BDSM-baari
Kirjasto - jäsenille tarkoitetut alueet => Päiväkirjat => Näkökulmia lokerosta ja sen vierestä => Aiheen aloitti: Kolumnisti - 30.05.2016, 07:08
-
Älä luota kehenkään
Minä kerron teille nyt tarinan. Olipa kerran nuori ja innokas subi joka löysi hetken googlettelun tuloksena bdsm-baarin ja päätti kirjautua sisälle. Hän tutki kirjoituksia ja päätti tehdä deitti-ilmoituksen Kyllähän vaatimattomalle subille löytyisi seuraa kun ei heti mitään actionia ole vailla. Jos vain vähän kokeilisi kepillä jäätä. Sitten ei muuta kuin kirjoitushommiin ja ilmoitus syntyi. Hetken päästä siihen vastasi kommentoiden eräs baarin jäsen. Innokkaana subi vastasi ja kertoi kaikenlaista itsestään. Lopussa oli nimen lisäksi puhelinnumero. Sen pituinen se.
Tässä on se kriittisin virhe, jonka keväthuuma voi uudelle baarin jäsenelle tuoda. Netissä kuka vaan voi olla kuka vain ja yleinen sääntö on: ”älä luota kehenkään!” Yleisesti ottaen huijareita on baarinkin jäsenistössä varmasti pieni määrä, ottaen huomioon keskustelualueen koon. Siltikin jokaisessa hyvässä pensaassa kasvaa mätiä marjoja ja näitä löytyy joukostamme varmasti.
Mitä vaaraa siinä nyt sitten on? Lyhyestä virsi kaunis. nimimerkin jonka subi oli itselleen valinnut sisälsi nimen. Yleinen suomalainen nimi, mutta aika suurella todennäköisyydellä subin ihan oma nimi. Puhelinnumerolla pääsee jo todella pitkälle, sen mukana saa osoitteen lisäksi myös esimerkiksi lasten puhelinnumerot joten mahdollinen puhelin häirintä voi ulottua jopa koko perheeseen. Nimellä löytyy facebook tili kuvineen ja henkilötietoineen. Sieltä löytyy vinkkiä työpaikasta ja muutamalla napinpainalluksella löytää netistä jopa työpaikan osoitteet, lainamäärät, pankin ja jopa autojen rekisteri tunnukset ja jopa seuraavan katsastusajankohdan. Tämä kaikki tieto saattaa olla joidenkin käsissä hyvin vaarallista ja omien yhteystietojen antaminen aivan ensimmäisissä viesteissä täysin tuntemattomille ihmisille ei ole suositeltavaa.
Me suomalainen olemme netissä usein varomattomia, hyväuskoisia ja luottavaisia toisiin ihmisiin. Liika luottavaisuus voi kostautua usein hyväksikäyttönä ja jopa pahimmassa tapauksessa rahallisena tappiona. Anonyymiys on nimettömänä kulkemista. Nykyaikana netissä suurin osa tapahtuu nimettömänä. Meille kinkyille anoonyymiys on arkipäivää. Joillakin on kinkysähköposti; osoite josta voi olla yhteydessä muihin kinkyihin eikä oma henkilökohtainen nimi tule esille. Pidemmän ajan skenessä olleilla on jopa oma puhelinliittymä muiden pervojen tavoittamiseen. Näiden apuvälineiden kanssa ei tarvitse sekoittaa omaa elämää pervoiluun. Osa baarin kanta jäsenistä kulkee vuosi kymmeniä nimimerkillä eikä kukaan välttämättä tiedä heidän omaa nimeään.
Mitäpä sitä sitten suotta suojelemaan omaa oikeaa itseään? Varmasti itsestään voi jotain muille jakaa, mutta kuten saduissa niin todellisuudessakin kaikki tarinat eivät aina pääty onnellisesti. Mikäli suhde loppuu huonoihin väleihin. Intiimeillä asioilla voi kiristää toista osapuolta monin eri tavoin, vaikka jatkamaan suhdetta.. Paras tapa olisi olla rehellisesti se joka itse on, mutta joillekin se ei ole mahdollista. Minä olen oppinut läksyni siitä keneen voi ja kannattaa luottaa. Tunnen täällä baarissakin hyvän rivin miehiä ja naisia joilta aina kysyn mikäli minua lähestyy tuntematon henkilö. Mikäli niin sanottu oma turvatarkastukseni menee läpi voin jatkaa kyseiseen ihmiseen tutustumista. Tämän projektin läpikäyminen jokaisen uuden ihmisen kohdalla on rankkaa, mutta sillä olen välttynyt omilta mädiltä marjoiltani.
(http://www.bdsmbaari.net/index.php?action=dlattach;attach=10541;type=avatar)
Turvallisia sessioita ja treffejä toivottaa Neiti Heinänen
-
Nyt oli muuten täyttä asiaa tämä kirjoitus, kiitos! Lisäksi, haluaisin huomauttaa,että ne jotka eivät halua olla julkikinkyjä niin kannattaa sen kasvokuvan laittamista tällaiselle foorumille harkita yhden jos toisenkin kerran. Ja aina pitää muistaa se, että mitä kerran laitat nettiin, pysyy se siellä AINA. Vaikka kuinka poistelisi, niin jälki jää.
-
Anonyymiteetistä sen verran, et jos ei ole julkikinky ja haluaa varjella henkilöllisyyttään, niin ei kannata hyväksyä kinkyjä facebook-kavereiksi (ellei ole kinkyprofiilia siellä erikseen). Kinkyjen facebookkiin ottaminen on meinaan varmin tapa saada julki koko scenelle kuka sä olet ,ja missä oot duunissa. Facebook alkaa äkkiä ehdottelemaan "ihmisiä joita saatat tuntea" ja mullekin siellä näkyy bileistä ja foorumilta tuttu lärvi jos toinenkin nimineen.
-
Tämä koskee muitakin nettiyhteisöitä kuin kinkyfoorumeita. Paljon on liikkeellä ihmisiä, joilla ei tunnu olevan mitään itsesuojeluvaistoa omien henkilötietojen kanssa. Muistan kun lähetin eräällä harrastusfoorumilla jollekin yksityisviestin (ei seuranhakua, vaan joku muu henkilökohtaisempi kysymys), ja henkilö vastasi ja kertoi samalla siinä viestissä kaiken mahdollisen itsestään nimeään, osoitettaan, sähköpostiosoitettaan ja puhelinnumeroaan myöten, vaikken ollut niitä kysynyt. :o
Itse toki olen luotettava ja en jaa muilta saamiani henkilötietoja eteenpäin, en edes kostoksi, vaikka välit olisivat menneet miten huonoiksi tahansa. Kaikki toki eivät ole sellaisia, ja nettikiusaaminen onkin sitten edennyt legendaarisiin mittoihin.
Toivottavasti nykyään jo peruskoulussa opetetaan lapsille tietoturva-asioita ja netissä käyttäytymistä.
Se toki on mielenkiintoinen tilanne, kun keskustelee jonkun kinkyn kanssa, ja havaitaan että molemmilla on yhteinen nettituttu. Siinä sitten onkin hankalaa, miten paljon siitä nettitutusta voi keskustella, jos vaikka itse sattuukin tietämään henkilöstä paljon enemmän kuin mitä toinen tietää, tai toisin päin. Parempi kai olisi vain niissä tilanteissa todeta, että molemmilla on yhteinen nettituttu, ja that's it. Eri henkilöille on voitu kertoa erilaiset salaisuudet, joita ei ole tarkoitettu muiden korville.
-
Njooh. Kiristäjän ammatti on erittäin vaarallinen. Ja kun sun tiedot on kaivettavissa esiin, niin sen toisen tiedot on ihan yhtä varmasti kaivettavissa esiin. Paskiaisille jotka eivät anna toisen päättää itse mitä itsestään haluavat paljastaa ja mitä ei löytyy kyllä kuri. Helpoin tie kuitenkin ettei levittele toisen tietoja ilman lupaa. Jokainen käyttää järkeään niin ongelmia ei ole.
-
Erittäin tärkeä aihe *huokailee kokemuksen syvällä rintaäänellä*
-
En jaksa uskoa, että kukaan tekis toiselle mitään kirjoittajan mainitsemia asioita, ellei tule ensin jollain lailla petetyksi.
Mutta, että heti täältä jonkun yhteystiedot saatuaan, alkais vainota ihan vaan vainoamisen vuoksi. Se ei kuulosta ollenkaan uskottavalta.
IKRM
-
^ kukaan tai hyvin harva tuskin vainoaa vainoamisen vuoksi, mutta kun tulee hallitsematonta kiintymystä, suhteet kariutuu jne niin kaikkea tapahtuu ja arjessa täysjärkisistä ihmisistä saattaa ilmentyä kiusaaja ja vainoaja. Erilaisia ikäviä stooreja seurannut sivuata niin tällä foorumilla kuin sen ulkopuolella
-
^ kukaan tai hyvin harva tuskin vainoaa vainoamisen vuoksi, mutta kun tulee hallitsematonta kiintymystä, suhteet kariutuu jne niin kaikkea tapahtuu ja arjessa täysjärkisistä ihmisistä saattaa ilmentyä kiusaaja ja vainoaja. Erilaisia ikäviä stooreja seurannut sivuata niin tällä foorumilla kuin sen ulkopuolella
Noissa tilanteissa ei kaiketi juurikaan enää auta, että jättää heti alussa oman identiteettinsä paljastamatta. Tuollaisessa tapauksessa, kaiketi, ollaan jo tunnettu pitempään, ja identiteetit on selvillä puolin ja toisin.
IKRM
-
Tunnen täällä baarissakin hyvän rivin miehiä ja naisia joilta aina kysyn mikäli minua lähestyy tuntematon henkilö.
tämä särähti korvaan varsinkin kun tietää miten pienet piirit tässäkin baarissa on " kaikki " on jonkun exiä tai vähintään tutun sessiokavereita
no niin nyt ei tarvitsekkaan kuin mennä 1 ihmisen kanssa sukset ristiin johan on pian seinä vastassa kun tämä 1 ihminen kertoo vaikka
ettei kannata tavata wexiä se on kauhee alkkis. ok tarina voi olla totta mutta taasen vaan sattumien summa wexi saattoi juoda ainoan
kerran sinä vuona kun tapasi kertojan ja jännityneenä otti 1 liikaa eli tämän aasinsillan opetus en uskoisi kaikkia tarinoita tarkistamatta itse.
-
Minullakin särähti korvaan se, että otsikko on 'Älä luota kehenkään'
ja kuitenkin henkilö kyselee toisilta ihmisestä, johon ehkä haluaa tutustua.
Mietin kannattaako ihmisen ollenkaan harrastaa bdsm, jos ei pysty luottamaan toiseen ihmiseen.
Luottamus ei tule hetkessä. Aluksihan ei tarvitse kertoa paljoakaan itsestään, eikä kuviaan jaella,
vaan tutustumisen ja harkinnan kautta kumpikin jos on halua suhteen jatkoon.
Ensimmäinen tapaaminen aina kahvilassa tai muualla yleisessä paikassa.
Bdsm perustuu minusta juuri molemminpuoliseen luottamukseen ja arvostukseen.
-
Kolumni on tarkoituksella kärkkäästi nimetty. Ihan vain sen takia että ihmiset todella pysähtyvät miettimään mitä kertoa ja kenelle. Ymmärrän sen että piirit on pienet mutta uskon silti että pahimmista tapauksista on hyvä varoittaa etukäteen. Itse voi sitten päättää oman mielipiteensä.
-
Aahh.. tätä aihetta ei käsitellä koskaan liikaa. Ja kuten Miss Mary jo totesi: facebook on yksi pahimmista anonymiteetin tuhoajista. Omassa feedissä vilahtelee tuon tuosta kinkypiiriestä tuttuja naamoja, heidän omilla nimillä. Ja oletettavasti minäkin näyn samalla lailla.
Vainoharhainen ei tarvitse olla, kunhan käyttää tervettä järkeä.
-
Vainoharhainen ei tarvitse olla, kunhan käyttää tervettä järkeä.
Kun se oma tervejärkisyys ei aina riitä jos joku muu ei sitä ole.
Sain stalkkerin perääni sinä päivänä kun en halunnut lähteä suhteeseen erään ihmisen kanssa.
Loukattu itsetunto hieman vinossa olevan mielenterveyden kanssa, tällainen henkilö teettää paljon ongelmia kaikille niille jotka uskaltavat sanoa ei.
Eikä sitä huomaa kuin vasta sitten kun ensimmäiset kiusanteot alkavat tapahtumaan. Siis sitä, että kaikki ei ole ihan kunnossa korvien välissä.
-
Vainoharhainen ei tarvitse olla, kunhan käyttää tervettä järkeä.
Kun se oma tervejärkisyys ei aina riitä jos joku muu ei sitä ole.
Sain stalkkerin perääni sinä päivänä kun en halunnut lähteä suhteeseen erään ihmisen kanssa.
... .....
Tuollainen on kyllä syvältä, mistä Lady Whip kirjoitti.
Jos nainen sanoo ei, niin se on silloin kanssa niin.
-
^Miten tuo olisi sukupuolesta kiinni? Yhtä lailla huonosti käyttäytyviä naisia löytyy. Eiköhän lie niin että jos toinen ei tahdo niin sitten jatketaan matkaa. Ihan sukupuoleen katsomatta. Se vielä kun lähdetään koska olen nainen-suojan taakse hyökkäilemään niin siinä pinna kiristyy kummasti. Perseilyä en katso miltään porukalta.
-
En tiedä miehistä miten paljon he saavat ehdotuksia?
Mutta sen tiedän, että naiset saavat kyselyitä tuntemattomilta profiileilta,
joilla ei profiilissa ole mitään tietoja heistä.
-
Riippuu varmaan miehestä. Eikä yhteydenotossa mitään vikaa ole. Se sitten jos keskutelussa toinen selviää sellaiseksi ettei ole mitään yhteistä tulevaisuutta niin morjes ja eteenpäin.
-
LÄHETÄÄ
PANEE!
Kollektiivisesti mestan ämmille ni ei
täydy laittaa epäkorrektia privaa
jokaiselle erikseen.
:o
-
Stoge on hieno mies.
-
kinkyprofiili facebookissa?
-
Mä luotan itseeni! PRKL!
ihan PAKKO puujalkailla
-
Mainio kolumni ja tuo otsake pitää sisällään minusta semmoisen rivien väliin kirjoitetun kysymysmerkin koska tekstissä mainitaan myös myöhemmin syntyneistä eritasoisista luottamustasoista. Luottamusasiat ovat monitasoisia ja tuosta tulee mieleeni lukuisia tapauksia, jossa joku raasu, ei ole sitten lopulta koskaan päässyt nettikeskusteluja pidemmälle kun on puuttunut se mystinen neljäs silmä nähdä, milloin nyt sitten voisi oikeasti lähteä liikkelle ja lähestyä muualtakin kuin tabletin kautta peiton alta kauhistuneenä hykerrellen. Ymmärrän ihan hyvin kumpaakin toimintamallia ja mitä niiden väliin tulee niin ole yksinkertaisesti yhtä varmasti toimivaa mallia olemassa mutta varmasti hankalia ja riskialttiita malleja on vaikka ei se auto aina kauppamatkalla mene päin kallioleikkausta, jos on vyöt jäänneet auki.
Kaikenakaikkiaan tämä Heinäsen malliikkaasti kuvaama ilmiö selittää aika paljon tätä pseudonyymien eli peitenimien takaa huutelua, kasvottomuutta ja sen tyyppistä pervoväkeen liittyvää ilmiötä koska juurikin nämä vaanivat perseilijät ja mustasukkakostajat lymyilevät hurmiollisten sessiorallattelujen liepeillä. Myös tilaisuus tekee varkaan ja sekään ei kannusta olemaan leväperäinen. Asialla on myös käänteispuolia kuten usein kuultu tarina, että kaikki kontaktointi on hoidettu jonkun nettipalvelun kautta ja eräs kaunis päivä toinen ei sitten vastaakaan ja vältyy näin ikävältä osalta ihmissuhdepyöritystä omalta osaltaan. Toisaalta säälittää tämä jatkuva piilottelu. On se minusta ihan perseestä kun ei voi ihmisiin luottaa. Minkäs sille voit sitten.
Vastineena edellisiin kirjoituksiin tämän puitteissa, niin Heinäsen tekstissä nimenomaan sanottiin, että jo pelkän nimen saamnen mahdollistaa henkilötietojen ja muun mainitun kalastelun - ei siis mitkään jaetut muut tiedot vaan ihan se mitä nyt kunnialliset ihmiset tekevät kun kättä paiskaavat. Pelkkä nimi voi siis riittää aseeksi. Se on hirveää.
Kuitenkin muistakaa myös tuo loppupuolen toiveikas osuus, jossa kuitenkin on löytynyt niitäkin ihmisiä, jotka ovat olleet luotamuksen arvoisia. Kannattaa keskittyä siihen puoleen ja olla ystävällinen. Ystävällinen ei tarvitse olla muiden vuoksi, jos vaikkapa haluaa olla ruumiinavaajan maineen kaavun alla toimiva "truemASSter", "giljotiinisubi" tai vaikkapa "ylijumalatar" - ystävällinen ja rajojen puitteissa avoin voi olla oman itsensä vuoksi, sillä jokainen hetki on elämää.
K
jk. Sanoisin tiivistyksenä, että luottamusasiat pervosuhteissa kuuluvat asioihin, mitkä eivät ole vaikeita vaan monimutkaisia.
-
Otsikko on mieletön. Jokapäivä me joudumme luottamaan vieraisiin ihmisiin. monenlaisissa tilanteissa. Paitsi jos on erakko. Itse olen ollut työni puoleta sellaisessa paikoissa missä on kirjaimellisesti hyvinkin erilaisia ihmisiä. Rikollisista alkaen. Silti minusta ei tullut häiriintynyttä puolihullua pelkuria tai syrjääntynyttä. jokainen ihminen on tietenkin oma persoonansa eikä asioita voi yleistää.
Kannattaisi oppia luottamaan omiin vaistoihinsa ja kehittää niitä. Ainakin itseesi pitäisi osata luottaa. Oma käytös on tärkeää kun kohtaa vieraita ihmisiä jne. Aina se syy konfliktiin ei ole toisessa.
Kun kohtaa ihmisiä, eikä saa haluamaansa huomiota kannattaa muistaa tämä koirien filosofia kelvottomista ns. kavereista :Jos et voi syödä sitä ja jos et voi leikkiä sillä niin kuse sen päälle ja mene muualle. Muistakaa myös nauraa itsellenne.
-
No elämä nyt on riski jonka me kaikki joudumme ottamaan, järkeään kannattaa käyttää mutta jos alkaa liian vainoharhaiseksi niin voi jäädä aika monesta paitsi.
-
Kun kohtaa ihmisiä, eikä saa haluamaansa huomiota kannattaa muistaa tämä koirien filosofia kelvottomista ns. kavereista :Jos et voi syödä sitä ja jos et voi leikkiä sillä niin kuse sen päälle ja mene muualle. Muistakaa myös nauraa itsellenne.
Tämä oli hyvin sanottu!
-
Ennen olin enemmän kaapisssa, lähinnä alaikäisten lasteni takia. Nyt elän toisenlaista aikaa, enkä tunne sen kummempaa tarvetta salailla henkilöllisyyttäni. Mielestäni kokonaisuudessaankin skenessä ollaan avoimempia, eikä piilouduta nimimerkkien taakse yhtä tiukasti kuin kymmenen vuotta sitten. Lieneekö sitten totta, vai vain omaa fiilistäni.
Luottamuksesta: Kun sen menettää toiseen, omakin käytös voi muuttua ja siinäpä vasta kehä.
-
Jos et voi syödä sitä ja jos et voi leikkiä sillä niin kuse sen päälle ja mene muualle.
Nyt sitten kaikki urofiilit tekemään muistiinpanoja, miten saa lisää sessiokokemusta. 8)
-
Jos et voi syödä sitä ja jos et voi leikkiä sillä niin kuse sen päälle ja mene muualle.
Nyt sitten kaikki urofiilit tekemään muistiinpanoja, miten saa lisää sessiokokemusta. 8)
Pitääkin muistaa että jos nainen ei maistu eikä siitä ole leikkeihin niin kustaan päälle:)
-
No elämä nyt on riski jonka me kaikki joudumme ottamaan, järkeään kannattaa käyttää mutta jos alkaa liian vainoharhaiseksi niin voi jäädä aika monesta paitsi.
Tälle +1..
Monta todella mukavaa ihmistä ja hauskaa muistoa vähemmän olisi jos en olisi mm. Puolitoista vuotta sitten hypännyt swinkkuilemaan ja sama juttu reilu vuosi sitten baariin tultaessa..
-
Jo aikoinaan 90-luvulla nykymuotoisen internetin alkuaikoina mietin moneen otteeseen salaisen ja julkisen minän suhdetta. Lopputulema oli se että päädyin jaettuun persoonallisuuteen, jonka voisitten tarpeen tullen yhdistää. Peruskriteerit noudattivat silloinkin hyvin paljon samaa kaavaa kuin vaniljan parisuhteen hakeminenkin on. Ensin vaan katellaan. Sitten uskaltaudutaan jo jotain sanomaan ja lopuksi aletaan ruotia, mikä yhdistää ja tunnustella pariutumisen mahdollisuutta. Mutta ei tullut mieleenkään että esiintyisin täysin omalla identiteetillä. Itsesuojeluvaisto jo kuiski korvan takana, että tämä asia ei ole tarvis olla sen kummempi kuin sänkykamariasiat yleensäkään sen kamarin ulkopuolella. Niistä ei vaan puhuta ja piste. Siksi loin vain itseäni jonkin verran kuvastavan profiilin ja nic name'n. Myös face tuli tutuksi ja kun sen säännöt kieltää luomasta profiilia josta ei omistajaa tunnista, päädyin noratuksi. Vähitellen vaan koin muutoinkin koko lafkan täysin jonnin joutavaksi härän paskaksi kuten amerikkalaiset sen ilmaisee. Päätin mieluummin olla olematta olemassa kuin "myydä sieluani paholaiselle". Tieni on osoittautunut oikein valituksi, ja kun Raamatun hyvin tunnettu lause kuuluu:"Minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te samoin heille", olen opetellut jokaiseen kohtaamaani kinkyyn suhtautumaan kuin tahdon itseäni kohdeltavan. En mielelläni puhu foorumien henkilöistä takanapäin, enkä liioin kysele toisista jos en jotenkin muutoin myös tunne vastapuoltani. Tahdon mieluummin jutella kunkin kanssa kahden ja sitten itse itselleni muodostaa kuvan kustakin tuttavuudesta. Siksi en arkielämässäkään tunne vaikeutta lähestyä uusia tuttavuuksia riippumatta statuksesta. Aina pitää kumminkin muistaa tietty kunnioitus sellaisia egoja kohtaan joiden kanssa harvoin on tekemisissä, mutta siten että kun tulee tilaisuus, niin heitetään tittelit pois. Siten voi myös luoda luottamusta semmoisiinkin ihmisiin joita ei muutoin kohtaisi ollenkaan. Esim työssäni olen saanut tunnustusta juuri tuon lähestymistyylin kautta. Suomalainen sananlasku sanoo: "Arvoa oma tilasi. Anna arvo toisellekin". Se pätee tässäkin foorumissa.
-
Toki itsesuojelu on hyvä asia, mutta omalla kohdalla... Jos en olisi sellainen yllytyshullu ja omaan intuitioon luottava, niin en tiedä olisikon koskaan tällekään sivulle päätynyt. Tai tähän "skeneen".
Jokin ääni sen sisällä kertoo, kehen voi luottaa ja minkä verran. Nuorena virheitä tuli enemmän, mutta viimesen kymmenen vuoden aikana niitä on tullut yksi. Toki sekään ei ollut ns. paha virhearvio, mitään vaarallista ja traagista ei tapahtunut, henkilö vain onnistui yllättämään persoonallisuudellaan ikävästi.
Mä olen tällä hetkellä hyvin tyytyväinen tilanteeseeni, ja siksi myös itseeni, että luotin aikanaan itseeni ja toisiin henkilöihin.
-
Kyllä koiran filosofiassa on järkeä. Monet kinky jutut ovat leikkejä. Ei tosikkomaista puurtamista. Jotkut jopa tykkäävät pissaleikeistä niin protestinkin voi ottaa rennosti. Aamuvirtsa nutturaan voisi pelastaa monia suhteita. Relax.