#metoo

[Najwa]

Viitaten Pipin aloitukseen niin, tässä on vähän tirkisteltävää.

Messutilojen aula. Arki ilta, kello on noin kuuden kieppeillä. Takana kahdeksan tuntia kerrontaa laitteiden välisestä langattomasta kommunikoinnista. Messuständillä seisomista ja vastaamista tiukkoihin teknisiin kysymyksiin. Äijiä ympärillä kuin meren mutaa. Nainen, vastavalmistunut insinööri, alle 30 vuotta noin puolitoista metriä pituutta, seisoo tuon kaiken keskellä ja selittää nikaleen jos toisenkin hienoja ominaisuuksia. Kaikki sujuu hyvin. Itseasiassa loistavasti. Nainen on intoa täynnä, koska hän on pystynyt vastaamaan asiakkaiden kiperiin kysymyksiin. Hän on ollut ensimmäisillä messuillaan ja hoitanut oman osuutensa  ammattimaisesti. Upea suoritus asiantuntijana.

Tulee kuulutus, että lämpiössä on avattu buffet ja juomatarjoilu on alkanut. Messuvieraat siirtyvät lämpiöön. Nainen suuntaa vessaa. Hetken kuluttua hän astuu takaisin aulaan ja haluaisi suunnata lämpiöön kolleegoiden ja muiden vieraiden seuraan, mutta...

..hän ei pysty liikkumaan oven edestä askeltakaan. Hänen edessään seisoo kookas viinalta haiseva mies. Mies on naista puolimetriä pidempi. Leveä. Mies estää lähtemisen. Aula on tyhjä, paikalla ei ole muita. Mies ei koske naiseen kertaakaan. Hän vain uhoaa. Hän liikkuu edestakaisin levottomasti. Hän tuijottaa naista. Aluksi nainen yrittää huumorilla ohittaa ikävät kommentit ja päästä miehen ohitse. Mieluiten koskematta. Mies tulee aina eteen. Mies ei pidä kovaa ääntä, hän mumisee agressiivisesti.  Hän heiluttaa rahatukkoa naisen naaman edessä. ”Mulla on varaa kehen tahansa naiseen tässä kaupungissa!” Katse harittaa. Mies lyö nyrkillä rahatukkoa. ”Sano hinta niin mä maksan!” Viina haisee. ”Haluutko tietää mitä mä sulle tekisin?” Sylkeä lentää naisen kasvoille.

Epätoivo pääsee pintaan, perästä nousee pelko, sitten tulee shokki ja lopulta lamaannus.

***

Oliko tämä ahdistelua? Olisko minun pitänyt kyetä selviytyä huumorin keinoin? Pitäisikö minun nyt miettiä sukupuolijakaumaa? Onko ylläoleva tapahtuma mielipideasia? Tai huumoria?

***

#metoo on joillekkin meistä vain facehömppää. Joillekkin meistä se on eka kerta kun uskaltaa ilmaista julkisesti, että saatana, minua on ahdisteltu!

[Rotikka]

Voi teitä nillittäjiä, ootte niin kärkkäinä ottamassa esiin kuvitellun sukupuolisyrjinnän, että koko asia unohtuu. En sanonut missään etteikö nainen saisi puolustaa kumppaniaan. Vetäkää happea.

[Apollyon]

Oisko se Rotikka kummiskin niin, että sanoit vähän hölmösti ja sitten porukka sanoi sulle, että sanoit vähän hölmösti?

--

Nyt analysoitava postaus yksilöi nimenomaan miehet ja siksi on ihan aiheellista ilman sen suurempaa draamaa sanoa, että sukupuoli ei varsinaisesti ole vaikuttava tekijä siinä, pitääkö mennä väliin vai ei.

[Nick]

Oisko se Rotikka kummiskin niin, että sanoit vähän hölmösti ja sitten porukka sanoi sulle, että sanoit vähän hölmösti?

--

Nyt analysoitava postaus yksilöi nimenomaan miehet ja siksi on ihan aiheellista ilman sen suurempaa draamaa sanoa, että sukupuoli ei varsinaisesti ole vaikuttava tekijä siinä, pitääkö mennä väliin vai ei.

Tuo lähinnä esiin kommentoijien kapasiteettia. Luetaan jotakin mitä ei viestissä ole. Jos ajatellaan pari nopanheittovuoroa eteenpäin niin....... 

Wiion lait pätee edelleen.

[Rotikka]

En yksilöi ketään jos on väliin menemisestä kyse. Hädässä kelpaa mikä vain apu. Jos joku internetin valkoritari haluaa väkisin ymmärtää sanani niin, että pääsee nettinillittämään sukupuolirooleista ja tasa-arvosta, niin se on hänen asiansa. Mä en jaksa.

Lady Whip tuolla mietiskeli miten D/s kuvio vaikuttaa puolustamiseen. Että voiko esim sub puolustaa Deetä. Submiehenä kommentoin että voi ja pitää. Ja sanon edelleen, hengittäkää nyt paperipussiin, että se on miehen rooli. Perustuen jo fysiologisiin syihin. Jostain aivan ihmeellisestä syystä suurin osa pelastus- ja suojeluammateissa olevista on miehiä. Tässä en edelleenkään sulkenut pois naisauttajaa, tiedoksi teille riitaa haastaville sankareille. Vitsi multa loppuu koht rautalanka.

[reea]

Oliko tämä ahdistelua? Olisko minun pitänyt kyetä selviytyä huumorin keinoin? Pitäisikö minun nyt miettiä sukupuolijakaumaa? Onko ylläoleva tapahtuma mielipideasia? Tai huumoria?

Kiitos kokemuksesi jakamisesta! Juuri tällaista ahdistelu tavallisimmillaan on, tai ainakin minuun kohdistuneet ahdistelut ovat olleet. Tässä sukupuoli tulee esille yhdellä merkittävällä tavalla, ja se on kunkin sukupuolen tyypillinen koko. Jos tilanne olisi ollut toisin päin, pienikokoinen nainen blokkaamassa isoa miestä, mies tuskin olisi tuntenut oloaan yhtä uhatuksi. Selkeä fyysinen ylivoima tekee tilanteesta extrapelottavan ja ahdistavan. Ei ahdistelu tietenkään toiseenkaan suuntaan kivaa tai okei ole, mutta huomattavasti pahempi tilanne on, kun siihen liittyy fyysinen uhka. Usein, ei aina, tilanne on tämä juuri näin päin.

[Piilukko]

Kuka seksuaalihäiritsemään minua. Sellaiseen olisi tarvetta.

Huumori on tehokas keino purkaa ahdistusta ja epämukavia asioita. Pitäisi kuitenkin olla varuillaan sen suhteen, ettei samalla vähättele tai lakaise maton alle vakavaa asiaa.

Tälläistä läppää tulee hyvin usein vastaan, eri tahoilta, siksi poistin kirjoittajan nimimerkin. En osoita kommenttiani suoraan hänelle, vaan yleisesti.

[Piilukko]

Aivan vila.
Entä nämä kinkysuhteet, D/s-suhteet.
Voiko sub odottaa Dommeltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.
Tai voiko Domme odottaa subiltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.

Entä jos maskuliini sub ottaa askelia takavasemmalle ja jättää D:n hoitamaan oman ahdistelu/häirintätilanteesta poispääsyn yksin. Voiko subilta edes odottaa sitä, että hän puolustaa Dommeaan.
Kaipa nämä ovat suhdekohtaisia. Kuka pystyy mihin.

Oli D/s asetelma miten päin vain, pidän hyvin kyseenalaisena miestä joka ei puolustaisi kumppaniaan. Kaikki sukupuoliroolit ja vanhanaikaisuus ei ole automaattisesti pahasta.

Muutaman kerran ovat vanhemmat irstaat naiset minua poloista yöelämässä ja jossain duuneissa ahdistelleet. Siinä ei ole mitään todellista uhkaa, joten suhtaudun asiaan huumorilla. Se on elämää ja olisin tosi vaivaantunut jos joku rupeasi minun puolestani metoo-kampanjoimaan...

Kun itse näen mahdollista ahdistelua, katson ahdisteltavan kasvoja: onko negatiivisia vai positiivisia positiivisia tunteita. Tietysti jos kyse on akuutin näköisestä tiltnateesta, menen väliin ja kyselen/pahoittelen huonoa tilannearviota jälkeenpäin. Mutta tilanteissa, jotka voi tulkita kevyeksi molempien osallistujien vapaaehtoisuutta kunnioittaviksi katson osallistujien naamasta, pitäisikö puuttua vai ei. Menen väliin oli tilanteen sukupuoliroolit miten tahansa. On harmillista, että kulttuurimme mieheys ei oikein tälläistä kestä, siksi yritän parhaani mukaan mennä väliin huomaamattomasti.

"Todellista uhkaa" ja sen paikallaoloa on vaikea ulkoapäin määritellä. Esimerkiksi tässä ketjussa keskusteltu "jäätyminen" on ilmiö, jonka voi ulkoapäin nopeasti tulkita esimerkiksi välinpitämättömyydeksi.

Minulle ahdistelun sivustaseuraaminen tai kokeminen eivät ole "vain elämää", vaan puuttumista vaativaa huonoa käytöstä. Ihminen hyväksyy normaaliksi hvin helposti todella ikäviäkin asioita, ja vaikka elämme rauhallisessa ja päällisin puolin hyvässä ajassa ja paikassa, vielä on petrattavaa.

[Rotikka]

Wiion lait pätee edelleen.

Piti googletella mitä nämä ovat ja kyllä, pätevät hyvin erityisesti nettikirjoitteluun. Esimerkiksi:

Minulle ahdistelun sivustaseuraaminen tai kokeminen eivät ole "vain elämää", vaan puuttumista vaativaa huonoa käytöstä. Ihminen hyväksyy normaaliksi hvin helposti todella ikäviäkin asioita, ja vaikka elämme rauhallisessa ja päällisin puolin hyvässä ajassa ja paikassa, vielä on petrattavaa.

Koska lainasit minua, minun täytyy kai puuttua tähän ennen kuin homma karkaa käsistä ja minusta tehdään se baarien öykkäri joka käy kiinni perseisiin ja sammaltaa sen olevan "vain elämää".

Huoh. En sanonut ahdistelun olevan vain elämää. Olin erottanut ihan omaksi kappaleekseen tuon hassun anekdootin omasta elämästäni. Siinä nimenomaisessa tapauksessa, missä minua kaksi kertaa vanhempi, kaksi kertaa pienempi ja kaksi kertaa enemmän kännissä oleva nainen ehdottelee rivouksia nuorelle miehelle, koen sen olevan vain elämää toisin sanoen hälläväliä-juttu. Hauskoja sattumuksia yössä. Jos olisit tomerana syöksynyt puolustamaan minua, olisivat kaikki paikallaolleet pyöritelleet vaivaantuneina silmiään.

[Toy]

Jos tilanne sisältää fyysisen väkivallan uhkaa, koolla ja sitä kautta yleensä sukupuolella on merkitystä. Tavallisemmin häirintä ja ahdistelu ovat kuitenkin ennemmin limaisia kommentteja ja rasvaisia vitsejä, jotka eivät jätä mitään epäselväksi, mutta joista silti häirinnän kohteen on vaikea huomauttaa vaikuttamatta tiukkapipoiselta ilonpilaajalta. Niissä tilanteissa vallankäyttö ei perustu fyysiseen yliotteeseen, vaan ihan puhtaaseen pokkaan. Silloin ei myöskään ole juurikaan väliä sillä, minkäkokoinen ihminen ulkopuolelta avaa suunsa ja puuttuu. Verbaalisen ahdistelijat hiljentämiseen riittää yleensä se, että joku, joka ei itse ole ahdistelun kohteena, kysyy vaikka vain, että mitähän vittua kuvittelet tekeväsi.

Useimmiten varmaan fyysisestikin uhkaavan ahdistelijan kanssa riittäisi, että joku, kuka tahansa, tulisi vain keskeyttämään tilanteen. Useimmat ahdistelijat kun eivät sitä fyysistä väkivaltaa ole oikeasti halukkaita käyttämään, vaikka käyttäytyisivät uhkaavasti. On kuitenkin melkoista arpapeliä arvioida, kuka on ja kuka ei, joten saattaisi näin 160-senttisenä ja muutenkin pienehkönä jäädä puuttuminen väliin. Toisaalta välillä iskee sellainen rage päälle mulkkuja kohdatessa, että saataisi itsesuojeluvaisto unohtua. En tiedä, ei ole sattunut kohdalle.

Mitä tulee "internetin valkoritareihin", tällainen retoriikka kertoo enemmän käyttäjästään kuin kenestäkään muusta.

[Tulenkantaja]

Itse olen saanut sellaisen kuvan, että ainakin osa naishenkilöiden julkisista väitteistä ja syytteistä ahdistelusta miesten taholta on vain häikäilemätöntä ja kaksinaamaista vallankäyttöä ja toisen ihmisen elämän, maineen ja uran tarkoituksenmukaista ja vahingoniloista sabotaasia, sillä nainen voi lähestulkoon aina syyttää esim. julkisella paikalla miestä seksuaalisesta ahdistelusta tai päällekäymisestä, ja kaikki ympärillä olevat lähestulkoon aina uskovat tätä, vaikka nainen todellisuudessa vain yksinkertaisesti valehtelisi. Kaiken lisäksi julkisella uhripääomalla ja sympatiapisteillä saa kärrättyä itselleen valtavasti huomiota, joten väitteiden ja syytösten alla olevista motiiveista ja todenperäisyydestä ei koskaan voi olla täysin varma. Mm. elokuva- ja media-alalla moni miespuolinen työntekijä joutuu kirjaimellisesti pysymään fyysisesti loitolla naishenkilöistä ja torjumaan joka ikisen sen vilpittömänkin lähestymisen tai aloitteen, sillä tämä kaikki on tiedossa, eikä sitä riskiä vain uskalleta syystä ottaa. Muutaman vuoden päästä kun se hempeä ja ulkoisesti viattoman näköinen Jenni tai Tytti voi lehdessä väittää, että nyt kamppaillaan henkisesti hirvittävien seksuaalitraumojen kanssa sen limaisen miehen "pakottamisen" vuoksi, ja kaikki uskovat satavarmasti - ja siinä onkin sitten koko ura ja maine romuna tämän sosiopaattisen ja vahingoniloisen valehtelijan vuoksi.

En laisinkaan kiellä, etteikö oikeita tapauksia seksuaalisen ahdistelun saralla tapahtuisi (etenkin elokuva-alalla), mutta mistä voi varmistua, etteikö tilanne, jota jokin nainen julkisuudessa nyt sanoo ahdistelutapaukseksi ja seksuaaliseksi häirinnäksi, ei tuolloin olisi varsinaisen tilanteen aikana ollut kahden aikuisen ihmisen molemminpuolisen suostumuksen seurausta, ja/tai tapahtunut itse naisen aloitteesta? Ja mitä nyt sitten vuosien tai jopa vuosikymmenien jälkeen käytetään pelinappulana "seksuaalisena ahdisteluna", kun on niin mukava hypätä mukaan tähän laumakelkkaan julkisuuden henkilöiden maineen pilaamisella. Juuri tämän vuoksi ne todelliset ahdistelutapaukset ja seksuaalisen häirinnän uhrit hukkuvat sosiaalisen median ääneen ja kohinaan, ja täysin fabrikoitujen syytösten sekaan.

Voin sanoa sen vertaa, etten ole koskaan kokenut tulleeni seksuaalisesti (tai muutoinkaan) ahdistelluksi mieshenkilöiden taholta. Käytös on kommenteista, satunnaisista treffipyynnöistä ja viheltelyistä (jotka olen ottanut imarteluna - en ahdisteluna - vastaan) huolimatta ollut aina kunnioittavaa ja asiallista, kun on itse ystävällisesti ilmoittanut, ettei ole ollut kiinnostunut. Iholle ei ole kertaakan kajottu ilman lupaa. Ymmärrän, ettei tämä ole lähestulkoon kaikkien (etenkään naishenkilöiden) kokemus miehistä seksuaalisen ahdistelun kohdalta, ja että kokemukset vaihtelevat laidasta laitaan, mutta verrattuna siihen, millaista loputonta lääpimistä, iholle käymistä ja seksuaalissävytteistä, ylimielisyyden sävyttämää kommentointia sain ainakin itse kerta toisensa jälkeen kuulla mm. lähipiirin "ystävättärien" taholta itse kodin seinien sisällä alaikäisenä ilman, ettei siihen koskaan kukaan puuttunut millään tavoin (koska poika tai mieshän on "onnekas", kun nainen "suo" hänelle jotain sellaista), voin peilata sen verran, että ainakin mieshenkilön lähestyminen tuntuu sata kertaa turvallisemmalta kuin jos kyseessä olisi naishenkilö. Tässä kulttuurissa miespuolisen kokemus seksuaalisesta ahdistelusta mitätöidään ja asetetaan naurunalaiseksi, sillä yleisen ja kaiketi valheellisen narratiivin mukaan mies ei ole melkein koskaan uhri, vaan uhriuttaja. Todellisuudessa mies voi olla uhri siinä missä nainenkin, niin seksuaalisesti kuin muutoinkin, ja monet naiset osaavat olla vallankäytön saralla aivan pöyristyttävän ovelia.

[vanDaali]

Työhistoriaa aika monta firmaa taaksepäin oli nettipuolen osasto, johtajana noin viisikymppinen nainen ja iso liuta nuoria miehiä. Kun johtajan etanolipitoisuus nousi tietyn kynnysarvon yli, käytös muuttui hyvin suorasukaiseksi eikä ollut mitään epäilystä siitä etteikö kyseessä olisi ollut seksuaalinen ahdistelu, kysymys oli lähinnä siitä kuka milläkin kertaa joutuu uhriksi. Tästä järjestettiin jopa jonkunlaisia veikkauksia alkuillasta.

Valta- ja sukupuoliasetelman ollessa noinpäin, tilanteeseen puuttuminen oli melko mahdotonta. Lähinnä yritettiin varoitella uusia tyyppejä jotka välttämättä onnistuneet livahtamaan jollain verukkeella muualle daamin tunkiessa viereen. Suunnilleen samalla kynnysarvolla taisi itsekontrollin lisäksi lähteä vielä muisti. Oli kyllä hyvin häpeissään kun samassa firmassa töissä olllut suunnilleen samaikäinen tuttavanainen joskus oli illan tapahtumia selvitellyt, mutta tämä ei tietenkään estänyt hommaat toistumassa seuraavissa etanolin nautintatilaisuuksissa.

[momoi36]

Tätä on tullut mietittyä myös omalla kohdalla, koska se on kansan huulilla ja koska naisiin kohdistunut ahdistelu on niin yleistä. Silti en muista että minua olisi koskaan ahdisteltu seksuaalisesti, tai en ole omasta mielestäni laskenut sitä siksi eikä se ole jättänyt minuun jälkeä. Satunnainen pyllyn kehuminen, jatkuva pyllyn kiehunta, tuttujen pyllylle läpsiminen, pyllyn puristelu, kaikki nuo edellä mainitut ovat olleet mielestäni niin harmittomia ja Hih onhan mulla sangen hyvä pylly. Olen pohtinut tätä parinkin tyypin kanssa että eikö muka oikeasti kukaan ole missään ja mitenkään ahdistellut, no ei vissiin, tai ainakaan en muista.

[Nick]

Pojat kokevat tyttöjä enemmän häirintää https://yle.fi/uutiset/3-9922753

[Apollyon]

Aika raaka yleistys, en tuon jutun pohjalta ihan suoraan allekirjoita väittämääsi. Mutta onhan se perseestä, riippumatta kohteesta.

On totta, että miehiin kohdistuu harmillisen usein sellainen "man up"-asenne, Eli vaikeudet ja hankalat tilanteet pitäisi vaan mennä sisulla. Toki sisukkuus on positiivinen asia, mutta ei ehkä kovin rakentava keino ennaltaehkäistä ja ratkaista ongelmia. Toisaalta saman ilmiön kääntöpuolella on nähdäkseni se "sehän on vaan kohteliaisuus".  Se teekuppivertaus pätee mun mielestä aika hyvin myös seksuaalissävytteiseen kanssakäymiseen joka sitten ei toivottuna on häirintää.

En kovin mieluusti tekisi tästä sellaista "eikun mun persettä kouritaan enemmän"-kilpailua, kyseessä on nähdäkseni sama ilmiö riippumatta sukupuolesta, johon häirintä kohdistuu. Kyseessä on yleensä valta-aseman väärinkäyttö, ainakin minun mielestäni, vaikkei useimmiten mikään formaali asetelma olekaan.