BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: perapervo - 27.05.2012, 09:43
-
Tälläinen osui silmiini ja mitä noita treffisivuja olen lukassut niin aika samaa sieltä on luettavissa.
Mitäs mieltä väki? Onko toisen koulutuksella väliä?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/sosiologi-lehdessa-sinkkuuden-syyna-koulutettujen-naisten-nirsous/art-1288472415503.html
-
Laasanen... en edes viitsi sano mitä mieltä olen tuosta tyypistä :D
Itselläni ei todellakaan ole tarvetta naida ylöspäin, mutta en myöskään halua kenenkään elättäjäksi. Suunnilleen samanlainen tulotaso on kai ihanteellinen. Olisi aika ikävää jos kumppani olisi niin köyhä ettei koskaan voisi mennä suosikki ravintolaan ilman että itse joutuu kustantamaan, tai että jos toisella ei ole koskaan varaa vaikka matkustaa ilman että itse kustantaa kaiken.
Koulutusta toki arvostan, mutta en sen takia että se jotenkin määrittelisi ihmisen. Kuitenkin kun noin yleisesti arvostan sitä että ihminen pyrkii kehittymään ja kouluttautuu, ja arvostan suomalaista koulutussysteemiä, jossa jokaisella on hyvä mahdollisuus kouluttautua, katson kyllä ihan selkeästi eduksi sen että jos on jonkun tutkinnon itselleen hommannut- oli se sitten ammattikoulusta, ammattikorkeasta tai sitten yliopistosta. Mutta en tosiaankaan hylkää hyviä miesehdokkaita siksi että korkeakoulututkinto puuttuu, tai että tyyppi ei ole tarpeeksi elitistinen.
Saman homman voisi oikeastaan kääntää niin että todellisuudessa suomalainen mies ei useinkaan kestä sitä jos nainen tienaa huomattavasti enemmän kun mies. Havaintojeni mukaan, kun työstä ja palkasta aletaan puhua, tuntee aika moni mies olonsa vaikeaksi jos nainen tienaa paremmin, ja suhteen ongelmat alkavat siitä kun on todettu että nainen tienaa tuplasti mieheen nähden.
Toki nämä ovat vain naisien näkökulmasta tehtyjä havaintoja. Kyse siis ei ole välttämättä siitä että nainen haluaisi keskittyä tietoisesti hyvin koulutettuihin ja hyvin tinaaviin miehiin, vaan siitä että mies haluaa pienen kotirouvan, joka tienaa sopivasti vähemmän kun mies itse, ja joka on sopivan tyhmä että mies myös saa tuntea itsensä sopivasti älykkäämmäksi kun nainen.
-
Ylöspäin nainti on sitä paitsi raskaampaa kuin alamäkeen. Liikaa vaivaa...
Hankala uskoa, että noin olisi tilanne yleisesti. Omaan rajalliseen havainnointiin perustuvat kokemukset näyttää, että kyllä henkilökemiat ratkaisee. En kyllä sano, että jos tilanne on se, että ottajia on jonossa, etteikö tulisi monelle mieleen valita paras päältä. Ongelmaksi tässä muodostuu toki se, että jos ei nai ihmistä vaan hänen statustaan, niin erohan siitä lopulta tulee. Ei väistämättä, mutta todennäköisesti.
En tiedä sitten onko perhetaustalla väliä. Ns "hyvän perheen" lapsella saattaa olla paineita naida menestyksen edellytykset omaava puoliso. Jos jossain yhteiskuntaluokissa (jos sellaisia nyt on) ei tavallaan voi naida alaspäin, niin onko siellä enemmän valinnan vapautta?
Luulen siis, että ns samaan tasoon tai ylöspäin naintia tapahtuu, mutta syyt saattavat olla enemmän ympäristön tuomat paineet kuin nirsous. Paha sanoa.
-
Laasasen jutuista on turha yrittää saada älyllistä keskustelua aikaiseksi ja toivoisin ettei pera eikä kukaan muukaan ota niitä totena.
-
Laasanen... en edes viitsi sano mitä mieltä olen tuosta tyypistä :D
Sano nyt. Kiinnostaisi tietää :)
En päässyt käsiksi alkuperäiseen artikkeliin, mutta olettaisin, että kyse ei ole pelkästään taloudellisesta ylöspäinnaimisesta. Sosiaalinen asema ilmenee muutenkin kuin tulotasona (esim. juuri koulutustasona, jolla ei aina ole tekemistä taloudellisen aseman kanssa).
Vaikka se ehkä kuulostaakin epäkorrektilta, niin ei välttämättä ole ihan tuulesta temmattu havainto, että erityisesti naisissa esiintyy pyrkimystä pariutua sosiaalisesti ylöspäin. En tarkoita, että se olisi yleinen naisten ominaisuus, vaan sitä, että historiallisista ja kulttuurisista syitä se on hyväksyttävää tai jopa tavoiteltavaa. Sitävastoin jos mies nai itseään varakkaamman tai koulutetumman naisen, niin sitä saatetaan pitää jopa nolona.
Koska naisten koulutustaso on varmaan jo ohittanut miesten koulutustason, niin tällainen ylöspäinnaimisen kulttuuri alkaa olla aikansa elänyt.
Ei nirsoilu suinkaan ole naisten yksinoikeus. Kyllä minäkin tunnistan nirsoilijan itsessäni :)
-
Monissa parisuhteissa yleinen riitojen aiheuttaja on huono rahatilanne, joten jos toinen parisuhteen osapuoli (joka yleensä on mies) tienaa niin hyvin että tarvittaessa molemmat tulisivat sillä rahasummalla toimeen, se luo turvallisuuden tunnetta, eikä tarvitse riidellä niin paljon. On myös paljon työttömiä, mutta hyvin koulutettuja naisia. Alle 50-vuotiaan naisen on hankalampi saada kunnon palkkatyötä kuin miehen, koska naisen pelätään jäävän äitiyslomalle, ja yli 50-vuotias nainen on sitten jo "aivan liian vanha töihin". Kyllä siinä työttömyystuella eläessä alkaa väkisinkin houkuttelemaan enemmän parisuhde töissäkäyvän ja menestyneen kanssa, kuin parisuhde toisen työttömän kanssa...
-
Laasasen jutuista on turha yrittää saada älyllistä keskustelua aikaiseksi ja toivoisin ettei pera eikä kukaan muukaan ota niitä totena.
En ota ja otsikko olisi voinut olla: Naisetko nirsoja?
Aattelin lähinnä herättää keskustelua asiasta ja kun itse olen treffipalstoilla asiaan välillä törmännyt kun haetaan ihmistä koulutuksen perusteella. Mihin on kadonnut TyöMiehen arvostus? ::)
-
No, hakee kukin mitä halajaa...tuskin nyt kukaan olettaa että ilmo kuin ilmo on juuri SE ilmo?
-
No, hakee kukin mitä halajaa...tuskin nyt kukaan olettaa että ilmo kuin ilmo on juuri SE ilmo?
??? En tajunnut :o mut joo.. en nyt siis tarkoita että ilmon perusteella jotain valitsisi vaan yleensäkin mitä sen tekijä hakee..
-
Koulutuksella ei sinällään ole väliä mutta esim iso ero elintasossa/tuloissa on hankalaa.
On persaukisia akateemisia ja erittäin hyvin tienaavia duunareita joten tosiaan koulutus ei takaa mitään.
Itse tienaan suhteellisen hyvin enkä haluaisi kumppania jota joko minun pitäisi elättää tai sit ei ikinä vois tehdä mitään koska hänellä ei olisi varaa.
Olen myös nirso ja varmasti esimerkkitapaus Laasaselle.
Mutta vastauksena peralle: koulutus itsessään ei vaikuta.
Minusta on aika vanhanaikaista toi akateemisuuden vaatiminen kun se on nykyään niin yleistä.
Ja ihan yhtälailla on idiootteja siinäkin porukassa. Tietynlainen yleissivistys on kyllä oltava jotta kestän ihmistä mutta sen kyllä saa ilman yliopistoa.
-
Juuri noin mäkin sen näen :)
-
Vastaan että koulutus vaikuttaa.
Hyvin koulutetussa yhteiskunnassa sinkkujen määrä on suurempi kuin ns matalamman koulutustason omaavissa yhteiskunnissa/maissa.
Ennen oli itsestään selvyys että pariudutaan,jo pelkän elämisenkin takia.Lisäksi entisaikoina katsottiin kieroon jos olet jäänyt yksin/sinkku.Suku ja muut painostivat jos ei löytynyt kumppania odotetussa ajassa.
Tulotasojen ja koulutustason nousun myötä nykyihminen ei enää tartte parisuhdetta,ainakaan siihen elämiseen ja jälkeläisiäkään ei enää pidetä ns pakkona.Joten miksei sinkkuna.Kaikki on helpompaa.
Amen.
-
Työmiestä/naista EI arvosteta koska niitä saa aina uusia, juu kärjistys mutta TOTUUS on että pomon kuukauden
poissaoloa ei kukaan huomaa,mutta jos siivoja on samanaikaa pois "kaaos vallitsee" onhan se paperiroskiksen
tyhjentäminen ylivaikeaa korkeasti koulutetulle ihmiselle =) eli sanotaan näin yleisemmeinkin vielä jos
karvaperse duunarit menisi kuukaudeksi lakkoon, ehkä kultalusikka kerho alkaisi huomata kuka ne työt tekee.
-
Työmiestä/naista EI arvosteta koska niitä saa aina uusia, juu kärjistys mutta TOTUUS on että pomon kuukauden
poissaoloa ei kukaan huomaa,mutta jos siivoja on samanaikaa pois "kaaos vallitsee" onhan se paperiroskiksen
tyhjentäminen ylivaikeaa korkeasti koulutetulle ihmiselle =) eli sanotaan näin yleisemmeinkin vielä jos
karvaperse duunarit menisi kuukaudeksi lakkoon, ehkä kultalusikka kerho alkaisi huomata kuka ne työt tekee.
Ai tästä olikin kysymys? Ei niinkän naisten nirsoudesta vaan yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta?
-
Ihan alkuun haluaisin todeta, että kaikki sukupuolten käyttäytymismalleihin liittyvät jutut ovat keskimääräisyyksiä ja yleistyksiä. Ei pitäisi sanoa, että naiset/miehet tekevät jutun x, koska käytännössä aina löytyy sitten naisia ja miehiä, jotka tekevät ihan päinvastoin. Suuri osa naisista käyttää miehistä voi sitten toimia tuolla tavalla x.
Se on varmaan aika yksilöllistä, kuinka tärkeänä pitää kumppanin koulutusta ja taloudellista asemaa, mutta edes osalle se on keskeinen tekijä, niin se vaikuttaa keskiarvoihin. Itse en pidä sitä kovin kauheana, jos joudun maksamaan jonkun köyhemmän kumppanin puolesta, jos kulutetuilla summilla ei sinänsä ole väliä ja jos ymmärrän syyt toisen puutteella, vähän vastaavaa odotan sitten varakkaampien kumppanien kohdalla.
Veisin Nepolla oli hyvä pointti tuossa aiemmin, mutta veisin sitä vähän pitemmälle. Ylipäänsä nykyihmiset yksilöityvät yhä pitemmälle ja hyvää machia on vaikeampaa löytää, kun aikoina, jolloin asuinpaikka ja perheen yhteiskunnallinen asema määrittelivät yksilön elämän.
Koulutuksen suhteen on ehkä muistettava, että yhtenäinen tausta voi auttaa ihmisiä olemaan samalla aallonpituudella. Moni ei-akateeminen on älykäs ja omaa yleissivistyksen ja akateeminen puolestaan idiootti ja/tai yllättävän pinnallinen tai junttimainen, mutta myös yhtenevä tausta voi vaikuttaa jopa tiedostamatta.
Sitten tulee vähän omaa mutupohjaista kyökkipsykologisointia sinkkunaisten nirsoudesta. Kannattaisi ehkä muistaa myös ikäkysymys ja se, että yleensä miehet ovat valmiimpia irtosuhteisiin kuin naiset. Yleensähän naiset etsivät oman ikäisiään tai vähän vanhempia kumppaneita. Nuorilla naisilla on paljon vapaita potentiaalisia kumppaneita (ja joillain teinipojilla ehkä ei). Naisille voi muodostua kuva, että oma ”markkina-arvo” on korkeampi kuin se onkaan. Iän kertyessä näiden määrä vähenee, mutta koska seksiä etsiä on vielä tarjolla, niin sitä ei ehkä tajua, minkä ”tasoinen” mies on valmis vakavasti seurustelemaan itse kunkin kanssa. Kun on lukenut vanijanaisten deitti-ilmoituksia niin siellä tuntuu olevan aika monia, jotka luettelevat sarjan mieheltä ehdottomasti vaadittuja ominaisuuksia, joista ehkä 5% miehistä täyttää, vaikka tuskimpa itse kuuluvat miesten kannalta haluttavimpaan viiteen prosenttiin. Lähes kaikkihan ovat omasta ja kavereidensa mielestä fiksuja, mukavia ja suht’ nättejä.
Kinky-puolellakin olen kiinnittänyt huomiota, kuinka miehille suunnatuissa deitti-ilmoissa kumppanille esitetty vaatimuslista on paljon pitempi kuin naisille esitetyt. Varmaan tämä tosin heijastaa kinkyjen keskuudessa olevan sukupuolivinouman vaikutusta itse kunkin ”markkina-arvoon”.
-
Koulutuksella ei sinällään ole väliä mutta esim iso ero elintasossa/tuloissa on hankalaa.
On persaukisia akateemisia ja erittäin hyvin tienaavia duunareita joten tosiaan koulutus ei takaa mitään.
[--]
Minusta on aika vanhanaikaista toi akateemisuuden vaatiminen kun se on nykyään niin yleistä.
Ja ihan yhtälailla on idiootteja siinäkin porukassa. Tietynlainen yleissivistys on kyllä oltava jotta kestän ihmistä mutta sen kyllä saa ilman yliopistoa.
Tähän voi kirjailla puumerkin alle. Eikä tarvitse puhua tulotasostakaan kun jo työllisyysnäkymät itsessään ovat kädentaitoiselle duunarille ja humanistiselle lasihelmipelaajalle aivan toisenlaiset. En tiedä mitä vuosikymmentä korkeakoulutusta edellyttävät naiset elävät, tai valmistuuko heidän maailmassaan yliopistoista vain lääkäreitä ja juristeja, mutta jos rahan perässä tahtoo juosta niin eihän työttömälle akateemikolle parempaa matchia olekaan kuin ylityöllistetty LVI-asentaja?
Henkilökohtaisesti samansuuntaiset rahankäyttö- ja kulutustottumukset ovat oleellisempi tekijä kuin palkkataso itsessään. Ikävän usein käyttövarojen määrä vain tuntuu korreloivan suoraan kulutuksen kasvun ja materian arvostuksen kanssa - köyhäilevillä piiperrysarvoilla saa kätevästi rajattua ainakin ylimmät tuloluokat oman kiinnostuksen ulkopuolelle ;)
-
Otan kantaa vain omasta vinkkelistäni sen suurempia yhteiskunnallisia analyysejä tekemättä. Kuten aina :D
Duunarina koin usein, että en kelpaa tietyille ihmisille koska en ole akateeminen, toimihenkilö tai muutenkaan mitään "enempää" kuin rasvakoura. Nykyään kun olen omilla ansioillani kiivennyt yhteiskunnallisia portaita ylöspäin kelpaisin, mutta olen silti se ihan sama ihminen...
Minä nirsoilen, mutta ne kriteerit eivät liity mitenkään tilipussin paksuuteen, koulutustasoon tai muuhunkaan meriittiin. Tyyppi ratkaisee, tahdon tietynlaisen ihmisen ja se mitä ulkoista ansiolistaa kaverilla on ei merkitse mitään.
-
totta kai olen nirso! >:D
mitä sitä paskalla, kun ei ole peltoakaan :massmoon:
(ja jos miehellä on pelto, ei se haittaa 8) )
-
Mä olen kai sitten nainen.. niin vitun hankala ja nirso mutta varma.
-
Mä olen kai sitten nainen..
kuvasta päätellen voisin ajatella toisin, mutta ehkä sun kuvassa oleva meikki on vähän liian ´au naturel´?
;)
;D
-
Olen korkeasti koulutettu mutta siinä mielessä poikkeus, etten juuri jaksa korkeasti koulutettua miestä. Tämä johtuu ihan siitä, että insinööreistä löytyy kokemukseni perusteella harvemmin sitä, mitä kumppaniltani haen. Ehkä jos insinööriyden takana asuu metsien mies, joka ei pelkää käsien likaamista, roisia huumoria tai sarviensa kalistelua kipakan naisensa kanssa, saattaisin harkita, jos olisin sinkku. Elämässä olen huomannut senkin, että ne asiat, mitä toisessa haen, eivät ole koulutustaustasta juurikaan riippuvaisia. Sen takia koulutus on aika lailla se ja sama.
-
Huom: Koska en henkilökohtaisesti tunne kaikkia maailman ihmisä joudun yleistämään. Lähdetään tuosta peran (ei Laasasen) perusajatuksesta nirsoudesta. Tässä ketjussa jo useampi mies on ilmoittanut olevansa nirso, mutta kukaan heistä ei ole määritellyt mitä tämä nirsous pitää sisällään. Ehkä vähän OT mutta rupesin miettimään eroaako naisten ja miesten nirsous toisistaan ja jos eroaa niin miten. Muistan lukeneeni joskus city lehdestä että naiset ovat valmiita naimaan itseään rumemman kun taas miehet pyrkivät löytämään itseään viehättävämmän puolison. Tästä voisi hätäisesti johtaa että naiset käyttävät jotain toista kriteeriä kuin ulkonäkö (koulutus/varallisuus/älykkyys) ja miehet eivät (?) Ihmiset ovat täällä itkeneet kun naisilla on liikaa kriteereitä deitti ilmoissa, mutta jos tehtäisiin jonkinlainen tutkailu käyttäen aineistona kuvagalleriaa (ei deitti-ilmoja) niin voisi kuvitella että vertailemalla positiivisten kommenttien/katselukertojen määrää kuvassa olevan naisen painoindeksiin/muihin ulkoisiin yleisesti tunnustettuihin avuihin varmasti saataisiin jonkinlainen korrelaatio. Esimerkiksi Tuomaksen kuvathan vetävät yleisön kehuja (aivan ansaitusti) osaksi tietenkin niiden ammattimaisuuden vuoksi mutta ehkä myös siksi että niissä on kauniita naisia (?)
Niistä naisten kriteereistä...jos metsästäjä-keräilijöillä oli kriteerinä, että mies on fyysisesti vahva, teollistuneessa maailmassa yhteiskunnallinen asema ja sen mukana tuomat edut houkuttelivat naisia ja jälkiteollisessa/postmodernissa (ah muotisana) länsimaissa jonkinlainen (elämän)tyyli visuaalisuuteen painottuen on se juttu. Itsellä ratkaisevaa esimerkiksi ihastumisessa on tuohon viimeksi mainittuun liittyen jonkin sortin yleishabitus - mitä pukeutuminen, harrastukset, musiikkimaku, puhetyyli jne viestii.
Miksi itse olen sekaantunut koulutettuihin miehiin menneisyydessä voi johtua siitä, että heidän kanssaan pystyy jakamaan tietyn kollektiivisen kokemuksen sekä nuorempana samankaltaisen elämäntilanteen opiskelijoina. Samalla tavoin kuin tiettyjä sukupolvia yhdistää yhteiset asiat ja tapahtumat joista riittää aina keskusteltavaa kuten lapsuuden televisiosarjat tai vain jokin yleinen zeitgeist.
Ketjussa onkin jo todettu, että koulutushan ei tarkoita automaattisesti paksumpaa lompakkoa - allekirjoitan. Koulutus, varallisuus tiedä häntä mutta itsellä ei ole ainakaan mitään tarvetta tehdä Anna-Nicole Smith tyyppistä ratkaisua, mutta ehkä NHL:n lätkäjätkät alkaisivat kiinnostamaan jos olisin ihan persaukinen ei voi tietää.
Kanye West on esittänyt asian tyhjentävästi:
"You keep it going man, you keep those books rolling,
You pick up those books your going to read
And not remember and you roll man.
You get that a sociate degree, okay,
Then you get your bachelors, then you get your masters
Then you get your master's masters,
Then you get your doctron,
You go man, then when everybody says quit
You show them those degree man, when
Everybody says hey, your not working,
Your not making in money,
You say look at my degrees and you look at my life,
Yeah i'm 52, so what, hate all you want,
But i'm smart, i'm so smart, and i'm in school,
And these guys are out here making
Money all these ways, and i'm spended mine to be smart.
You know why?
Because when i die, buddy, you know
What going to keep me warm, that right, those degrees"
Elitisti narttu kuittaa - Now I ain't sayin' she a gold digger But she ain't messin' with no broke niggas
-
Ilmiö ei kosketa minua joten sitä ei voi olla olemassa. ::) O:-)
-
Parisuhdekiertolaisena olen tehnyt elämäni aikana havaintoja, jotka jossain määrin vahvistavat tuota väittämää. Mitä koulutetumpi nainen, sitä suuremmat vaatimukset miehen suhteen. Kuitenkin tuntuisi olevan melko useasti kyse siitä, että naisella on jokin käsitys siitä millainen parisuhteen tulee olla ja tämän jälkeen laaditaan jonkinlainen kriteeristö miehelle. Kriteeristöllä haetaan miestä, jonka kanssa oletetaan halutunlaisen parisuhteen olevan mahdollinen.
Jos selailee deitti-ilmoituksia niin niissä monasti törmää tiettyihin säännönmukaisuuksiin. Ihmiset hakevat samanlaisuuksia sekä olettamia. Korkeasti koulutetulla naisella on omassa elämässä kiinnostuksen kohteita, joita hän ei välttämättä oleta olevan matalasti koulutetulla. Tulotason halutaan olevan mahdollisella miehellä vähintään samaa kuin itsellään. Tämä tuo varmasti suhteeseen tasapuolisuutta ja riidattomuutta. Rahasta ei tarvitse tapella. Tulo- ja koulutustasovaatimuksilla haetaan varmasti myös samankaltaisia elämänarvoja.
Linkin väittämässä ei ole minusta mitään uutta tai ihmeellistä. Jännää on kuitenkin nähdä täällä ja muissa paikoissa missä linkkiä on linkitetty, miten se tunnutaan ottavan kovin henkilökohtaisesti (kuten yleensäkin yleistykset koetaan henkilökohtaisina).
Lisäänkin tähän loppuun, että minun kirjoitukseni ei ole tarkoitettu koskettamaan jokaista naista eikä varsinkaan juuri SINUA joka luet tätä.
-
Tulotason halutaan olevan mahdollisella miehellä vähintään samaa kuin itsellään. Tämä tuo varmasti suhteeseen tasapuolisuutta ja riidattomuutta. Rahasta ei tarvitse tapella. Tulo- ja koulutustasovaatimuksilla haetaan varmasti myös samankaltaisia elämänarvoja.
Ja näistä vaatimuksista tulee taakka, joka saattaa olla se "viimeinen niitti" esim. työttömyyden kohdatessa.
-
Minusta on omituista puhua rahasta pariutumisen yhteydessä. Henkilökohtaisesti koen että vakavassa parisuhteessa jossa eletään samassa taloudessa eletään SAMAA taloutta eli raha on yhteistä... En ymmärrä miksi sillä on väliä kumpi sen rahan tuo kunhan toimeentulo on turvattu...
Ehkä joku osaa sen minulle selittää...
-
Mun piti pitää näppini erossa tästä ketjusta, mutta enpä nyt malta.
Aloituksen kysymykseen:
Itselläni ei ole mitään väliä toisen koulutustasolla, sillä enemmän merkitsee yhtenevät ajatus-, ja arvomaailmat. Koulutusta liippaavaksi esimerkiksi voisin todeta, että olen kiinnostunut vain arvomaailmaltaan ns. sivistysmyönteisistä ihmisistä. Eikä sen sivistyksen tarvitse edes olla perinteistä akateemista kouluttautumista, kunhan arvostaa kirjoja/tietoa/kouluttautumista/opiskelua/itsensä kehittämistä jnejne.
Mielestäni Laasanen ja monien muidenkin koulukuntien edustajat ovat väärässä typistäessään niinkin monimutkaisen asian kuin "parinvalinta" muutamaan hassuun yleistykseen.
Kun on lukenut vanijanaisten deitti-ilmoituksia niin siellä tuntuu olevan aika monia, jotka luettelevat sarjan mieheltä ehdottomasti vaadittuja ominaisuuksia, joista ehkä 5% miehistä täyttää [...]
Kinky-puolellakin olen kiinnittänyt huomiota, kuinka miehille suunnatuissa deitti-ilmoissa kumppanille esitetty vaatimuslista on paljon pitempi kuin naisille esitetyt.
Kommenttini ei ole suoraan kohdennettu arvottomalle, vaikka häntä lainaankin, vaan yleisesti kaikille, jotka ihmettelevät naisten vaatimuslistoja deittipalstoilla.
Eli: Olen samaa mieltä, hölmöjähän moiset välillä hyvinkin äärimmäisyyksiin viedyt listaukset ovat.
Kääntöpuolena kuitenkin: Kirjoitin kerran rehellisen deitti-ilmon missä ei ollut vaatimukseksi listattu kuin "ne kuuluisat kemiat ja arvomaailmoiden yhtenevyys", ja sen jälkeen olin kirjoittanut itsestäni ihan neutraalin useamman lauseen kuvailun. Ilmoituksen tulos oli se, että palstan (eikä se ollut edes Suoli24) miespuoliset henkilöt luulivat minua prostituoiduksi.
Lyhennetysti siis: Minä mitään nirso ole, mutta jos epänirsoutensa myöntää niin saa kuunnella huorahuutelua kyllästymiseen asti >:(
-
Hmm, eikö se tarkota että jos koulutetut naiset jäävät sinkuiksi, niin ne kassa kuolevat sukupuuttoon, eli ovat jotain kummia luonnon oikkuja vain. Mitä tulee Lasaseen, siinä taas huomataan että jos joku puhuu toisella näkökannalla, silloin on ain jonkun sen puheet aina tyhmiksi tuomittava, ilman että pystyy sen kommentit muuten kumoamaan. Sillä yleensä tosi asiat ovat niitä ikäviä ja niiden myöntämine aina sattuu:)
-
Minusta on omituista puhua rahasta pariutumisen yhteydessä. Henkilökohtaisesti koen että vakavassa parisuhteessa jossa eletään samassa taloudessa eletään SAMAA taloutta eli raha on yhteistä... En ymmärrä miksi sillä on väliä kumpi sen rahan tuo kunhan toimeentulo on turvattu...
Ehkä joku osaa sen minulle selittää...
Pääsääntöisesti ihminen on ahne ja itsekäs ja tästä syystä monissa parisuhteissa molempien rahat ovat omia. Raha on myös se aihe mistä parisuhteissa usein tapellaan. Raha tuo valtaa elämässä yleensä mutta myös parisuhteessa. Entisaikoina naisten oli vaikea irrottautua väkivaltaisesta tai muuten huonosta miehestä puhtaasti taloudellisista syistä. Tänä päivänä eroja on huomattavasti enemmän kuin n. 20-30 vuotta sitten. Vaikka monet tahot haluavat puhua jumalattomuudesta ja arvojen muutoksesta niin kyse on enemmänkin siitä, että naisilla on taloudellisesti mahdollista irtaantua siitä hullusta, juopottelevasta ja väkivaltaisesta miehestä. Mikä siis ei ole lainkaan huono asia.
-
En kiistä, etteikö joissain suhteissa rahastakin ole kyse, mutta itse en nostaisi sitä nirsouden aiheeksi. Koulutuskin on siinä mielessä itselleni irrelevantti, että se yleissivistys ja persoona ovat kuitenkin se isoin kriteeri. Koulutustasoa hakemalla monet hakevat sitä, että pystytään keskustelemaan samoilla tasoilla, eikä toiselle tarvitse vääntää asioita rautalangasta. Ja toki on aina niitäkin, jotka hakevat tiettyä tasoa ihan statuksenkin takia.
Omat suhteeni ovat olleet seka ammattikoulutasoisten että hyvinkin korkeasti koulutettujen akateemisten kanssa (juu, pitempiä suhteita on parikin). Eniten on merkinnyt se sama aaltopituus. Ja yhtälailla molemmissa koulukunnissa (sic!) on sekä loistotyyppejä että totaaliääliöitä.
Olen onnekseni tilanteessa, jossa saan ihan itse valita seurani, enkä juokse pelkän parisuhteen perässä siksi, että sellainen pitäisi olla. Katsottakoon se nirsoudeksi, itsekkyydeksi tai miksi hyvänsä, kelpuutan vain tyypin, joka itselle sopii, ei sellaista, jolle sattuisin olemaan se oikea vain hänen mielestään..
-
Chili , sulle on vain noi silmät avautuneet siinä mikä on oleelista :)
-
Kai se itsenikin kohdalta on se lisättävä kun moni sanoo muakin nirsoksi etten miellä itseäni nirsoksi.
Minua vaivaa suunnaton ujous :-\ (uskokaa tai älkää!!) En millään ole koskaan uskaltanut lähestyä itseäni kiinnostavaa naista. Ennen tarvin siihen alkoholia (joskus liikaakin) että uskalsin. Nykyään seison vaan kuin suolapatsas!! On tää vaikeeta. :(
-
Kai se itsenikin kohdalta on se lisättävä kun moni sanoo muakin nirsoksi etten miellä itseäni nirsoksi.
Minua vaivaa suunnaton ujous :-\ (uskokaa tai älkää!!) En millään ole koskaan uskaltanut lähestyä itseäni kiinnostavaa naista. Ennen tarvin siihen alkoholia (joskus liikaakin) että uskalsin. Nykyään seison vaan kuin suolapatsas!! On tää vaikeeta. :(
Naisilla on joskus ihan sama, silloin kun ne tykkää :)
-
Eiköhän siirrytä vähitellen siihen matriarkaattiin; tää länsimainen patriarkaatti on siis niin nähty, ja huonoksi todettu, kuten Laasanenkin vinkuu.
Mallia vaikka tuolta mosuilta vähän soveltaen:
http://areena.yle.fi/tv/1910453
-
Eiköhän siirrytä vähitellen siihen matriarkaattiin; tää länsimainen patriarkaatti on siis niin nähty, ja huonoksi todettu, kuten Laasanenkin vinkuu.
Mallia vaikka tuolta mosuilta vähän soveltaen:
http://areena.yle.fi/tv/1910453
Me elämme jo matriarkaatissa, joka on vähitellen kehittynyt sotien jälkeisessä sosiaalisessa kokeilussa. Ja kuten näkyy, kaikki on päin helvettiä.
-
Tarkoitan nimenomaan perhemallin suhteen; ei sotketa parisuhdedynamiikkaa ja perhedynamiikkaa keskenään samaan soppaan. Selviävät molemmat sukupuolet paremmin elämästään. Onnellisempina.
-
Ei syynä taida olla se, että naiset etsisivät paremmin koulutettuja miehiä. Ongelma lienee se, että miehet etsivät naista, joka on heitä parempi ruuanlaitossa ja kodinhoidossa.
Mutta turha on etsintä.
-
tää länsimainen patriarkaatti on siis niin nähty, ja huonoksi todettu,
On, ja sehän oli se mitä naiset halus ja nyt ei kelpaa. Taas kerran todistettu ettei naisen tahtomisia ole kuunteleminen, huomenna on jo toinen mieli.
IKRM
-
Niin. Tarkoitin että mies ja nainen, pariskuntana, EIVÄT asu yhdessä.
Itselleni tämä olisi ollut hyvin luonteva tapa. Mutta eteen tuli se "ongelma" että halusin lapsia. Oli pakko, ainakin yleisen hyväksynnän vuoksi (en ollut riittävän itsevaltainen tuolloin) ikäänkuin yleisen tavan vuoksi, muuttaa saman katon alle mahdollisten tulevien lasten isän kanssa. Ja jakaa talous hänen kanssaan (mikä tuli kalliiksi, ja väsyttäväväksi).
Se kun hän, omaehtoisesti, ja itseasiassa lupaa kysymättä, oli raahannut tietokoneensa yksiööni, oli elämäni kriittisimpiä, ja myös kriisisimpiä, hetkiä.
Olin lukenut Virginia Wolfini, ja olin samaa mieltä hänen kanssaan että naisella tuli olla oma huone (nykyään olen sitä mieltä että naisella tulee olla oma asunto ;))
-
Se kun hän, omaehtoisesti, ja itseasiassa lupaa kysymättä, oli raahannut tietokoneensa yksiööni, oli elämäni kriittisimpiä, ja myös kriisisimpiä, hetkiä.
Olin lukenut Virginia Wolfini, ja olin samaa mieltä hänen kanssaan että naisella tuli olla oma huone (nykyään olen sitä mieltä että naisella tulee olla oma asunto ;))
Yksiö ei varmastikaan ole perheasunto parhaasta päästä. Oma aika ja oma tila on tarpeen ihan jokaiselle; miehelle, naiselle ja lapsillekin.
-
Se kun hän, omaehtoisesti, ja itseasiassa lupaa kysymättä, oli raahannut tietokoneensa yksiööni, oli elämäni kriittisimpiä, ja myös kriisisimpiä, hetkiä.
Olin lukenut Virginia Wolfini, ja olin samaa mieltä hänen kanssaan että naisella tuli olla oma huone (nykyään olen sitä mieltä että naisella tulee olla oma asunto ;))
Yksiö ei varmastikaan ole perheasunto parhaasta päästä. Oma aika ja oma tila on tarpeen ihan jokaiselle; miehelle, naiselle ja lapsillekin.
Niin. Se oli ensimmäinen omistusasuntoni. Siitä sitten vuokrasimme omamme pois ja vuokrasimme ensin yhteisen kaksion, ja sitten suunnittelimme ja rakensimme talon.
Ensimmäinen lapsemme syntyi kun asuimme jo kolmiossa, toinen sitten vasta kun olimme rakentaneet sen talon. Tilaa oli kyllä. Siis fyysisesti. Silti kaipasin ja halusin tilan ilman miestä.
(Suom.huom.)
-
Niin. Se oli ensimmäinen omistusasuntoni. Siitä sitten vuokrasimme omamme pois ja vuokrasimme ensin yhteisen kaksion, ja sitten suunnittelimme ja rakensimme talon.
Ensimmäinen lapsemme syntyi kun asuimme jo kolmiossa, toinen sitten vasta kun olimme rakentaneet sen talon. Tilaa oli kyllä. Siis fyysisesti. Silti kaipasin ja halusin tilan ilman miestä.
(Suom.huom.)
Luonnollinen tapa on, että miehellä on monta naista, joilla on jokaisella oma asuntonsa omien lastensa kanssa. Mies vain 'vierailee' vuorollaan jokaisen luona, mutta ei varsinaisesti asu kenenkään kanssa.
-
Niin. Se oli ensimmäinen omistusasuntoni. Siitä sitten vuokrasimme omamme pois ja vuokrasimme ensin yhteisen kaksion, ja sitten suunnittelimme ja rakensimme talon.
Ensimmäinen lapsemme syntyi kun asuimme jo kolmiossa, toinen sitten vasta kun olimme rakentaneet sen talon. Tilaa oli kyllä. Siis fyysisesti. Silti kaipasin ja halusin tilan ilman miestä.
(Suom.huom.)
Luonnollinen tapa on, että miehellä on monta naista, joilla on jokaisella oma asuntonsa omien lastensa kanssa. Mies vain 'vierailee' vuorollaan jokaisen luona, mutta ei varsinaisesti asu kenenkään kanssa.
Tiedä noista "luonnollisuuksista" mikä nyt on missäkin olosuhteissa "luonnollista". Nyky-yhteiskunnassa ei kai oikein mikään enää. Ja harvalla on varaa ylläpitää montaa vaimoa tai miestä.
Mutta eipä se minua niin kiinnostakaan kenellä ja kuinka monta vaimoa tai miestä "luonnollisesti" on. Vaan se että puolisot ovat taloudellisesti toisistaa riippumattomia, ja lapsilla on enemmän kuin yksi tai kaksi kokopäivätyössä käyvää vastuullista aikuista. Ja että puolisot ovat henkisesti, ja luonnollisesti ;) myös fyysisesti, siis kokonaisvaltaisesti hyvinvoivia ja tyytyväisiä. Oli reunaehdot sitten mitkä tahansa onnen saavuttamiselle.
-
Minäkin lusikkani soppaan kun tämä ketju nyt nostettiin.
Koulutustasoa hakemalla monet hakevat sitä, että pystytään keskustelemaan samoilla tasoilla, eikä toiselle tarvitse vääntää asioita rautalangasta.
Tää rautalangattomuus on oikeasti tosi iso asia keskustelemisesta tykkäävälle ihmiselle! Mulla kokemusta pitkästä suhteesta jossa abstrakteista asioista keskustelu(yritys) päätyi yleensä siihen että toinen puhui aidasta, toinen aidan seipäästä. Meni herkästi hölmöksi jankkaamiseksi kun ei puhuttu "samaa kieltä" eikä se vähemmän koulutettu osapuoli ymmärtänyt/voinut myöntää että hänellä olisi ollut puutteita abstraktien argumenttien hahmottamisessa tai käsitteiden hallinnassa.
Minäkin samaa mieltä että akateemisuutta enemmän painaa yleissivistys ja mielenkiinto asioita kohtaan. Toki sitten kun keskusteluissa vedotaan tutkimustuloksiin niin on myös kiva jos molemmat keskustelijat ymmärtävät jotain tieteen tekemisen perusteista.
-
Taas täytyy todeta , että vakka kantensa valitsee.
Eihän tuossa tutkimuksessa ollut mitään uutta ja yllättävää, vaikka iltasanomissa olikin valtavasti kommentointia aiheesta.
Nirsoja ovat ne, joilla on varaa valita - sukupuolesta riippumatta.
Tosin naisilla kysyntä taitaa kohdistua enemmän koulutukseen , tulotasoon ja itsevarmuuteen Miehen kohdalla.
Miehet katsovat enemmän ulkonäköä naisella.
Tässä kohtaa voin naisia lohduttaa, että on helpompi laittaa ulkonäkö kuntoon "korjaavilla toimenpiteillä" kuin täyttää tyhjä pää ajatuksilla.
Kysynnän ja tarjonnan (luonnon)laki vallitsee - myös tällä foorumilla.
Täällä Suomessa meillä on vielä pariutumisen esteenä ujous.
-
Nuo ovat kyllä karkeita yleistyksiä. Kyllähän miehet saattavat ulkonäköä katsella (mitäs muuta), mutta jos pitäisi aikaa yhdessä viettää niin ainakin minulla kyllä tulee tyhjäpäisyydestä hyvin nopeasti kuppi täyteen. Siinä ulkonäkökriteerit jäävät kirkkaasti kakkostilalle.
Housessa (tv-sarja) oli kerran kaunis jakso, jossa mies nappaili älykkyyttä vähentävää huumetta, jotta kestäisi tyhmää naistansa. Rakasti syvästi, mutta ei vaan pystynyt elämään sellaista suhdetta täysjärkisenä. Sinne jäi matemaatikon ura, päivät meni pitsakuskina.. pienessä mömmöpöllyssä..
-
Yhtä tuskaa on sellainenkin jossa suhteen toinen osapuoli luulee olevansa fiksu, älykäs, viisas ja kaikkea.
Kuitenkin totuus on ihan toista.
Varsinkin jos puhutaan kinkykuvioista, Master tai Dominoiva on se joka luulee itsestään liikaa ja sub on se realistisempi osapuoli. Vaikea yhdistelmä. Voiko tällaisessa kuviossa alistuvampi osapuoli katsoa vilpittömästi ihaillen ylöspäin ja antaa kaikkensa. En voi täysin uskoa tätä.
Loukkaamatta ei pääse suhteesta eroon olkoon se sitten kinkyä tai vaniljaa jos totta puhuu ja kertoo miksi se juttu ei tule toimimaan. Yhteisymmärrystä ei voi syntyä, ellei olla samalla tasolla.
-
Mulla oli kaveri, jonka ÄO oli 168. Teki vasemmalla kädellä hanttihommia tietokoneiden parissa kolmen hengen edestä ja oli 25 vuotta putkeen kännissä yötä päivää joka päivä. Kiskoi itsensä kuiville ja muutaman kuukauden kuluttua tappoi itsensä. Luulen ettei jaksanut tyhmien ihmisten seuraa.
-
,,,Tää rautalangattomuus on oikeasti tosi iso asia keskustelemisesta tykkäävälle ihmiselle! Mulla kokemusta pitkästä suhteesta jossa abstrakteista asioista keskustelu(yritys) päätyi yleensä siihen että toinen puhui aidasta, toinen aidan seipäästä. .....
Minäkin samaa mieltä että akateemisuutta enemmän painaa yleissivistys ja mielenkiinto asioita kohtaan. Toki sitten kun keskusteluissa vedotaan tutkimustuloksiin niin on myös kiva jos molemmat keskustelijat ymmärtävät jotain tieteen tekemisen perusteista.
Tunnistan tämän ongelman. Elin jopa pitkän parisuhteen niin, että piti koko ajan rajoittaa omaa ajatteluaan, jottei mene toiselle liian vaikeaksi. Ei enää ikinä semmoista!
-
Mulla oli kaveri, jonka ÄO oli 168. Teki vasemmalla kädellä hanttihommia tietokoneiden parissa kolmen hengen edestä ja oli 25 vuotta putkeen kännissä yötä päivää joka päivä. Kiskoi itsensä kuiville ja muutaman kuukauden kuluttua tappoi itsensä. Luulen ettei jaksanut tyhmien ihmisten seuraa.
Luulen, että ei kestänyt selvää elämää. Humalassa oli paljon hauskempaa.
Johan aivojen kemiallinen tasapainokin muuttuu 25v kännäämisen seurauksena, eli selvinpäin oleva olotila ei ollut hänelle enää se luonnollinen jota tuntisi omakseen.
-
Mitä hyötyä korkeasta ÄO:stä, jos sitä ei osaa käyttää.
-
Eiköhän siirrytä vähitellen siihen matriarkaattiin; tää länsimainen patriarkaatti on siis niin nähty, ja huonoksi todettu, kuten Laasanenkin vinkuu.
Mallia vaikka tuolta mosuilta vähän soveltaen:
http://areena.yle.fi/tv/1910453
Taitaapa tuo mosuoidenkin keskuudessa matriarkaatti olla myytti, tosin tietenkin vähän riippuen sitä, miten matriarkaatti määritellään. Tämä sivu oikoo aika hyvin heistä vallitsevia vääriä oletuksia
http://www.mosuoproject.org/mosuo.htm
Mitä tulee mosuoiden perhemalliin, niin ainakaan minä en haluaisi elää äitini luona siskoni lapsista huolehtimassa. En myöskään tiedä, kuinka moni nainen haluaisi äitinsä luona elää ja antaa veljensä huolehtia miehen mallista.
Aika karkeita yleistyksiä tosiaan nuo, että mies etsii kaunista ja nainen koulutettua sekä menestyksekästä. Kuten aiemmin jo totesin, niin yleensä samankaltaisen koulutuksen omaavat ovat helpommin samalla aaltopituudella. Koska naiset vain hankkivat nykyisin enemmän koulutusta, suosii tämä koulutettuja miehiä.
Täytyy myös sanoa, että tuo yleissivistyksen merkityksen korostaminen taitaa olla monella naisella vain vähän sellaista puhetta. En tunne ketään, joka olisi Aristoteleella tai vastaavalla naista sänkyyn kaatanut. Vähän muut avut ovat ratkaisevia. Pikemminkin monella naisella on taipumus vaihtaa puheenaihetta, jos mennään puhumaan ”hienommista” aiheista ja omien tietojen esittely voi tuoda tärkeilijän maineen. Poikkeuksiakin tietenkin on. Tietysti, kuten joku mainitsi, voi pitempi suhde sitten ehkä kariutua miehen ”junttiuteen”.
-
Joo. Minun tarkoitukseni oli vain nostaa tämä ketju esille. En koe mitään suurta henkilökohtaista agendaa sen suhteen että haluaisin arvottaa patriarkaattia kontra matriarkaattia sen erityisemmin.
Ylipäänsä vain halusin tuoda esille että on monenlaisia kulttuurisia perhemalleja. Omamme ei kenties ole se paras ja kaunein. Ei välttämättä mosuoidenkaan (en mene tarkemmin omaan antropologiseen kiinnostukseeni heistä), ja linkittämäni dokumentti ei ollut sieltä huonoimmasta päästä asiaa käsitelleistä. Siinä ainakin osattiin kyseenalaistaa sekä mosuoiden itsensä antama kuva että myös heistä liikkuvat muut luulot.
Noin ylipäänsä ketjun aloituksessa itseäni häiritsi, ei nyt vain linkatun mösjöön provosointi ja yksioikoisuus, vaan yleisesti ottaen se että me länsimaalaiset arvotamme asioita aina vain niin omasta (ehkä mielestämme oikeammasta ja paremmasta?) näkökulmastamme ja koemme olevamme kovin "edistyksellisiä". Oma näkemykseni on niin kovin toinen aika usein.
Mitä älykkyysosamäärään tulee niin kovin on länsimainen, ja kulttuurisidonnainen sekin. Ja kapeasti ihmistä määrittelevä. En ole varma, mutta käsittääkseni sosiaalista älykkyyttä on aika vaikea (mahdoton?) toistaiseksi edes mitata millään testeillä. jos jollain on tästä parempaa tietoa niin mielelläni kuulen.
Joskus tuntuu kovasti siltä että halutaan löytää jotakin eksakteja määritelmiä sille miten voisi tietää ihmissuhteiden toimivuuden ominaisuuksien pohjalta. Itse en vain, oman kokemukseni pohjalta, voi enää tällaisiin uskoa. Ihminen on ominaisuuksineen niin vahvasti sidoksissa ympäristöönsä, siis myös muihin ihmisiin, että tuntuu kovin absurdilta ruveta antamaan määreitä sille miten "hyvät" ihmissuhteet toimivat.
Toki on aina helpompaa jos kykenee tekemään rankkoja(kin) yleistyksiä ja nimilaputtamaan kanssakulkijoitaan oman elämänhallintansa tueksi. Itse en enää oikein kykene tähän. Kuitenkin lopulta, minulle, se määräävin tekijä on kommunikoinnin toimivuus. Se mitä siihen vaaditaan on kovin monenlaisia asioita. itse olen osa sitä yhtälöä. Jokaisessa ihmissuhteessani. Näin ollen en enää esitä määreitä, enkä myöskän niitä itsestäni tarjoile. Jos joku on oikeasti kiinnostunut niin olen olemassa. Se riittäköön. Siitä on hyvä aloittaa ihan perustasolla, ilman mitään itseannettuja (kenties fantasioituja) määreitä. Jos kommunikointi sujuu niin se jatkuu...niin kauan kun se sujuu :)
-
Facebook-polyryhmään postattiin juuri aiheeseen liittyvä linkki: http://flowingdata.com/2013/06/12/what-the-sexes-want-in-speed-dating/ (http://flowingdata.com/2013/06/12/what-the-sexes-want-in-speed-dating/)
eli on asiaa ihan tutkittukin.
-
Mitä hyötyä korkeasta ÄO:stä, jos sitä ei osaa käyttää.
Ei yhtään mitään. Paljon kivempi olla keskinkertainen normi-ihminen, jolle ei missään vaiheessa elämäänsä tule edes mieleen että älykkäämpiä ihmisiä voisi olla olemassa vaan hänelle riittää että hän luulee itseään himpun verran fiksummaksi kuin ympäristönsä. Sellaiset ne kai onnellisimpia ovat, vielä kun saavat kicksejä tyhmistä ihmisistä ympärillään :)
Enkä tällä tarkoita että olisin itse muita fiksumpi ja olisin katkera siitä että tiedän sen taijotain...
-
Mitä älykkyysosamäärään tulee niin kovin on länsimainen, ja kulttuurisidonnainen sekin. Ja kapeasti ihmistä määrittelevä. En ole varma, mutta käsittääkseni sosiaalista älykkyyttä on aika vaikea (mahdoton?) toistaiseksi edes mitata millään testeillä. jos jollain on tästä parempaa tietoa niin mielelläni kuulen.
Tämä on niin totta. Muutaman tapauksen tiedän, jossa ihan fiksusta ihmisestä tulee täysi idiootti, kun saa tietää oikeudestaan mensan jäsenyyteen.
Tai oikeammin, sen mensan jäsenyyden jälkeen.
Älykkyys on seksikästä, jos sen mukana seuraa utelias ja avoin ihminen, joka uskoo sekä itseensä että muihin ihmisiin.
-
Mitä älykkyysosamäärään tulee niin kovin on länsimainen, ja kulttuurisidonnainen sekin. Ja kapeasti ihmistä määrittelevä. En ole varma, mutta käsittääkseni sosiaalista älykkyyttä on aika vaikea (mahdoton?) toistaiseksi edes mitata millään testeillä. jos jollain on tästä parempaa tietoa niin mielelläni kuulen.
Tämä on niin totta. Muutaman tapauksen tiedän, jossa ihan fiksusta ihmisestä tulee täysi idiootti, kun saa tietää oikeudestaan mensan jäsenyyteen.
Tai oikeammin, sen mensan jäsenyyden jälkeen.
Älykkyys on seksikästä, jos sen mukana seuraa utelias ja avoin ihminen, joka uskoo sekä itseensä että muihin ihmisiin.
Se mun kaveri meni kaverinsa houkuttelemana niihin testeihin - ja kännissä, kuinkas muuten. Se houkuttelija ei päässyt Mensaan, kaveri ei halunnut eikä koskaan ollut jäsen.
-
Mitä älykkyysosamäärään tulee niin kovin on länsimainen, ja kulttuurisidonnainen sekin. Ja kapeasti ihmistä määrittelevä. En ole varma, mutta käsittääkseni sosiaalista älykkyyttä on aika vaikea (mahdoton?) toistaiseksi edes mitata millään testeillä. jos jollain on tästä parempaa tietoa niin mielelläni kuulen.
Tämä on niin totta. Muutaman tapauksen tiedän, jossa ihan fiksusta ihmisestä tulee täysi idiootti, kun saa tietää oikeudestaan mensan jäsenyyteen.
Tai oikeammin, sen mensan jäsenyyden jälkeen.
Älykkyys on seksikästä, jos sen mukana seuraa utelias ja avoin ihminen, joka uskoo sekä itseensä että muihin ihmisiin.
Se mun kaveri meni kaverinsa houkuttelemana niihin testeihin - ja kännissä, kuinkas muuten. Se houkuttelija ei päässyt Mensaan, kaveri ei halunnut eikä koskaan ollut jäsen.
Mä en ole koskaan uskaltanut ajatellakaan testiin menoa, ties minkä diagnoosin sais.
-
Nuo ovat kyllä karkeita yleistyksiä. Kyllähän miehet saattavat ulkonäköä katsella (mitäs muuta), mutta jos pitäisi aikaa yhdessä viettää niin ainakin minulla kyllä tulee tyhjäpäisyydestä hyvin nopeasti kuppi täyteen. Siinä ulkonäkökriteerit jäävät kirkkaasti kakkostilalle.
Minun pääasiallinen pointti tuossa, jota kommentoit olikin se, että ulkonäön saa kuntoon, mutta tyhjäpäisyyttä ei. Nyt tietenkin joku kommentoi, että koulutusta voi hankkia. Kuitenkin on niin, että koulunpenkkiä voi istumalihaksilla kuluttaa vaikka 20 vuotta ja saada jotkut paperitkin, mutta ei se välttämättä fiksuutta todista.
-
Nuo ovat kyllä karkeita yleistyksiä. Kyllähän miehet saattavat ulkonäköä katsella (mitäs muuta), mutta jos pitäisi aikaa yhdessä viettää niin ainakin minulla kyllä tulee tyhjäpäisyydestä hyvin nopeasti kuppi täyteen. Siinä ulkonäkökriteerit jäävät kirkkaasti kakkostilalle.
Minun pääasiallinen pointti tuossa, jota kommentoit olikin se, että ulkonäön saa kuntoon, mutta tyhjäpäisyyttä ei. Nyt tietenkin joku kommentoi, että koulutusta voi hankkia. Kuitenkin on niin, että koulunpenkkiä voi istumalihaksilla kuluttaa vaikka 20 vuotta ja saada jotkut paperitkin, mutta ei se välttämättä fiksuutta todista.
Kyllä se mieli kehittyy opiskelemalla siinä missä lihakset salilla. Tosin onhan siinä eroa mitä opiskelee, ja joskus se elämänkoulu antaa parhaat opetukset. Ehkä kannattaa koettaa olla monipuolinen sitte..
-
Henkilökohtaisesti samansuuntaiset rahankäyttö- ja kulutustottumukset ovat oleellisempi tekijä kuin palkkataso itsessään.
Tuossa kirjoitat kyllä rautaista asiaa. Tuhlarin ja säästäväisen yhteistalous on vaikeuksissa, koska tuhlarista säästäväinen vaikuttaa nipottajalta ja säästäväisestä tuhlari vaikuttaa vastuuttomalta loisijalta.