BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: PinkCat - 26.05.2011, 10:26
-
Tuli tässä aamutuimaan pähkäiltyä switchejä :)
Itse kun en ole moiseen kauhean taipuvainen niin mietiskelin että miten tuo homma toimii käytännössä.
Switchaatteko
a) saman ihmisen kanssa eri rooleissa (välillä D, välillä s)
b) eri ihmisten kanssa aina samassa roolissa (D:n kanssa aina s, s:n kanssa aina D)
vai molempia?
Voisitteko olla suhteessa jossa olette vain yhdessä roolissa vai onko switchiys niin "se juttu" ettei voi tyytyä vain jompaan kumpaan osaan?
-
Vastaan:
A )
ja
B )
ja voisin olla. Kaikki riippuu niin monesta tekijästä.
-
Arvohierarkia nykyisessä D/s-suhteessani on sellainen että vain ja ainoastaan narttuna Masterilleni. Hän ei alistu minulle koskaan. (paitsi vaniljahetkinä sängyssä eikä sitäkään voi sanoa varsinaisesti alistumiseksi vaikka aika usein on allani 8) )
Domme olen muille, miehille, naisille, pareille...
Masterini luvalla saan alistua tai hän voi määrätä minut alistumaan muille Mastereille tai Dommeille mutta vain hänen läsnäollessa.
Alistuminen/alistaminen ei ole pelkkää toimintaa vaan se on mieliala, tila jossa ollaan.
Samoin alistaminen...saada henkinen ote ihmisestä.
Olla switch toisen switchin kanssa voi toimia esim. tilanteissa joissa ei ole nokkimisjärjestystä vaan tähdätään toiminnan kautta johonkin pisteeseen. Kuten kotikuritilanteet.
-
Vastaan B.
Ja voisin olla suhteessa yhdessä roolissa. Oikeastaan muuten en voisikaan olla suhteessa, koska en switchaa saman ihmisen kanssa. Mutta kukapa sanoo, mikä on se oikea suhdemalli?
-
Joskus nuorempana, kun en tiennyt mitä truekinkyt tekee, niin switchasin saman naisen kanssa molempiin suuntiin :D Nykyään tulee tota mietittyä itsekin tarkemmin. Mutta en usko ton olevan mikään ongelma sopivan kumppanin kanssa. Sen verran leikkimielinen ja vähemmän tosikko olen. Toisaalta toisten kanssa ei tuo tulisi mieleenkään. Ja joo, voisin tyytyä toiseen osaan. Ja olenkin lähiaikoina. Olisko jo puolisen vuotta edellisestä oikeesta masoilusta ;-)
Eli vastaan siis a ja b.
Mut kaikkein mieluiten harrastaisin vain yhden naisen kanssa.
-
Hmm...tätä on tullut hiukkasen pohdittua, ehkä joskus valkenee itsellenikin. Sinällään ei riipu toisesta mitä olen, paitsi siinä että jos toinen on vain jompaakumpaa niin tietenkin otan sen huomioon siinä määrin kuin pystyn...ja sitten vain pidättelen muita osia itsestäni taustalla virnistelemässä. On hetkiä jolloin saa purra hammasta ettei ns. väärä puoli pursu esiin...ohjaan sitten vain itseäni toimimaan sillä tavoin minkä katson sopivimmaksi (ja jos se on minunkin intressissäni...heeh, usein on). Ja vastapuolen reaktioista näkyy sitten miten jatkan, jos jatkan.
En oikein usko että jaksaisin kovin pitkään pysyttäytyä jommassakummassa roolissa...se olisi ahdistavaa. Ehkä paras tilanne olisi toinen samanlainen. Mutta erillisratkaisukin on ihan toimiva. Sekin pitää muistaa että ihmiset kasvavat ja muuttuvat. Tänään tuulee tuolta...huomenna ehkä jostain toisesta suunnasta.
-
Vastaan A.
Lähtöjään olen 95% subi ja törmäsin sitten silloiseen kumppaniin joka oli myös sub. Tästä sitten kehittyi kompromissi puolin ja toisin.
Kumpikin kävi olosuhteiden pakosta "switchahtamaan" :) (lue vinksahtamaan :)) ) ja tässä ollaan. Nautin subina olemisesta, mutta vilpittömästi
nautin myös master puolesta myös. Olen luoteeltani luova, joten tämä switch suuntaus toimii hyvänä vaihteluna. Ammennan myös sub roolista
käytäntöjä master rooliin. Toki nämä ei toimi kaikkeen mitä itse huomaa hyväksi mutta olen huomannut että jotkut asiat taas toimivat erittäin
hyvin.
-
Vastaanpa nyt tähänkin, vaikken olekaan switch kuin teoreettisesti: minä en ole juuri dominoivaa puoltani toteuttanut, mutta siellä se on.
Ainakin vielä näyttäisi, että kinkylyni on sukupuolisidonnaista: en ikinä alistuisi naiselle, mutta naista olisi oikein mukava alistaa. Miehelle sen sijaan alistun automaattisesti, ja miehen alistaminen tuntuu vastenmieliseltä. Alkuaikojen jyrkkyys on tosin karissut, ja kyllä sitä voisi tietenkin tehdä, jos toinen siitä ihan hirveästi nauttisi. On kuitenkin vaikea nähdä, että saisin siitä ikinä itse mitään kiksejä.
-
Riippuu henkilöstä.
Jollekulle olen sub, toiselle Domme ja jonkun kanssa voin sujuvasti vaihtaa rooleja vaikka kesken session.
Jaajuu, ja (muoks) en voisi kuvitella olevani loppuelämääni suhteessa missä en voisi toteuttaa molempia puoliani.
-
Vastaan B
Tosin tämä pätee vain suhteessa miespuoliseen M tai s partneriin ja sopiva kemia löytyy noin 1/500 henkilön kanssa. Naisen kanssa olisi helpompi kuvitella switchaavansa samankin partnerin kanssa.
Voisin hyvin olla suhteessa joka rajoittaisi pysyvästi vain toiseen rooliin.
-
Taas hyvä kysymys, mutta vastaaminen on vaikeampaa...
Olen ollut kahdessa vakavassa kinky-suhteessa. Toisessa subina ja nykyään D:nä. Molemmat käyvät, koska itselleni toinen ihminen on tärkeämpää kuin suuntautuminen, dominointi ja alistuminen ovat itselläni vain osa monella lailla rikasta elämää ja ihmissuhdetta. Tunne noiden kokemusten perusteella on, että dominointi on luontaisempi olotila itselle ja olen kiitollinen, että minuun on luotettu tässä roolissa. Toisaalta subina oli kyllä helppoa ja rentouttavaakin aikanaan olla.
Mutta siis vastauksena: en oman rajallisen kokemukseni perusteella switchaa saman henkilön kanssa, mutta tietenkin näin voi leikkimielisesti tehdä. Mutta tää siitä syystä, että nuo roolit eivät minulle ole kauhean vakavia, vaan ne ovat vain piristämässä ihmissuhdetta ja siinä mielessä tietenkin aivan korvaamattomia.
Ja sen lisäksi itselläni on sellainen ajatus, että en tarvitse kuin yhden tärkeän ihmissuhteen eli rakkaussuhteen.
Mutta onneksi kirjo ja mahdollisuudet erilaisille ihmisille ovat rikkaat..
-
Taisin hiljattain johonkin toiseen ketjuun tätä kommentoidakin...
Eli sekä A että B. Joidenkin ihmisten kanssa olen vain jompaa kumpaa ja joidenkin kanssa roolit vaihtuvat fiiliksen mukaan. Eräs aiemmin pelkästään alistuva exä paljastuikin suhteen myötä varsinaiseksi sadistiksi ja siinä sitten molemmat sai kyytiä vuorotellen ja kivaa oli ;D Toki asiaan vaikuttaa toisen osapuolen suuntaus, jos tämä ei ole switch niin sitten on aika selvää että mennään vain yhdellä roolilla. Mutta kokemukseni mukaan myös kaksi switchiä voi olla suhteessa niin että roolit ovat samat eikä mitään switchaamista tapahdu. Riippuu siis lähinnä jokaisen suhteen olosuhteista ja siitä mikä kemia ihmisten välillä vallitsee.
Ja en oikein enää voisi kuvitella että tyytyisin koko loppuelämäni vain toiseen rooliin. Onneksi ei tarvitsekaan, poly kun olen niin voin toteuttaa eri tarpeita eri ihmisten kanssa.
-
Sekä että A ja B. Tossa on vaan niin hirveesti eri tekijöitä mitkä vaikuttaa "kaikkeen".
-
Voisin itsekkin vastata A) ja B), sillä asia on hyvin paljon kiinni kumppanista, kuin myös muista muuttujista.
Kuitenkin eniten näkisin tuon A) Vaihtoehdon kuvaavaan kaikista eniten nykyistä suhdettani tällä hetkellä.
-
Vastaan myös A ja B - tärkeimpänä tekijänä siihen, kuinka valtasuhteet menevät on mullakin ne henkilökemiat.
Unelmasuhde - ja nimen omaan ihan oikea ihmissuhde, ei pelkkä sessiosuhde, olisi yhden ihmisen kanssa fiiliksen mukaan toimiminen, vaihtaa vaikka kesken leikin rooleja ja jännitteitä jos siltä tuntuu :)
Muoks, hassu sanamuoto
-
A. Olen ehdottoman uskollista sorttia, joten yhden ihmisen kanssa tehdään, mitä sitten ikinä keksitäänkin tehdä :)
Olen miettinyt, mikä on se elementti, joka saa homman toimimaan, mutta lueskeltuani tuota ketjua termistöstä http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=706.0 oivalsin, mikä on homman nimi. Kyse on siitä, että leikeissä ei pääpaino ole valta-asetelmassa vaan aistikokemuksissa. Ihan kiva saada sekin asia lopulta sanoitettua.
Voisin ehkä tulla toimeen suhteessa ollessani itse vain bottomina. Pelkästään toppina syntyisi isoja ongelmia, kun jäisin itse vaille kaipaamiani aistiärsykkeitä. Pidemmän päälle saattaisi kyllä tehdä mieli itsekin päästä tekijäksi, en ole varma, riittäisikö yksisuuntainen toiminta minulle. Sellaista tilannetta ei ole tullut vielä vastaan.
-
Täytyy vielä lisätä edelliseen postiini se oleellinen pontti jonka olen itse havainnut.
Omat mieltymyksen, fetissit ja fantasiat elävät ajan kuluessa ja muuttavat osittain muotoaan, tai näin ainakin itselläni on tapahtunut.
Nuorempana olin enemmän alistuvaa sorttia, kun taas sen jälkeen tunsin hiljalleen mieltymystä enemmän vastapuolen hallitsemiseen olemalla Master.
Tämän jälkeen on mieltymys pikkuhiljaa kulkenut kohti alistumisen viettiä..
Edelläkuvaamani vaiheet eivät itselläni ole ilmestyneet varsinaisina absoluutteita, vaan enemmänkin vaiheina, joiden aikana pystyn toimimaan kummassa roolissa tahansa, mutta varsinaiset mieltymykset ja fetissit ovat hiljalleen kulkeneet tiettyyn suuntaan.
-Mielenkiintoista on nähdä, jatkavatko nämä syklit kulkuaan pitemmällä tähtäimellä vai juurtuvatko ne paikalleen jossain vaiheessa.
-
Vastaus A. Aluksi alkoi yhdellä roolilla, mutta vähitellen muodostui switch-tyyppiseksi. Luultavasti suurin muutoksentekijä oli kokeilunhalu. Tämä on onnistunut yllättävän hyvin, niin hyvin etten voi kuvitella enää eläväni yhden roolin suhteessa.
Käytännössä homma toimii vaiheissa: Välivaihe jolloin viestitään kyllästyminen rooliasetelmaan ja vaniliaa alkaa esiintymään. Siirtymävaihe jolloin toinen ottaa vallan, tavalla tai toisella. Kontrollointivaihe jolloin sessioiden pituus yleensä kasvaa.
Vaiheiden kestot eivät ole etukäteen määrättyjä vaan ne menevät fiiliksien mukaan. Näistä vaarallisin vaihe on siirtymävaihe jolloin tulee helposti ylilyöntejä. Fyysisesti on helppo siirtyä roolista toiseen, mutta henkinen puoli voi viedä jopa viikon.
-
Taas hyvä kysymys, mutta vastaaminen on vaikeampaa...
Olen ollut kahdessa vakavassa kinky-suhteessa. Toisessa subina ja nykyään D:nä. Molemmat käyvät, koska itselleni toinen ihminen on tärkeämpää kuin suuntautuminen, dominointi ja alistuminen ovat itselläni vain osa monella lailla rikasta elämää ja ihmissuhdetta. Tunne noiden kokemusten perusteella on, että dominointi on luontaisempi olotila itselle ja olen kiitollinen, että minuun on luotettu tässä roolissa. Toisaalta subina oli kyllä helppoa ja rentouttavaakin aikanaan olla.
Mutta siis vastauksena: en oman rajallisen kokemukseni perusteella switchaa saman henkilön kanssa, mutta tietenkin näin voi leikkimielisesti tehdä. Mutta tää siitä syystä, että nuo roolit eivät minulle ole kauhean vakavia, vaan ne ovat vain piristämässä ihmissuhdetta ja siinä mielessä tietenkin aivan korvaamattomia.
Ja sen lisäksi itselläni on sellainen ajatus, että en tarvitse kuin yhden tärkeän ihmissuhteen eli rakkaussuhteen.
Mutta onneksi kirjo ja mahdollisuudet erilaisille ihmisille ovat rikkaat..
Tätä piti aikanaan kommentoida, mutta silloin jostain syystä jäi kommentoimatta. Kokonaisuudessaan hienosti kirjoitettu. Ajatuksen tasolla menee hyvin yksiin ajatuksieni kanssa. Minulle kuitenkin tietyt eri asiat tulevat eri ihmissuhteista, niin se vaan on.
Olen määritellyt profiilissani itseni naiselle alistuvaksi ja se on se tärkein minulle. Ihmissuhteen rajat siinä tiedän hyvin. Syvällinen alistuminen ja myös henkinen alistumisen tila, on saanut minut tuntemaan voimakkaitakin dominoivia ajatuksia ja henkisellä tasolla olen eräänlainen switch, mutta en toteuta sitä nyt sanotaanko juuri mitenkään.
Aikanaan olen kokenut vaihtoehtoa a) sillä rajauksella, että kumpikaan ei ollut D. Molemmat satuttivat, eikä ketään oikeasti kuitenkaan alistettu. Nyt tilanne on b), jos sitä tulee kokeiltua, aika näyttää.
-
Mä olen vasta hiljan löytänyt itsestäni kytkimen ja samalla huomasin, ettei kuka tahansa saa sitä käännettyä. Useimpien kanssa tulen aina olemaan Rouva, vaikka toivon löytäväni ihmisen joka laittaa minut kuriin ja ojennukseen. Ehkä vastaan siis B.
-
Vastaan A ja että voisin olla suhteessa vain yhdessä roolissa.
-
Vastaan:
A )
ja
B )
ja voisin olla. Kaikki riippuu niin monesta tekijästä.
Kyllä, juuri näin.
edit, typo
-
Molempia saman ihmisen kanssa. Pääasiassa olen parisuhteemme dominoiva osapuoli, mutta toisinaan myös mies innostuu siihen asemaan.
Kuitenkin täytyy sanoa, että eri rooleissa nautin eri asioista. Dominoivana nautin kivun aiheuttamisesta, nöyryyttämisestä, maskeista, muista leluista, sitomisesta ja palvelusten teettämisestä. Alistuvana nautin aika perinteisesti naisena siitä tunteesta, kun mies ottaa rajusti kyselemättä haluanko ja tuntuuko tämä nyt hyvältä. Toisinaan myös sidottuna oleminen ja pieni piiskailu on mukavaa, mutta enemmän niistä saan nautintoa, kun olen itse se joka päättää. Rakastan sitä, jos minut sidotaan kiinni ja kiduttavan hitaasti härnätään leluilla, sormin ja suulla, ennen kuin annetaan laueta.
-
A ja B. Voin olla suhteessa vain toista. Yleensä minulla on ollut useita suhteita samaan aikaan, joten jos monogaaminen pitäisi olla, niin saattaisin vuosien saatossa kaivata tilaisuutta toteuttaa toistakin puoltani. Isabellan kanssa samoilla linjoilla siis.
-
joo olen kanssa molempien kannalla riippuen tilanteesta jos toinen on switch kanssa niin sit se onnistuu molemmin päin et kumpi nyt sit on kummassa roolissa? Mut sit jos toinen on subbari niin siinä tapauksessa se toimii vain itse alistajan roolissa mutta molempiin on kyllä kiinnostus. Eli sit joutuu etsimään halutessa myös alistajan.
-
A ja B
Voisin myös olla suhteessa jossa olen vain yhdessä roolissa. Silloin se roolini pitäisi olla sub!
-
Kyllä se tuo A on.
Katson, että roolit ja niillä leikkiminen on kuin avaisi omaa mielentilaansa.
Välillä on ihana olla kova, sadisti, välillä hellittävänä ja alistuvana.
Minulle eri ihmisten kanssa eri rooleja. Harva mies vain on sellainen, että molemmat roolit käyvät heille.
Yksi sellainen on, onneksi.
Pidän kyllä siitä myös, että on myös oma Master, jolta en odotakaan alistumista. Häntä voin kuitenkin härnätä turvallisin mielin hiukan ylittämään rajoja...
On ihanaa, että saa olla muitakin miehiä kuin yksi.
Naisen vielä toivoisin löytyvän.
-
Minulle koko jutun juoni on leikissä, sellaisessa jossa leikitään ainakin vallan, alistamisen, kivun, satuttamisen tunteilla. Se, mikä kulloinkin on rooli leikissä, riippuu dynamiikasta leikkikumppanin kanssa - en osaa haluja ja tahtomisia ihan tyhjiössä synnyttää.
Jos harrastaisin urheiluvertauksia, sanoisin, että tämäkin puuhailu voidaan palauttaa jalkapalloon (kuten lähes kaikki inhimillinen toiminta). Peli on suuri ja arvokas, ja siinä voi olla vasempana pakkina, kymppipaikalla, valmentajana tai tuomarina. Ja aina on hauskaa!
Siis: A, B ja en osaa sanoa (siis että voisinko olla ikuisesti vasen pakki).
-
Riippuu oikeastaan täysin vastapuolesta, olen ollut suhteessa, jossa olin ainoastaan dominoiva, nykyisin sekä että, ja voisin hyvin kuvitella olevani oikean ihmisen kanssa myös täysin alistuva (no, nykyään hiukka enemmän sinne kallellaan :P )
-
Parisuhteessani A, ainakin teoriassa. Tosin siirtymät ovat pitkiä, ja juuri nyt tuntuu, että jos yrittäisin asetella aivoni bottom/sub/maso rooliin, niin se kestäisi ja tuntuisi tosi vaikealta.
Muuten ehdottomasti B. Ei mitään harmaan sävyjä, puhtaan mustavalkoista toimintaa. Olen vissiin vähän jäykkä ja hierarkinen, tykkään, että on selkeät pelisäännöt ja roolit. Ajatus, että yrittäisin dominoida ihmistä, jolle olen alistunut, tai jonka olen antanut piiskata itseni sinisenkirjavaksi, tuntuu ihan hullulta ja absurdilta, ja sama toisinpäin.
Näin meitä on monenlaisia. ;)
-
Omat: A
Muut: B
8)
-
Parisuhteessani A, ainakin teoriassa. Tosin siirtymät ovat pitkiä, ja juuri nyt tuntuu, että jos yrittäisin asetella aivoni bottom/sub/maso rooliin, niin se kestäisi ja tuntuisi tosi vaikealta.
Muuten ehdottomasti B. Ei mitään harmaan sävyjä, puhtaan mustavalkoista toimintaa. Olen vissiin vähän jäykkä ja hierarkinen, tykkään, että on selkeät pelisäännöt ja roolit. Ajatus, että yrittäisin dominoida ihmistä, jolle olen alistunut, tai jonka olen antanut piiskata itseni sinisenkirjavaksi, tuntuu ihan hullulta ja absurdilta, ja sama toisinpäin.
Näin meitä on monenlaisia. ;)
Tämähän on mielenkiintoinen diskuteeraus. Minä taas taidan saada kiksejä siitä(kin), että ne roolit heittävät volttia. Se, että ihminen joka jokunen aika sitten alistui minulle onkin nyt piiskan kahvapäässä (tai vastaavaa), tuntuu antavan lisää virtaa. Ja sama toisinpäin. Olen sitä miettinyt, että veisikö jommassa kummassa roolissa pidempään oleskelu asioita jollakin kiinnostavalla tavalla pidemmälle. Luulen, että ei - ei ole vain kärsivällisyys riittänyt. On alkanut tuntua hullulta ja absurdilta ;D Varmaan tämä nyt sitten tarkoittaa, että en saa niin paljon irti pelisäännöistä ja rooleista. Vaan enemmänkin niiden rikkomisesta. Ja osittain ristiriitaisitakin tunteista joita siinä syntyy. Ristiriidat :love:
-
Switchaatteko
a) saman ihmisen kanssa eri rooleissa (välillä D, välillä s)
Kyllä
b) eri ihmisten kanssa aina samassa roolissa (D:n kanssa aina s, s:n kanssa aina D)
Kyllä
Voisitteko olla suhteessa jossa olette vain yhdessä roolissa vai onko switchiys niin "se juttu" ettei voi tyytyä vain jompaan kumpaan osaan?
Juu, mutta siinä tapauksessa polytellen.
Ja asian pohtiminen synnytti myös hiukan monisanaisemman kuvauksen siitä mistä mää tykkään - täältä se löytyy heille joita asia kiinnostaa http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=7580.0.
-
Tuli tässä aamutuimaan pähkäiltyä switchejä :)
Itse kun en ole moiseen kauhean taipuvainen niin mietiskelin että miten tuo homma toimii käytännössä.
Switchaatteko
a) saman ihmisen kanssa eri rooleissa (välillä D, välillä s)
b) eri ihmisten kanssa aina samassa roolissa (D:n kanssa aina s, s:n kanssa aina D)
vai molempia?
Voisitteko olla suhteessa jossa olette vain yhdessä roolissa vai onko switchiys niin "se juttu" ettei voi tyytyä vain jompaan kumpaan osaan?
Jos olen kunnollisen switchin kanssa suhteessa niin roolit vaihtuu. Optimaalisesti vaihtuu ilman erillisiä etukäteissopimuksia, voi vaihtua jopa lennosta, mutta jos olen switchmäisen subin/subimaisen switchin kanssa, kuten enimmäkseen on käynyt, olen ottanut luontevasti itse sen D:n roolin. Olkoon tämä pohjustus vastaukselleni, että A) saman ihmisen kanssa pyrkii olemaan välillä D ja välillä S ja eri ihimisten kanssa se on sitten ollut se että S:n kanssa aina D, mutta en ole kokenut voivani olla suhteessa jossa minulla olisi vain D:n rooli. Kaipaan vaihtelua siihen, sen verran switch olen.
-
Tällä hetkellä olen parisuhteessa, jossa ei aiemmin syystä tai toisesta ollut BDSMää, mutta tässä asiassa on tapahtunut miellyttävä muutos. Olemme molemmat switchejä, ja rooleja vaihdellaan lennosta tai lyhyenkin ajan sisällä. Esim. illalla voi olla itsellä fiilikset, että haluan hallita ja olla top ja aamulla olen aivan valmis alistumaan, paljon on kiinni henkisestä tilasta. Eli kohta A ainakin toimii, B kohdasta en oikeastaan vielä tiedä, ainoastaan sen, että en voisi olla suhteessa, jossa en pääse toteuttamaan tuota subi-puolta. Tätä kaipasin pitkään suhteeseemme, mutta en tiedä, voisinko olla pitkässä suhteessa myöskään niin, että olisin vain sub, ei ole tästä kokemusta.
-
tuli nämä mieleen kun kontakti-impro-sessioissa ollut tässä keväällä. Vaikka on suht viattoman kehokosketuksen tasolla, eri henkilöiden välillä syntyy aika luonnostaan tietty moodi. Joidenkin neitien kanssa aika luonnostaan tulee otettua dominoivampi rooli. Tietysti eri asia kuin kinkyily, mutta varsin kiintoisaa kelailla näitä kohdatessa nimenomaan melko tuntemattomia henkilöitä joista ei ole ennakkokäsityksiä
-
A ja B, riippuu hirveästi henkilökemioista.
Jos minulle halutaan alistua olen suvereenisti D
Jos minä haluan alistua luulisin olevani kyllä ihan täysin s
Näissä D/s on henkisenä asetelmana aika selkeä (ja suhteessa muutenkin syvempiä asetelmaa tukevia kemian tasoja), enkä varmaan voisi kuvitella ryhtyväni switchaamaan näiden tyyppien kanssa.
Roolia vaihdan vain switchin kanssa, jos henkilön kanssa homma kulkee hyvin. Kahden switchin leikkimistä en omalla kohdalla miellä oikeastaan alistumiseen liittyväksi D/s-toiminnaksi, koska rooliin sidottu henkilökemioiden aspekti yleensä jää vajaammaksi.
Vaikka uskon että tässäkin voi olla paljon variaatiota, sillä esimerkiksi tapoja olla dominoiva on niin erilaisia. En itse ole ainakaan vielä törmännyt switchiin(lue: henkilöön jonka kanssa voin switchata), jonka kanssa tavoittaisin sen tyyppisen henkisyyden, jota D/s mielestäni vaatii.
Muuten switchaaminen on kyllä hassunhauskaa puuhaa.
Pää-asiassa näin. Roolit tosin ei varmaan kellään ole ihan kiveen hakattuja ja toisinaan sitä löytää itsestään uusia puolia tai joku osa nousee enemmän pinnalle. Kaikesta nautin hyvällä ruokahalulla. Mulle se kymppanin persoona ja yhteys on kumminkin niin paljon isompi asia kuin roolidynamiikka, et en osaa nyt priföörata näistä mitään. Polyna mahdollisuudet ovat onnekseni monenmat.
-
En ole paljoa kokeillut roolin vaihtamista mutta omista pienistä kokemuksista sanoisin sen verran että jokaisessa ihmissuhteessa jokin rooli tulee luonnostaan. Joissain suhteissa tuntuu luontevalta olla aina s, joskus taas switchaaminen tulee kuin itsestään - riippuu henkilökemiasta :-)
-
Viihdyn samassa tai eri rooleissa saman tai eri ihmisten kanssa.
Yhtäsuuren tyydytyksen saan molemmista rooleista, joten sinänsä roolilla ei ole väliä kunhan on rooli :-
Br. Make
-
Itselläni homma alkoi silloin nuorempana lievästä orjuudesta ja eteni kumppanin kanssa kaikenlaista alistumista kokeillen. Sitten huomasin, että alistuminen alkoi muuttua kokonaisvaltaisemmaksi, eli pelkkä jalkojen nuoleminen ei enää riittänyt. Meni vuosia ja vanilja-panojen ohessa pelasimme kohtalaisia valtapelejä kunnes kumppani kertoi haluavansa itsekin joskus alistua. Olihan siitä ollut puhetta tietysti ja jotain oltiin kokeiltukin mutta tuon yhden keskustelun jälkeen rupesin säännöllisesti Masteriksi. Se tuntui välittömästi hyvältä ja jotenkin tuntuu, että löysimme sitä kautta "sen oikean" tavan harrastaa seksiä. Siitä on tietysti jo vuosia mutta nykyisin harrastan alistumista hyvin harvoin ja valikoitujen naisten kanssa. Pääasiassa siis Masterina viihdyn. Vaihtelu ei sinänsä ole mikään periaatekysymys vaan liittyy vahvasti siihen, kuinka koen oman seksuaalisuuteni.
-
Se vähän riippuu. Parisuhteessa tai vakisessiokumppanin kaipaan ehottomasti switcheilyä, en pysty tyytymään vaan yhteen rooliin. Yksittäisistä sessioista ei ole kertynyt vielä kauheasti kokemusta, koska olen jotenkin vältellyt pelkkiä s- tai D-rooleja melko aktiivisesti.
Switcheys vaikuttaa ainakin mun kohdalla myös siihen, miten syvälle sub- tai domspaceen pääsen. Mun on todella vaikea olla kaikkeen alistuva sub, joka tekee niinkuin D sanoo. Kyseenalaistan ja olen joidenkin luokitusten mukaan niin brat kuin olla voi :D Mutta toisaalta, en osaa olla kauhean jämäkkä D:kään. Mulle sessioinnit on kaikista miellyttävimpiä silloin, kun niiden aikana ei noudateta tiukkaa D/s-kaavaa, vaan kaikesta voi keskustella ja roolijako on todella häilyvä.
Tietysti kaikki riippuu myös henkilökemioista. Joistain henkilöistä vaan huokuu sellanen karisma ja auktoriteetti, että alistuminen tulee multa luonnostaan.
-
Silleen milleen mieli tekee milloinkin ;D ;D
No harvoille pystyn kunnolla alistumaan ja kun semmoisen henkilön löydän kehen luotan 100% niin sille sitte seksihommissa alistun.
Vaikeampi mun on niille subiksi yhtäkkiä alkaa ketä alistan mutta on sitä sellaistakin roolinvaihdosta yhteen aikaan ihan menestyksekkäästi tullu kokeiltua ;)
-
Mä olen lähiaikoina kyllä ollut enempi D vaikka s:kin musta löytyy. Switchiksi silti itseni miellän vaikka hyvin harvalle alistun. Toki on poikkeuksia ja nuo poikkeukset on yleensä sit niin että switchaillaan ihan suunnittelemata tai joskus jopa sovitusti. Sekin on sellainen mystinen juttu, että joskus sitä vaan huomaa kesken session olevansa Dommena vaikka subina aloitti ja vice versa. Toki harvemmin, mutta on siis täysin mahdollista switchailla saman ihmisen kanssa, ihan silleen randomisti. Jotenkin musta tuntuu luonnolliselle ottaa se "rooli" joka sillä hetkellä tuntuu itsestä hyvälle. Ei kyllä vielä ainakaan oo tullut vastaan tilannetta jossa moelmmat haluis alistuu. Dommeilal on molemmat koittaneet ja sit se on painin paikka ja voittaja Dommeilee :D
-
Mä oon yhden keskustelun myötä jäänyt viime aikoina tätä miettimään. Mulla se on niin voimakkaasti henkilökemioista kiinni, mikä puoli seksissä musta tulee esille, että en pysty laittaa itteäni vaan yhteen boxiin. Arkiminä on hyvinkin vahva ja dominoiva, sadistisuus mussa herää silmänräpäyksessä, tilanteessa kuink tilanteessa ja se on ehkä se helpoin rooli omaksua seksin suhteenkin. On kuitenkin olemassa henkilö, jolle mä alistun oikeissa olosuhteissa, ja sitten on henkilö jonka kanssa seksissä olen masokistin roolissa.
Näitä kahta viimeksi mainittuja tyyppejä, heidän kaltaisiaan, ei vain ole olemassa juurikaan. Tosin heitä kohtaan myös pystyn helposti ottaa sen dominoivan asenteen.
Ehkä tämä on sitä ultimate-switchausta sitten? ;D Vastaan siis molemmat.
-
En osaa sanoa olenko itse Switch vai Dominantti. Aloitin urani alistuvana poikasena. Tämä suhde oli suhteellisen sadomasokistinen. Tuon suhteen jälkeen olen ollut kaikissa ei-vanilija-suhteissani dominoivassa roolissa. Alkuun minulla saattoi vielä olla Switch-henkisyyttä, mutta näiden suhteiden aikana se on kyllä kadonnut. Samalla tavalla olen myös ajautunut SM:stä D/s:ään. Uskon samalla tavoin kuin muutama edellinen kirjoittaja, että sopivan kumppanin kanssa voisin jälleen löytää bottom-puoleni, mutta tällä hetkellä siihen on kyllä pitkä matka. Yksi tärkeä syy siihen on se, että alistuvassa roolissa sain kiksini S/m:stä, kun taas alistavassa roolissa kiksini tulevat D/s:stä.
Odotan ilolla mihin suuntaan elämäni minua vie :)
-
Mä oon sillä tavalla aika joustava, että voin olla jossain suhteessa puhtaasti D tai sitten switchata, mutta alla olen pääsääntöisesti bottom enkä subi. Tuosta s-puolesta on sen verran vähän kokemusta, että on vaikea sanoa minkälaista se olisi. Toistaiseksi kun on elämässä tullut vastaan vasta yksi ihminen, joka sellaiset fiilikset herätti ja tämä ei sattunut muilta osin sitten olemaan yhteensopiva.
Yksi iso juttu, joka omalla kohdallani vaikuttaa siihen mihin suuntaan spinnaa on se, onko elämässä runsaasti muuta stressiä vai ei. Stressi vähentää ainakin omalla kohdallani kykyä olla päällä - ne halut löytyvät kuten aiemminkin, mutta kykyä toteuttaa niitä ei samalla tavalla ole. Tämä johtunee siitä, että stressi ainakin omalla kohdallani heikentää kykyä lukea tilannetta ja muuttaa toimintaa siten, että voidaan silti päästä johonkin fiksuun suuntaan. Tyyppiesimerkkinä vaikka se, että subi reagoikin negatiivisesti eikä odotetulla tavalla siihen mitä tehdään ja pitäisi löytää uusi suunta toiminnalle.
-
Minusta ei kyllä enää subia saa kuin ihan muutamalle upealle herrasmiehelle tuolla eteläisessä suomessa. Muuten toimin jokaisessa suhteessa hyvin dominoivassa roolissa... Ja nautin siitä suunnattomasti.
-
Tuli tässä aamutuimaan pähkäiltyä switchejä :)
Itse kun en ole moiseen kauhean taipuvainen niin mietiskelin että miten tuo homma toimii käytännössä.
Switchaatteko
a) saman ihmisen kanssa eri rooleissa (välillä D, välillä s)
b) eri ihmisten kanssa aina samassa roolissa (D:n kanssa aina s, s:n kanssa aina D)
vai molempia?
Voisitteko olla suhteessa jossa olette vain yhdessä roolissa vai onko switchiys niin "se juttu" ettei voi tyytyä vain jompaan kumpaan osaan?
Useimmiten B. Mutta on sitä tullut A:takin kokeiltua.
Voisin olla ja olenkin suhteessa, jossa olen vain yhdessä "roolissa". Mutta en näe haitaksi jos päädyn suhteeseen, jossa roolit vaihtelevat.
-
Vaihtoehto A.Omalla kohdallani olen huomannut,että kaipaan vaihtelua pitkässä juoksussa.Muutkin vaihtoehdot toimivat, jos kumppanit vaihtuvat ja roolijako sen myötä.Tosin, omalla kohdallani en ole valmis menemään kovin pitkälle, jos en tunne kumppania ennestään
-
Tuli tässä aamutuimaan pähkäiltyä switchejä :)
Itse kun en ole moiseen kauhean taipuvainen niin mietiskelin että miten tuo homma toimii käytännössä.
Switchaatteko
a) saman ihmisen kanssa eri rooleissa (välillä D, välillä s)
b) eri ihmisten kanssa aina samassa roolissa (D:n kanssa aina s, s:n kanssa aina D)
vai molempia?
Voisitteko olla suhteessa jossa olette vain yhdessä roolissa vai onko switchiys niin "se juttu" ettei voi tyytyä vain jompaan kumpaan osaan?
Joku joskus kysyi, vaihdanko mä kesken kaiken roolia ja miten se menee.. "snätch" ja vaihto, "snätch" ja takaisin - ja sit taas flip - flop ..? ;D
Vastaan siis A. Enkä voisi olla pitkässä suhteessa vain yhdessä roolissa aina ja ikuisesti. Silloin kun alistuminen kiihottaa ja subina olo on täyttymystä, olen sub. Varsinkin jos mieheni on D. Mutta jossain vaiheessa tyytyväisyys rakoilee, levottomuus kasvaa ja omat fantasiat alkavat sisältää kaikkea muuta. Eikä enää kiihota alistua. Sen jälkeen tulee vähän kamppailua, valta täytyy ottaa, ei mieheni ihan noin vain alistu. Ja sitten jossain vaiheessa asetelma alkaa muistuttaa tilaa jossa minä olen D ja mieheni alistuu. Jotenkin noin se menee..
-
Sekä että.
Jos vastapuoli on vain jotakin, niin sillä mennään. Toisen kytkimen kanssa vaihdetaan moodeja, jos siitä on sovittu.
Sitten voi kompensoida muilla suhteilla, eli osa-aikaratkaisut ja eri lajeja.
Yhden sadistin kanssa sovittiin, että saan sen verran hälle aiheuttaa kipua, että hieron :P
-
Muistaakseni olen aina sessioinut niin, että kivun antajat ja saajat ovat olleet erillään.
Tosin viime aikoina olen ollut ennemminkin palvoja kuin kipulutka silloin kun en oo itse ollut masteroimassa.
Koska olen villimies, kyllä mä näkisin että nämä voisivat vallan mainiosti yhdistyä yhdessä ihmisessä.
"Is this blood yours or mine?"
-
Oon switchannut parin ihmisen kanssa ihan suhteiden alussa, kun molempien bdsm-mieltymykset on nousseet esiin ja olemme päässeet niitä toteuttamaan. Kokeilujen jälkeen minulle on langennut alistujan rooli enkä ole sitä pahakseni pannut :D
-
Ei ole ollut BDSM suhteita kun noissa tavan suhteissakin tuppaan olemaan sen verran huono että yleensä vihataan/pidetään tylsinä toisiamme jo muutaman sanan vaihdon jälkeen kun ei vaan mun nihisilistinen maailman katsomus kovin monen ihmisen kanssa mätsää saati sitten viel seksi ja fetissi jutut, aika vähän olen BDSM foorumeilla myös pyörinyt seuraa etsimässä koska käsitykseni käyttäjistä on varatut naiset joilla 10 miestä ja sit taas nää epätoivoiset keski ikäset ukot jotka postaa jotain nahkapöksy kuviaan mökiltään. Ilmeisesti kuitenkin tämä homma taitaa olla kääntymässä ja meitä alle 30v ihmisiäkin tänne eksynyt.
Se on minulle myös omituista että niin moni ei pidä fetisismistä BDSM:ssä kun itse pidän shibari juttujakin jo lähinnä vaniljana ellet sitten lähde urheilemaan ja tee sellasta seksikeinua katosta roikkumaan kun subin sidot.
-
Saman kumppanin kanssa vaihdellaan rooleja.
-
Miten tämä nyt oli pompannut keskustelun kärkeen kun olen juuri kymmenen minuuttia sitten switchannut (ja sitä tapahtuu harvoin)? :P
Mutta joo, saman kumppanin kanssa tapahtuu. Ei minulla ikinä ole edes mitään sekundaarikumppaneita ollut.
-
aika vähän olen BDSM foorumeilla myös pyörinyt seuraa etsimässä koska käsitykseni käyttäjistä on varatut naiset joilla 10 miestä ja sit taas nää epätoivoiset keski ikäset ukot jotka postaa jotain nahkapöksy kuviaan mökiltään. Ilmeisesti kuitenkin tämä homma taitaa olla kääntymässä ja meitä alle 30v ihmisiäkin tänne eksynyt.
En tiedä oliko tämä pilke silmäkulmassa kirjoitettua ja luen kuin piru raamattua, mutta pakko korjata että kyllä täällä porukassa on paljon niin yksiavioisia kuin polyjakin (nahkahousuilla ja ilman) ja molempia runsain määrin sekä alle että yli 30-vuotiaissa.
-
Itse en pysty dominoimaan henkilöä, joka dominoi minua.
En tiedä, ehkä siinä on tämmöselle riiviölle pähkinä mietittäväksi.
Hyvon harvoin edes dominoin enää ketään.
-
A, mutta teoriassa myös B (en hae dominoivaa seuraa, mutta voisin olla myös suhteessa jossa olisin vain s, ja olen ollut tyytyväinen suhteissa joissa olen vain D). Milaisia fiiliksiä kumppani herättää, millaisen paikan hän ottaa luontevasti, siihen miellelläni lähden mukaan. Kun toiseen tutustuu syvemmin, luonnistuu läpsystä vaihto -switcheily. Haen D/s-suhteilta mm. omanlaistaan "tehokkuutta" lähisuhteisiin (perusesimerkkini; kun halutaan katsoa legfa, ei käytetä leffan pohtimiseen puolta tuntia, vaan D päättää), joten silloin kun switschaus lisää hyvää suhteeseen, sitä tehdään.
-
Meillä tuo vaihtaminen sujuu kans helposti. Kun jompi kumpi tekee aloitteen seksiin ja alamme touhuilla, ei siinä vaiheessa välttämättä edes tiedetä miten tilanne kehittyy. Yleensä se vain etenee johonki suuntaan ja sit sovitaan että tehdääs näin tällä kertaa.
-
Tämähän on mielenkiintoinen diskuteeraus. Minä taas taidan saada kiksejä siitä(kin), että ne roolit heittävät volttia. Se, että ihminen joka jokunen aika sitten alistui minulle onkin nyt piiskan kahvapäässä (tai vastaavaa), tuntuu antavan lisää virtaa. Ja sama toisinpäin. Olen sitä miettinyt, että veisikö jommassa kummassa roolissa pidempään oleskelu asioita jollakin kiinnostavalla tavalla pidemmälle. Luulen, että ei - ei ole vain kärsivällisyys riittänyt. On alkanut tuntua hullulta ja absurdilta ;D Varmaan tämä nyt sitten tarkoittaa, että en saa niin paljon irti pelisäännöistä ja rooleista. Vaan enemmänkin niiden rikkomisesta. Ja osittain ristiriitaisitakin tunteista joita siinä syntyy. Ristiriidat :love:
Kyllä, juuri näin.
Kaipa sitten nämä "tyylisuunnat" itsellä on vaan niin alisteisia itse suhteelle. Valtaosan ajasta olen "D" ja se on se luontevampi rooli ja sen mukaan peuhataan yleensä, mutta sitten kun saa sen toisen dominoivan puolen esiin ja itsensä psyykattua "subiksi", niin onhan se ihan mahtavaa vaihtelua.
Ainakin itsellä se on juuri sitä kliseistä, että kun arjessa pitää homman ohjaksissa, niin on valtavan rentouttavaa antaa toiselle ohjat ja saada muistutus kuolevaisuudestaan :)
Ja ainahan jotain antipatiaa kertyy jota molempien mukava saada kuvaannollisesti purkaa, vaikka ei toki se ole päällimmäinen ajatus.
Uskon että kaikissa ihmisissä on molemmat puolet kun niitä saa toteuttaa luottamuksellisesti ja ilman pelkoa arvostelusta toteuttaa.
Oishan se nyt tolkuttoman tylsää vetää samaa kaavaa aina ;) ;) ;)
-
Jos kumppani on switch olen myös hänelle switch ellei muuta syystä tai toisesta sovita, jos hän on vain sub tai Dominoiva, niin sitten olen vastinkappale. Minulle on kuitenkin tärkeää päästä toteuttamaan molempia puoliani, joten viimeksi mainituissa tapauksissa asiasta on sovittava joku järjestely (esim. voi harjoitta tätä puolta muiden kanssa).
-
Tuo riippuu täysin suhteen luonteesta. Jos kyseessä on monosuhde niin ainoa oikea vaihtoehto on toinen switch, siinä tulee kumpikin puoli toteutumaan ja vain toinen switch tuntuu ymmärtävän henkisiä tuntemuksia sen fyysisen puolen lisäksi.
Mutta jos polysuhde tai muunlainen järjestely niin voin olla dommen tai subin kanssa ja harrastaa toista puolta muiden kanssa.
Voin myös olla monona jonkin aikaa subina tai dommena, mutta kyllä se toinenkin puoli aina puskee läpi ja se ei yleensä tiedä hyvää suhteelle sillä vain toiseen puoleen suuntautuneet ihmiset eivät kykene yhtäkkiä switchaamaan. Itselle se on vähän niin että en kykene olemaan kokonnainen jos olen vain puolikkaassa roolissa. Kummankin jutun toteuttaminen ja nauttiminen ovat avainasemassa ja toisinaan aidon switchin kanssa voi jopa kesken leikin rooli vaihtua, myös tiettyä hyvin kutkuttavaa arvaamattomuutta on aina ilmassa ja vaikka olisit sillä hetkellä dominoivalla tuulella saatat silti joutua itkemään tolppaan sidottuna ja pakarat punaviiruja täynnään.