BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: LiseCohen - 10.04.2012, 17:20
-
Pettämisestä on puhuttu täällä ennenkin, mutta mikä on sinulle pettämistä? Itselleni kumppanin rakastuminen toiseen ihmiseen olisi paljon rankempaa kuin se että käy maksullisissa huorissa. Jotkuthan ovat neuroottisia sen suhteen jos kumppani edes ajattelee toista ihmistä. Minua ei haittaa jos oma kumppani ajattelee Angelina Jolieta seksin aikana kun ajattelenhan minäkin muita. (Julkkisten tms. ajattelu minua ei häiritse niinkään kuin esim. työkaverin ajatteleminen, mutta ajatuksiaanhan on vaikea hallita.) Nettiseksi/-sessiointi on minulle vain masturbointia apuvälinettä käyttäen. Kunhan se ei johda fyysisiin tapaamisiin. Suuteleminen ohimennen ei ole minusta niin vakavaa (tosin itse olen pussaillut vain tyttöjen kanssa, toisen miehen suutelusta tulisi huono omatunto). Kaikki suuseksistä eteenpäin on minusta pettämistä. Sessio samaa sukupuolta olevan kanssa voisi olla sallitun rajoissa kunhan asiasta neuvotellaan etukäteen.
Kahdessa jälkimmäisessä vaihtoehdossa jokainen saa tulkita sanan "seksi" ihan miten haluaa.
Täällä tuntuu olevan aika paljon poly- ja avoimia suhteita joten tämä nyt ei koske aivan kaikkia, mutta itse olen yksiavioisessa parisuhteessa.
-
Meidän suhteessa rakastuminen johonkin toiseen luokitellaan pettämiseksi. Muuten ollaan avoimia ja erilaiset seikkailut vain lisäävät maustetta kotosalla kun kertoo jälkikäteen mitä kivaa oli. Ensimmäistä kertaa olen suhteessa jossa molemmat voi toteuttaa itseään kun vaan asioista keskustellaan:) Tosin en voinut äänestää kun puuttui tuo rakastumisen vaihtoehto.
Pettänyt en ole kuin kerran elämässäni ja sekin oli vain kun ei ollut muuta keinoa päästä eroon eräästä takiaistytöstä:)
-
Kaikki se, mikä itselle tehtynä tuntuisi pahalta. Aika moni asia jää tekemättä, jos ajattelee, että haluaisinko minä kumppanini tekevän tämän minulle.
Sovittavia asioita siis, vapautta ja luottamusta on molempia osattava käyttää oikein.
-
Se menee siinä missä luottamus petetään, kaikesta siitä mitä ei olla yhteisesti sovittu.
Eli vaihtoehdoista kaikki paitsi fantasiointi, ajatuksiaan ei voi kukaan hallita.
En siis valinnut noista mitään koska listalla ei ollut luottamuksen pettämistä.
-
Rastitin kaikki vaihtoehdot, olenko hullu :D
-
Meidän suhteessa rakastuminen johonkin toiseen luokitellaan pettämiseksi.
Ajattelin että tuo "toisen ihmisen ajatteleminen seksuaalisessa mielessä" on sellainen mihin se rakastuminenkin kuuluu. Tunteitaan ei voi hallita mutta tekonsa voi. Jos puoliso sattuisi rakastumaan toiseen, mutta ei tee asian eteen mitään, se on ihan ok. Sille ei vain voi mitään.
PS: Ainiin...ne vieraat henkilöt joita minä ajattelen seksin aikana, ovat olleet kuolleena jo vuosikymmeniä että niistä puolison on ihan turha olla huolissaan ja mustasukkainen! :D
-
naaraalla pettämisen negatiiviset tunteet tulevat siitä että mies lompakkona ja huoltajana voisi hävitä muualle - poikkeuksena on sukupuolitaudit. miehellä taas nartun livautus putkimiehen kanssa on katastrofaalista koska samalla viemäristä alas menee koko setti, kuten vaikka kysykää käeltä ja sen asiakkailta.
sperma on halpaa, munasolu on elämänmittainen sitoumus nartulle.
*lukee biologian manuaalia*
-
naaraalla pettämisen negatiiviset tunteet tulevat siitä että mies lompakkona ja huoltajana voisi hävitä muualle - poikkeuksena on sukupuolitaudit. miehellä taas nartun livautus putkimiehen kanssa on katastrofaalista koska samalla viemäristä alas menee koko setti, kuten vaikka kysykää käeltä ja sen asiakkailta.
sperma on halpaa, munasolu on elämänmittainen sitoumus nartulle.
*lukee biologian manuaalia*
Narttuja ja lompakoita :D
-
naaraalla pettämisen negatiiviset tunteet tulevat siitä että mies lompakkona ja huoltajana voisi hävitä muualle - poikkeuksena on sukupuolitaudit. miehellä taas nartun livautus putkimiehen kanssa on katastrofaalista koska samalla viemäristä alas menee koko setti, kuten vaikka kysykää käeltä ja sen asiakkailta.
sperma on halpaa, munasolu on elämänmittainen sitoumus nartulle.
*lukee biologian manuaalia*
Entäs persaukiset ja lapsettomat? ;-)
-
naaraalla pettämisen negatiiviset tunteet tulevat siitä että mies lompakkona ja huoltajana voisi hävitä muualle - poikkeuksena on sukupuolitaudit. miehellä taas nartun livautus putkimiehen kanssa on katastrofaalista koska samalla viemäristä alas menee koko setti, kuten vaikka kysykää käeltä ja sen asiakkailta.
sperma on halpaa, munasolu on elämänmittainen sitoumus nartulle.
*lukee biologian manuaalia*
Entäs persaukiset ja lapsettomat? ;-)
Eikun oletuksena miehellä on aina enemmän rahaa (elättäjä) ja nainen taas on aina vaan narttu jossa uiskentelee loputon määrä munasoluja valmiina hedelmöittymään vaikkapa siitä putkimiehestä- ja nainenhan haluaa lapsia aina :)
-
Se menee siinä missä luottamus petetään, kaikesta siitä mitä ei olla yhteisesti sovittu.
Tässä olen TyFyn kanssa samoilla linjoilla. Virallisen kuuloisesti voisi sanoa, että parisuhde on vähintään kahden aikuisen ihmisen solmima sopimus. Jokainen parisuhde määrittelee omat sääntönsä ja rajansa, ja pettäminen on sovittujen rajojen rikkomista.
Täällä tuntuu olevan aika paljon poly- ja avoimia suhteita joten tämä nyt ei koske aivan kaikkia, mutta itse olen yksiavioisessa parisuhteessa.
Myös polyamorisissa ja avoimissa suhteissa voi loukata parisuhteen sääntöjä ja pettää kumppaniaan. "Pettämisilmiö" ei ole vain monoamoristen suljettujen suhteiden yksinoikeus, eikä avoimeen tai polyamoriseen suhteeseen siirtyminen ole minkäänlainen ratkaisu pettämiselle. (Tämä viimeinen lause vain siksi, että niin valitettavan usein ihmiset kuvittelevat toisin, vaikka Lise et niin väittänytkään :) )
-
Jätän vastaamatta kyselyyn, koska minun mielestäni "seksi" tarkoittaa muutakin kuin yhdyntää, anaaliseksiä tai suuseksiä, eli "pelkkä" sessioiminenkin on aina seksiä.
Mielestäni pettäminen on kaikkea toisen ihmisen (tai useamman ihmisen) kanssa tehtävää seksuaalisesti kiihottavaksi tarkoitettua toimintaa, mihin kumppani ei ole antanut (tai kumppanit eivät ole antaneet) lupaa. Siksi on tärkeää jokaisen parisuhteen alussa (ja aikana) neuvotella, mitä suhteessa saa tehdä toisten ihmisten kanssa ja mitä ei. Omassa parisuhteessani on esimerkiksi sallittua keskustella seksiasioista kaikin mahdollisin tavoin toisten ihmisten kanssa netissä niin julkisesti kuin yksityisviestein, saa katsella vapaasti pornoa, saa masturboida, saa fantasioida ja saa jopa etsiä sessioseuraa (tosin niistä pitää aina neuvotella erikseen, mitä sessiossa saa ja ei saa tehdä).
-
Minulle pettäminen on kumppanuuden pettämistä, enemmän se liittyy henkisiin asioihin ja luottamukseen kuin siihen mihin kukakin pippelinsä tai pimppansa työntää. Loukkaantuisin enemmän seksuaalisesta toiminnasta jonkun toisen kanssa siksi että tuntisin ettei kumppani oikeasti halua jakaa kumpanuutta kanssasi kuin siitä että toinen on saanut jonkun toisen kanssa orgasmin.
-
Se menee siinä missä luottamus petetään, kaikesta siitä mitä ei olla yhteisesti sovittu.
näin minäkin sen ajattelen ja olen käytännössäkin todeksi todennut. Jokainen suhde on omanlaisensa, omine sääntöineen ja ajatuksineen, eikä yksioikoinen ajatusmalli sovi tässä mun maailmankuvaani. Paitsi tietty, jos siitä sovitaan yhteisesti, mikä se yksioikoisuus on :D
Mutta se , mikä on sovittu, on myös hyvä pitää. Muuten menee pettämisen puolelle.. sekä henkisesti (jopa pahempi) että fyysisesti
-
Se on minullekin nimen omaan kumppanuuden pettämistä. Kaikkea mitä ei saa tehdä ei tarvi erikseen sopia. Pari- tai muunkinlaisella suhteella on joitain selkeitä oletusarvoja joista poikkeavan on syytä sopia ne poikkeamat ihan erikseen. Sillee ei tule petettyä tai tulla petetyksi.
-
Pettymys..pettyminen..pettäminen. Oisko elämä pettymyksiä täynnä, itseensä ja toisiin.
Tai ainakin pettymysten sietämisessä joutuu harjaantumaan itsessään ja toisissa.
Pettäminen parisuhteessa tarkoittaa itelleni salaa tekemistä. Olen kai kovin fanaattinen, kun ajattelen, että aikuiset ihmiset voivat olla rehtejä kumppaniaan/kumppaneitaan kohtaan.
Nuoriso voi toilailla omiaan, mutta riittävän aikuinen ei enää sählää muiden kustannuksella.
lisäys: Nyt varmaan alkaa päitä/pää putoilemaan, mutta jos minun tai kumppanin pitää aina ajatella ihan jotain muuta/muita, kuin meitä seksin ja/tai session aikana, niin kyllä peli on menetetty.
(en osannut ruksata mitään vaihtoehtoja))
-
Mielestäni pettäminen liity aina pelkkään seksiin/sessiointiin tai muuhun intiimiin toimintaan, kyllä suhteessa on luotettava toiseen muissakin asioissa.
Kuten Tyfykin aiemmin jo sanoi, luottamuksen pettäminen on sitä varsinaista pettämistä - tapahtui se sitten missä muodossa tahansa. Rastitin vaihtoehdoista kaikki muut paitsi tuon ajattelemista koskevan. En voi, enkä halua kontrolloida toisen ajatuksia, sillä koen niiden olevan jokaisen yksityisomaisuutta ja osa omaa persoonaa. En tosin kyttää kenenkään meilejä tai tekstareitakaan, mutta tässähän tulee loistavasti esiin se luottamus toiseen.
Kysehän on tosiaan siitä, millaiset "pelisäännöt" suhteessa on sovittu (oli se sitten parisuhde, poly, tai joku muu). Jos pelisääntöjä ruvetaan rikkomaan, ja vielä toisen selän takana, niin itse miellän sen jo pettämiseksi.
-
Tekee salaa asioita kumppanilta. Ei paneminen pillua tai kyrpää pilaa eikä piiska persettä. Parisuhde on pohjimmiltaan jotain muuta kuin seksiä.
Luottamus toiseen, avoin keskusteluyhteys, tunnetila jota jotkut rakkaudeksikin nimittävät, jos alkaa rakoilla niin herää kysymys miksi olla yhdessä.
Kinkyily, sessiointi, SM:n harrastaminen, miksi sitä nyt kukin nimittääkään, on vähän kuin kävisi tennistä pelaamassa, ei se ole pettämistä.
Vastausvaihtoehdoista ei sovellu mikään jos toimitaan yhteisymmärryksessä.
Jos tehdään salaa niin sitten pitää ruksia kaikki.
Menin sitten ruksimaan kaikki, olinkos minä nyt sitten nutturapää kukkahattutäti. Hyi olkoon pois se minusta. :)
-
Monissa asioissa se on veteen piirretty viiva, missä pettämisen raja tulee vastaan. Kuitenkin jos tekee tietoisesti jotain ilman kumppanin / kumppanien hyväksyntää tai lupaa, niin pettämisen raja täyttyy. Ajatuksiaan ei voi hallita, eikä aina tunteitakaan eli ihastua johonkuhun ulkopuoliseen voi - mitttana voi pikemminkin pitää sitä, tekeekö jotain ihastumisen / rakastumisen edistämiseksi - tai vaihtoehtoisesti hautaamiseksi. Itse en pelkästä ajatusrikoksista paljoa syyttelisi, kyse onkin enemmän siitä pitääkö toinen aktiivisesti tunnetilaa yllä vai haluaako siitä eroon.
Hankalia juttuja ovat eri asteiset flirttailut yms, milloin vielä ollaan viattomalla 'tämähän on vain huumoria ja läppää' linjalla ja milloin aletaan olla vaarallisilla vesillä. Tässä tietenkin pitää ottaa se kumppani huomioon, jos toinen pahastuu, on keskustelun paikka. Esimerkiksi voisi suudella kevyesti ystävää, eikä sitä lasketa pettämiseksi. Sen sijaan intohimoinen imuttelu voisi herättää jo kysymyksiä..
Mikäli suhteessa on lupa sessioida tai harrastaa seksia muidenkin kanssa, se ei ole silloin pettämistä.
Lyhyesti ja ytimmekkäästi tyfyä lainaten "Se menee siinä missä luottamus petetään, kaikesta siitä mitä ei olla yhteisesti sovittu."
-
Aika samoilla linjoilla useamman edellisen kanssa. En ruksannut mitään vaihtoehdoista koska polyna sallin ilolla kumppaneilleni ne kaikki, myös sen mainitun toiseen rakastumisen. Jos yhteisesti sovitusti ja luvan kanssa ollaan liikkeellä niin en keksi mikä teko voisi edes olla pettämistä. Mutta jos salaa selän takana lähdetään tekemään niin sitten se on eri asia. Tällöin kyllä puhuisin pikemminkin luottamuksen pettämisestä. Ja sen voi tehdä muillakin tavoilla kuin toisten kanssa paneskelemalla.
-
Listalla ei ollut "sopimuksen rikkomista" tai "toiminta ilman kumppanin tietoisuutta", joten ei noista voi valita. Noita kaikkia listan asioita voi tehdä, jos asiasta on sovittu etukäteen.
-
Samaa mieltä aiempien kanssa. En osaa ruksata tuolta mitään koska kaikki riippuu siitä mitä on sovittu.
Eli pettämistä on luottamuksen pettäminen. Automaattisesti mikään noista vaihtoehdoista ei ole pettämistä.
Jos taas on sovittu että vieraiden kanssa ei pelehditä tai nettisekstailla tai sessioida, sitten se on pettämistä jos näin tekee toiselta salaa.
-
Samaa mieltä aiempien kanssa. En osaa ruksata tuolta mitään koska kaikki riippuu siitä mitä on sovittu.
Eli pettämistä on luottamuksen pettäminen. Automaattisesti mikään noista vaihtoehdoista ei ole pettämistä.
Jos taas on sovittu että vieraiden kanssa ei pelehditä tai nettisekstailla tai sessioida, sitten se on pettämistä jos näin tekee toiselta salaa.
Olisi varmaan pitänyt sanoa että "jos nyt aloittaisit uuden suhteen puhtaalta pöydältä uuden ihmisen kanssa eikä mitään sääntöjä ole vielä sovittu, mitä et haluaisi kumppanisi tekevän?". Mutta en muuta enää kyselyä. Teen vaikka myöhemmin uuden ja muotoilen sen oikein.
Itse olen joutunut kamppailemaan oman mustasukkaisuuteni kanssa eikä yhdessäkään suhteessa ole erikseen sovittu mitä saa tehdä ja mitä ei. Ensimmäisessä suhteessa olin mustasukkainen kumppanin naispuolisista kavereista. Toisessa suhteessa olin mustasukkainen kun kumppanilla oli kännissä tapana pussailla naispuolisten ystäviensä kanssa kun minä istuin vieressä. (En tiedä tapahtuiko jotain enemmänkin kun en ollut paikalla.) Tästä riideltiin mutta ne "olivat vain kavereita". Mitään sääntöjä ei ollut (minä kyllä kuvittelin koko ajan olevani yksiavioisessa suhteessa) ja pari kertaa päädyttiin kännissä harrastamaan seksiä kolmestaan kumppanin miespuolisten kaverien kanssa. Nykyisessä suhteessa ei ole tarvinnut olla mustasukkainen ja puoliso saa olla vieressä kun touhuan netissä tai chattailen jonkun kanssa. Yritän olla kahlitsematta puolisoa liikaa ja hänkin saa katsella kauniita tyttöjä niin halutessaan.
Myös polyamorisissa ja avoimissa suhteissa voi loukata parisuhteen sääntöjä ja pettää kumppaniaan. "Pettämisilmiö" ei ole vain monoamoristen suljettujen suhteiden yksinoikeus, eikä avoimeen tai polyamoriseen suhteeseen siirtyminen ole minkäänlainen ratkaisu pettämiselle. (Tämä viimeinen lause vain siksi, että niin valitettavan usein ihmiset kuvittelevat toisin, vaikka Lise et niin väittänytkään :) )
Viittasin enemmän tuohon avoimeen suhteeseen kuin polyyn, mutta nehän on molemmat jotain muuta kuin perus kahden ihmisen parisuhde. Ei ole kokemusta kummastakaan niin en tiedä miten ne toimii. Jokaisen suhteen kohdalla tietysti omalla tavallaan.
lisäys: Nyt varmaan alkaa päitä/pää putoilemaan, mutta jos minun tai kumppanin pitää aina ajatella ihan jotain muuta/muita, kuin meitä seksin ja/tai session aikana, niin kyllä peli on menetetty.
Swani, en mä sua lynkkaa! :D Fetissien suhteen itselläni on sellainen tilanne että en pysty kiihottumaan lainkaan ilman niitä ja helpoiten se onnistuu mielikuvituksen kautta. Ja ne kun on sellaisia fetissejä mitä ei voi kumppanin kanssa toteuttaa (hirttäminen, ampuminen? No, onnistuuhan se kerran... Tai fetissin kohde on kuollut.). Ja tarkennuksena; natsifetissi, ei natsiunivormufetissi, koskee myös historiallisia edesmenneitä henkilöitä. Puoliso tietää kyllä että mielessä saattaa olla Mengu tai Heydrich ja hän on yrittänyt tuoda henkilöitä joskus mukaan roolileikkeihimme, mutten osaa oikein eläytyä yhtä hyvin kuin oman pääni sisällä.
Jälkikäteen tuli mieleen että yksi vaihtoehto olisi voinut olla "pornolehdet ja -elokuvat ja niiden avulla masturbointi". Jotkut naisethan tuntevat jotain alemmuuskomplekseja jos mies käyttää pornoa. Meidän suhteessa minä olen ainoa jolla on pornoleffoja ja -lehtiä... Edellisessä suhteessa porno pyöri usein taustalla seksin/session aikana. Minusta se oli ihan kivaa.
-
Lainaus meni pieleen siis lainattu LiseCohen alkuosa.
Jälkikäteen tuli mieleen että yksi vaihtoehto olisi voinut olla "pornolehdet ja -elokuvat ja niiden avulla masturbointi". Jotkut naisethan tuntevat jotain alemmuuskomplekseja jos mies käyttää pornoa. Meidän suhteessa minä olen ainoa jolla on pornoleffoja ja -lehtiä... Edellisessä suhteessa porno pyöri usein taustalla seksin/session aikana. Minusta se oli ihan kivaa.
99,9% jopa naimisissa olevilla miehillä on pornolehtiä,ei ne välttämättä kotona ole tosin sielläkin on usein
hyviä piilopaikkoja,mutta niitä voi olla autossa,tallissa,vajassa,kellarissa,töissä,,,,, tämä tuli mieeleen siitä että
harva mies siis vanilja varsinkaan,uskoo että naisella on dildoa kun mollemmat sit puuhaa "salaa" sen siaan
että sanoisi vaikka että saat katsoa jos huvittaa tms,,,
-
Olisi varmaan pitänyt sanoa että "jos nyt aloittaisit uuden suhteen puhtaalta pöydältä uuden ihmisen kanssa eikä mitään sääntöjä ole vielä sovittu, mitä et haluaisi kumppanisi tekevän?". Mutta en muuta enää kyselyä. Teen vaikka myöhemmin uuden ja muotoilen sen oikein.
Okei. Sitten voisin valita nuo kaikki paitsi ajattelua, jos aloitan uuden yksiavioisen suhteen eikä näistä asioista ole erikseen sovittu.
-
Olisi varmaan pitänyt sanoa että "jos nyt aloittaisit uuden suhteen puhtaalta pöydältä uuden ihmisen kanssa eikä mitään sääntöjä ole vielä sovittu, mitä et haluaisi kumppanisi tekevän?".
Tähän varmaan ainakin osa vastaisi, että "Jos kerran ollaan niin aikaisessa vaiheessa suhdetta, ettei olla edes vielä yhteisiä sääntöjä ehditty sopia, ja toinen haaveilee jo seksistä muiden ihmisten kanssa, niin sehän vaan tarkoittaa ettei toinen ole tosissaan rakastunut ja se suhde voidaan pistää saman tien poikki". Luulisi, että moni olisi seurustelusuhteen alussa niin pihkassa kumppaniinsa, ettei ainakaan pariin viikkoon muut ihmiset kävisi mielessä... Alkuhuuman jälkeen, arjen alettua, alkaa moni vasta miettimään, että "mitäpä jos sittenkin harrastaisin seksiä jonkun toisen ihmisen kanssa" tai "mitäpä jos vilkaisisin pornosivuston tuoreimmat päivitykset kun tuo kumppani ei vastaakaan ihan kaikkia fantasioitani"... Siinä vaiheessa viimeistään moni rehellinen ja pettämishaluton ihminen sopii yhteisistä säännöistä.
Sitten voikin aloittaa ketjun, jossa kysytään, "missä vaiheessa seurustelusuhdetta on viisainta sopia parisuhteen pettämissäännöt?". Osa varmasti vastaisi, että "heti ensitreffien jälkeen", toinen että "sitten kun alkaa arki" ja kolmas että "Olen ollut naimisissa jo kaksikymmentä vuotta ja ei ole tarvinnut sopia yhtään mistään säännöistä, kun ei minun kumppanini kumminkaan petä ja ne hänen taskussaan kerran olleet käytetyt stringit oli vaan pesula sinne unohtanut".
-
Olisi varmaan pitänyt sanoa että "jos nyt aloittaisit uuden suhteen puhtaalta pöydältä uuden ihmisen kanssa eikä mitään sääntöjä ole vielä sovittu, mitä et haluaisi kumppanisi tekevän?".
No eihän tuo mitään muuta. Edelleen noita kaikkia saa tehdä jos niin on sovittu.
Tähän varmaan ainakin osa vastaisi, että "Jos kerran ollaan niin aikaisessa vaiheessa suhdetta, ettei olla edes vielä yhteisiä sääntöjä ehditty sopia, ja toinen haaveilee jo seksistä muiden ihmisten kanssa, niin sehän vaan tarkoittaa ettei toinen ole tosissaan rakastunut ja se suhde voidaan pistää saman tien poikki". Luulisi, että moni olisi seurustelusuhteen alussa niin pihkassa kumppaniinsa, ettei ainakaan pariin viikkoon muut ihmiset kävisi mielessä...
Ja osa vastaisi että ihan hyvä sopia heti. Käytännössä noita sopimuksia kehitellään ajan kanssa. Heti on kyllä syytä tehdä taipumukset selväksi vaikka yksityiskohtia vasta myöhemmin käsiteltäisiinkin.
Ja vaikka umpipihkassa olisikin niin ei se ole mikään syy laiminlyödä vanhoja suhteita.
-
Joukkueen muroihin nyt vaan ei kusta >:(
-
Kyselyyn on kyllä vaikea vastata. Siitä puuttuu se mikä mulle on tärkeintä: jos teet sen salaa, petät. Kaikki seksi on mielestäni sallittua jos niin on sovittu. Taitaa olla monella muullakin samaa mielipidettä :)
-
Olisi varmaan pitänyt sanoa että "jos nyt aloittaisit uuden suhteen puhtaalta pöydältä uuden ihmisen kanssa eikä mitään sääntöjä ole vielä sovittu, mitä et haluaisi kumppanisi tekevän?".
No eihän tuo mitään muuta. Edelleen noita kaikkia saa tehdä jos niin on sovittu.
Minustakaan uudelleenmuotoilu ei muuta mitään, mutta kaikki ei ihan ymmärtäneet mitä hain kyselyllä. "Luottamuksen pettäminen" ei ollut vaihtoehtona kun minusta se oli niin itsestäänselvä asia. Halusin vain saada selville miten erilaiset moraalit ihmisillä on ja miten ne eroaa toisistaan. Joku mikä on toiselle pettämistä ei ole sitä toiselle jne. Minua kiinnosti se mitkä erilaiset fyysiset teot itsekullekin on pettämistä. Parista viimeisestä vaihtoehdosta mainitsin vielä erikseen että sanan "seksi" saa jokainen määritellä itse. Täällä kun oli aiemmin keskustelua mm. siitä kuuluuko seksi sessioon vai ei. Silloin tarkoitettiin varmaan "vaniljaseksiä" eli yhdyntää, suuseksiä yms. Tuo suuseksi oli erikseen vaihtoehtona kun eihän se Bill Clintonin mielestä edes ole seksiä. ;D
-
Pettämisen raja = Kun jää kiinni?
-
Minua kiinnosti se mitkä erilaiset fyysiset teot itsekullekin on pettämistä.
Tähän varmaan voisi lisätä myös kysymyksen "kenen kanssa ja missä asiayhteydessä", eli esimerkiksi joku ei välttämättä näe ongelmaksi kinkybileissä sitä, että kumppani sessioi siellä hetken mielijohteesta lupaa kysymättä toisen ihmisen kanssa (koska siinä voi kuitenkin itse seurata sessiota vierestä ja puuttua siihen tarvittaessa), mutta sitten jos kumppani jääkin kiinni luvattomasta sessiosta kinkybileiden ulkopuolella, se onkin sitten paha juttu. Tai jos pettämiskumppani onkin joku tuttu ihminen, kuten vaikkapa kumppanin kaveri tai hänen edellinen seurustelukumppaninsa, siihen todennäköisesti suhtautuu eri tavalla kuin täysin ventovieraaseen pettämiskumppaniin.
Myös pettämiskumppanin sukupuolella voi olla merkitystä: joku saattaa esimerkiksi hyväksyä tapauksen, jossa kumppani on päätynyt kokeilemaan seksiä oman sukupuolen edustajan kanssa, varsinkin jos hänellä ei ole aiempaa seksikokemusta oman sukupuolen edustajista. Joihinkin "pettämisiin" saattaa myös suhtautua joku huumorilla: jos vaikkapa illanvieton yhteydessä keskustelu kääntyy kinkyasioihin ja sen seurauksena oma kumppani alkaa esimerkiksi piiskaamaan tai sitomaan kokeilunhaluisia vieraita ja kaikilla paikallaolijoilla on hauskaa, niin eihän se välttämättä ole ongelma.
-
Myös pettämiskumppanin sukupuolella voi olla merkitystä: joku saattaa esimerkiksi hyväksyä tapauksen, jossa kumppani on päätynyt kokeilemaan seksiä oman sukupuolen edustajan kanssa, varsinkin jos hänellä ei ole aiempaa seksikokemusta oman sukupuolen edustajista. Joihinkin "pettämisiin" saattaa myös suhtautua joku huumorilla: jos vaikkapa illanvieton yhteydessä keskustelu kääntyy kinkyasioihin ja sen seurauksena oma kumppani alkaa esimerkiksi piiskaamaan tai sitomaan kokeilunhaluisia vieraita ja kaikilla paikallaolijoilla on hauskaa, niin eihän se välttämättä ole ongelma.
Edellisessä suhteessa kumppanilla oli oikein missio bongata minulle misuja baarissa kun tiesi taipumuksistani (tosin ne jäi vain baaripussailun asteelle) ja nuo "humoristiset pettämisetkin" on samaisesta suhteesta tuttuja kun baari-illan päätteeksi päädyttiin hässimään kolmestaan ihan vahingossa. Ja se vahinko sattui kahdesti ja kummallakin kerralla eri kaverin kanssa... O:-) Minulla ei olisi mitään sitä vastaan jos kumppani haluaisi kokeilla joskus poikarakkautta (ihan ilman minua), mutta taitaa olla vain toiveajattelua. Toinen nainen olisi vaikeampi sulattaa. Itseään vertailisi kuitenkin siihen toiseen naiseen, mutta miestä en kokisi niinkään uhkana.
-
Muiden suusta kuultua, "Jos alle kolmannes varresta uppoaa, ei se vielä ole pettämistä..."
-
Voiko tähän vastata vaikka ei elä parisuhteessa? Vastaan silti :D
Minulle pettämistä on valehtelu - jos kysyn jotain niin tahdon siihen rehellisen vastauksen; koskipa kysymykseni lempiväriä tai muita harrastuksia..... Olipa suhde mikä vaan, niin rehellisyys on avain kaikkeen.
-
Itselleni pettämisen raja menee siinä, että hässitään vakavassa parisuhteessa selän takana. Eli jos kumppani haluasin toteuttaa jonkun tietyn jutun henkilön X kanssa ja asia on sovittu etukäteen, on kaikki okei. Raja riippuu aika lailla enemmän henkisestä puolesta, kuin siitä mitä henkilöt X ja Y tekevät keskenään. Toisesta fantasioiminen ei mielestäni ole pettämistä.
Tietysti jos koko suhde kumppaniin on pelkällä seksi/sessiopohjalla, ei muiden kanssa harrastetut sänkypuuhat pitäisi olla mikään ongelma. Oli niistä sovittu tai ei.
-
Voisiko näin vappuna vähän hullutella ja todeta, että kunpa nyt löytyis hän ketä pettää,haha.
Ilmeisen suosittu aihe tuolla liveksessä tämä nyt :love:
-
En voinut rastita ensimmäistäkään kohtaa, koska mielestäni kaikki on sovittavissa. Lasken pettämiseksi ainoastaan sen, että jotain tehdään selkäni takana seksuaalisessa tai romanttisessa mielessä. Mikäli asiasta sovitaan, voi kumppani puolestani harrastaa seksiä jonkun muun kanssa - kunhan vain molemmat osapuolet pysyvät avoimina. Ehkä näkemykseni johtuu polyamorisista taipumuksistani, mutta jos mietin asiaa omalta kohdaltani, en koskaan tekisi mitään kumppanini selän takana, vaikka olisinkin valmis kokeilemaan jotain suhteeni ulkopuolella.
-
Toisen ihmisen ajattelu on vähän...vaikea nyt hallita kenenkään muun ajatuksia, hyvä ku omatki pysyy kasassa :D Oikeestaan vasta jos sanoista edetään fyysisiin tekoihin niin kai se omasta mielestä menee sitten pettämiseksi. Tietysti jos asiasta on avoimesti keskusteltu/sovittu niin eihän siinä silloin mitään. Lähinnä jos täytyy alkaa valehtelemaan ja peittelemään omia jälkiään, homma kusee pahasti.
-
Pettämisen raja omalla kohdalla kulkee siinä missä luottamus kuolee. Sen pystyy ehkä siinä ja siinä katsomaan sormiensa läpi jos mies jää kiinni vieraista naisista (siis maksulllinen seksi on asia erikseen, siitä ei välttämättä jaksa edes nipottaa) mutta jos pidetään suhdetta selän takana, se on siinä.
-
Pettämisen raja omalla kohdalla kulkee siinä missä luottamus kuolee.
Veit sanat suustani.
Tälle ISO PLUS.
-
Eihän tälläiseen voi vastata. Kysymys on sinällään hyvä.
Jos laitat rivon viestin työkaverille huumorimielessä, tai muuten vaan, eihän siinä mitään. Jos laitat samaisen viestin jolla toivot sen poikivan salasuhteen, se jo on mielestäni pettämistä. Luottamushan siinä petetään samalla tavalla.
Muut itsestäänselvyydet jää nyt kirjoittamatta.
-
Meillä pettämisen raja menee siinä et jos tehdään jotakin toiselta salassa. Meistä kumpikaan ei sitä hyväksy,et sen verran rohkeutta ja luottamusta pitää olla että pystytään puhumaan asioista ja haluistaan/toiveistaan jne. Näin.
-
Pettämisen raja menee tietenkin siinä, kun pettää toista. Eli tekee jotain sellaista joka ei ole yhteisesti
sovittujen sääntöjen puitteissa saallittua.
-RenttuRehellinen- ;D
-
Luottamuksen pettäminen. Sitä ei saa takaisin vaikka kuinka yrittäisi. Onneksi ei itsellä ole pelkoa että näin omassa suhteessa kävisi.
-
Ruksin vahingossa kaikki, vaikka piti jättää tuo ajattelukohta pois.
Olen järkeillyt tuon ajattelun niin, että kukaan ei kuitenkaan voi hallita tunteitaan, eikä aina ajatuksiaankaan. Ihmiset ihastuu ja raja menee siinä, että tekeekö sille tunteelle jotain vai antaako olla. Jos on sitoutuneessa (yksiavioisessa, ei oo monijutuista kokemusta) suhteessa ja ihastuu toiseen, ei ainakaan pidä ruokkia sitä tunnetta vaan ottaa etäisyyttä. Runkkuhommissa on ihan sama mille matskulle tai ajatuksille runkkaa.
Pettämisen raja menee teoissa, niiden salailussa ja tekojen tarkoitusperässä. Esim. flirttailu on täysin ok, se on vaan niin luontaista. Meillä on ollu keskenään tapana kertoa, jos on baarireissulla flirttaillu/tanssinu/jotain (ei kuitenkaan mitään minkä on sovittu olevan pettämistä), musta kai on ollu luottamusta lisäävää, että mies kertoo kun jotain tällaista on ollu. Ei näistä kuitenkaan mitään kuulusteluja oo tehty, kertoo jos on kertoakseen.
Kaikki on kiinni siitä, mitä on sovittu. Jos on sovittu, että saa tehä mitä haluaa, niin sitten saa. Tai sitten ei saa. Mun mies on mun ja minä oon mun miehen :love:
-
Kyselyn vaihtoehdoista puuttuu "riippuu sopimuksesta" -täppä.
Pettäminen on mielestäni sitä, että rikkoo sovitun pari/monisuhdekäyttäytymisen eksplisiittisen tai implisiittisen sopimuksen rajat. Tämä voi tapauskohtaisesti vaihdella vieraan ihmisen katsomisesta vahingossa, ilman kumia panemisen kautta täysimittaiseen suhteeseen, jonka tarkoituksena on yksinomaan nautintoa hakematta ainoastaan loukata alkuperäisen suhteen toista/toisia osapuolia.
-
Pettäminen on mielestäni sitä, että rikkoo sovitun pari/monisuhdekäyttäytymisen eksplisiittisen tai implisiittisen sopimuksen rajat
Tämä voi tapauskohtaisesti vaihdella vieraan ihmisen katsomisesta vahingossa, ilman kumia panemisen kautta täysimittaiseen suhteeseen, jonka tarkoituksena on yksinomaan nautintoa hakematta ainoastaan loukata alkuperäisen suhteen toista/toisia osapuolia.
Joillain on kyky ilmaista ajatuksensa tekstinä :)
-
Sinänsä hassu kysely, että mikä olisi sitä pettämistä. Mitä se sitten kenellekin on, pohjimmiltaan sanoisin että luottamuksen pettämistä. RehellisyysTM on mielestäni ihmissuhteissa kaiken perusta.
Sanoisin, että kaikkein suurinta vahinkoa minulle voi tuottaa, jos luottamukseni ja rakkauteni kohde valehtelee minulle tekemisistään tai menemisistään. En kuitenkaan pyri rajoittamaan, uskon rakkauteen rakentavana voimana ilman rajoja, mutta en tietenkään voi jättää huomiotta omia tunteitani. Minun velvollisuuteni on siis kertoa omista tunteistani, antaa kumppanin tehdä omat valintansa kuten minäkin teen omani, ja pyrkiä löytämään tasapaino tunteen ja järjen välimaastosta. Kukaan ihminen ei ole kuitenkaan sen arvoinen, että pitäisi alkaa keinotekoisesti muovaamaan omaa arvomaailmaansa, saati muovaamaan jonkun muun arvomaailmaa.
Toisaalta, valitettavasti todellisuus tahtoo olla idealismin kanssa ristiriidassa turhan usein. Maailma ei ole sen täydellisempi kuin sitä kansoittavat ihmisetkään, joten kompromissejä on tehtävä, kenties kompromissien tasapainottelussa piilee jonkinlainen syvempi totuus ihmistenvälisistä suhteista. Mutta mielestäni on olennaisen tärkeää, että kompromissit ovat itsenäisen puntaroinnin tulosta, ei järkiperäisen väittelyn tai muun sanallisen kädenväännön järkeistettyä tulosta. Sekä järjen että tunteen pitäisi kuitenkin olla yksilön omassa mielessä tasapainossa.
Käytännössä tarkoittanee, että järkiperäisen luopumisen vastapainona saa jotakin tunnepohjaista, tai toisinpäin.
Jokaisen meistä on tehtävä omat ratkaisunsa ja kyettävä vastaamaan niistä, vaikkakin inhimillisinä olentoina välillä sortuisimmekin vihaan, kateuteen, mustasukkaisuuteen ja syytöksiin.
-
Ei mikään mielestäni ole välttämättä pettämistä jos se on yhteisesti sovittu juttu.
-
Minulle pettämistä on valehtelu -
Näin se on. Tämä on helppo juttu. Jos valehtelee pettää aina jollain tasolla. Eikä väliä onko BDSM vai perinteinen suhde.
IKRM
-
Kaikki se, mikä tehdään puolison seläntakana ja tietämättä. Vaikka se olisi "vain" fantasioiden todeksi muuttamista toisen kanssa, mutta jos se tehdään salassa, niin silloin se on pettämistä. Toisaalta pelkät puheetkin voivat olla pettämistä, jos suunnitellaan suhdetta toisen kanssa.
-
Tämä on kiinnostava kysymys. Itse olen melko vieraantunut perinteisestä seurustelusta, mutta en mitenkään irti mustasukkaisuuden kokemuksista erilaisissa suhteissa. Eikös tämä pettäminen käsitteenä liity jotenkin tehtyihin sopimuksiin? Jos on sovittu että ollaan monogaamisia jossain rajoissa, niin niissä pitäisi pysyä. Tosin polysuhteissakin on tavallisesti sovitut säännöt joten sama pätee niissäkin.
Eräs määritelmä kuuluu: "jos joudut miettimään, menikö tämä yli rajojen, olet todennäköisesti ylittänyt ne". Keskimääräisen omantunnon omaavan ihmisen suhteen tämä varmaan pitää paikkansa. Kyllä sen itse tietää jos meni överiksi ja pitää itselle selitellä mitä tuli tehtyä.
Sen sijaan jos suhteessa ei ole määritelty rajoja ja se on selkeästi seurustelua, niin enpä tiedä miten pettäminen pitäisi määritellä. Itse en tuollaiseen lähtisi, sillä sopimuksien tarkoituksena on pitää huolta molempien hyvinvoinnista.
-
Hyviä ja harkittuja kommentteja, eipä noihin paljon lisättävää...
Rajan hakemisessa (voiko niin tai noin tehdä) auttaa kai myös se että miettii miten itse suhtautuisi jos kumppani tekisi samoin tahollaan.
-
Eräs määritelmä kuuluu: "jos joudut miettimään, menikö tämä yli rajojen, olet todennäköisesti ylittänyt ne". Keskimääräisen omantunnon omaavan ihmisen suhteen tämä varmaan pitää paikkansa.
Ehkä tosiaan keskimääräisen omantunnon omaavien ihmisten suhteen. Mutta sitten on meitä joilla on vähän ylikehittynyt omatunto. Mietin ihan älyttömistä pikkuasioistakin, että teinkö nyt väärin. Sitten kun kysyn, niin vastaus on, että et tietenkään tehnyt.
Ja toisaalta on niitäkin, joilla ei ole omaatuntoa.
-
Tätä olen pohtinut... Hyvin selkeä linja on itselläni tähän tällä hetkellä. Se tulee pysymään.
-
Itsellä tuo raja on paljon hämärämpi kuin ennen. En edes tiedä osaanko määrittää sitä enää ollenkaan. Ennen kuin olen tämän osannut määrittää niin en mitään parisuhdetta ole aloittamassa, ihan vaan kumppanin takia :)
-
Eikös se raja mene siinä, missä sen yhdessä sovitaan menevän? Ainakaan minä en haluaisi, että kumppani yrittäisi määritellä rajat kysymättä minun mielipidettäni.
-
Totta tuo, mutta hyvä olisi jotkut käsitykset olla itsellä.
Sinkkuna kun tällä hetkellä ollaan niin ei ole kenenkään kanssa vielä aika sopia asioista.
Mutta jokainen suhde määrittää toki rajat ihan itse, lisäksi niihin omiin rajoihin
-
Yhteiset pelisäännöt. Selkeästi ja sovittuina. Jokainen suhde on omanlaisensa, mutta niiden sääntöjen mukaan mennään, mitä on sovittu. Joillain se raja on tiukka, toisilla taas ei, ja se sallittakoon, jos se vaan molemmille (kaikille) osapuolille sopii.
-
Minäkin olen lähtökohtaisesti sillä linjalla, että sovitun rikkominen on pettämistä. Minun ideaalimaailmassani jokainen suhde, oli se sitten mono, poly, avoin, suljettu, S/M, D/s, jotain muuta, pitäisi pohjustaa perinpohjaisella keskustelulla rajoista ja säännöistä. Ei ehkä ensitreffeillä, vaan siinä vaiheessa kun jommastakummasta tuntuu siltä että haluaa kutsua järjestelyä suhteeksi. Toisaalta olen itse käynyt tuon sääntökeskustelun pari kertaa ennen kuin olen ko. ihmisen edes fyysisesti tavannut, ja se on tehnyt monesta asiasta tavatessa helpompaa.
Sitten kun säännöt ovat kaikille selvät, voidaan puhua niiden rikkomisesta. Otan esimerkit yksiavioisuudesta, koska se on ylivoimaisesti yleisin suhdemuoto, ja samalla niin pirun hankala toteutettava (TJEU: avioero- ja pettämistilastot).
Jos yksiavioisen suhteen osapuoli vaikka 15 vuoden yhteiselon jälkeen hairahtaa kerran humalassa suutelemaan kiihkeästi baarin vessassa, katuu tekoaan eikä halua sitä uusia, voidaan ehkä teknisesti puhua pettämisestä. Käytännössä noin pieni lipsahdus on enemmän kuin inhimillistä, eikä siitä kerran tapahtuneena kannata edes välttämättä mainita kumppanille.
Kyllä kyllä, rehellisyys on tärkeää, mutta mikään suhde ei selviä ilman pieniä valkoisia valheita. Pienen valkoisen valheen määritelmä riippuu suhteen kestosta, vakavuudesta ja niin edelleen, ja jokaisen omalla vastuulla on ymmärtää milloin kertominen aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin kertomatta jättäminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kumppanille saisi valehdella mielin määrin, vaan kohtuus ja tolkku pitää olla mukana. Luottamus toimii kahteen suuntaan, siinä että kumppani kertoo kaiken oleellisen ja siinä että kumppani jättää aiheuttamatta turhaa vahinkoa brutaalilla yltiörehellisyydellä.
Sitten, jos tuo ei jääkään yhteen kertaan tai pieneen rajanylitykseen, on syytä nostaa kissa pöydälle ja kertoa kumppanille. Jokainen määrittelee itse, milloin on sen aika.
-
Itse olen sen verran perinteinen, että pitäisin jo luvatta tapahtuvaa suutelua pettämisenä. Suutelusta en kyllä välttämättä jättäisi toista, koska kyseessä on kuitenkin sen verran "pieni" virhe, johon periaatteessa jokainen voisi sortua. Seksiä toisen kanssa en hyväksyisi, ellei kysessää olisi sovittu juttu. Jos ei ole sovittu juttu, niin mun puoleltani suhteelle tulee heti loppu.
Kyllä, olen vähän perinteinen näissä pettämisasioissa. :D
-
Itse olen tullut ainakin pari kertaa petetyksi (seksiä toisen kanssa ilman rakkaussuhdetta), en ole aina lopettanut suhdetta, vaikka kumppani olisikin pettänyt. On riippunut kokonaistilanteesta. Jos olen kokenut, että suhteessa on tarpeeksi hyvää jäljellä, olen jatkanut.
Enemmän on loukannut salailu ja keskustelemattomuus kuin itse teko teknisesti.
-
Rehellisyys on tärkeää, mutta parempi juu jos ei pyri eikä odota absoluuttisuutta. Itse myös ajattelen, että hyvä jos kertoo jälkeenpäin jos ei ollut ihan totuudenmukainen. Viaton esimerkki: itse reissaan paljon ja olen mahdollisuuksien mukaan tutuilla yötä hotellin sijaan, joskus "pariskunta" on yksinäinen nainen, mutta kun motivaatio saada majoitus eikä yrittää saada panoseuraa niin en näe ongelmana sanoa pientä valkoista valetta liikkeistäni.
Tuo aloituksessa mainittu muiden ajatteleminen seksin aikana on mielenkiintoinen pointti. Tulee mieleen eräs vaniljasuhde jossa sikäli ihan hyvännäköinen neiti ei oikein sytyttänyt seksuaalisesti ja oli pakko fantasioida muista seksin aikana, no ei tietty kauaa kestänyt.
Tuleehan tuota satunnaisesti tehtyä, tietysti eri asia ajatteleeko jotain tuttua tai filmitähteä/fiktiivistä hahmoa. Motivaatio ei ole myöskään ollenkaan välttämättä tuo aiemmin mainittu, ettei sen hetkinen kumppani miellyttäisi ja pitäisi fantasioida paremmasta, pikemminkin jos antautuu kunnolla meiningille niin mielikuvituskin alkaa toisinaan laukkaamaan. Ja ehkä se on toisinaan se pointti, että koska muiden ajatteleminen on aika väärin, se on juuri siksi myös kiihottavaa. Tämä kylläkin enemmän satunnainen poikkeus. Pääsääntöisesti niin mielen kuin kehon keskittäminen hetkeen ja kumppaniin on se mikä tuntuu hyvältä. Jos kumppani fantasioi panemisen aikana, että olen joku hyväksikäyttäjä lenkkipolulla tai fiktiivinen hahmo ni ei ainakaan itseäni yhtään häiritse, eri asia jos huutelisi jonkun puolitutun äijän nimeä :o ;D
-
Erilaisia pettämisen rajoja on varmaan yhtä paljon kuin on erilaisia suhteita ja niiden sääntöjä.
Vaikka elänkin polyamorisessa suhteessa(suljettu triadi), olen aikamoinen tarkkojen rajojen kanttura :D Mä saattaisin esim. laskea pettämiseksi sen, jos kumppanini menisi treffeille, joko romanttisessa tai seksuaalisessa tai molemmissa puitteissa, kertomatta minulle ensin kyseisestä tyypistä ja treffien tarkoituksesta. Ja joka tapauksessa, jos kumppanini edes haluaisi lähteä etsimään uutta kumppania/kumppaneita, toivoisin että ensin asiasta keskusteltaisiin yhdessä kolmestaan.
-
Itse kun aikanaan lopetin sen että yritin toista omistaa, niin tämän jälken myös itseni kanssa saa olla niin kauan kuin haluaa. Toisaalta toedän myös olevani epätäydellinen, jolloin asioita joita en voi tuotta voi hakea muualta, mutta pidän nämä samat oikeudet myös itselläni.
-
Minulle pettäminen on sitä, että tavataan suhteen ulkopuolinen ihminen romanttis-seksuaalisissa merkeissä ilman toisen suhteessa olevan tietoa ja lupaa. Tämä lupa voi myös olla esim. avoin polyamorinen suhde, jolloin toisen suostumus on oletettu.
-
Oikeastaan hyvä nyrkkisääntö on, että jos joku tapaaminen pitää salata kumppanilta, se on pettämistä.
-
Oikeastaan hyvä nyrkkisääntö on, että jos joku tapaaminen pitää salata kumppanilta, se on pettämistä.
Tätä komppaan! :)
-
Oikeastaan hyvä nyrkkisääntö on, että jos joku tapaaminen pitää salata kumppanilta, se on pettämistä.
Erittäin hyvä pointti, etten sanoisi.
Mutta yleisesti ottaen sopimusten rikkominen on itselleni pettämistä. Eri henkilöiden kanssa ne rajat kulkee eri kohdissa, koska sopimukset ovat erilaisia.
-
Oikeastaan hyvä nyrkkisääntö on, että jos joku tapaaminen pitää salata kumppanilta, se on pettämistä.
Entä jos tapaa ihmosiä näiden kanssa keskustelun tatkoituksena, mutta tämä muuttaa tarkoitusta tapaamisen aikana.
Sillä itse jos lähden jonkun kanssa tapaiseen, niin itse en silloin vielä aseta tspasmiselle tavoitteita, van kiinnostus joko herää tai jää hetäämättä keskustelun tuloksen mukaan.
-
En ole omistettavissa enkä halua omistaa. Ei ainakaan enään. Ei ainakaan siinä määrin mitä ehkä aikaisemmin.
Joten pettämisen raja on minulla aika lailla omituinen. Minua loukkaa henkinen yhteys ja sitoutuminen, ei seksuaalinen. Eli kumppanini voi harrastaa seksiä mutta en totisesti halua, että he kävelevät käsikädessä leffaan. Sillon on jotain isompaa ja perustavamaa vinossa kun seksi tai himo.
-
Minä olen pettänyt. Sanan "virallisimmassa" tarkoituksessa, eli minulla on ollut avioliiton ulkopuolisia suhteita. Toiselta osapuolelta salaa. Eikä tuntunut miltään. En siis tuntenut tekeväni pahemmin väärin. Minusta minulla oli siihen oikeus, syistä joista en tässä sen enempää mainitse. Jossain vaiheessa olin kypsä toteamaan toiselle osapuolelle että haluan erota.
Sitten löysin vastakappaleeni. Meillä ei ollut siinä vaiheessa edes varsinaista suhdetta, olimme tavanneet kerran ja jatkosta ja mahdollisesta tulevasta asetelmasta vasta neuvoteltiin. Ja minähän olin mielestäni virallisesti sinkku. Joten vietin yön kiinnostusta herättäneen ihmisen kanssa. Mikäs siinä. Ihan normitoimintaa.
Kunnes iski huono omatunto. Ja paha olo. Oli pakko kertoa. Vastakappaleelle. En ole varmaan ikinä katunut mitään niin paljon. Siis tekona. Pelkäsin että olin pilannut jotain ihen helvetin hyvää.
Eli, kyllä se pettäminen on minulle ainakin sidoksissa siihen oman pään sisältöön ja siihen miten toista kunnioittaa ja mitä sitä kohtaan tuntee enemmänkin kun se mitä lait, säännöt ja sormukset saanoo.
Kissamaista ajattelua.
-
Jos mennessäsi pettämään kysyt itseltäsi. Haluaisinko minä itse, että minun puolisoni tekisi minulle tämän? ja vastaus itsellesi on..Ei, en haluaisi! Se satuttaisi ja loukaisi minua..Silloin tiedät olevasi väärillä teillä, sillä tuskinpa se sinunkaan puolisosi haluaisi joutua moisen kohtelun kohteeksi. Asiaa ei muuta edes se, ettei se poissaoleva puoliso saisi koskaan tietää tapahtuneesta.
Rajat pitää pystyä asettamaan myös itselleen, eikä vain puolisolle! eli luota toiseen ja ole itse annetun luottamuksen arvoinen!
-
Mutta yleisesti ottaen sopimusten rikkominen on itselleni pettämistä. Eri henkilöiden kanssa ne rajat kulkee eri kohdissa, koska sopimukset ovat erilaisia.
Itsekin näen asian täsmälleen näin. Pettäminen on lupausten/sopimusten rikomista. Kinky-kuviot/suhteet ovat jokainen vähän omanlaisensa. Itse lähden sessiokuvioissa siitä, että kumpikin tehköön muiden kanssa mitä lystää. Odotan tietenkin vastuullisuutta turvaseksin kohdalla ja toista sessiokaveria ei voi näihin muihin kuvioihin ilman eri puheita sotkea. Asioista tienkin voidaan sopia myös muulla tavoin. Parisuhteissa oletusarvonani on, että seksi, sessiointi (seksillä tai ilman), kinky-bileissä käynti, romanttisen kuvion luonti ja suutelu (poislukien joihinkin kulttuureihin kuluvat tervehtimistavat) muiden kuin oman kumppanin kanssa ovat asioita, joista on erikseen keskusteltava ja asioista sovittava. Sopia asiat sitten tosiaan voi kuitenkin miten vain ja kun sopimusten mukaan mennään, niin ei se ole pettämistä.
-
Omalla kohdalla/suhteessa nykyään ajattelen, että pettämisen raja kulkee tunnetasolla. Minusta seksi, sessiot sekä tunteet eivät kulje käsikädessä. Toki seksisuhde jonkun saman henkilön kanssa helposti muodostaa myös tunnesiteen, joka taas menee helposti pettämisen puolelle. Edellä mainitu toki vaatii sen, että nämä 'säänöt' on yhteisesti kumppanin kanssa sovittu ja mitään ei tehdä toisen seläntakana.
Joskus parikymppisenä määrittelin pettämisen kovin eri tavoin. Sillon jo pelkkä pusu jonkin muun kuin kumppanin kanssa ylitti pettämisen rajan. Ihan mielenkiinnosta odotan, miten ajatusmaailma elää ja muuttuu tulevaisuudessa, kun vuodet ja elämänkokemus karttuu lisää.
-
Tällä hetkellä tilanne on sellainen että varsinaista pettämistä on aika hankala määritellä, kuitenkin tälläisessä avoimessa suhteessa molemmat voi hakea sessioseuraa suhteen ulkopuolelta joten aika pitkälti kaikki toiminta on sallittua. Rehellisyys on tietysti aika oleellista tälläisessä kuviossa mutta en näe kauheasti syitä miksi tarvitsisi asioita tehdä salassa, sitten jos pitää salailla niin jotain varmaan on vinossa niin kuin joku jo tuossa aikaisemmin totesikin. En mä silti ihan hirveän yksityiskohtaisesti kaikista sessioista kerro, mutta toisaalta ihan kaikkea nyt ei tarvitse raportoidakaan. Kunhan toinen tietää missä menen ja muuten vaan mielenkiinnosta voi tietysti kysellä millaisia juttuja on tullut kokeiltua. Ongelmia voi tietysti tulla siinä kohtaa jos joku suhteen ulkopuolinen suhde alkaa viedä liikaa aikaa ja mahdollisesti tulisi myös muita parisuhdeongelmia minkä takia sitten toinen osapuoli haluaisi laittaa lusikat jakoon. Tunteet itsessään eivät ole ongelma mutta jos niitä ei osaa hallita niin sitten se menee hankalaksi. Jonkinlaisia tunteita syntyy aina väistämättä, se on ihan luontaista mutta täytyy kuitenkin muistaa kenen kanssa on naimisissa ja miksi.
-
Minun mielestäni itsensä pettäminen on kaikkein pahinta. Tähän kuuluu olennaisesti juuri tämä idioottimainen sääntöhelvetti. Kaikki pitää saada mitä haluaa, ja toisen nyt vaan on parempi hyväksyä se. Koska asiasta on sovittu. Lopputulemana se että jahtaa loputtomasti omaa häntäänsä, sirkus on sama mutta pellet vaan vaihtuu.
Kaikki omalla tyylillään ja mikä vain tekee teidät onnelliseksi, saa myös minut hymyilemään, en ole tuomitsemassa. Itselleni en vain pystyisi enää perustelemaan miksi pitäisi saada jotain, mitä kumppanini ei minulle ilolla suo. Kaikki mikä tuntuu sisimmässä pahalta on pettämistä ja väärin, eikä sellaisten tuntemusten tunteminen ja niistä kertominen voi koskaan olla väärin tai kiellettyä.
-
Itsekukin pari voi määritellä pettämisen rajat. Mulla on lupa sitoa, piiskata ja suudella muita naisia ja mun dominoilla sama, mutta ei koskettelua jalkovälistä. Toimii hyvin :)
-
Vähän vaikea äänestää kun mikään vaihtoehto ei oikein täsmää. Mulle eräs tuttu sanoi että kun parisuhteen ulkopuolelta hakee sen mitä ei ole parisuhteesta mahdollista saada, silloin ei ole pettänyt ketään. No kaikille se ei ole noin yksinkertaista kun kaikki ei vaan ymmärrä toisen kaikkia tarpeita. Kokemus on siis täysin yksilöllinen.
-
Vähän vaikea äänestää kun mikään vaihtoehto ei oikein täsmää. Mulle eräs tuttu sanoi että kun parisuhteen ulkopuolelta hakee sen mitä ei ole parisuhteesta mahdollista saada, silloin ei ole pettänyt ketään. No kaikille se ei ole noin yksinkertaista kun kaikki ei vaan ymmärrä toisen kaikkia tarpeita. Kokemus on siis täysin yksilöllinen.
Eiköhän edellisessä ole tärkein tekijä se, onko asiasta pystytty keskustelemaan...
-
Minä olen pettänyt. Sanan "virallisimmassa" tarkoituksessa, eli minulla on ollut avioliiton ulkopuolisia suhteita. Toiselta osapuolelta salaa. Eikä tuntunut miltään. En siis tuntenut tekeväni pahemmin väärin. Minusta minulla oli siihen oikeus, syistä joista en tässä sen enempää mainitse. Jossain vaiheessa olin kypsä toteamaan toiselle osapuolelle että haluan erota.
Sitten löysin vastakappaleeni. Meillä ei ollut siinä vaiheessa edes varsinaista suhdetta, olimme tavanneet kerran ja jatkosta ja mahdollisesta tulevasta asetelmasta vasta neuvoteltiin. Ja minähän olin mielestäni virallisesti sinkku. Joten vietin yön kiinnostusta herättäneen ihmisen kanssa. Mikäs siinä. Ihan normitoimintaa.
Kunnes iski huono omatunto. Ja paha olo. Oli pakko kertoa. Vastakappaleelle. En ole varmaan ikinä katunut mitään niin paljon. Siis tekona. Pelkäsin että olin pilannut jotain ihen helvetin hyvää.
Eli, kyllä se pettäminen on minulle ainakin sidoksissa siihen oman pään sisältöön ja siihen miten toista kunnioittaa ja mitä sitä kohtaan tuntee enemmänkin kun se mitä lait, säännöt ja sormukset saanoo.
Kissamaista ajattelua.
Tämä on ajattelutapa, jota en voi muuta kuin arvostaa ja siihen pyrin itsekin. Tuntea ensin itsensä ja sen jälkeen olla rehellinen muillekin. Olen tehnyt virheitä, enkä sitä kiellä, mutta kuitenkin pyrin olemaan se rehellinen sika, mikä olenkin.
-
Vähän vaikea äänestää kun mikään vaihtoehto ei oikein täsmää. Mulle eräs tuttu sanoi että kun parisuhteen ulkopuolelta hakee sen mitä ei ole parisuhteesta mahdollista saada, silloin ei ole pettänyt ketään. No kaikille se ei ole noin yksinkertaista kun kaikki ei vaan ymmärrä toisen kaikkia tarpeita. Kokemus on siis täysin yksilöllinen.
Eiköhän edellisessä ole tärkein tekijä se, onko asiasta pystytty keskustelemaan...
Niin kai... Joskus vaan se loputtomalta tuntuva keskusteleminen keskustekemisen takia asiasta, ei auta yhtään tyydyttävän lopputuloksen saamisessa.
-
Vähän vaikea äänestää kun mikään vaihtoehto ei oikein täsmää. Mulle eräs tuttu sanoi että kun parisuhteen ulkopuolelta hakee sen mitä ei ole parisuhteesta mahdollista saada, silloin ei ole pettänyt ketään. No kaikille se ei ole noin yksinkertaista kun kaikki ei vaan ymmärrä toisen kaikkia tarpeita. Kokemus on siis täysin yksilöllinen.
Eiköhän edellisessä ole tärkein tekijä se, onko asiasta pystytty keskustelemaan...
Niin kai... Joskus vaan se loputtomalta tuntuva keskusteleminen keskustekemisen takia asiasta, ei auta yhtään tyydyttävän lopputuloksen saamisessa.
Jokainen toimii yksilöllisesti. Itse en näkisi mitään järkeä jatkaa suhteessa, jos jomman kumman on tehtävä jotain salaa. Tietysti on ihan eri asia, jos on sovittu avoimesta suhteesta ja siinäkin tarkemmin sovittuna mahdolliset rajat tai rajattomuudet.
-
Kyllä ne rajat luodaan joka suhteessa erikseen, ei ole oikeita tai vääriä tapoja on vaan niitä jotka siihen tilanteeseen on sovittu.
Olen asunut avossa ja saanut luvan sessioida sen ulkopuolella, toisen kera taas se ei tullut kysymykseen kummallekkaan...
Tällä hetkellä suosin suhdetta jossa ollaan vain ja ainoastaan toisten kera, ei tässä iässä enään jaksa seikkailla pahemmin. :D
-
Mielestäni kategorinen kysymys siitä, että onko jokin asia x pettämistä vai ei, on väärin asetettu kysymys. Vaikka siis hyvä ja tärkeä pohdinnan aihe sinänsä. Mutta sellainen vastaus, että asia x on tai ei ole pettämistä, on vastaus hieman vailla käytännön arvoa.
Olennaisempaa olisi miettiä mitä asian x tekemisestä seuraa suhteelle. Niin paha loukkaus, että se johtaa eroon heti? Luottamuksen menetys pidemmällä aika välillä niin, että se nakertaa rakkautta pikkuhiljaa pois? Katkos henkiseen yhteyteen? Pelko siitä, että ei riitäkään toiselle, mikä johtaa ajan kuluessa suhteen huononemiseen? Välinpitämättömyyttä yhteisiä asioita kohtaan? Tekijän huono omatunto, joka kaihertaa suhteen hyviä asioita jatkossa? Tms..
Minulle toisen suuteleminen on jo asia, mikä ei ehkä heti johtaisi eroon mutta pidemmän päälle veisi suhteelta pikkuhiljaa pohjaa pois. Lakkaisin kunnioittamasta puolisoani, jos hän niin tekisi. Liittäisin myös toisen suutelemiseen sellaisia tunnetason merkityksiä, jotka oisivat huono juttu meidän suhteelle. Ja kunnioittamisen katoaminen olisi polku kohti eroa vaikka sinänsä ajattelisi että tekona suuteleminen on aika pieni.
-
Tähän taitaa löytyä vastauksia niin paljon kuin on vastaajia. Mut sehän näissä seksuaalisuuteen viittavissa asioissa kiehtookin.
Pidän myös suutelua sekä kaipuun tunnetta pettämisenä, jos se tapahtuu arkielämässä kuten näet jonkun tietyn ihmisen, hyvästelet jonkun jne.
Mutta jos suudellaan kesken panemisen, se voi olla ihan ok (kaikki osapuolet tietävät tilanteen), jos se on ns sovittu ympäristö esim kimppat tai aisuritilanteet jne.
Tässä menee jo ittekin sekasin mitä koittaa kertoa.
-
Kappas en ollut vastannut. En jaksanut lukea ketjua, enkä voinut valita vaihtoehdoista sillä oikea puuttui: valehtelussa.
Tuo raja on erittäin helppo. Ei tarvitse kertoa kuin totuus, ja koko totuus. That's it. Osatotuudet eivät ole totuuksia, ne ovat kakun syömistä ja säilyttämistä. Jokainen tietää tuon rajan. Suhteet jotka eivät ole kokonaan rehellisiä eivät ole minkään arvoisia (minulle). Kohtaaminen perustuu totuudelle, myös anteeksi antaminen ja armo perustuvat totuudelle. Valehteleminen estää kaken arvokkaan mahdollisuuden, eikä elämä kestä ikuisesti.
-
Kappas en ollut vastannut. En jaksanut lukea ketjua, enkä voinut valita vaihtoehdoista sillä oikea puuttui: valehtelussa.
Tuo raja on erittäin helppo. Ei tarvitse kertoa kuin totuus, ja koko totuus. That's it. Osatotuudet eivät ole totuuksia, ne ovat kakun syömistä ja säilyttämistä. Jokainen tietää tuon rajan. Suhteet jotka eivät ole kokonaan rehellisiä eivät ole minkään arvoisia (minulle). Kohtaaminen perustuu totuudelle, myös anteeksi antaminen ja armo perustuvat totuudelle. Valehteleminen estää kaken arvokkaan mahdollisuuden, eikä elämä kestä ikuisesti.
Ai että oli hienosti sanottu, tykkään tästä :love:
-
Tähän on aika vaikeeta vastata. Tuskin on olemassa tosiaan yhtä ja oikeaa vastausta. Itse ajattelen kyllä, että melkein kaikki seksuaalinen kanssakäyminen toisen kanssa on pettämistä. Joku satunnainen nettijuttu ei ehkä niinkään. Paitsi jos siitä tulee tapa. Sitten on bileet ja sessiot erikseen. Ehkä yhdessä voi sopia näistä. Yhdyn edellisiin siinä, että rehellisyys on tärkeintä, ajatteli näistä miten ajatteli. Ja asiat pitää puhua heti alkuunsa selväksi. Kukaan ei ole ajatustenlukija, eikä voi tietää miten toinen ajattelee. Voi vain olettaa, ja olettamisen kanssa voi mennä metsään ja pahasti.
-
Siinä kun et kehtaa tehdä sitä mitä ikinä teetkin niin että kumppani seisoisi vieressä ja näkisi kaiken. Yksinkertaista. Kyllä pettäjä tietää koska on tehnyt väärin. Se ei vain halua myöntää sitä itselleen tai muille. Loppujen lopuksi raja on todella selkeä vaikka tästäkin kysymyksestä yritetään tehdä mystinen ja vaikeasti rajattava.
-
Siinä kun et kehtaa tehdä sitä mitä ikinä teetkin niin että kumppani seisoisi vieressä ja näkisi kaiken. Yksinkertaista. Kyllä pettäjä tietää koska on tehnyt väärin. Se ei vain halua myöntää sitä itselleen tai muille. Loppujen lopuksi raja on todella selkeä vaikka tästäkin kysymyksestä yritetään tehdä mystinen ja vaikeasti rajattava.
Tämäkin on aika hyvä.
-
Siinä kun et kehtaa tehdä sitä mitä ikinä teetkin niin että kumppani seisoisi vieressä ja näkisi kaiken. Yksinkertaista. Kyllä pettäjä tietää koska on tehnyt väärin. Se ei vain halua myöntää sitä itselleen tai muille. Loppujen lopuksi raja on todella selkeä vaikka tästäkin kysymyksestä yritetään tehdä mystinen ja vaikeasti rajattava.
Lähes vastaavan mietteen kuulin vuosia sitten: Jos se on jotain sellaista, mistä ei voi kertoa partnerilleen, se kannattaa jättää tekemättä.
Mutta automaattisesti se ei ole mikään annetuista vaihtoehdoista.
-
Siinä mihin ne rajat on yhdessä määritetty, ja ne rajat on taatusti erilaiset eri ihmisillä ja pareilla.
-
Itselle tuo pettämisen raja riippuu ihan puhtaasti kumppanista. Jokainen määrittää mikä luokitellaan pettämiseksi ja mikä ei.
-
Listalta puuttuu kaksinnaiminen ;D
-
En ajattele pettämistä rajana, vaan yritän pohtia, miltä mikäkin tekoni puolisostani tuntuisi ja välttää tekoja, joista hänelle tulisi paha mieli.
Ajatuksilla ei mielestäni voi pettää, mutta niitäkin tulee valvoa. Esimerkiksi ihastuksia voi kiihdyttää tai rauhoittaa.
-
Kysely on aika suppea. Mulle mikään vaihtoehdoista ei sovi. Pettämistä on luottamuksen ja sovittujen sääntöjen pettäminen. Esim. jos on sovittu, et muiden kanssa käytetään kondomia ja toinen ei käyttäiskään, kokisin sen todella loukkaavana -toinen ei arvosta terveyttäni. Saati, jos ei kertoisi asiaa avoimesti. Jos kertoo, se on ok mut sit ei voida harrastaa seksiä ilman kondomia ennen kuin testit on tehty ja tuntuisi kurjalta.
Pettämistä ois myös, jos toinen pimittäisi tietoa minulta tai puhuisi toista, mitä kokisi. Epärehellisyys siis.
Sen sijaan pettämistä mulle ei ole vapaus, rakastuminen, hyvä seksi muiden kanssa, puheeksiottaminen jos suhde ei enää tunnu hyvältä jne. Avoimuutta tosin näissäkin asioissa. Mut en mä omista ketään, olen vapaa ja kumppanini ovat vapaita. En lähde enää suljettuihin suhteisiin. Kumppani on vapaa rakastumaan ja naimaan mut haluan tietää, missä mennään.
Jos kumppani rakastuis toiseen ja menettäis halunsa mua kohtaan, ei se olis myöskään pettämistä, mutta tekis mut erittäin surulliseksi. Mut eiköhän siitäkin yli päästäisi ja voitaisi jatkaa ystävinä :) Tunteilleen ei kukaan mahda mitään, yhtälailla monosuhteessakin voi intohimo hiipua puolin tai toisin eikä se ole välttämättä kenenkään vika, joskus niin vain käy.
Mut eipä oo näiltä näkymin ollut nähtävissä intohimon hiipumista, yli 4v. yhdessäoloa ja edelleen seksi toistemme kanssa on parhautta :)
Pettämisen raja on tasan se, mikä on sovittu. Jos ei ole keskusteltu asiasta, ei voi oikein syyttää toista pettämisestä mun mielestä..
-
Yhden tutun miehen mielestä kaikkea muuta voi säätää, mutta ei naida.. Heillä siis ihan tavallinen avioliitto ja vaimo ei todellakaan tiedä tuota..
-
Rasti lähti ruutuun kaikissa muissa paitsi ajattelemisen kohdalla :) Ajatuksia en toivo enkä koskaan kuvittele kontrolloivani, tai tulla kontrolloiduksi. Pettäminen on tylsästi sitä mitä yhdessä sovitaan - mä en koe (kuvatonta) pervotekstailua pettämisenä mutta ymmärrän ihan hyvin mikäli parisuhteessa toinen osapuoli ei tykkäisi siitä että sitä teen. Silloin se lopetetaan. Ei parisuhteessa yksin olla joten myös sen toisen mielipiteet huomioidaan ja koitetaan löytää sopiva kompromissi :-*
-
Minulle pettämistä olisi ennen kaikkea se, jos kumppanini huomioisi vain muita ihmisiä eikä minua. Ja ilman muuta se, jos hän harrastaisi muiden kanssa sellaista seksiä, jossa olisi tartuntariskejä. Nämä ovat ehkä ne tärkeimmät.
-
Nyt on vähän kyseenalaista onko porukka täällä todella kevytkenkäistä vai eivätkö tajunneet että useampaan kuin yhteen voi vastata? ???
-
Olen juuri löytänyt mielenkiintoisen tyypin ja suhteilusta ollaan puhuttu.
Itse kinkynä ja hän vaniljainen biseksuaali. Yhdessä sääntöjä sovittiin, että avoinsuhde voisi olla meille se juttu, sillä molemmilta löytyy sellaiset asiat, mitä toinen ei pysty täyttämään.
-
Riippuu paljolti myös tilanteesta.
Monogaamisessa / ei-avoimessa suhteessa kaikki paitsi toisen ajattelu. Suutelemisen ja vähäisen koskettelun voi helpoiten hyväksyä.
Avoimessa suhteessa myös kaikki paitsi toisen ajattelu, silloin kun ei toimita kuten on sovittu
Ylläolevat kaksi asiaa on mun mielestä erilaista pettämistä, tai rikotaan eri tavalla luottamus.
Yleisesti asia on helpompi käsitellä jos teosta otetaan vastuu suoraan:
- Olin niin kännissä-tyyliset selittelyt on aika heikkoja: mites jatkossa sitten?
- Asian kaunistelu tai yksityiskohtien pimittäminen lähinnä pahentaa asiaa
- Kertomalla suoraan ja rehellisesti asiasta saa yleensä jo paljon anteeksi, tai ainakin ollaan matkalla kohti sitä asian sopimista - varsinkin avoimessa suhteessa: jos toinen asian, on helpompi lähteä miettimään ihan niin, että molemmat on erehtyväisiä ihmisiä
-
Äänestin kaikkia muita, paitsi ensimmäistä. Koska ajatuksiaan on vaikea hallita, mutta se on oma päätös antaako ajatusten/halujen siirtyä toiminnan tasolle. Mutta tuo siis omalla kohdalla olisi pettämistä. Kaikki riippuu siitä, mitä on kumppanin kanssa sovittu. Eli jos tekee jotain, mitä ei voi toiselle kertoa, niin koen pettämiseksi.
-
Eli jos tekee jotain, mitä ei voi toiselle kertoa, niin koen pettämiseksi.
Tämä, ja omalla kohdalla asiaa kyllä pahentaisi se, että jos toinen päättää olla asiasta kertomatta.
-
En voi oikein vastata mitään, sillä oma näkemykseni pettämisestä on yhdessä sovittujen rajojen rikkominen. Ei oletettujen rajojen rikkominen, vaan sellaisten, joista on kumppanin kanssa keskusteltu. Monesti monosuhteissa käy niin, että kumppani olettaa partnerinsa olevan pettämisen suhteen samoilla linjoilla, mutta eipä se aina niin mene. Olen pitänyt parempana ratkaisuna varmistaa toiselta, että millaiset asiat ovat ok.
-
Näin vapaassa suhteessa elävänä mikään noista vaihtoehdoista ei olisi pettämistä, tottakai tietyin ehdoin. Eli niiden ehtojen mukaan, joita olen kumppanin kanssa sopinut noudattavani. Ylipäätänsä parisuhteessa ei välttämättä kannata vain olettaa, että mikä on ok ja mikä ei.
Eli toisin sanottuna, jutelkaa ihmiset.
-
Kuten aijemmatkin kommentit niin en koe mitään vastausvaihtoehtoa sopivaksi. Pettäminen tulee siitä että tekee mitä tahansa sovittujen rajojen ulkopuolella.
-
Ainoa kohta mitä ei mielestäni voi missään vaiheessa laskea pettämiseksi on tuo toisen ajatteleminen.
Muutoin ei kauheasti lisättävää näihin perinteisiin linjauksiin:
* mistä koet ettet voi kertoa kumppanillesi tai peräti valehtelet
* yhteisten pelisääntöjen rikkominen
Ja nämä klassiset "olin kännissä", "meillä on ollu niin vaikeeta", "mä en saa sulta tarpeeks usein", "se oli vaan seksiä, siinä ei ollu tunteita" tms tekosyyt ei paikkaa myöskään mitään
-
Omalla kohdalla menee pettäminen niin, että mennään rikkomaan yhdessä sovittuja rajoja.
Jokainen ihmissuhde kun on erilainen, toiselle voi olla joku juttu jo pettämistä, kun toiselle se on ok.
-
Ajatteluvapaus on olemassa. Kaikki teot on pettämistä :P (Siis sellaiset, jotka rikkovat sitä yhteistä ääneen sanottua sopimusta.) Eli vastasin siis sen pohjalta, mitä itse soppariin laittaisin, jotta kyselyyn tulisi edes jotain vastauksiakin...
-
Tylsä kysely, kun ei löydy vaihtoehtoa "ei mikään näistä".
-
Pettymys..pettyminen..pettäminen. Oisko elämä pettymyksiä täynnä, itseensä ja toisiin.
Tai ainakin pettymysten sietämisessä joutuu harjaantumaan itsessään ja toisissa.
Pettäminen parisuhteessa tarkoittaa itelleni salaa tekemistä. Olen kai kovin fanaattinen, kun ajattelen, että aikuiset ihmiset voivat olla rehtejä kumppaniaan/kumppaneitaan kohtaan.
Nuoriso voi toilailla omiaan, mutta riittävän aikuinen ei enää sählää muiden kustannuksella.
No eipä ole paljoa mietteet muuttuneet 7 vuodessa.
Olkoon ettei ole kumppaneita ollut,kaverit vaan kertoneet..
Salailu,salassa tekeminen,tosiasioiden muuntelu.
Ehkä syytä nähdä patologinen tekeminen erikseen-
Tai onko se patologista,jos aina toteuttaa samaa kuvioita- on pakko tehdä sopimuksien ulkopuolisia juttuja-pakko "mennä vieraisiin" salaa..
Kai se jokin addiktio on ainakin ja niitähän riittää erilaisia