulla on ollut elämän aikana enemmän vastakkaista sukupuolta olevia eroottisromanttisia partnereita kuin omaa sukupuoltani olevia, mutta koen, että se johtuu lähinnä ympäröivästä kulttuurista; heterosuhteita on ollut helpompi muodostaa, heteromiehet ova5 olleet tässä suhteessa mua kohtaan aktiivisempia kuin naiset.
Mulla on ollut myös muunsukupuolisia partnereita.
Sukupuoli ja sen representaatio ovat oleellisia osia ihmisen persoonaa ja sitä kautta eroottista ja romanttista viehätystä. Olen kuitenkin viehättynyt kaikista partnereistani omanlaisinaan ihmisinä, en sukupuolensa edustajina.
Tää oli niin samaistuttava kommentti..
-
Olen 100% biseksuaali. Se, että minulla on ollut enemmän mieskumppaneita kuin naiskumppaneita ei muuta tätä asiaa. Pelkään monesti lähestyä naisia romanttisin aikein. Ihastun ihmiseen, en sukupuoleen (vaikka kyllähän kai heterotkin ihastuu ihmiseen kokonaisuutena) Vaikkakin näen, että miehissä ja naisissa on keskenään paljon eroa.
-
Hiukan vaikeahko asetelma vastata, mutta ehkä vastaisin ennenkin niin etten ole laisinkaan hetero, ensisijaisesti aina ihmiseen viehätyn, joten bi tai enemmän vielä pan kuvaisi itseäni
-
Hmm arvioisin, että olen ihan 50/50 kiinnostunut molemmista sukupuolista.
Elämäni ensimmäiset ihastukset olivat naisia. Naistyyppini on kylläkin laajentunut ajan kanssa. Ennen olin kiinnostunut lähinnä vain poikatytöistä/androgyynin oloisista naisista. Nykyään pidän heidän lisäkseen myös hyvin naisellisista naisista.
Teininä oli friends with benefits tyyppinen suhde parhaan kaverin kanssa monen vuoden ajan.
Olen silti seurustellut vain miesten kanssa. Pidän meidän koko- ja voimaerosta. Ja arvostan suojeluvaistoa ja perinteistä miehekkyyttä. Koen vähemmän paineita miesten kanssa, eikä pelota lähestyä.
Pidän molemmista sukupuolista ja muista sukupuolista omilla tavoillaan jotka eivät oikein ole verrattavissa.
Mutta nyt pitkään vain miehen kanssa olleena, olen hyvin kiinnostunut naisista
-
Määrittelen itseni bi/heteroflexibleksi.
-
Olen tiennyt lukiosta asti (jo 30 vuotta), että olen bi. Tunnen eroottista ja emotionaalista vetovoimaa sekä miehiin että naisiin. En koe, että seksi olisi kovin erilaista miehen/naisen kanssa. Henkilökemiat ym. ovat ratkaisevassa asemassa jos kiinnostun jostakusta.
Seta määrittelee näin:”Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo siitä, kehen ihminen ihastuu, rakastuu, tuntee emotionaalista ja/tai eroottista vetovoimaa.”
(Eli tämän määritelmän mukaan ei ole merkitystä onko suhdetta jonkun kanssa vai ei.)
-
Enemmän ihmis/ persoona / kemia kysymys kuin prosenteilla laskettava. ;D
-
Pidin itseäni nuorempana tiukasti heterona, mutta iän karttuessa mieleni on avartunut. Miellän olevani heteroflexible/bicurious nyt ja ajatus seksistä miehen kanssa tuntuu aika ajoin hyvin kiihottavalta. Vielä siihen tuntuu jonkinlainen kynnys olevan korvien välissä, mutta luulen että ennen pitkää päädyn ainakin kokeilemaan sitä. Elämä on liian lyhyt siihen, että pitää omia halujaan pinnan alla.
-
Nuorena olin selkeästi hetero. Kun seksuaalisuuteni heräsi, niin löysin kyllä heti kinky puolen itsestäni kun kakarana käsiin saaduista pornolehdistä heti sytytti ne "tietynlaiset" jutut. Siitä kun epäillen koin ensimmäiset m-m jutut, niin on pitkä tie tähän päivään kun voin itselleni myöntää olevani bi. Ehkä kuitenkin hetero puolta on enemmän, kun miehen kanssa voin harrastaa seksiä mutta en syvempään suhteeseen halua. Myöskään esteettistä silmää mulla ei ole mieskomeudelle. 85-15?
-
Olen seksuaalisesti kiinnostunut naisista selvästi enemmän kuin miehistä ja silloinkin, kun olen kiinnostunut miehestä, kyseessä on huomattavan naisellinen yksilö.
En ole lesbo, koska ei se poissuljettuakaan ole, että kiinnostuksenkohteeni olisi jotakin muuta sukupuolta kuin nainen! Mutta en kyllä myöskään pidä itseäni biseksuaalina, koska maskuliinisuus tai miehet sinänsä eivät viehätä minua. Olen aina viehättynyt feminiinisyydestä ja halunnut satuttaa naisia. Pikkulapsesta asti.
Kuvailisin itseäni sanalla femmeseksuaali. Feminiinisyys siis viehättää minua seksuaalisesti ja on edellytys sille, että kiinnostun jostakusta. Toisen sukupuolella sinänsä on minulle paljon vähemmän merkitystä. Hän voi olla feminiininen nainen, mies, transnainen, muunsukupuolinen…
Ehkä käytännössä suosin usein cis-naisia kyllä. Esimerkiksi jos harkitsen tapaavani jonkun tai jopa tapaan, hän on paljon todennäköisemmin nainen kuin feminiininen mies. Todennäköisyys sille, että hän olisi maskuliininen henkilö, lähentelee jo nollaa. Niin ei ole koskaan käynyt, enkä usko, että tulee käymäänkään.
Nuorempana ajattelin olevani biseksuaali, koska ajattelin, että on vain kolme vaihtoehtoa: hetero, lesbo ja biseksuaali. Näistä olen biseksuaali, koska en ole täysin hetero tai täysin lesbokaan.
Mutta oikeastaan en koe olevani biseksuaali, vaan femmeseksuaali. Voisi sanoa, että iän myötä tajusin, etten oikeastaan edes ole biseksuaali. Sille, mitä olen, ei vain nuorempana ollut sanaa.
Olen harrastanut seksiä femmejen naisten, miesten ja muunsukupuolisten kanssa. Sekä kinkyä että vaniljaa. Mitään prosentteja sille, mikä sukupuoli viehättää, on vaikea antaa, koska minua viehättää toisessa feminiininen sukupuolenilmaisu eikä hänen sukupuolensa sinänsä, joten siihen on mahdoton vastata.
-
Itse olen ehdottomasti biseksuaalinen. Ehkä jopa pan...
Kuitenkin parisuhteessa ja arjen jakamisessa viihdyn oikeastaan vain cis naisen kanssa.
Sen lisäksi kuitenkin seksi painotteinen suhde kiinnostaa minua hyvinkin paljon joko cis miehen tai trans naisen kanssa.
-
Olen kamppaillut tämän kysymyksen kanssa aiemmin. Nuorena luulin olevani hetero, koska se on oletus, johon meitä kasvatettiin ja ihastuin poikiin. Sitten hiukan vanhempana ihastuin ja seurustelin vain tyttöjen kanssa. Luulin olevani lesbo, koska silloin jo ajatus miehistä oksetti. Sitten aloin tapailla miehiä ja itseasiassa nehän on ihan kivoja. Tulin tulokseen, että sukupuolella ei ole minulle väliä. Enkä voi määritellä kumpiin päin olisin enemmän kallellaan. Tajusin myös itsestäni, etten ole kumpaakaan, en mies enkä nainen. Eli kaikki suhteet joissa olen, on jollain tasolla homo-suhteita. Sanoisin siis olevani 100% bisse/pan
-
Mä olen sillä tavalla bi, että voin makuuni sopivan miehen kanssa harrastaa seksiä kummin päin vaan ja nauttia siitä kovasti, mutten ole koskaan nähnyt miestä potentiaalisena (seurustelu)kumppanina.
-
Nuorena olisin sanonut, että 95 % hetero, 5 % bi mutta nykyään olen jo nostanut bi-puolen ainakin 10 %. Olen kriittisempi miesten osalta, rima on korkeammalla ja vaatii ehdottomasti tiettyjä samoja fetissejä ja tiettyä asetelmaa meidän välillä. Mutta oikean henkilön kanssa homma toimii kyllä hyvin vaikka kumppani onkin samaa sukupuolta. :) Olen itse asiassa sitä mieltä, että kaikki ihmiset on pohjimmiltaan bi-seksuaaleja. Toiset vain tiedostaa ja tunnistaa sen piirteen itsessään herkemmin ja osa ihmisistä huomaa sen jo nuorena ja jotkut vähän myöhemmin.
-
20% bi, mutta pan rajoittaa siinä että hyvä seksi vaatii että on ainakin vähän tunteita, luottamusta, ihastumista ja kemiaa. Naisten kanssa tuon voi saavuttaa parin lasin äärellä tutustuen, mutta miesten kanssa huomannut että siinä menee pidempään ja kemialtasn sytyttävät miehet ovat muutenkin harvassa. Sitgen harvoin kun huomaan ihastuneeni mieheen niin ovat tietenkin heteroita joten se siitä. Olisi kivaa kokeilla joskus millaista olisi seurustella miehen kaa koska selvästi bissepuolta löytyy.
-
Seksuaalisuun on monimuotoinen nautinto. En lokeroisi itseäni mihinkää kirjainten ryhmään vaikka saksuaalisia kokemuksia on naisten, miesten ja muunsukupuolisten kanssa.
-
Itse löysin oman Bi puoleni 25v. muutamia kokemuksia on ^-^ Semmoinen 50/50 voisi sanoa :)
-
Ketjun aloittaja 12 vuotta sitten kirjoitti että tämä on vain bi-seksuaaleille, mutta näyttää keskustelu vähän venyneen ja vanuneen tuosta vaatimuksesta niin ehkä kirjoitan itsekin jotain.
Mähän olen mies, ja mä tykkään naisista ja naisten jutuista. Kun ei sitten naisten juttuja ole ollut tarpeeksi ihailtavissa niin keksin tuon tyttöilyn ja se se vasta onkin kumma juttu. Kun mä tässä nyt lökäreissäni kirjoitan tätä ja odotan että elämäni nainen vastaisi viestiini niin ei tule mieleenkään mikään miesjuttu, mutta auta armias kun kun keksin että voisi vähän laittaa ja tällätä (=tyttöillä) niin alkaa muna kiinnostamaan ihan kauheesti.
En mä silloinkaan halua kahvitella, jutella, pussailla tai viekuttaa vaan sitä munaa pitäisi saada ja sitten heippa.
Että en nyt oikein osaa prosenttiosuuksia sanoa, ja muutenkin tähän yhteyteen liitettynä koko bi-seksuaalisuustermi arveluttaa. Kun jos mä haluan suhteen naisen kanssa ja viettää elämäni naisen kanssa niin olen hetero, niin tekeekö se musta bi:n että tietyssä tilanteessa haluan munaa vaikka en halua siitä munan omistajasta yhtään mitään muuta. Jos mulle kävisi myös mies kaikinpuolin kumppaniksi niin se olisi sitten selvästi bi, mutta musta tää mun juttu ei ole oikein bi.
Ja ei mulla tän - tai termien - kanssa mitään ongelmaa ole, mietin vaan että kuin vähästä lasketaan bi:ksi.
Laitetaan loppuun vaikka sitten että 99.9% ajasta 100% hetero ja 0.1% ajasta 100% homo ja bi ei koskaan :-)
-
Ei sitä varmaan oo koskaan ollut täysin hetero, vaikka sitä mietti varmaan 25 vuotiaaksi asti et on täys heteromies. Seksuaalisia ajatuksia miesten välillä ollut varmaan 15 vuotiaasta saakka, alkuun olivat enemmän "pakotettuna" henkisiä, kai sitä kun homous on ollut synti ja paha asia, kasvatettu siinä kulttuurissa että jos oot homo niin on ainekin sanallisesti kivitetty. Kärsin kans nuoruudessa paljon henkistä ja fyysistä väkivaltaa sen takia että minua luultiin homoksi kun olin ujo.
Prosentuaalisesti ehkä jotain 80 % Hetero 20 % Homo, hyvin vaikea sanoa tarkalleen. Suhteissa olen ollut pelkästään naisten kanssa, mutta seksikumppaneita on enemmän miesten kanssa. Tosin nämä ovat olleet kokemuksia mitä ei voi kehua, paras seksi on ollut parisuhteessa kun tuntee toisen, huomannut myös kokemuksen kautta että irtosuhteet ei oo itelle ja enemmän on demiseksuaalin kaltainen.
Enemmän vasta viime vuosina ruvennut enemmän ajattelemaan seksiä miehen kanssa, ajatus parisuhteesta on myös käynyt mielessä mutta ainekin tällä hetkellä koen että ei ole romanttisia tunteita miehiä kohtaan. Hyvin avoin mielinen kaikkea tätä kohtaan, en sulkis pois omalta kohdalta jos joskus onkin miehen kanssa suhteessa.
-
Omalla kohdallani asia menee niin, että naisoletetuissa ja femmeissä keskityn aluksi enemmän ulkonäköön ja miehissä taas muihin ominaisuuksiin. Pidän naisellisia piirteitä esteettisesti kauniimpina (toki poikkeuksia on!) ja sen vuoksi naiset usein herättävät enemmän huomiotani. Toisaalta naisissa pidän paljon myös androgyyneistä piirteistä.
Mutta jos olen fyysisesti miehen tai naisen lähellä, kiihotun kummassakin tapauksessa yhtä lailla. Miehen kanssa pitää mennä pidemmälle ennen kuin halut heräävät kunnolla. Pelkkä näkeminen harvoin riittää.
Nahka/latexfetisistinä toki ihan vaan vaatteetkin voi sytyttää kantajansa sukupuolesta riippumatta.
Kaiken kaikkiaan olen siis hyvinkin bi.