BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Mediatila => Kirjat ja kirja-arvostelut => Aiheen aloitti: Mr Wincent - 13.06.2011, 08:24
-
Mielestäni kirjaesittelyissä pitäisi olla Stieg Larssonin upean kirjatrilogian esikoiskirja ”Miehet, jotka vihaavat naisia”. Kirjasta tehty elokuva ja TV-sarja yltää melkein huonon saksalaisen poliisidekkarin tasolle, mutta kirjassa sukelletaan hyvin psykopaatin ja sadistin pervoon maailmaan, joka laittaa mielikuvituksen hyvin liikkeelle. Martin Vangerin hahmo on karmaiseva, mutta samalla kiehtova, ainakin tämmöiselle sadistille, kuin minä olen. Kirjalle löytyy jatkoa opuksissa ”Tyttö joka leikki tulella” ja ”Pilvilinna joka romahti”, mutta niissä ei ole enää niin sairasta psykopatiaa, mitä ensimmäisessä osassa.
Suosittelen lukemaa kirjan!
-
Minultakin suositukset koko Millenium-trilogialle.
Ja ei se leffa niin huono ole. Sillä onhan siinä Lisbeth Salander (Noomi Rapace). Olikohan se peräti niin että roolihahmo rankattiin aika korkealle, ellei ykköseksi, kun naapurimaan homot äänestivät seksikkäimmäit killet ja tjejet. Jostain muistan semmoista lukeneeni. (Vai oliko se NHL-lehti..?)
Ja kyllä. Lisbeth Salander kuuluu osastoon PANISIN!
-
Lisbetissä (Noomi) on kyllä sitä jotain selittämätöntä eläimellisyyttä. Eikä tämä uusintaversion Lisbetkään hullummalta näytä (http://static.iltalehti.fi/viihde/millenniumjuttu1206JID_503_vi.jpg).
-
”Mielestäni kirjaesittelyissä pitäisi olla Stieg Larssonin upean kirjatrilogian esikoiskirja ”Miehet, jotka vihaavat naisia”. ”
Mr Wincent
Kannattaisi varmaan alkaa itse töihin tuon arvostelun suhteen?
-
Nää oli kerrassaan upeita sekä kirjana, että elokuvana :)
-
Trilogia oli kyllä kirjamuodossa loistava - monitasoinen ja valtavan koukuttava. Sen sijaan ykkösosasta tehty elokuva oli valtava pettymys, vaikka Noomi Rapace olikin kieltämättä herkku. Leffassa ei onnistuttu - eikä edes yritetty -rakentaa lainkaan niitä pinnanalaisia päähenkilöiden välisiä jännitteitä, joita kirja oli pullollaan ja jotka tekivät tarinasta niin kiehtovan. Harkinnassa on, viitsisikö kakkos- ja kolmososaa edes katsoa. Ainakaan vielä, kun kirjat ovat liian tuoreessa muistissa.
-
pitkästä aikaa pääsi taas kirjallisuuden pariin nämä luettuani. Suosittelen kyllä kaikille.
-
Kirjat olivat minusta aivan loistavia. Taso tosin vaihteli, mutta eihän kukaan kirjailija onnistu joka teoksessa samalla tavalla. Parasta kinkyjen kannalta näissä oli mielestäni tasa-arvon puolesta puhuminen, seksuaalisuuden poikkeavuuden normalisointi etc. jutut. Ei meillä tuon tasoista dekkaristia ole ollut, tähän mennessä...Ei nää kirjat nyt tietty mitään kinkyromaaneja ole mutta pitääkö ollakaan...
-
Luin trilogian ekan. Otti oikein päähän kun kirjan keskellä on 500 sivua juoneen olennaisesti kuulumatonta asiaa >:( ja olin siitä harmistuneena ykkösen loppuun saatuani vähällä jättää trilogian lukemisen siihen paikkaan (ellet ole vielä ole lukenut trilogiaa, voit aivan hyvin jättää ekan osan lukematta, et menetä mitään olennaista)
Onneksi kaveri puhui ympäri, ja luin osan kaksi. Trilogian toinen on parempi, ja siinä viitataan juuri sopivasti ykkösosaan, että pysyy juonessa mukana jos se eka osa jäi kyydistä...
Kolmonen on vielä lukematta, ja ellei se ole huomattavasti parempi kuin kakkonen, en saa annettua kouluarvosanoilla trilogialle kasia enempää, vaikka sitä pidetään jo nyt kuolemattomiin teoksiin kuuluvana.
-
Ei millään pahalla Nenne, mutta aika käsittämätön kehotus tuo eka osan skippaaminen.
Kyllähän ilman henkilöhahmojen kehittelyäkin voi kirjoja kirjoittaa - esimerkkinä vaikkapa Ilkka Remes ja Taavi Soininvaara - ja jättää jäljelle vain suora toiminta, mutta koko trilogian teho perustuu dekkaristandardista mukavasti poikkeavaan progressiiviseen tarinaan, joka rakentuu läpi kaikkien 1800 sivun ja huipentuu lopussa. Jos eka osasta jätetään 500 sivua väliin, niin jäljelle jää se elokuva. Joka oli aika kehno. Ja jos eka osan jättää väliin, on ihan sama katsoa vain ne elokuvat.
-
Mulla eka osa herätti himon lukea lisää, pakko saada tietää, mitä sitten tapahtui...Sori Nenne, tää on nyt ihan kuin ne Sour- Creme-and-onion-sipsit ;D
-
...tää on nyt ihan kuin ne Sour- Creme-and-onion-sipsit ;D
Mistä Telle hyvin tietää etten tykkää ;D
En kehottanut jättämään ykkösosaa väliin, kommentoin vain kakkososaan liittyen ettei menetä mitään, mutta kuten kirjoitin, on kolmonen vielä lukematta, joten saatan hyvin pyörtää pyhät puheeni ykkösosan skippaamisesta :o
-
Tänään on The girl with a dragon tattoo jenkkiversion (o: David Fincher) Suomen ensi-ilta.
-
Luin kaikki kirjat ja katsoin perään leffat, en pettynyt kummallakaan kerralla Naomi Rapace on kyllä hoteinta hottia kunnon kapinallisena.
Ei tämä jenkkiversiokaan huono ole mutta luulen että leffa on pettymys eikä tarpeeksi synkkä kuten meidän pohjoismaiset thrillerit yleensä.
-
Jenkkiversio katsottuna ja olihan se 'ihan kiva'. Täältä kyllä pisteet menevät kirjoille ja alkuperäisille leffoille, pidin huomattavasti enemmän niiden lähestymistavasta ja koossapysyvyydestä kuin tästä uudesta versiosta - siitä huolimatta, että Rooney Mara on kyllä melko suloinen. :)
-
Minä en usko, että lähden elokuvateatteriin katsomaan näitä ameriikan versioita.
Olen lukenut trilogian. Ensimmäisen osan alkuperäiskielellä ja kaksi muuta suomeksi käännettynä.
Olen samaa mieltä kuin jotkut muutkin siitä, että ensimmäinen osa oli ehdottomasti paras,
mutta niinhän on usein.
Olen myös nähnyt sarjan ja ruotsalaisleffat.
Jotenkin tuntuu siltä, että nuo tarinat toimivat paremmin ruotsalaisten tekeminä.
Ei riitä, että tuodaan Hollywood-jengi kuvaamaan Ruotsiin... varsinkin, kun tarina on jo kerran kerrottu ja kuvattu paikanpäällä.
Wallander-tarinoiden suurena ihailijana en ole kestänyt katsoa niitä englantilaisia versioita, joissa
sinänsä maineikas ja taitava Kenneth Branagh yritti ylittää tai päästä edes samaan kuin Rolf Lassgård Wallanderin roolissa.
Ja taas kerran loppuun waiveri, eli kysehän on siis vain yhden yksilön mielipiteistä.
-
En ole aiemmin saanut loppuun yhtäkään rikosromaania mutta näiden takia en päässyt nukkumaan kun "vielä yksi luku!"
Leffojen katsomisen myötä ollaan saatu inspiraatiota hyödyntää Masterin ruotsinkielisyyttä makkarinkin puolella... >:D
Englanniksi en ole uskaltanut vielä katsoa.
-
Eikä kannata,ennkku versio oli paha pettymys verrattuna ruotsalaiseen...vaikka näyttelijät ovatkin huippuluokkaa.Mutta kyllä swe-version Naomi Rapace menis mökillä!
-
Kyllä se Fincherin versiokin kannattaa katsoa, selvästi parempi kuin ruotsalainen suollos. Äijä on oletettavasti lukenut kirjan ja sitä kautta edes hieman saanut rakennettua henkilöhahmoja ja heidän välisiään jännitteitä. Sveduversiot ovat ohkaisia kuin pokkarin lehdet; vähän niin kuin mainospätkiä takakansitekstin perusteella kässäröitynä. Rapacen kun Fincher olisi saanut mukaan...
-
En ole aiemmin saanut loppuun yhtäkään rikosromaania mutta näiden takia en päässyt nukkumaan kun "vielä yksi luku!"
Jos haluat lukea lisää dekkareita, kokeile Lars Kepleriä.
http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/LarsKepler
-
Itse suosittelen kans ruotsalaista Liza Marklundia...jolta on nyt 6 kirjaakin tullut leffana ulos.Taattua ruotsalaista dekkarikamaa siinä missä Wallanderit ja Beckit sun muut.
-
Listaan lisätään Karin Slaughter ja Michael Connelly.
-
Eikä kannata,ennkku versio oli paha pettymys verrattuna ruotsalaiseen...vaikka näyttelijät ovatkin huippuluokkaa.Mutta kyllä swe-version Naomi Rapace menis mökillä!
Itse kannatan kompromissia "jenkkiversio oli parempi mutta ruotsiversiossa on seksikkäämmän näköinen Lisbeth". Nils Bjurman on kuin suoraan revitty joistakin seksifantasioistani (kiristävä vanha pervo) ja ne miehet jotka vihaavat naisia ovat myös kiintoisaa porukkaa. 8)
On myös muistettava, että jenkkiversion jälkeen hissimusiikkikin (Enya: Orinoco Flow) muuttuu kunnon sessiomusiikiksi. 8)
http://www.youtube.com/watch?v=RpbOrw6l8_s
-
Kirjat oli hyvät ja ruotsi-leffat oli YLIhyvät. Ameriikan versiota en ole vielä katsonut. Säästän sitä jollekkin toosi tylsälle talviselle alkkari-sunnuntaille ;D
-
8) Pohjoismainen uuden dekkarin perinne on tällä telle hetkellä todella kovaa kamaa. Larssonin jälkeen tietty hetken ajattelin, että onko hänen jälkeensä mikään enää mitään. No, onneksi ei kauaa mennyt, kun käteen sattui eka Jo Nesby ja Harry Hole. Nyt kaikkii kymmenkunta luettu, ja hän on ehdoton suosikkini. Ei niin flegmaattinen kuin Wallander mutta sopivasti myös antisankari. Nesbyistä taas paras mulle oli "Lumiukko", mutta itse lukisin kyllä järjestyksessä, niin suuri fani olen...etten jättäisi yhtään väliin.
-
Komppaan Dunedainia. Nesböt kolahtivat ja lujasti - ja täsmälleen samanlaisissa Millenium-trilogian jälkeisissä tyhjyyden fiiliksissä. Myös Harry Hole -sarjan ulkopuolinen Kukkulan kuningas on mainio kirja. Hyvä on kuulemma myös siitä tehty leffa, jota en ole kyllä vielä nähnyt. Sisältää vieläpä maailman ehkäpä jykevimmän brown showerin! Vai olisko suorastaan bathista kyse... :P
Hardcore-lukijana ja mielen visualistina tuppaa yleensä käymään niin, että kirjojen pohjalta tehdyt leffat ovat katkeria pettymyksiä. Tuleeko kellekään mieleen päinvastaisia kokemuksia?
-
Hardcore-lukijana ja mielen visualistina tuppaa yleensä käymään niin, että kirjojen pohjalta tehdyt leffat ovat katkeria pettymyksiä. Tuleeko kellekään mieleen päinvastaisia kokemuksia?
Yleensä minullekin käy näin, mutta onneksi poikkeuksiakin on.
Jos pysytellään dekkareissa, niin Altmanin näkemys Chandlerin Pitkistä Jäähyväisistä on mielestäni yliveto. Siinä pudotellaan ikoneita kaapinpäältä, joten voi olla etteivät kaikki kovaksikeitetyn ystävät siitä pidä.
Scifipuolelta tulee äkkiseltään mieleen Avaruusseikkailu 2001 ja tietenkin Blade Runner. Kovinkaan moni ei ole tainnut lukea alkuperäisteoksia Sentinel (joka on novelli) ja Do Androids Dream of Electric Sheep (joka on nimenä paljon parempi kun Blade Runner, mutta ei nyt mennä siihen).
-
Larsonin kirjat olivat loistavia ja leffa samaten.
-
Ai niin, tuo Avaruusseikkailu on tosiaan selkeä tapaus. Blade Runnerin alkuteosta en ole lukenut, mutta nimi on kyllä tuttu. Grishamin kirjat ovat niin kuraa, että vaikka niihin pohjautuvat elokuvat eivät ole kovin kummoisia, ovat ne nyt ainakin kirjoja parempia. Firma varsinkin. Niin ja tietysti Hei me lennetään! Alkuteoksessa (en muista nimeä enkä tekijää) sama stoori vedetään otsa kurtussa...
-
Kide, kiitos siitä vinkistä Kepleriin. :) Mun vauhdilla kun usein tietyn skenen kirjat uhkaa loppua, tai sitten tulee sellainen "Larssonin tai Nesbon jälkeen ei ole elämää" fiilis. No, eka Kepler oli ihan hyvä ja toka on lukusessa. Toki omana mielipiteenäni, että hän ei ole Larsson tai Nesbo ole (koska vauhtia vähän liikaa, ja osa päähenkilöistä aika ohuita), mutta harva siihen kykeneekään. Kepler oli hyvä, kun yhden itsestäänselvän osajuonen yli pääsi, niin ne kaksi muuta osajuonta olivat oikein ok. Kakkosen jälkeen vasta tietänen, mikä oikeasti on fanitustasoni.
Tän päivän Hesarissa oli muuten koko sivun juttu Keplerin kirjasta tehdystä leffasta, ja vaikuttaa ilmeisen katsomisen arvoiselta...
En oo noita Larssonin jenkkirversioita vielä katsonut, mutta aion kyllä tsekata, ilman muuta. Wallanderin britttiversioista en minäkään jaksanut innostua...
-
Kide, kiitos siitä vinkistä Kepleriin. :)
Ollos hyvä :)
Eihän ne mitään klassikkokirjallisuutta ole, mutta ihan toimivaa viihdettä. Yöpöydälläni on parhaillaan uusin Kepler: Tulitodistaja.
Elokuva Hypnotisoija tuli nähtyä ennakkonäytöksenä ja kävi kuten usein ennenkin, leffa ei vastannut lukukokemusta - moni hyvä yksityiskohta ja sivujuonne on pakko karsia pois elokuvasta, joten tarina on ohuempi kuin kirjassa. Kirjaa lukematon leffakamu piti kuitenkin elokuvaa toimivana ja jännittävänäkin.
-
Pitääpä kokeilla, josko tuo Kepler toimisi post-Nesbø -tyhjyyteen. Marklund ja Läckberg eivät oikein sytyttäneet, Lapidus vähän paremmin.
Kohtuukäyttö on näköjään meikäläiselle mahdotonta. Kun joku kirjailija "löytyy", niin se on sitten osapuilleen 24/7-suhde.
-
8) Ziggy, ei se Kepler mulla post-Nesby tyhjyyteen kyllä sentään auta - se olisi jo liikaa vaadittu -, mutta kelvollista luettavaa se toki on. Sitäpaitsi emme onneksi ole vielä post-Nesby ajasssa...Harmi muuten, että norjalaiset evitä ole yhtä kovia leffantekijöitä kuin ruotsalaiset, jotten Lumiukonkin eka versio tulee olemaan jenkkilästä...
Jens Lapidus on mustakin todella kova jätkä...omassa genressään sen verran hyvä, että uusi kirja on saatava heti käsiin, kun se ilmestyy...
-
No joo, onneksi kyseessä on tosiaan vain post-Aave. Odottavan aika on vain niin pitkä. Kirja onneton kun meni päättymään suht' kiperään tilanteeseen...
-
Larssonin kirjat ovat kyllä mahtavia. Tai no en oikein voi puhua monikossa kun en ole viimeistä vielä saanut luettua. Olen monien kanssa samaa mieltä, että ensimmäinen kirja oli parempi kuin toinen... Niin ja alkuperäiskielellä olen lukenut.
Alkuperäisiä elokuvia en ole katsonut (lukekaa: en ole saanut katseluseuraa niitä varten, kun avokki ei halua katsoa mitään missä puhutaan ruotsia ???), mutta enkkuversion sain tuon suostuteltua katsomaan. Tykättiin kyllä molemmat, vaikka eihän se tietenkään mielestäni kirjalle vertoja vedä, mutta eipä se mitään täyttä kuraa ollut. Pitää nyt saada katsottua ne alkuperäisetkin leffat, josko olisivat vielä parempia - ja tuon enkkuversion katsottuaan myös avokki olisi kuulemma melkein valmis katsomaan niitä ruotsinkielisiäkin. ::)
-
Jos pitää Larssonista,pitää kyllä sitten myös Liza Marklundista...saman tyylistä ja nythän on tullut jo 5 leffaakin perustuen Marklundin kirjoihin.Suosittelen lämpimästi.Hakkaa kyllä Wallanderit....Beckien ja Milleniumin väliin menee mun asteikolla. :)
-
Jaa (ei, tämä ei ole nyt ruotsia eikä tarkoita kyllä).
Ensinnäkin; Marklundin kirjoittamisesta en ole pitänyt oikein koskaan (joo, olen lukenut useimmat, ja suomennettuina, mutten usko että kielen kömpelyys johtuu siitä). Tarinat ok.
Ja nyt en taida uskaltaa sanoa kaikkea mitä voisin...Larsson on ok kieleltään mutta...hemmetti, no sanon, minua häiritsi kirjoissa tietynlaiset sukupuoliroolit. Jep. Se miesnäkökulma. Ei voi mitään; tiedän: olen toivoton.
Ja ei; leffoja en ole nähnyt. Luen mieluummin dekkarini kuin katson elokuvina.
-
Nepo, pidän kovasti Larssonista ja Mankellista, mutten Marklundista, eli ei tuo nyt mikään itsestäänselvyys ole. Yhteistä Marklundilla ja Larssonilla on lähinnä genre ja alkukieli, mutta muuten painivat mun mielestä aika lailla eri sarjassa. Vaikea sanoa mitään yhtä syytä, mikä niissä tökkii; onko se sitten Marklundin kieli vai tapa viedä tarinaa eteenpäin (tai pikemminkin jämähtää jaamaamaan tarinan ja henkilöiden kannalta epäolennaisuuksia). Marklundin kirjojen juonet sinänsä ovat ok. Voi olla, että ne toimivatkin paremmin leffoina kuin kirjoina.
-
Joo...leffoina varsinkin toimivat :) Kannattaa kokeilla.
-
Eikä kannata,ennkku versio oli paha pettymys verrattuna ruotsalaiseen...vaikka näyttelijät ovatkin huippuluokkaa.Mutta kyllä swe-version Naomi Rapace menis mökillä!
Itse kannatan kompromissia "jenkkiversio oli parempi mutta ruotsiversiossa on seksikkäämmän näköinen Lisbeth". Nils Bjurman on kuin suoraan revitty joistakin seksifantasioistani (kiristävä vanha pervo) ja ne miehet jotka vihaavat naisia ovat myös kiintoisaa porukkaa. 8)
Näin on, nyt täytyy kompata. Kiristävät vanhat pervot :love:
Täydellistä settiä ainakin fantasiaosastolla. Harmi ettei Lisbet oikein tykännyt:D
Ja se kosto oli myös parhautta.
-
Olispa tämä kirjasarja saanut jatkoa.. Aivan liian hyvää luettavaa. Yöunet jäi vähiin kun aina piti lukea vielä "se seuraava kappale".
Leffat ei tietenkään tähän yltäny, mutta pidin niistä silti. Jenkkiversiota en edes aio katsoa.. Tuliko niitä muuten vaan se eka osa? Muistelisin et se kosahti niin pahasti, että jatkot päätettiin jättää tekemättä.
Luen harvoin, mutta kun hyvä kirja osuu kohdalle, se vie kaiken ajan ja huomion.
-
Leffat ei tietenkään tähän yltäny, mutta pidin niistä silti. Jenkkiversiota en edes aio katsoa..
Minä ja moni muu pitää jenkkiversiota parempana kuin ruotsalaista elokuvaa. En tosin ole lukenut vieläkään kirjasarjaa, joten en osaa sanoa kumpi versio tavoitti kirjan tunnelman paremmin.
Muistelisin et se kosahti niin pahasti, että jatkot päätettiin jättää tekemättä.
Ainakin imdb:ssä on linkki kroatialaiseen lehtijuttuun, jossa eräs näyttelijöistä kertoo osallistuvansa jatko-osan kuvauksiin. Eri asia sitten, ohjaako sen sama henkilö.
http://www.imdb.com/title/tt1568346/board/nest/213166203?ref_=tt_bd_1
-
Niin, no.. musta mitään kirjoihin perustuvia leffoja ei liikaa kannata kattoa sillä ajatuksella, että onko se nyt onnistunu oleen sen kirjan mukainen. Vaikka tokihan sitäkin miettii. Leffat on vaan aina ollu kirjoihin verrattuna pettymyksiä, jotain olennaista jää pois, koska kerrontamuoto on lähtökohtaisesti erilainen. Ja ne roolihahmot, tuo Daniel Craig on Blomkvistin rooliin aivan liian hyvännäköinen. Mielipidejuttuja tietty.