Mikä on sopiva ikäero suhteessa?

[Rotten]

En tiedä mistä se ns. Audi-mies on sen repinyt mut miehen ikä jaettuna kahdella plus seitsemän kaava on suht toimiva.

Luulisi sen olevan jonkinmoinen ongelma, että tuolla kaavalla naisen pitäisi vanhentua vuodessa vain puoli vuotta? Siis jos ajatellaan, että suhteet ovat yhtään pitkäkestoisempia - tietenkin jos Audi-mies ottaa vaihdossa vuosittain aina vähän nuoremman, niin sittenhän ainakin matematiikka tuossa pelaa.

Niinpä.

[Majesty]

En tiedä mistä se ns. Audi-mies on sen repinyt mut miehen ikä jaettuna kahdella plus seitsemän kaava on suht toimiva.

Luulisi sen olevan jonkinmoinen ongelma, että tuolla kaavalla naisen pitäisi vanhentua vuodessa vain puoli vuotta? Siis jos ajatellaan, että suhteet ovat yhtään pitkäkestoisempia - tietenkin jos Audi-mies ottaa vaihdossa vuosittain aina vähän nuoremman, niin sittenhän ainakin matematiikka tuossa pelaa.

Ei pitäisi. Tai ainakin ainakin itse muistelisin, että tuo kaava antaa miehen kullekin ikävuodelle naiskumppanin minimi-iän. Miehen vanhetessa siis suurin "sallittu" ikäero alaspäin kasvaa.

[Underworld]

Nuorena 19-20v ikäisenä oli jokunen one-night-stand meininki itseäni 10v vanhempien naisten kanssa, muuten ollut enemmän omaa ikäluokkaa olevia. Viimeisen parin vuoden aikana tuntenut ehkä enemmän vetoa hieman itseäni nuorempiin. Ikä ei ole tietysti kaikki kaikessa, mutta naiset joilla ei ole puolisoa vielä 40v lähituntumassa ovat toisinaan suhteellisen intensiivisiä saamaan tuon "mies+lapsi+rivitalo" kuvion kasaan  hieman nuoremmat osaavat ottaa hieman rennommalla asenteelle ja yleisesti kaavamainen näkemys elämästä ei ole nuoremmilla yleensä niin hallitseva(eräänlainen yleistys tietysti). Jonkun verran tullut tuota ikä /markkinarvo-yhtälöä kelailtua...toisinaan alle 30v naiset sanoo suoraan, että 40v on liian vanha, sitten taas toisinaan olisi kysyntää hieman yli 20v tapausten kanssa, mutta tuntuu taas, että voiko noin paljon nuorempaa ottaa aikuisena...tietysti paras ottaa kaikki henkilöinä, jotkut on aikuisia  nuorempana, joistain ei koskaan tule ;-)

[Make6969]

Illäjuttu on täysin yksilöllistä on fiksuja nuoria ja vähemmän fiksuja aikuisia. Ja päinvastoin

[neiti_nuppu]

Ei ole sopivaa ikäeroa. Ikäero ei tuo mukanaan kemiaa, auktoriteettia, kuuntelemisen taitoa, hallinnan otetta, kokemusta, vaikuttavuutta jne. Ikäeroa en palvo.

[Moita]

Aurinkovuosissa laskettu ikäero ei pari- ja/tai sessiosuhteessa merkitse yhtään mitään, kunhan molemmat ovat täysi-ikäisiä eivätkä vielä haudassa. (Ja onhan niitä hauskoja nekrofiliankin puolustuspuheita.)

Oleellista on molempien kokemus hyväksikäyttämättömyydestä (paitsi kinkyssä mielessä) ja tasa-arvosta (paitsi kinkyssä mielessä). Onkin jollain tapaa absurdia puhua aiheesta yleistäen, sillä mielestäni inhimillistä yhteismitallisuutta asiassa ei välttämättä ole. On vain tilastollisia keskimääräisyyksiä, joilla sitten joko on tai ei ole biologisia ja/tai sosiaalisia syitä. Ja kukapa meistä olisi keskimääräinen?

Muistilista, joka helpottaa elämää:

1. Onko touhu Suomen kansalaiselle laillista?
2. Onko kaikilla osallisilla kivaa?

Jos kaikki osalliset vastasivat molempiin kysymyksiin toisistaan riippumatta ja ilman ulkopuolista painostusta tai muuta vaikuttamista kyllä, kehoitan jatkamaan toimintaa.

[kitten]

"Kunnon" suhteeseen ikäero max 10 vuotta..mutta ei toki kiveenkirjoitettuna.
Enemmän toki ratkaisee elämäntilanne..ja tosiaan se henkinen kypsyys.
Vaikka olen itse sub-henkinen, en näe sitä niin, että kumppanin pitäisi olla vanhempi omatakseen auktoriteettia. Kyllä se auktoriteetti huokuu ihmisestä muuna kuin ikänä, jos sitä on ollakseen.
En myöskään käsitä miten tässä voisi dominaksi muuttua, vaikka ikää tuleekin..onko se edes mahdollista?? Tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta.
Itse viehätyin kyllä nuorempana max 10 vuotta vanhemmista miehistä, nyt nelikymppisenä ei ongelmaa mennä se kymmenen vuotta alaspäin. Kokemusta 11 vuotta nuoremmasta ja kyllä siinä se elämäntilanteiden erilaisuus johti eroon ja silti auktoriteettiä ei puuttunut nuorukaiselta  Muutenkin nelikymppisenä tuntuu olevan aika vähän tarjontaa, järjestään tapaan jostain syystä itseäni nuorempia jotka ovat vasta hakeutumassa sille ensimmäiselle kunnon kierrokselle eli aivan liian eri elämäntilanne     Enää en viitsi edes tutustua lapsettomiin nuorukaisiin, kun ei oma pää kestä tilannetta ja näen sen tuhoontuomittuna. Itse kun en osaa puolinaisia suhteita harrastaa, vaan haluan vapauden tuntea täysillä ja viedä jutun niin pitkälle kun mahdollista ilman jo lähtökohtaista "kaikki loppuu aikanaan" -mentaliteettia.

[Miriam]

Eipä siihen mitään yleistä kaavaa oikeasti ole. Niin kauan kun kaikki suhteen osapuolet ovat täysivaltaisia aikuisia ja muutenkin kaikin puolin kykeneviä päättämään omista asioistaan, valinta on vapaa.

Mitä tulee omiin mieltymyksiini... No, mulla vaikuttaisi olevan taipumus kiinnostua jonkin verran itseäni vanhemmista ihmisistä, vaikka ei se mikään sääntö varsinaisesti ole. Tällä hetkellä arvelen ylärajan huitelevan ehkä siellä 19 vuoden ikäeron tienoilla.

[K-nix]

Vastaus kysymykseen: ihan sama kunhan lakia ei rikota ja kaikki osalliset ovat mukana omasta, vapaasta tahdostaan. Tärkeintä on että osapuolilla on hyvä olla suhteessa, ei sillä nyt sinänsä ole väliä mikä vuosikymmenellä on kukin sattunut syntymään.

[Perhonen89]

Silloin kun osapuolet ovat täysi-ikäisiä ja vapaasta tahdosta mukana suhteessa, ei pitäisi olla mitään arvosteltavaa. Toki myönnän itse, että jos kuulen pariskunnista, joissa on oikeasti isot ikäerot (esimerkiksi 18 ja 50) myönnän miettiväni, mitä molemmat osapuolet näkevät toisissaan, koska näin suurissa ikäeroissa elämäntilanteet ovat yleensä täysin erilaisia. Mutta eihän toisten parisuhteet minulle kuulu ja esimerkiksi ageplay/daddydom jutuissa voin hyvinkin ymmärtää ison ikäeron.

Myönnän itse kiinnostuvani itseäni hieman vanhemmista miehistä, mutta esimerkiksi yli 45-vuotias mies on jo sen ikäinen, josta en välttämättä kiinnostuisi, ainakaan vakavassa mielessä. Ihan jo sen takia, että haluan lapsia ja vaikka miehet voivat saada vanhanakin lapsia, niin haluan kuitenkin, että lapsieni isä on suht nuori.

[nicolaus]

Henkilökohtaisesti pidän alle 30-vuotiaisiin sekoontumista pedofiliana. Yläikärajaa en ole joutunut vielä miettimään.
Muuten ikäerolla ei ole minulle merkitystä eikä se ole estekään, ei suuntaan eikä toiseen.

[Chmlnidae]

No, kyllä mä pidän isoja, 20 - 30 vuotta, ikäeroja (ihasama mitenpäin) aika noloina jotenkin.

[K-nix]

Myönnän itse kiinnostuvani itseäni hieman vanhemmista miehistä, mutta esimerkiksi yli 45-vuotias mies on jo sen ikäinen, josta en välttämättä kiinnostuisi, ainakaan vakavassa mielessä. Ihan jo sen takia, että haluan lapsia ja vaikka miehet voivat saada vanhanakin lapsia, niin haluan kuitenkin, että lapsieni isä on suht nuori.

En ymmärrä ongelmaa?

[Perhonen89]

Myönnän itse kiinnostuvani itseäni hieman vanhemmista miehistä, mutta esimerkiksi yli 45-vuotias mies on jo sen ikäinen, josta en välttämättä kiinnostuisi, ainakaan vakavassa mielessä. Ihan jo sen takia, että haluan lapsia ja vaikka miehet voivat saada vanhanakin lapsia, niin haluan kuitenkin, että lapsieni isä on suht nuori.

En ymmärrä ongelmaa?

Ajan lähinnä sitä takaa, että jos mies on reilusti vanhempi ja alkaa vielä hankkia lapsia, niin mahdollisuus siihen, että lapsi saattaa menettää isänsä nuorena isän korkean iän takia, kasvaa kuitenkin yleensä mitä vanhemmaksi tulee. Toki tiedän, että lapsi voi myös menettää nuoremman isän milloin tahansa. Mutta en toki sano, etteivät vanhemmat miehet saa missään tapauksessa hankkia enää lapsia. En vain itse välttämättä tekisi lapsia itseäni reilusti vanhemman miehen kanssa. Ja reilusta vanhemmalla tarkoitan tässä n 50-vuotiasta.

Ja itse myös mietin sitä, että jos esimerkiksi vanhemmalla miehellä on jo entuudestaan aikuisia lapsia, niin onko halukkuutta enää lähteä hankkimaan lapsia? Tai jaksamista lähteä enää vaipparumbaan?

[nicolaus]

Myönnän itse kiinnostuvani itseäni hieman vanhemmista miehistä, mutta esimerkiksi yli 45-vuotias mies on jo sen ikäinen, josta en välttämättä kiinnostuisi, ainakaan vakavassa mielessä. Ihan jo sen takia, että haluan lapsia ja vaikka miehet voivat saada vanhanakin lapsia, niin haluan kuitenkin, että lapsieni isä on suht nuori.

Harvemmin miehiä dementia vielä riivaa vielä siinä iässä. Tietysti on niitäkin keski-ikää lähestyviä miehiä, joilla lapsia ei vielä ole. Mutta me jotka muostamme, mitä lasten kanssa rehaaminen on, ymmärrämme olla sortumatta toiseen kierrokseen.