Baarin kannatusmaksut
Lainaus käyttäjältä: Ende - 20.04.2021, 00:58Argumentteja voi ja saa esittää, mutta jossain menee raja kuinka huonoja pystyy lukemaan ilman facepalmaamista.Ihan samaa voisin sanoa sinun argumenteistasi. Tässä ei nyt ole kyse mistään muusta, kuin siitä, että seksi on toimintaa tai aktiviteetti eikä resurssi. Itse en ainakaan näe, että mikään aktiviteetti tai toiminta voisi itsessään olla resurssi. Ehkä meillä on sitten eri käsitys siitä, mitä resurssi tarkoittaa.Ja millähän perusteella itse väität, että seksi on naiselle resurssi?
Argumentteja voi ja saa esittää, mutta jossain menee raja kuinka huonoja pystyy lukemaan ilman facepalmaamista.
Ja millähän perusteella itse väität, että seksi on naiselle resurssi?
Jos nussitaan pilkkua, resurssia ei myydä vaan resurssin allokaatiota. SuomennosSeksityöläiset ei veloita seksistä vaan ajasta.
Se, että jostain asiasta maksetaan, ei tee siitä resurssia. Mikä resurssi on kyseessä, kun maksat leffan katselusta tai museokäynnistä?
Lainaus käyttäjältä: Alexios - 20.04.2021, 11:40Se, että jostain asiasta maksetaan, ei tee siitä resurssia. Mikä resurssi on kyseessä, kun maksat leffan katselusta tai museokäynnistä?Sanovat sitä taiteeksi. Kulttuurielämykseksi. Taidetta ja kulttuuria työksenikin tehneenä ja tuottaneena en nyt ihan hahmota, miksei taide tai kulttuurielämys olisi resurssi? Minusta ne ovat varsin tärkeä resursseja ihmiselämässä ja yhteiskunnassa ja niiden saatavuus kaikelle kansalle olisi hyvin tärkeää varmistaa. Samalla ne ovat myös resursseja, joiden ammattimaisesta tuottamisesta tulee maksaa palkkaa, sillä raha on resurssi, jolla myös kulttuuriväki maksaa maitolaskunsa.
Lainaus käyttäjältä: Fia - 20.04.2021, 13:50Lainaus käyttäjältä: Alexios - 20.04.2021, 11:40Se, että jostain asiasta maksetaan, ei tee siitä resurssia. Mikä resurssi on kyseessä, kun maksat leffan katselusta tai museokäynnistä?Sanovat sitä taiteeksi. Kulttuurielämykseksi. Taidetta ja kulttuuria työksenikin tehneenä ja tuottaneena en nyt ihan hahmota, miksei taide tai kulttuurielämys olisi resurssi? Minusta ne ovat varsin tärkeä resursseja ihmiselämässä ja yhteiskunnassa ja niiden saatavuus kaikelle kansalle olisi hyvin tärkeää varmistaa. Samalla ne ovat myös resursseja, joiden ammattimaisesta tuottamisesta tulee maksaa palkkaa, sillä raha on resurssi, jolla myös kulttuuriväki maksaa maitolaskunsa.En ole taloustieteilijä, mutta käsittääkseni tuossa mainitsemassasi esimerkissä taide ja kulttuuri eivät ole resursseja vaan tuotteita tai hyödykkeitä, kumpaa sanaa haluaakaan käyttää. Resursseja on ne asiat mitä käytetään tuotteiden ja hyödykkeiden tuottamiseen, eli tässä tapauksessa sun resursseja taiteilijana ovat se aika ja vaiva mitä sä käytät taiteen tekemiseen, materiaalit sekä tietysti oma luovuus ja mielikuvitus. Tämän takia tuo "seksiä myydään eli se on resurssi" ei myöskään toimi vertauksena, koska myytynä seksi on hyödyke, tarkennettuna tässä tapauksessa palvelu, ja resursseja on ne mitä seksityöläinen käyttää sen palvelun tuottamiseen, eli pääasiassa oma aikansa sekä oma kehonsa ja ne erilliset materiaalit mitä siinä käytetään, esim vaatteet yms.
Silläkin uhalla, että tämä nyt tosiaan rönsyää jo aika kauas alkuperäisaiheesta, pohdinpa tässä nyt hieman seksiä resurssina parisuhteessa ja nimenomaan D/s-vinkkelistä.Olen nimittäin siis itse elänyt vuosia monoamorisessa parisuhteessa sellaisilla konsensuaalisesti sovituilla säännöillä, että olen ollut niin sanotusti "aina seksuaalisesti käytettävissä" miehelleni. Olen siis "antanut" seksiä aina, kun mies on sitä halunnut - ja toki sitä siinä samalla myös "saanut" seksiä, joskus silloinkin kun itselleni ei ole sitä lähtökohtaisesti tullut mieleen halutakaan. Käänteisesti en kyllä sitten taas aina "saanut" seksiä silloin, kun keksin sitä haluta, mikäli mies ei sattunut olemaan sillä tuulella. Tämä oli minulle ok, koskapa näin oli sovittu. Kyseessä oli konsensuaalinen vallansiirto suhteessa minun seksuaalisuuteeni ja seksiini nimenomaan resurssina, sen "antamiseen" ja "saamiseen". Tämä oli minusta ihan vallan kiihottava ja ihana asia, kuten varmaan moni nimenomaan tällä sivustolla ymmärtänee.Toki minulla olisi ollut mahdollisuus myös katkaista tuo järjestely milloin tahansa vetämällä konsensuaalisuuteni siihen pois esimerkiksi turvasanan avulla. Mutta enpä niin kyllä tehnyt. Ei tehnyt koskaan edes mieli.Pitkä ja ihana leikki lähti kai oikeastaan alkujaan liikkeille nimenomaan jostakin tämän tyyppisistä keskusteluista. Seksi on resurssi, ja usein tuntuu heteroparisuhteissakin olevan niin, että pitkässä juoksussa miesosapuoli "saa" seksiä vähemmän kuin haluaisi, koska naisosapuoli ei halua sitä "antaa" niin usein kuin toinen sitä kaipaisi. Tähän lienee lukemattomia syitä lähtien sukupuolittuneesti erilaisesta hormonitoiminnasta ja sen vaikutuksesta libidoon ja toisaalta kulttuurisista syistä. Haluan korostaa, että en pidä seksin "saamista" minään ihmisoikeutena tai edes automaattisesti parisuhteeseen kuuluvana oikeutena. Kenelläkään ei lähtökohtaisesti ole velvollisuutta "antaa" seksiä yhtään kenellekään, puolisolleenkaan, jos ei huvita. Itse kuitenkin ollessani parisuhteessa nimenomaan halusin varmistaa puolisoni hyvinvoinnin ja että hän varmasti saa tarvitsemansa määrän sellaisia resursseja, joita minä hänelle pystyn tarjoamaan. Rakkaudesta puolisoa kohtaan valitsin ja ehdotin omasta aloitteestani, että minulta hän saa seksiä ihan aina sitä halutessaan, että hän voi "ottaa" minut ja sen seksin edes erikseen pyytämättä, asiasta mitenkään neuvottelematta.Koin, että tämä oli meille molemmille seksuaalisesti vapauttavaa. Varsinaisesti meillä ei ollut ollut merkittäviä ongelmia libidojen yhteen sovittamisessa, siis "seksiresurssin" jakamisessa, tätä sopimusta ennenkään, mutta sopimuksen jälkeenpä niitä nyt sitten ei ainakaan ollut. Oli sovittu, kumman tahdilla kyseisessä asiassa eletään ja sillä sitten elettiin.Itselleni oli yllättävää ja mielenkiintoista huomata, että vaikken ehkä ollut pitänyt itseäni ennenkään tuota sopimusta seksuaalisesti erityisen estyneenä, sopimus kuitenkin ikään kuin purki estojani. Ennen sopimusta saatoin puolisoni tehdessä seksuaalisen aloitteen ehkä herkästi miettiä, että voidaanko me nyt, ehtiikö tässä, mitäs kaikkea muuta minulla olikaan tehtävänä ja moneltako tänään oikeastaan pitäisikään alkaa nukkumaan huomista herätystä ajatellen ja että onko minulla nyt oikeastaan edes kamalan seksikäs olokaan, olisikohan huomenna seksikkäämpi, jaksaako tässä, jaksaisko joskus toiste paremmin? ˆTuollaiset pohdinnat nyt eivät ole kamalan kiihottavia, ja niiden pyöritteleminen päässä helposti johtaa puolison torjumiseen, ja eteenkin jos asiaa vielä puntaroi ääneen, lopsahtavat halut kyllä todennäköisesti kumppaniltakin. Toistuvat torjunnat taas sitten johtavat siihen, että kynnys tehdä aloitteita ylipäätään nousee, ja kohta voidaankin olla siinä tilanteessa, että seksiä todella ei ole toiselle tai kummallekaan osapuolelle riittävästi, eikä edes aloitteita tehdä silloinkaan kun tekisi mieli "kun ei se varmaan kuitenkaan ala taaskaan". Erinomainen tapa kehittää kitkaa ja katkeruutta kahden lähtökohtaisesti toisistaan välittävän ja toisiaan haluavan ihmisen välille. Erinomainen tapa ajaa pohjalukemiin resurssi, jonka jakaminen yhdessä todennäköisesti on molemmin puolin ollut aika keskeinen motiivi parisuhteen muodostamiselle.Kun sovimme puolisoni kanssa, että minä annan sitä seksiä aina, kun hän haluaa, lakkasivat "mutta entäs äh voinko minä voidaanko me ja just nytkö ihan oikeesti äääh" -estot soimasta päässäni. Ehdollistuin hyvin nopeasti siihen, että kun mies halusi seksiä, minä totisesti olin heti valmis - ja myös halukas. Silloinkin ja ehkä erityisesti silloin, kun asia tuli täytenä yllätyksenä. Koen myös ainakin omalla kohdallani niin, että mitä enemmän seksiä on, sitä enemmän sitä myös haluaa. Keho ikään kuin oppii janoamaan seksiä säännöllisesti, jopa lähes jatkuvasti. "Minä olen miehelleni seksuaalisesti aina valmis ja käytettävissä" on itse asiassa ihan helvetin seksikäs ajatus. Siitä tulee seksikäs olo. Se saa haluaamaan seksiä. Aina. Kun toinen haluaa.Seksi voi siis olla myös resurssi, joka kasvaa itselleen korkoa.Ja seksi parisuhteessa totisesti voi olla resurssi, joka kasvattaa yhteistä hyvinvointia, sitoo puolisoita yhteen ja vahvistaa perhettä.Minusta ei ole välttämättä kylmää ja laskelmoivaa lähestyä seksiä resurssina ja pohtia, miten se saadaan varmasti "riittämään". Seksin ja oman seksuaalisuutensa resurssointi voi olla välittämistä. Rakkautta. Huolenpitoa. Ja toki myös hauskaa.