Kirjoittaja Aihe: Brat & Brat-tamer kelailut  (Luettu 17719 kertaa)

Underworld

  • Vieras
Brat & Brat-tamer kelailut
« : 29.09.2015, 13:34 »
Brat elementtiä ollut toisinaan sessioissa, alkuun oman seuralaisen toiveesta. Itselle kiinnostus kinkyilyyn liittyy paljonkin erilaisten mielentilojen kokemiseen ja kumppanin mielentilojen tarkkailuun ja ollut siinä mielessä antoisaa. Omalla kohdalla tietty haaste, etten osaa/pysty suuttumaan pelkästään leikisti. Itsehillintää on sikäli, yli rajan menevä pahoinpitely yms ei ole ollut ongelma, mutta itseni tarkoituksellinen ärsyttäminen onnistuu usein siinä määrin tehokkaasti, että palautuminen normaaliin mielentilaan saattaa ottaa useamman tunnin, jos ei seuraavaan päivään. Suht kokonaisvaltaisen vihan/ärtymyksen kokeminen omalla tavallaan rankkaa, vaikkakin ainakin jälkeenpäin ymmärtää, ettei ole todellista syytä olla ihan oikeasti raivoissaan, kun kyse leikistä kuitenkin.

Tällainen random-aloitus aiheesta...(jos löytyy joku suoraan tätä käsittelevä keskustelu niin voi laittaa linkkiä tai siirtää)
« Viimeksi muokattu: 29.09.2015, 21:37 kirjoittanut Pimentola »

Jen

  • Kanta-asiakas
  • ***
  • Viestejä: 439
  • It's me, no use to act anything else...
  • Galleria
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #1 : 29.09.2015, 15:11 »
"Ikävä tosiasia" on se, etteivät brätit sovi kaikille. Brättäily on toisille luonnollista olemista, sitä ei niinkään voi pakottaa - ja on myös paljon mielentilasta kiinni. Sama pätee myös toisinpäin, jos D:ssä ei ole brat tameria tai sopivaa määrää daddyä, ei välttämättä brättäilevän subin kanssa vain jaksa. Eikä aina hekään, jotka muutoin saattaisivat jopa nauttia brättäilevän pikkuisensa paimentamisesta, jaksa. Itse olen muutamaan kertaan itseäni hillinnyt nähdessäni sen, ettei toinen välttämättä juuri ole sillä tuulella, mutta en suinkaan aina.

Pieni hyväntahtoinen ilkikurisuus tai joskus jopa hieman pirullinen ilkikurisuus kumpuaa sisimmästä, useinmiten se on melko kontrolloimatonta, mutta toimivan brat/brat tamer-daddy-mommy suhteen ollessa kyseessä ei kumpikaan osapuoli voi toimia pakotetusti. Kujeilua voi oppia sietämään ja ymmärtämään jos oikeasti haluaa, mutta se voi vaatia työtä. Parhaassa tapauksessa sitä oppii rakastamaan.

Bratteja on kaiken lisäksi eritasoisia, on meitä helpompia tapauksia, jotka enimmäkseen sanallisesti tai pienin teoin kujeilevat huomiota kaivatessaan tai sitten niitä, jotka puuteroivat isäntänsä silmänympärykset sinisellä luomivärillä, piilottavat välineitä joita eivät halua, mutta haluavat, käytettävän rangaistuksiinsa, glitterlakkavat isäntiensä kynsiä heidän nukkuessaan pahaa-aavistamattomia päiväuniaan, solmivat kengännauhoja yhteen ynnä muuta tuhmaa.

Brat sessiona särähtää korvaani, koen sen olevan osa koko olemusta, persoonaa... Mutta siinä on kyseessä juuri mielentilojen ja olotilojen lukeminen, milloin voi tehdä enemmän milloin vähemmän, mitä toinen todella kaipaa huomionhakuisella kiusottelullaan ja mikä on juuri oikeanlainen uhkaus tai rangaistus ja miten rangaistuksen toteuttaa? Ehkä kadun vielä tätä joku päivä, mutta usein brat toiminnallaan hakee tietynlaisia rangaistuksia. Brattia on osattava lukea ja suurin osa isoista pahoista hamsuista on ollut tietoisia mihin ovat ryhtymässä kun ovat alkaneet bratin kanssa leikkimään ;)

Underworld

  • Vieras
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #2 : 29.09.2015, 15:36 »
Niin sekin oma keskustelu onko sessiota vai luontaista...ehkä omalla kohdallamme vaan luonnostaan tietyissä tilanteissa johtaa siihen..joskus elementtiä hieman ja joskus vahvemmin

Lily

Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #3 : 01.10.2015, 16:01 »
Pieni hyväntahtoinen ilkikurisuus tai joskus jopa hieman pirullinen ilkikurisuus kumpuaa sisimmästä

Brat sessiona särähtää korvaani, koen sen olevan osa koko olemusta, persoonaa... Mutta siinä on kyseessä juuri mielentilojen ja olotilojen lukeminen, milloin voi tehdä enemmän milloin vähemmän, mitä toinen todella kaipaa huomionhakuisella kiusottelullaan ja mikä on juuri oikeanlainen uhkaus tai rangaistus ja miten rangaistuksen toteuttaa? Ehkä kadun vielä tätä joku päivä, mutta usein brat toiminnallaan hakee tietynlaisia rangaistuksia. Brattia on osattava lukea ja suurin osa isoista pahoista hamsuista on ollut tietoisia mihin ovat ryhtymässä kun ovat alkaneet bratin kanssa leikkimään ;)
Nimen omaan, ja juurikin näin... elikkäs amen :love: Tokihan kaikki on kiinni kaikesta ja helpostikkin kaikki on kiinni kaikessa ;) 
Brättäily sellaisenaan, mielestäni, tai siis omakohtaisestikkin vastaan ottavana, antaa tavallaan "helppokäyttö toiminnon" suoraan lautasella..jolloin se parhaimmillaan antaa niin ottajalle kuin antajallekkin varsin suurta nautintoa.. :love:

Ei ainakaan itselle koko aikaisesti maistuisi "pelkkä lahna" joka vaan kaikkeen suostuu ja kaiken kiltisti vastaan ottaa... pitää olla sitä "munaa" silloin tällöin hieman kyseen alaistaa, pahimmillaan jopa auktoriteettia, en koe sen mitenkään sitä vähentävän, päin vastoin, päivitystähän kaikki "laitteet" kaipaa.. ;D

Tosin siinäkin rajansa, jotka kuitenkin oppii tunnistamaan pikku brat helpostikkin...ilmeet , eleet, rangaistuksien suunta ja kovuus esim..
Sitä kun esim törmää sellaiseen  muotoon jota ei osannut ollenkaan olettaa tai odottaa, jos esim rangaistuksen hakuisesti toistuvasti ylittää rajoja, ja saakin huomata että " ignore" onkin seuraus..

Ajatuksenkin tasollakin mietittynä liiallinen kyseen alaistaminen ja härnääminen ----> Kettingeissä, lukossa, pylvääseen kahlittuna, askelten häipyessä kaukaisuuteen, sekä samaisessa yhteydessä* erinäinen määrä painokelvotonta tekstiä*(ei kaikkea viitsi kertoa, vielä) >:D ja tilanteen jatkona kuiskaus korvaan: onko vielä kysyttävää?  Tätähän ihan hinkuu päästä toteuttamaan  >:D
 Joten :Brat / lahna...?
mulle brat versio, kiitos.. pysyy mielenkiinto pidempään  :love:

Tätä kirjoitusta ei sellaisenaan, eikä erikseen voida käyttää myöhemmässä jaksossa allekirjoittanutta vastaan  ::)

Underworld

  • Vieras
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #4 : 01.10.2015, 17:09 »
Hyvää kommenttia, aloituksessa lähinnä juu toin tuon oman yhden pointin, kuinka toisinaan pienestäkin ärtyy vähän turhan tehokkaasti ja huumori muuttuu enemmän ivallisuuteen ja halveksuntaan yms, ei toki aina. Moni asia aina vaikuttaa ja siksi tämä niin kiintoisaa onkin. Ja niin, ehkä sen verta vahva annos pehmoa itsessäni, että kovempaa käsittelyä tulee vasta riittävän ärsytyksen jälkeen, mitä ei lahnailemalla tapahtuisi

Jen

  • Kanta-asiakas
  • ***
  • Viestejä: 439
  • It's me, no use to act anything else...
  • Galleria
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #5 : 01.10.2015, 18:31 »
Tosin siinäkin rajansa, jotka kuitenkin oppii tunnistamaan pikku brat helpostikkin...ilmeet , eleet, rangaistuksien suunta ja kovuus esim..

Tai ei ne rangaistukset tai niiden puute, vaan pikemminkin ehkä se toivottu, haluttu huomio tietyllä tapaa  ::)


Joten :Brat / lahna...?
mulle brat versio, kiitos.. pysyy mielenkiinto pidempään  :love:

Kyl kai kaikki oikeesti tykkää vaikkei myöntäskää, mut eri asia kuka pärjää ::) :P
« Viimeksi muokattu: 01.10.2015, 19:51 kirjoittanut Jen »

chilinen

  • Vieras
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #6 : 01.10.2015, 18:54 »
Pärjää ainoastaan samalla älykkyystasolla olevat. Eri tasoilla tuossa voi tulla ongelmia jo pelkästään siksikin, ettei toinen tajua, mistä on kyse

Misteli

  • Vieras
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #7 : 01.10.2015, 19:23 »
Ylläolevaan: näin todellakin, ainakin verbaalisen nopeuden on jossain määrin kohdattava. Vähäsen tikkuista sanailua jos tykkää harrastaa niin aika lannistava kokemushan se on jos kaikki yritykset olla hauskasti hankala menee toiselta ohi, ja onnistuu vaan loukkaamaan tahtomattaan :-\ Ei sen tosiaan pidä ivallista olla, halveksivasta puhumattakaan. Sellaisesta tulee vaan ilkeitä tunnesolmuja.

Oranssilyhty

  • Rsyke
  • Baarikärpänen
  • *
  • Viestejä: 614
  • Galleria
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #8 : 01.10.2015, 23:46 »
Ylläolevaan: näin todellakin, ainakin verbaalisen nopeuden on jossain määrin kohdattava. Vähäsen tikkuista sanailua jos tykkää harrastaa niin aika lannistava kokemushan se on jos kaikki yritykset olla hauskasti hankala menee toiselta ohi, ja onnistuu vaan loukkaamaan tahtomattaan :-\ Ei sen tosiaan pidä ivallista olla, halveksivasta puhumattakaan. Sellaisesta tulee vaan ilkeitä tunnesolmuja.

Kyllä toisen tuollaisessa pitää myös osata samalla mitalla takaisin antaa, että pelkästään väärinkäsitykset ei ole se ongelma.

miss_ridinghood

  • Vieras
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #9 : 02.10.2015, 10:59 »
Ylläolevaan: näin todellakin, ainakin verbaalisen nopeuden on jossain määrin kohdattava. Vähäsen tikkuista sanailua jos tykkää harrastaa niin aika lannistava kokemushan se on jos kaikki yritykset olla hauskasti hankala menee toiselta ohi, ja onnistuu vaan loukkaamaan tahtomattaan :-\ Ei sen tosiaan pidä ivallista olla, halveksivasta puhumattakaan. Sellaisesta tulee vaan ilkeitä tunnesolmuja.

Kyllä toisen tuollaisessa pitää myös osata samalla mitalla takaisin antaa, että pelkästään väärinkäsitykset ei ole se ongelma.

Juu, kyllä se vastavuoroisuus on kaikkein tärkeintä. Mä myönnän olevani aika brat. Tykkään näyttää kieltä, purra, kiusata ja ärsyttää. Ja toisen täytyy osata antaa samalla mitalla takaisin, tai homma ei vaan toimi. Mulla tuo tulee niin selkärangasta, että vääränlaiseen ihmisen kanssa tuloksena on vaan niitä väärinkäsityksiä ja mielipahaa.

Ja Jeniä täytyy komppailla. :)

Mr Glencairn

  • Vieras
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #10 : 02.10.2015, 12:28 »
Ei vaan voi olla kommentoimatta vaikka paree olisi olla hiljaa :). Minussa ei paljoa brat-tameriä ole, tykkään tytöistäni kiltteinä ja nöyrinä. Kokemusta kuitenkin löytyy tuhmista ja uhmakkaistakin likoista. Tässä brat-kategoriassakin on niin monenlaista tapausta että ei pitäisi yleistää, toinen on vain tuhmuri joka pitää laittaa ruotuun kun taas toinen saattaa olla vain niin vaikea tapaus että ainoa mahdollisuus olisi laittaa pakettiin, paketti kaappiin ja lähteä itse oluelle. Eniten minua on opettanut juuri suhde vaikeaan tapaukseen, siitä opetuksesta on ollut huomattavasti apua myöhemmin.

Jos jollain on "brat" siellä testitulosten yläpäässä ei se kuitenkaan kerro kaikkea. Pikkuisen vikuroivaa typyä on kiva ojentaa ja laittaa kuriin, kyllä sen mielestäni silmistä ja ilmeestä näkee että missä raja menee. Näissä asioissa kun pitää toimia tuntosarvet ojossa ja silmät auki, lukea reaktioita ja olemusta samoin kuin kuunnella toisen puheita. Kun sieltä silmistä löytyy se ilkikurinen pilke on homma hauskaa, jos se puuttuu ja toinen tosissaan koittaa läpsiä, rimpuilla ja huutaa...niin, onko se hauskaa? Ei ainakaan minusta, toisaalta taas en olekaan Brat-tamer :)

Tiera

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 177
  • Kiltti ja viaton lävistäjätäti
  • Galleria
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #11 : 02.10.2015, 18:02 »
Mielenkiintoista pohdintaa tässä ketjussa, laittanee allekirjoittaneen suorittamaan hieman itsetutkiskelua.

Pärjää ainoastaan samalla älykkyystasolla olevat. Eri tasoilla tuossa voi tulla ongelmia jo pelkästään siksikin, ettei toinen tajua, mistä on kyse

Tämä erityisesti tarttui mieleen ja laittoi miettimään omaa toimintaa, olemusta ja toimimista erilaisissa kanssakäymisissä. Näitä tapahtuu myös ihan arkisessa elämässä, itse on ilkikurinen ja kiusoitteleva ja jos toinen ei ymmärrä, tulee siinä herkästi väärinkäsityksiä ja yhteentörmäyksiä. Mikä sitten taas tuntuu itsestä epäreilulta itseä kohtaan, "miksi tuo ei ymmärrä minua, miksi se suuttuu tuollaisesta". Vaikka toisaalta ehkäpä se on epäreilua myös sitä toista kohtaan joka ei tajua sitä haastavampaa yksilöä, ehkä sellaiselle ihmiselle tuntuu liian ärsyttävältä tapaukselta? Jotenkin koen sellaiset ihmiset älyllisesti tyhminä jotka eivät tajua ilkikurisuutta tai muuten vaan monimutkaisempaa luonnetta.

Brat voi olla haastava otus ihan kaikissa ihmissuhteissa ja on mieletön tunne kun törmää sellaiseen joka sitä ymmärtää ja osaa käsitellä sellaista haastavaa yksilöä.

Mei

Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #12 : 03.10.2015, 09:41 »
sitten niitä, jotka puuteroivat isäntänsä silmänympärykset sinisellä luomivärillä, piilottavat välineitä joita eivät halua, mutta haluavat, käytettävän rangaistuksiinsa, glitterlakkavat isäntiensä kynsiä heidän nukkuessaan pahaa-aavistamattomia päiväuniaan, solmivat kengännauhoja yhteen ynnä muuta tuhmaa.
Siis mitä? Ai jotkut tekee noinkin. :D Miten kenenkään silmiä pystyy edes meikata niin ettei uhri huomaa?

Jen

  • Kanta-asiakas
  • ***
  • Viestejä: 439
  • It's me, no use to act anything else...
  • Galleria
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #13 : 03.10.2015, 09:47 »
sitten niitä, jotka puuteroivat isäntänsä silmänympärykset sinisellä luomivärillä, piilottavat välineitä joita eivät halua, mutta haluavat, käytettävän rangaistuksiinsa, glitterlakkavat isäntiensä kynsiä heidän nukkuessaan pahaa-aavistamattomia päiväuniaan, solmivat kengännauhoja yhteen ynnä muuta tuhmaa.
Siis mitä? Ai jotkut tekee noinkin. :D Miten kenenkään silmiä pystyy edes meikata niin ettei uhri huomaa?

Joo, oon kuullu, ja mää voisin, jos haluisin  O:-) tää mun yksilö nukkuu sen verta sikeesti  >:D

Mut enhänmää ny oo niin tuhma sentään... Ainakaan vielä  O:-)

Riverlady

  • Vieras
Vs: Brat & Brat-tamer kelailut
« Vastaus #14 : 07.10.2015, 13:11 »
Hienoa että tänne on syntynyt bratit ja kesyttäjät -ketju, sillä mulla on ketjuun vielä yksi uusi kelailu ja se on brättien ja kesyttäjien sukupuolijakauma! Useita kertoja olen pohtinut olisko niin, että dominoivat miehet jaksavat katsella brat-alalajin subeja kauemmin kuin dominoivat naiset? En ole tehnyt eikä vastaani ole tullut tilastoja aiheesta, mutta arkihavainnot ja yhteiskunnan rakenteet mielestäni antavat viitteitä, että olen oikeassa :) Saa toki väittää vastaan, jos jonkun mielestä naiset jaksavatkin brat-subeja paremmin kuin miehet.

Itseäni ihmetyttää, miksi reippaasti heti kättelyssä alistuva subi muka olisi jotenkin tahdoton ja tylsä ja brätinkesyttäjät kovempia mastereita tai dommeja. Alistuja-tyyppisellä subilla vasta tahtoa onkin, nimittäin minun tahtoni, eikä mun tahto sitä paitsi ole mitenkään erityisen tylsä. Itselleni tärkeä syy preferoida alistujia brät-poikasten sijaan on myös nuo edellä mainitsemani yhteiskunnan rakenteet. Vaniljaelämässä en koe saavani yhtä suurta arvostusta mielipiteilleni ja toteutumismahdollisuuksia pyrkimyksilleni kuin jos olisin mies - ero ei onneksi ole suuri, mutta on se silti havaittavissa myös täällä nyky-Suomessamme. Vapaa-ajalla en siis enää jaksa vääntää älyttömyyksistä. Monilla (muilla) dommeilla on myös lapsia, joista useimmat ovat edes silloin tällöin vähän brättejä ja se lapsille suotakoon. Kuka kuitenkaan enää haluaisi subikseen kauhukakaraa?