Kirjoittaja Aihe: Persoonallisuuden määritelmän ja kasvamisen kuvaamisen mietintöjä.  (Luettu 1931 kertaa)

Caroliina

  • Vieras
Moi

Minua on mietittänyt asia, jonka mukaan olen vaikea, että liian vahva persoona joka pelottaa ihmiset luotani. Joten pureudun näihin seikoihin omissa määritelmissäni, miten minusta on kasvanut tämmöinen. Nämä ei ole yleistettäviä asioita eikä kirjoissa painettuja, joten ei kannata ottaa ihteensä, jos jotkut asiat saattaa koskettaa ja sattua.

Omaan hyvin vahvan persoonan ja en oikeen häpeä enää mitään, koska olen kokenut ja nähnyt niin paljon, että laittanut itseni likoon, vaikka moni olisi jo luovuttanut. No se on omapäinen luonteeni, joka ei anna periksi miloinkaan ja joka suosta löytyy yleensä keino päästä ylös. Jotta ymmäretään miten tähän on päästy, mutta unohdetaan tällä kertaa narsistinen isäni ja hänen mielivaltainen alistaminen, joka tosin kasvatti luonetta. Mennään asioiden ympärille, joka saattaa hävettää jokaista jo ihan stereotyypisen yhteiskunta opetuksen pohjalta, pojat ei käy tyttöjen vessa ja toiste päin, että pojan ei ole soveliasta pukeutua tytöksi jne. Näitä löytyy vaikka kuinka paljon, mitkä saa ihmisen häpeämään ja piiloutumaan maalimalta.

Palaan omaan teini-ikään ja mietin kertoja naisten vaateiden käyttöä. Mistä kiinni jääminen olisi olut erittäin hävettävää, joten ne kerrat tuli piilotettua hyvin tarkoin. Myös tunteet ja muiden siihen liityvien asioiden salaaminen myös. Mutta rohkeus kasvoi kerta kerran jälkeen. Ja itsestään asuvana, ei kotona ollut ihmisiä joilta piiloutua. Ensimmäisten Bizzaren bileiten jälkeen asioihin näkemys muuttui, tosin olin jo siloin valinut tieni mitä kulkea. Pukeuduin ensimäisissä bileissä Englantilaisen hoitsun työ mekkoon ja alla tietty oli sukkanauhat ja stay-upit, kuten asiaan kuuluu. Mutta jo bileisiin meno oli suuri kynnys ja viellä yksistään. Meinasin kääntyä takaisin viellä ovelta, mutta sitten päätin mennä sisään, koska olin jo maksanut 70 € taksista, että pääsin paikalle. Mutta bileissä en kokenut olevani mitenkään ulkopuolinen tai että olisin hävennyt pukeutumistani, tosin olin hyvin jännitynyt ja varuillani. Mutta tästä seurasi kuitenkin se, että jo seuraavana vappuna kävin autolla ajelemassa samaan hoitajan mekoon pukeutuneena, ympäri Jyväskylää ja kävin viellä serkuni luona, jolle tulin ulos kaapista. Tosin hän sanoi, minulle, että tällä saattaa olla vaikutusta tulevaisuudelle. Seuraava kokeilin shopailua naiseksi pukeutuneena siskoni kanssa Jyväskylän keskutassa, mikä meni hyvin, tosin tulkitsin jokaisen pitkän katseen hyvin hävettäväksi ja oisin halunut piiloutua lähimpään puskaan. Mutta joka kerta opin jotain uutta, tosin häpeäminen ja piilottelu tuntui paljon luontevamalta, kuin julkisesti asioiden ulostuominen. Tosin sen hetkisessä tilanteessa, siihen ei olisi olut edes mahdolisuutta.

Elämän tilanteeni muuttui, kuin myin rakentamani talon ja muutin asumaan vuokralle ja olin aloitanut taipaleen sukupuolen korjamiseksi oikeaksi. Sysäys tähän tuli oikeastaan ex-tyttöystävältä, joka opetti minut ajatelemaan myös itseäni, eikä jatkuvasti vain toisia, vaikka oman terveyden kustannuksella. Alku oli helpoa, mutta työ elämä ja TE-toimiston painostamana aloin opiskelemaan lähihoitajaksi. Nyt päästään asioihin, mitkä on todella kasvattanut minua ja minun persoonaa. Trans-sukupuolisen prosessissa on alussa vaihe jota kutsutaan tosi elämän kokeeksi. Missä aloitat elämisen uudessa sukupuolessa uuden nimen ja pukeutumis tyylin ja tapojen mukaan. Kuulostaa helpolta, tosin jos häpeä ja olettaa, että minut tuomitaan muiten silmien alla kokonaan. Opiskelu lähihoitajaksi ei tuonut myöskään helpotusta, koska olin joka päivä ventovieraiten ihmisten arvostelun ja katseiten kohteena. Jouduin väkisin opetelemaan, ettei asiassa ole mitään hävettävää ja huomasin, ettei asiat olekaan näin. Moni ihminen oikeastaan suhtautu hyvin positiivisesti asiaani ja sain olla hyvin rauhassa, että tehdä omaa juttuani.

Kun katson taaksepäin asioita, niin monet asiat mitkä on hävettäviä tai ei salituja on oikeastaan vaan omasta päästä ja ajatelu tavasta kiinni. Mitä enemmän koen asioita, näiten niiten läpite jo ennalta. Tänä päivänä näen asiat hyvin eri tavalla, kuin yli 10 vuotta sitten. Jokainen taka isku, joista olen selvinnyt on vahvistanut vaan omaa persoonaani ja nyt kun vihdoin ja viimein olen myös parantunut vaikeasta masennuksesta, näen maaliman hyvin erilaisena, tosin en löydä enää haasteita asioista ja elämän tarkoitus on myös kadonnut. Epäilen että näen omasta mielestä asiat liian selvästi ja olen herännyt niin sanotusti unesta. Tämän takia olen hyvin avoin, enkä häpeä mitään, voin kävellä vaikka Jyväskylän keskustan halki alasti, koska en nää siinä mitään erikoista. Mutten tee sitä koska se on siveelisesti väärin ja en voi vältyä lapsien silmiltä, joten se olisi hyvin väärin.

Vaikka minulla on vahva persoona ja vahvat näkemykset olen kuitenkin hyvin herkä ja tunteikas, että vahva persoona on myös herkän sisimmän suojelemista varten. Mutta taustallani on hyvin pitkä ja kivulias kasvu prosessi, nykyiseksi minäksi. Ja tietty olen myös älykäs ja sille en voi mitään, vaikka välillä toivoisin olevani tyhmä, niin voisi olla täysin ymmärtämätön maaliman menolle ja antaa asioiten vaan liukua ohitseni. Koska elämäni on siinä mielessä myös rankka, koska olen toteuttaja ja asioiten aikaan saaja, koska muuten en saa mielenrauhaa, jos mielessäni on asioita, joita en ole saanut valmiiksi. Ja sit minulla on munaa enämmän, kuin niillä joilla se viellä on tallessa.....XD

Kiitos ja niiaus, toivottavasti löydätte jotain tästä itsellenne. >:D :love:

scar

  • Vieras
Melkoisesti ja rohkeasti avaat tässä loungen puolella Caro,tilannettasi.
Maalaisjärjelläkin jo hajatelmoiden,sukupuolen korjausleikkaus,itsessään,on melkoinen prosessi. Ei ole kokemusta lähipiiristä,ainoastaan mitä "skenessä" ja mediassa tullut tietoa.
Sissihän sinä olet,mutta sitten voi olla ne omat yksinäiset hetket,jolloin ei tunnu niin samurailta-

Arvelen siis vaan,en tiedä,vaikka nokakkainkin juteltu jottain joskus. Tää on tätä somea ja verkkoelämää niin paljon,että.  :)

Caroliina

  • Vieras
No halusin avartaa ihmisille, mistä vahvuus ja omapäisyys tulee. Mulle on sanottu, että olen liian älykäs. Ja monet Dominoivat pelkäävät tämmöisiä piirteitä alistuvassa, ne koetaan liian vaikeiksi ja työlääksi. Mutta suurin osa ei ole edes tavannut minua naamatusten. Minulla hyvin syvä tunne puoli ja alistuva puoleni on hyvin voimakas. Minkä johdosta olen hyvin helpo, Dominoivan ei tarvitse kuin toteuttaa omia halujaan ja mie vikisen perässä.  O:-)

vila

  • Vieras
Olen omaa lapsuuttani läpi käyneenä tullut siihen tulokseen, että Jokeri oli oikeassa: What doesn't kill you, simply makes you stranger. Kun on jo lapsena joutunut elämään vinksahtaneiden aikuisten säännöillä niin ei sitä aikuisena osaa katsoa maailmaan niin kuin "pitäisi". Ulkopuoliset ihmiset tuntuvan usein ihastelevan, että "vau kun olet vahva" - mutta silloin kun vahva on ainoa asia jonka osaa niin ei se tunnu miltään. Sitä vain katsoo maailmaa eri tavalla ja erilaisuus on se asia, joka ihmisiä pelottaa. Ihmiset hermostuvat kun yksi katselee asioita vinksin vonksin eikä jaksa pelata pelejä.

Koska Caro muistaakseni haluat olla orja niin pakko jakaa jotain mitä Masterini sanoi minulle. Olen kamppaillut paljon oman luonteeni ja alistumisen kanssa. Toisaalta on se loputon herkkyys ja toisaalta vahvuus joka tuntuu estävän asioita. Tunnistan tuon ristiriidan hyvin. Hän sanoi että minulla on pakottava tarve alistua mutta koska olen niin vahva luonne niin se onnistuu vain oikeasti vahvemman yksilön kanssa. Sellaiset ihmiset ovat sitten jo Mastereita/Alfoja, ja sellaisen läsnäolo saa aikaan minussa luonnollisen reaktion alistumisesta. Puhun nyt IRL-kontaktista, en netistä (netti on vain pikseleitä ja ihmiset voivat teeskennellä mitä vaan). Nyt tiedän, että joku random loukkaantuu mutta aina joku loukkaantuu.

Caroliina

  • Vieras
Vila se on hyvin totta, mutta jos on vahva luonne, niin silloin ei päästä ihmisiä kovin lähelle aluksi, koska sen vahvan kuoren takana on herkkä ihminen, joka ei halua rikoontua. Ja looginen ajatelu on yleensä, mitä ihmiset saa maistella, koska se henkinen ja tunteelinen puoli on varastoitu sitä oikeata varten. Mutta se vaatii kyllä vahvaa persoonaa, myös vasta puolelta, mutta ei ole mahdotomuus. Jäätä aina voi yrittää sulatella, mutta asiat ei selviä ikinä netin välityksellä, siihen tarvitaan keskustelua naamatusten.

vila

  • Vieras
Vila se on hyvin totta, mutta jos on vahva luonne, niin silloin ei päästä ihmisiä kovin lähelle aluksi, koska sen vahvan kuoren takana on herkkä ihminen, joka ei halua rikoontua. Ja looginen ajatelu on yleensä, mitä ihmiset saa maistella, koska se henkinen ja tunteelinen puoli on varastoitu sitä oikeata varten. Mutta se vaatii kyllä vahvaa persoonaa, myös vasta puolelta, mutta ei ole mahdotomuus. Jäätä aina voi yrittää sulatella, mutta asiat ei selviä ikinä netin välityksellä, siihen tarvitaan keskustelua naamatusten.

Olen ihan samaa mieltä tuostakin. Itselleni kylmä logiikka on suojakeino, ja jos ei pärjää älyllisellä tasolla niin ei ole mitään mahdollisuuksia päästä tekemiin "todellisen minän" kanssa. Minulla on tässä sellainen ajatusvääristymä (itse pidän tätä ajatusvääristymänä), että jos ihminen ei hallitse tunteitaan niin hän on altis manipulaatiolle. Ja koska omaan suvussa (eikä suvusta pääse koskaan täysin eroon) persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä (eli manipulaation mestareita) niin en voi luottaa ihmisiin, jotka ovat manipulaatiolle alttiita. Kirjoitan täälläkin usein tunteistani, mutta etupäässä ylijärjellistäen. Niillä on loogisia syitä ja loogisia seurauksia - ja oikeastihan tunteet eivät toimi sillä tavalla. Vasta riittävän luotettavassa seurassa uskallan olla se ihminen, joka ei vaan uskalla tehdä asioita, ei yritä älyllistää joka tilannetta ja joka tarvitsee toisen ihmisen hyväksyntää.

Tämä BDSM-maailma on siitä jännä paikka, että olen kohdannut ihmisiä (jopa näin Internetissä) joiden jotenkin aistin näkevän muurien läpi ja hyväksyvän lempeästi sen mitä näkevät. Se on ollut pelottavaa ja vapauttavaa, mutta sitten taas esim. tämä foorumi on opettanut aika kovalla kädellä että sisintään ei kannata näyttää avoimesti kaikille kinkyille. Jos näyttää oman haavoittuvuutensa niin joku on kyllä äkkiä haaskalla, purkamassa omaa pahaa oloaan. Toisaalta se on sitten tuonut sitä luottamusta, ettei kellekään tarvitse näyttää yhtään mitään - oikeat ihmiset kyllä tajuavat.