BDSM-baari
Kirjasto - jäsenille tarkoitetut alueet => Päiväkirjat => Näkökulmia lokerosta ja sen vierestä => Aiheen aloitti: Kolumnisti - 25.11.2014, 20:06
-
Domme on vähän väsynyt
Mitä D/s suhteessa tapahtuu, kun dominoiva osapuoli väsyy? Mitä seuraa dominoivan sairastumisesta, uupumisesta, työstressistä, kaamosmasennuksesta, yleisestä nuutumisesta? Onko D/s suhteen D auktoriteetti nenä tukossakin?
Marraskuu, kuukausista julmin iski minuunkin. Ja kun tämä pian loppuu, seuraa joulukuu, joka ei käsityöläiselle varsinaisesti näyttäydy rauhan ja levon tyyssijana sekään. Unen tarve olisi vähintään kymmenen tuntia yössä, ja kaikki valveillaoloaika pitäisi tehdä töitä, kahdeksana päivänä viikossa. Äläkä ystävä kallis tule väittämään, ettei viikossa ole kahdeksaa päivää, minä tarvitsen nyt kahdeksan päiväisiä viikkoja!
Nukkumisen ja työn lisäksi on se kaikki, johon tässä yhteydessä viittaan yleistermillä ”arki”. Rakas lukija, valitse sinne haluamasi lista koiria, lapsia, asuntolainoja, harrastuksia, pihatöitä, putkiremontteja, sukulaisuussuhteita, syntymäpäiviä ja muuta, mitä voit kuvitellakin. Arki pyörii, sitä ei voi laittaa tauolle, se liikkuu joka hetki mukana. Arjelle on pakko antaa sen vaatima tila ja aika.
Palataan siis alkuperäiseen kysymykseen; mitä D/s suhteessa tapahtuu, kun dominoiva osapuoli väsyy? Voiko D valita nukkumisen riettaan sessioinnin sijaan ja kuinka kauan, ennen kuin subi hyppii seinille? Saako D olla tarvitseva ja haluta vain kainaloon hyvänä pidettäväksi, sen sijaan, että haistelisi subin mielenliikkeitä ja tarpeita?
Joku takarivistä huutaa nyt, että oikea D tekee mitä huvittaa, ja subi repii nautintonsa siitä. Jos siis parisuhteen auktoriteettia huvittaa vain nukkua ja piereskellä, hän tekee niin. Sanotaan kuitenkin myös, että suuren vallan kanssa tulee suuri vastuu. Kun on valta hallita esimerkiksi toisen seksuaalista käyttäytymistä, myös sen intiimeimpiä osa-alueita kuten itsetyydytystä, ei yksinkertaisesti vain voi heittäytyä piittaamattomaksi toisen tarpeista, ja silti pitää valtaa itsellään. Ja tästä syystä kysymys dominoivan oikeudesta väsyä muuttuu jossain kohtaa ongelmalliseksi, sikäli jos väsymys kestää pidemmän tovin.
Itselläni ei ole vastausta kolumnin esittämään dilemmaan. Minulla on omat mielipiteeni, ja omassa parisuhteessani, jossa on joitain D/s suhteen elementtejä, tukeudun aina niin oivalliseksi havaittuun ratkaisuun: keskusteluun, kuuntelemiseen ja kuulluksi tulemiseen. Ennemmin kuin tarjota jokin kärkäs mielipide tai näkökulma aiheeseen, tahdonkin tälläkertaa vain lempeästi herätellä pohdintaa aiheesta. Väsynyttäkö? Kenties.
Ja niin. Tämä kolumni on myöhässä. Olen pahoillani, olen ollut töissä ja nukkumassa. Ja pojuni kainalossa, hyvänä pidettävänä, kun en ole muuta jaksanut.
Aino
kirjoittaja on ehkä väsynyt, muttei kuitenkaan punapää tai brunetti
-
Suorituspaineet ja tarpeet tehdä sekä toteuttaa, aivan kuten niihin liittyvät laatukriteeritkin, lähtevät omien korvien välistä.
Vastaavalla tavalla kyky kestää paineita syntyy ehkä jopa valtaosin yksilön aiemmista kokemuksista, rasitteista, paineista ja haasteista. Sekä niistä selviytymisestä.
Suomeksi, ulkopuolisen on perin vaikea ottaa mtn kantaa tai auttaa sen kummemmin. Tosin avautuminen auttaa aina ja miksei virtuaalinenkin.
Ugh, Nasse on kirjoittanut.
-
Suorituspaineet ja tarpeet tehdä sekä toteuttaa, aivan kuten niihin liittyvät laatukriteeritkin, lähtevät omien korvien välistä.
Vastaavalla tavalla kyky kestää paineita syntyy ehkä jopa valtaosin yksilön aiemmista kokemuksista, rasitteista, paineista ja haasteista. Sekä niistä selviytymisestä.
Suomeksi, ulkopuolisen on perin vaikea ottaa mtn kantaa tai auttaa sen kummemmin. Tosin avautuminen auttaa aina ja miksei virtuaalinenkin.
-
Valtaa on aina tarjolla tietty määrä, se on kuin kakku josta leikataan siivuja. Dominoiva ottaa siitä kakusta niin ison palan kuin kykenee ja haluaa, loppu valta jää jaettavaksi jäljellä olevien kesken. Jos Dominoiva yllättäen ei jaksa/halua ottaa isoa palaa kakusta niin jäljelle jää isompi pala jaettavaksi muitten kesken. Oman valtansa ja auktoriteettinsa kyseenalaistaminen on kaikkein nopein tie saada subit ahdistuksen valtaan, se on johtajan taakka. On jaksettava pitää vallasta kiinni väsyneenäkin, tai valta häviää käsistä, joko omasta päätöksestä luopua siitä tai muitten päätöksellä ottaa itselleen enemmän. Raadollista, mutta laumalla on oltava johtaja, tai lauma ajautuu kaaokseen.
Omaa oikeuttaan valtaan ei kannata kyseenalaistaa, omia tekojaan kannattaa sen sijaan analysoida, muttei väsyneenä. Subille ei ole sen arvokkaampaa tehtävää kuin olla Dominoivansa tukena silloin kun tukea hän tukea tarvitsee, se on lahja jonka voi subilleen antaa. Mutta silloinkin, väsyneenä, on pidettävä kiinni vallasta ja omasta oikeudesta valtaan, subit kyllä taipuu. Subit, yleensä, haluavat olla tarpeellisia ja mikäs sen hienompi tapa olla tarpeellinen kuin olla Dominoivansa tukena raskaana aikana.
-
No, tämä on tietysti tavallaan "sisäpiiriasiaa" eikä välttämättä tarkoitettu aiheena ihmisille, jotka eivät elä tässä niinsanotussa Kinkymaailmassa-en kyllä mene laittamaan päätäni pölkylle miljoonien tai miljardien edestä..
Mutta että josko on niin, että kinky kaivaa omaa hautaansa kun on niin erilainen, niin yliseksuaalinen ja niin paljon parempi kuin muut ja kuitenkin julkisuuskuva on pidettävä yllä, koska sairausluokitus (on vielä niin liki)
Niin kauan kuin en pysty kutsua itseäni esimiehelle subahtavaksi, niin kauan kai olen
onneton mörkö tai en osaa (sessioida!! ¡¡ 11) kaikkien kinkyjä kesken, olen omituinen
Jotenkin joskus tuntuu, että esimies on enemmän kinky kuin meikä, koska ei kykene tajuta väsymystä, inhimillisyyttä, muuttujia ajassa ja paikassa. Tuntuu kuin se kykenisi "fistata kaikkiin aukkoihin" jopa nenään, silmiin ja korviin ynnä vielä yhtäaikaisesti
-
Olen melko samaa mieltä IKRM:n kanssa siitä, miten dominoivan on pyrittävä toimimaan ollessaan väsynyt. Väsyneenäkin on pidettävä mielessään suhteen dynamiikka. Voi tietenkin olla väsynyt, mutta väsyneisyys ei anna lupaa käyttäytyä, miten tahansa. Tuo koskee kaikkia ihmisiä oli sitten subi, dominoiva, vanilja tai millainen vain. Olennaista on, ettei oman väsymyksensä takia pilaa sitä voimavaraa, joka auttaa väsymyksestä selviämiseen ja nousemiseen, eli hyvää parisuhdetta.
Parisuhteen laatu on ratkaisevaa. Jos suhde perustuu lähes pelkästään D/s:ään ilman laajempaa tunnesidettä, jolloin subille ainoa kiinnipitävä voima on pelkkä vahva kokoaikainen tunne alistumisesta, on suuri mahdollisuus, että pienikin dominoivan väsymys pilaa suhteen. Tuollaisella suhteella ei tietenkään olisi ollut muutoinkaan mahdollisuuksia onnistua kuin korkeintaan hauskana sessiosuhteena. Paljon on kyse myös ihmisten narsistisuuden tai empaattisuuden asteesta, miten paljon on valmis kestämään pientä hetkellistä epämukavuutta ja kykyä hyväksyä dominoivalta väsymystä tai vaikka kaamosmasennusta.
Suhteen molempien puolien on vaadittava itseltään toisen huomioonottamista vaikeinakin hetkinä. Tämä koskee D/s-suhteessa niin subia kuin dominoivaa. Tavat, miten toinen otetaan huomioon, ovat osin erilaiset dominoivalla ja subilla, mutta kummankin osapuolen on pyrittävä tähän.
muoks. Huomasin, että runo, jonka kirjotin muutama päivä sitten, käsitteli tätä samaa aihetta: http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=9388.0
-
Muokkausta: väsyneenä 23 tunnin valvomisen jälkeen saattaa sanoa jotain, mikä painaa varsinkin alituisesti mieltä-
Muunmuassa yritin kuvailla,turhan vaikeaselkoisesti, jotta ihmettelen, etteikö kinky ole ihminen siinä missä kuka tahansa. 24/7 suhde on kokemukseni mukaan monelle vähän outo,mutta entä jos on mitä on, 24/7..väsyneenä, vittuuntuneena,surullisena..iloisena,palvelualttiina, "jumalauta-hiihtoladulla-on- havuja-asenteella" yms.
En voi käsittää, miksei normaali inhimillisyys,so.kaikki mitä ihmisestä tiedetään mm. nykytieteen avulla,koskisi itsensä kinkyksi kokevaa-ellei kinky ole sitten aivan kaiken tutkimattomuuden tuolla puolen-
-
No, itse aina priorisoin välttämättömän ja ne mitkä siihen ei kuulu väsyneenä tiputtaa pois. Eli supistaa ympyrän joka annan itseeni vaikuttaa, sillä ne mitä on välttämättömiä, on myös niitä josta joutuu vastuun kantamaan.
Se miten tämä mene D/s puolella, riittää viimeisen sanan sanominen. Eli nytten kaikille mielensäpahottajille, joille asiat menevät yhdessä sovitun mukaisesti, jossa yleensä alistuva alkaa pitämään mykkä koulua jos ei jotain saa, niin minulla alistuva saa maksutta hamaan tulevaisuuteen, sillä en tee yhteistyötä ihmisen kanssa joka on kiukkuinen tai muuten jotenkin poissa tolaltaan negatiivisessa merkityksessä.
-
Eli luot hyvin turvallisen ympäristön olla, mitä on :D
-
Vastaan Deenä, en Dommena :)
Voin kuvitella, että olen joskus niin väsynyt, että just sillä kertaa haluan olla hiljaa ja lähellä vaan. Jos semmonen tunne tulee kolmannen kerran peräkkäin niin jotain on silloin pielessä.
Silloin on kyllä keskustelun paikka. Jotain on nyt vialla. Miten se keskustelu jatkuisi, en tiedä. Luultavasti niin, että jos olen jostain syystä, jollakin tavalla ylikuormitettu niin pyrkisin selvittään tilanteeen. Saattaisin pyytää hieman aikaa.
Subi ymmärtää, tai ainakin hyväksyy käskynä annetun " ollaan hiljaa".
Tämähän liitty myös subin hyvinvointiin. Hyvin voiva subi on on iloinen ittensä kanssa ja ilo Herrallensa.
Jos meni off topikiksi niin kiitos ja anteeksi.
-p
-
Domme saa olla väliin väsynyt ja haluta kainaloon. Subin pitää se ymmärtää ja tarjota kainaloaan. Dommen "arvovaltaa" se ei heikennä yhtään. Enneminkin parantaa! On vahvuutta näyttä heikoutensa.
Subikin saa olla väsynyt ja haluta kainaloon. Dommen pitää se ymmärtää. Subikin saa haluta kainaloon ja vain olla. Dommen on se kainalo tarjottava. Eikä se heikennä subia, subina yhtään.
Domme, Master tai subi...kaikki voimme olla joskus väsyneitä. Kaikille se suotakoon. Olemmehan ihmisiä ja väsyminen välillä on inhimillistä :)
-
Todellista vahvuutta on se, että myöntää oman heikkoutensa. Joten, kainaloon kaikki vaan lepäämään kun siltä tuntuu. Domit, Dommet, subit, sadistit, masokistit, fettarit, nartut, pojut, Herrat, Isännät, Rouvat, Jumalattaret, kaikki! :)
Ai niin, minusta niin Dominoivan kuin alistuvan tulee kyllä olla tukena silloin, kun jommalla kummalla on hieman vaikeampi olo. Ei voida olettaa, että subi tai D on aina hyvässä vireessä. Sellainen, joka hylkää toisen puoliskon tuossa tilanteessa, pakoilee vastuuta ja on mielestäni aika itsekäs paskiainen.
-
Ms.M, asiaa.
-
Luulisin, että D:n auktoriteettiasemaa ei vähennä yhtään se, että on joskus heikko, väsynyt, itkuinen, poissaoleva, ei jaksa, ei pysty...
D tarvitsee vain oman subinsa arvostuksen ei kenenkään muun. Se arvostus ja kunnioitus voi tulla vaikkapa niin yksinkertaisesta asiasta kun D uskaltaa näyttää heikkoutensa.
Näkisin väsyneen D:n turvallisuusriskinä. Silloin subin on parempi pitää hieman matalampaa profiilia ja jos mahdollista niin tukea D:tä.
-
msm, lw. mielestäni olette molemmat oikeassa.
turvallisuusriskiä en osaa nähdä
-
Turvallisuusriski...selvennän..jos olen väsynyt tai poissaoleva..vähemmän läsnä kuin täysissä sielun ja ruumiin voimissa, pelkään ottaa piiskaa käteeni koska en voi olla täysin varma siitä hallitsenko sen liikeet ja osaanko lukea oikein subiani.
-
lw, totta. en silloin piiskaan tartu. silloin mennään sen mukaan mitä edellä kerroin
-
Yleinen kuva taitaa olla että D't ovat vahvoja ihmisiä, niin kotona kuin puutarhassaan ja suunnilleen aina. Saatetaan ajatella että oikea D pitää subinsa tiukasti otteessaan ja tyytyväisenä 24/7. Mutta kuten Aino hienosti kirjoitti, todellisuus ja arki on useasti ihan muuta ja ainakin omalla kohdallani hyvä niin. Minä ainakin tunnen elämän nousut ja laskut vahvasti. Jos on laskusuhdanne menossa voi aivan hyvin ottaa pienet talviunet ja herätä horroksesta kun aika on parempi. Väkisin puristamalla harvoin tulee hyvää, Suhteessamme molemmat ymmärrämme että aina ei ole hyvä päivä mutta olemme puhuneet ja sopineet miten silloin menetellään.
-Karwis
-
Eli luot hyvin turvallisen ympäristön olla, mitä on :D
Siitähän juuri on kyse, vaikka subi käyttäis kaikki keinonsa draamasta kiukuttelun kautta uhkailuun niin D ei taivu, ja juurikin sen vuoksi lopulta sub rauhoittuu kun huomaa että rajat ei siirry eikä D taivu. Se on juuri se joka luo turvallisen olon ja tunteen siitä että D on kuin onkin vahvempi.
Nämä on kuitenkin niitä naisia, jotka on aiemmissa suhteissaan aina lopulta saaneet tahtonsa läpi käyttäen kaikkia mahdolisia keinoja, ja sen jälkeen pettyneet koko suhteeseen.
IKRM
-
Eli luot hyvin turvallisen ympäristön olla, mitä on :D
Siitähän juuri on kyse, vaikka subi käyttäis kaikki keinonsa draamasta kiukuttelun kautta uhkailuun niin D ei taivu, ja juurikin sen vuoksi lopulta sub rauhoittuu kun huomaa että rajat ei siirry eikä D taivu. Se on juuri se joka luo turvallisen olon ja tunteen siitä että D on kuin onkin vahvempi.
Nämä on kuitenkin niitä naisia, jotka on aiemmissa suhteissaan aina lopulta saaneet tahtonsa läpi käyttäen kaikkia mahdolisia keinoja, ja sen jälkeen pettyneet koko suhteeseen.
IKRM
Chilin pitäisi eläin ihmisenä tämä hyvin tajuta, sillä miten voit toimia monta sataa kiloa painavan eläimen kanssa, jos et sille itse määrittele käytös sääntöjä, jotka sinun pitää ensin itse määritellä itsellesi.
Tämä sama pätee D/s elämässään, sillä D joka ei näy subia vain pillun, jonka menettämistä pelkää, vaan tietää että pilkulla on myös sitä ohjaavat aivot, jota hallitsemalla, hallitsee myös pillun. Eli kun menettämisen pelko siirretään subille, niin hän seuraa kuin hyvin koulutettu eläin isäntänsä.
-
Vaihtoon vaan jos D ei jaksa koko ajan viihdyttää minua. Mitään tekosyitä jaksa kuunnella, vaadin palvelua!
-
Vaihtoon vaan jos D ei jaksa koko ajan viihdyttää minua. Mitään tekosyitä jaksa kuunnella, vaadin palvelua!
Juuri näin kuuluu toimia ja tänne pitää myös raportoida tuosta itsekkäästä masterista ettei toiset subipolot vaan noin itsekkääseen erehdy tutustumaan. Ehdotankin, että asialle aloitetaan oma ketjunsa pikaisesti.
IKRM
-
No, huomiota vaativalle subille pitää aina toimintaa järjestä, mutta sen ei tarvitse olla subia itseään miellyttävää aina. Sillä subin on todella hyvä oppia milloin D on sillä mielialalla että siltä kannattaa huomiota pyytää ja milloin pysytellä huomaamattomissa. Sillä paskan määrä voi olla kumulatiivinen siihen millä päällä D on.
-
Ihmisillä on usein yleviä, mutta epärealistisia, ajatuksia itsestään tai suhteen toisesta osapuolesta. Kuvitelmat itsestä tai kumppanista eivät aina vastaa todellisuutta.
Subi voi kuvitella, että hyväksyy heikkoutta D:ltään tai ajattelee jopa pitävänsä heikkouden osoittamista vahvuutena, mutta noin sitten tapahtuessa alkaakin moinen tukea kaipaava itkuisa D ärsyttää eikä subi enää koe alistumista tälle lainkaan miellyttävänä ajatuksena. D ei silloin enää ole se hänen mielessään rakentamansa täydellinen D.
D, joka uskoo kaiken kauniin puheen siitä, miten D voi olla myös heikkona, koska se osoittaa hänen inhimillisyyttään, saattaa huonossa suhteessa huomata pian olevansa entinen D. Minusta tappio tuolloin ei ole kovin suuri. Suhde, jossa D on pelkkä subin tarpeiden täyttäjä, ei ole mikään D/s-suhde.
Jos suhde perustuu sille, ja molemmista järjestely on oikein, että D:n tehtävä on olla koko ajan subin toiveiden mukainen täydellinen D, ei D:n tule osoittaa väsymystään koskaan (tätä tilannetta nuppuorja hauskasti parodioi tuossa yllä, ymmärtääkseni). Hän ei silloin voi antaa subille pettymystä näyttäessään, ettei aina olekaan täydellisen voimakas. Hänen on muistettava, että subin puheet heikkouden hyväksymisestä voivat olla vain subin huonoa omien tunteittensa tietämistä. En tuomitse tuollaista suhdetta, vaikka itselleni tuollainen tuntuu vastenmieliseltä. Aikuiset ihmiset saavat rakentaa millaisia suhteita keskenään haluavat. Olennaista on, että tietävät, missä suhteessa ovat ja mikä sen säännöt ovat.
Minusta on ikävä ajatus suhteesta, jossa jompikumpi tai molemmat osapuolet näkevät toisen pelkkänä tarpeiden täyttäjänä, jonka arvo riippuu siitä, onko tämä hyödyllinen vai hyödytön. Satunnaisessa seksi-/sessiosuhteessa noin voi olla, mutta onnistuuko tuohon pohjautuva kiinteämpi ja pysyvämpi suhde? Minulle ei ainakaan onnistuisi.
-
Tämähän on jälleen kerran kauniisti muotoiltu ajatukseni siitä, että seksuaalisuus ei ole koko elämä. Eikä sitä kannata elämän kanssa pistää vastakkain, koska elämä voittaa aina, silloin punnitaan sen ihmisen läsnäolo, välittäminen ja hellyys. On helppoa rakastaa vähäisen vierintävastuksen aikoina, mutta elämä ravistelee meistä kaikkia omalla tavallaan koetellen uskoamme tulevaisuuteen ja ihmisiin.
Näinollen on melko yhdentekevää millä keinoin se yhteinen sävel löytyy, kunhan se löytyy. Näin voi kaksi (tai useampi) ihmistä olla enemmän kuin toistensa summa.
-
X-myster, MissM, LadyWhip, Balthazar...ja muutkin hyväksyvän kainalon tärkeyttä korostaneet:
Likettäisin teitä kaikkia jos pystyisin. *peukku*