Henkilökohtaiset välineet?

[Glori]

Tuli mieleen omia tarvikelaatikoita järkkäillessä, että miten muut kokevat välineensä?

Sessioin itse vain yhden kanssa. Kaikki piiskat, lelut ja sitomiseen tarkoitetut kahleet, remmit, huput jne. on hankittu yhdelle. Koen ne hirmuisen henkilökohtaisina. En lainaa niitä, enkä myy, tai anna eteenpäin sellaista mitä olen subini iholla käyttänyt. Varsinkin nahassa on subin ihon tuntu niin vahvasti. Ehkä tämä on hieman sentimentaalista. Lähes jokainen kapine on kuitenkin hankittu/teetetty harkiten jotain mielikuvaa tai fantasiaa varten. Ne ovat merkkaantuneet tähän subiin.
Olen joskus miettinyt mitä tekisin (hypoteettinen tilanne) jos haluaisin toisen sessiosubin. Tai jos tämän kanssa suhde päättyisi.
Kamaa on yllin kyllin, mutta en osaisi niitä kehenkään toiseen käyttää.. enkä kyllä haluaisi niistä luopuakaan. Jokainen esine tuo mieleen jonkun upean hetken.

Onko muilla tilannetta missä jokin väline on pitänyt ”puhdistaa” edellisen muistoista? Miten se tapahtuu? Vai olenko minä liian pehmeä?

[Dominantti]

Omien kokemuksien perusteella ihmiset monesti tarttuu tavaraan siinä pelossa, että tavaraan liitetty muisti lähtisi sen mukana. Olen taipuvainen siihen itsekin. En usko, että on kategorista eroa kinkyvälineiden ja vaikkapa käytettyjen keikkalippujen välillä...

Tietty toi henkilökohtaisuus on yksi asia joka sekoittaa pakkaa. Se lisää tunnesidettä.

Hygieniaseikat on asia erikseen, se lienee selvä.

[LiseCohen]

Minulla on myös vahva tunneside omistamaani välineistöön ja puvustoon. Kun olen sub niin kaikki välineet on oikeastaan sellaisia joita on käytetty minuun että ne on kulkeneet minulla mukana vaikka Master olisi vaihtunutkin. Nyt kun minulla oli tuo lähes 7 vuoden vaniljakausi niin sinä aikana hankkiuduin eroon osasta välineistöä ja esim. korsetit ja pvc-asut sai kyytiä kun kuvittelin ettei niille ole enää käyttöä. Olen kyllä käyttänyt myös Masterin omistamia välineitä/asuja joita myös muut ovat käyttäneet, mutta dildot ja muut sisälle menevät välineet on oltava minun omia.

Niin kuin tuolla fetissikeskustelussa manitsin niin vanhin vormuni on reilun 10v vanha ja kulkenut mukana vaikka mies sen sisällä olisi välillä vaihtunutkin. Mutta näin fettarillehan asuihin kehittyykin vielä voimakkaampi side kuin niille joille asut on "vain" vaatteita. Uskaltaisin ehkä jopa kuvailla suhdetta omistamiini univormuihin rakkaussuhteeksi. Niitä täytyy säilyttää siististi viikattuna ja niitä täytyy huoltaa ja puhdistaa hellästi. Koppalakkeja minulla on muutama kirjahyllyssä koristeena, mutta suurin osa on varastoituna kaapissa vormujen kanssa. Vormut on kuitenkin MINUN omaisuuttani ja minun "lapsia" vaikka joku muu niitä käyttäisikin.

[Miltsu]

Suupallo, noin yleisestikin ottaen, on yhtä henkilökohtainen kuin hammasharja, joten se on ainoa väline mikä pysyy käytössä mahdollisessa seuraavassakin sessiosuhteessa (ei tietenkään määräänsä kauempaa sekään), muille välineille ja rytkyille tapahtuu hävittämisen, eteenpäin lahjoittamisen ja myymisen kaikkia muotoja.

Aiheesta myös toinen ketju:
"Välineiden ja asujen käyttö myöhemmissä suhteissa"
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=2224.0

[Kettu vinossa]

Itselläni on ollut aina tapana lahjoittaa pois tai heittää roskiin tavarat, jotka liittyvät ihmiseen jonka haluan unohtaa. Tavarat eivät välttämättä liity seksiin millään tavalla, ja päättynyt ihmissuhde voi olla myös esimerkiksi pilalle mennyt kaverisuhde: pois vain kaikki menneisyydestä muistuttava. Eksän myötä esimerkiksi piti heittää paperinkeräykseen iso kasa hyviä kuvia ja tarinoita sisältäviä fetissipornolehtiä, mikä harmitti kamalasti, mutta en vain pystynyt niitä enää lukemaan koska eksäkin oli niitä katsellut.

Koen itselleni vääräksi huonoja muistoja aiheuttavien tavaroiden pois myymisen, koska muisto jotenkin siirtyy rahoilla ostettuun seuraavaan esineeseen. Kun myin pois edellisen parisuhteen kihla- ja vihkisormukset, ostin saamallani setelillä heti sen jälkeen Serial Experiments Lain DVD-boksin, ja nyt sitten aina boksin nähdessäni tulee mieleen, että se on sormusrahoilla ostettu.  Olen kai aika mielisairas. Muut saavat toki tehdä miten haluavat omien esineidensä kanssa, mutta minä en enää myy mitään omia huonoja muistoja sisältävää esinettä.

Hyvin vähäiseksi minun tavaramääräni jäisi, jos esimerkiksi nykyinen parisuhteeni päättyisi.

[Lilith]

Minulla on tosi vähän "henkilökohtaisia" leluja. Suupallot ja gägit toki, ihan hygieniasyistä. Yhtä pantaa haluan käyttää vain itselläni, se on lahja edellisestä ihmissuhteesta. Toinen, lukittu panta on muistoesine; kuin koru, jonka haluan säilyttää samasta syystä.

Lahjanantaminen ei kyllä automaattisesti tee esineestä "pyhää". Strappivyöni on lahja, mutta käytän sitä suvereenisti ihan keneen haluan. Yksi huppu oli ennen tärkeä ja henkilökohtainen, nykyään käytän sitä omilla subeillankin satunnaisesti.

Niillä strapeilla joilla itse panen, en anna itseäni panna. Meillä on yhden eksän kanssa sattumalta tismalleen sama strappimalli, mutta silti on tosi tarkkaa ettei joudu pannuksi omalla kalullaan

Piiskat ovat kaikkiruokaisia, niillä on piesty niin minua kuin subejanikin, samoin tapit ja normidildot.

Koska minulla on jatkuvasti useampia kumppaneita, olen tosi tarkka hygienian kanssa. Kaikissa leluissa käytän kumia, ja pesen jälkeenpäin.

[Leeah]

Koska mä olen itse hankkinut kaikki välineet (piiskat, paddlet, kutittimet, asut ), niin silloinhan ne on melkoisen henkilökohtaisia.. ja pääosinhan niitä käytetään minuun Tietty, jos tässä intoutuisin hankkimaan jotain kumppanilleni, niin jotenkin toivoisin ettei niitä juttuja käytettäisi kenenkään muun kanssa.. Ehkä tuo on vähän itsekästä.

[isabella]

En kyllä voi sanoa että minulla olisi mitään henkilökohtaisia välineitä. Kaikki pestään toki hyvin käytön jälkeen mutta ihan iloisesti olen käyttänyt samoja piiskoja, gägejä, dildoja ja nipistimiä kaikkien leikkikaverien kanssa (ja niitä on käytetty minuun). Vielä ei ole kukaan protestoinut. Jos se jollekulle jatkossa on tärkeää niin ilman muuta voidaan käyttää vain henkilön omia leluja.

[Rotten]

Minulla paljoa mitään ole edes. Jotain naruja ja pari piiskaa. Ne piiskatkin ovat toistaiseksi ns. iskemättömiä. Edellisessä suhteessa käytetyt vermeet jäivät toiselle osapuolelle. Sillehän mä ne ostinkin joten ei ole tullut mieleenkään niitä takaisin kysellä.  Samoin tuli mieleen eräs taannoinen suhde jossa toisella osapuolella oli jo valmiiksi kaikkea tavaraa niin enpä paljoa kysellyt että ketkä kaikki niitä kahleita sun muita oli ennen minua käyttänyt.

Kyllähän ne saa pestyä ja desinfioitua halutessaan ihan joitain dildojakin myöten enkä mä ole ikinä kiintynyt mihinkään esineeseen sillä tavalla että tulee haikeita muistoja esim. että tämäkin kumitappi/kaktus/tussikynä oli sen ja sen perseessä ja nyt se ei nyyh nyyh enää tykkää musta. Heitän sen pois tai laitan seinälle kehyksiin.

Eikä tässä nyt oikein olisi varaakaan alkaa ostaa välineitä kertakäyttömielessä. Toisaalta eipä tässä mitään ole hetkeen tultua sessioituakaan sen puoleen. Toki hyvähän se on aina pitää hygienia mielessä.