BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: telle - 13.03.2011, 09:43
-
Eilisissä bileissä kävimme keskustelua aiheesta, joten teenpä nyt elämäni ensimmäisen keskustelun avauksen :-[ Isännän kanssa totesimme, että "roolit" ovat koko ajan läsnä meidän arjessamme, vaikka käytännöt sessiot ovatkin jääneet vähemmälle.
Meidän perhemallimme muistuttaa lähinnä 50-luvun tapoja, mutta positiivisessa mielessä. D määrää kaapin paikan ja tekee päätökset, mutta keskustelulle on tilaa ja subilla mahdollisuus mielipiteeseen. Myös subilla on oikeus tunteisiin, kiukutteluunkin, vaikka todennäköisesti seuraukset tuntuvat pepussa ennemmin tai myöhemmin ;D
Tuo on meidän tapamme, mutta kuulisin nyt mielelläni muidenkin mielipiteitä. Jotkut D:t hyppivät seinille ilmauksesta 24/7, eikä kaikkien mielestä D/s-suhdetta voi nimittää ihmissuhteeksi. Hiukan haastetta tähänkin aiheeseen O:-)
-
Mekin taisimme siitä muutaman sanan vaihtaa. Ei ole mitään kokemuksia 24/7 D/s suhteesta. En osaa täysin kuvitellakaan millaista se olisi. Parhaimmillaan varmaan niin kuin kuvailit. D on D ja s:lläkin omat oikeudet keskusteluun, tunteisiin, kiukutteluun...
Teillä varmaan toimii. Mieleen jäi miten omaa D:täsi kehuit, eikä hän ollut sitä juuri silloin kuulemassa, liittyi keskusteluun hetken myöhemmin.
Mielenkiinnolla odotan muiden kommentteja.
-
Elämäntapa, se voisi olla hyvä nimitys suhteelle.
-
Henkilökohtaista ja hieman epäröin kirjoittaa oman suhteeni toimivuudesta tai toimimattomuudesta.
Mutta jos en kerro kaikkea vaan yleisluonteisesti...raotetaan hieman verhoa ja kurkistetaan tämän pariskunnan D/s-arkeen.
Omassa suhteessani Master Petoon on hieman enemmän miettimistä kuin sellaisissa joissa on kummallakin vain yksi asema tai rooli jos näin voi sanoa. Suhteemme sisäpuolella on Master, narttu, Domme, Nainen, Mies, vaniljahetket ja Dom-pari.
Näiden kesken pitää löytyä kykyä muuntautua eikä saa sekoittaa keskenään. Itselläni toisinaan varsinkin alkuaikoina oli homma sekaisin kuin lattialle levinnyt korttipakka. Eikä Hän helpottanut olotilaani yhtään vaan veti tilanteet toisinaan aika tiukalle ja sivusta tarkkaili huvittuneena miten selviydyn. Ehkä vain kuvittelen, mutta nyt tuntuu siltä kun katson historiaa.
Toisinaan saattaa tilanteen dynamiikka muuttua sillä tavalla, että viisi sekuntia sitten olin Nainen ja yhtäkkiä muutuin nartuksi. Hänen äänensävynsä ja otteensa muuttuivat. Tajusin, että jossain menin liian pitkälle ja joudun laskemaan katseeni. Itse olen huono tajuamaan sanatonta viestintää. Mutta aina löytyy asema tavalla tai toisella.
Joskus taas joudun kysymään, mitä olen nyt edessäsi.
Väärinkäsityksiäkin tuli paljon. Ja toisinaan puutuin sellaisiin alueisiin mitkä eivät ole sallittuja minulle, kuten hänen muihin ihmissuhteisiin ja yksityiselämään.
Dommeus on niin vahvana sisälläni, että se nousee toisinaan liikaa ylös ja näkyy katseessani. Tai verbaliikan kautta. Kieleni on todella terävä sivaltaja. Tai pään asennosta.
Tai liian suurena määrätietoisuutena. Kohtuus kaikessa. Tämän kun oppisi. Hieman enemmän nöyryyttä.
Tarkennuksena tähän: Me emme asu yhdessä. Tapaamistiheys on kuitenkin viikossa useita päiviä jossain merkityksessä. Eli D/s-suhde. Melkeinpä 24/7-suhde.
Tulen olemaan aina Hänelle alisteinen ja viimeinen sana on Hänellä.
Hän ei taas koskaan alistu minulle. Voin yrittää sitä, mutta se maksaa ja useimmiten kipua.
Alistumisella tarkoitan sitä, että toki voin ottaa ohjat sängyssä vaniljahetkinä ja olla Dominoiva seksuaalisesti tai harjoitella hänen kehonsa kanssa sitomista.
Henkisellä puolella en saa nousta yläpuolelle. Kunnioitus, hyvät käytöstavat, huomioiminen, sellaisista pienistä asioista lähtee tunne suhteen oikeasta dynamiikasta.
Kaunista on jos narttu pystyy antamaan itsensä kokonaan Dominoivan käsiin.
Käytännössä Hänellä on valta kehooni. Luovuttaa se kenen käyttöön haluaa tai käyttää itse miten haluaa.
Olemme molemmat vahvoja Alfaihmisiä. Ainoastaan Alfaihmiselle pystyn antamaan itseni.
Ainoastaan Alfa-ihmisen kanssa pystyn toimimaan näinkin monitahoisessa kombinaatiossa.
Kun toisen läsnäolo tuottaa mielihyvää, suhde kantaa eteenpäin.
-
Minä en ole asunut D/s suhteessa yhdessä Masterin kanssa, mutta suhteen koin kyllä ihan täysin 24/7 suhteeks, koska Hän piti minut kurissa ja Herran nuhteessa, puhelimitse sillon kun ei ollut fyysisesti paikalla. Jos onnistuin keräämään rangastuksia sillon kun emme ollu fyysisesti samassa paikassa, sain rangastukset (jotka olin kirjottanu vihkoon) sitten kun näimme. Tämä toimi ihan loistavasti :) No, etä suhteissa on tietysti omat huonot puolensa, mutta sillon se ainakin meillä toimi tosi hyvin.
-
Itse elän jo toista pitkää 24/7- suhdetta ja en oikein osaa edes muistaa millaista olisi sessio-suhde. Meillä homma toimii kuin junan vessa, kummallakin on paikkansa ja kumpikin on tyytyväinen. Itse olen niin luontaisesti alistuva, että en osaa muuta kuvitella ollakseni onnellinen.
-
Olen aina hieman kateellinen niille pariskunnille (tai muille yhdistelmille) jossa pystytään yhdistämään arki, seksuaalisuus ja kaikki muu toimivaan pakettiin. Jossa on kunnioitusta ja arvostusta molempiin suuntiin. Minusta pitkä-aikainen D/s suhde ei suinkaan perustu toimivalle seksille vaan ihan jollekin muulle.
Itselläni se ei vaan onnistunut. Ja tuskin koskaan tulee onnistumaankaan. Joten voin olla edellenkin ihan rehellisesti kateellinen niille onnekkaille... :-X
muoks: Smoothin iänkaikkiset typot
-
Tässä pätee varmaan sama kuin kaikessa muussakin, eli jos saat jotakin, joudut maksamaan siitä tavalla tai toisella. Omassa suhteessani on kaksi switchiä saman katon alla, mikä mahdollistaa parhaimmillaan monipuolisen leikkien kirjon seksielämän puolella. Mutta sen sijaan näillä palikoilla ei synny vakaata tornia, jossa kummallakin olisi oma, pysyvä rooli.
Tilanteisiin on lähdettävä erikseen mukaan sen perusteella, millaisella mielellä kumpikin sattuu olemaan. Välillä itseäänkin lukee väärin, mutta noista tilanteista on usein syntynyt niitä parhaita sessioita. Kuten silloin, kun itse kuvittelin olevani alistuvalla tuulella, mutta ollessani jo melkein valmiissa paketissa komensin laittamaan sen purkuun ja rooleja vaihdettiin. Kumma kyllä auktoriteettini välittyi monen metrin köysivyyhden keskeltäkin ja uusi roolitus oli erittäin vahvassa vauhdissa jo ennen kuin olin kokonaan irti solmuista. Tässä voi siis saada ihan hiton hienoja hetkiä ja kokemuksia, mutta pääosin arki sujuu kuin kahden vaniljan suhteessa, kun kummallakaan ei ole selkeää otetta toiseen.
En tiedä, miten käy, jos switch elää selkeän domin tai subin kanssa, voiko siitä syntyä sellaista suhdetta kuin telle kuvaili? Vai iskeekö switchille jossakin vaiheessa tarve keventää otetta tai muuten tuulettaa rooliaan? Lady Whipillä oli tuossa yksi ratkaisu, jossa kuviota laajennetaan tarpeen mukaan oman suhteen ulkopuolelle, mutta se taas ei kaikilta onnistu. Itse kuulun siihen joukkoon, joka ei osaa edes kuvitella ylimääräisiä pyöriä kärryihin.
Näillä eväillä minunkin on tässä asiassa liityttävä Smoothin mukana kateellisten leiriin ;)
-
Miksi ei onnistuisi D/s suhde? Olen sitä mieltä, että suhde onnistuu hyvinkin, jos
"kemiat synkkaa". Olisin valmis koska vain kokeilemaan tällaista suhdetta.
Kinkymaailma ja muu elämä ovat eri asioita, sessiot sessioita ja muu elämä, muuta elämää.
Olen koko elämäni ajan ollut "kotiorja" tottunut tottelemaan ja tekemään mitä vaimoni
määrää. Miksi sitten ei voisi olla dominan kanssa yhdessä, siinä sitten hoituisi "kaksi kärpästä yhdellä iskulla" Vaimoni ei ymmärrä kinkyasioista mitään.
-
Meidän perhemallimme muistuttaa lähinnä 50-luvun tapoja, mutta positiivisessa mielessä. D määrää kaapin paikan ja tekee päätökset, mutta keskustelulle on tilaa ja subilla mahdollisuus mielipiteeseen.
Yll kerrottu voi ehkä järkyttää joitakin ;)
Minullekin sopii hyvin, että mies on perheenpää ja Isäntä talossa. Tosin ei ole mitään kokemusta sellaisesta, että mies tekisi päätökset yksin tms, enkä tiedä osaisinko / haluaisinko sellaiseen sopeutukaan. Tärkeää on kuitenkin se, että voin kunnioittaa toista ja saan välillä olla pieni ja heikko ( :o) . Tosin en puhu 24/7-(D/s)suhteesta enkä edes perinteisestä Deeässästä, joten tais mennä OT:ksi niin että soi :)
-
Tuo päätöksenteko ei ole mikään ongelma silloin, kun asioista ollaan lähes aina samaa mieltä ;)
-
Tuo päätöksenteko ei ole mikään ongelma silloin, kun asioista ollaan lähes aina samaa mieltä ;)
Eipä tuo päätöksenteko toimivassa suhteessa muutenkaan ole mikään ongelma, miksi se olisi sitä BDSM-suhteessa? 24/7 Dom/sub suhteeseen pätee ihan samat suhteiden perusssäännöt kuin mihin tahansa suhteeseen, en saata ymmärtää miksi aiheesta niin usein jaksetaan vääntää jotain monimutkaisempaa tai mystisempää.
-
D/s-suhteissa saattaa törmätä melko erikoisiinkiin ongelmiin, esimerkiksi lasten kanssa. 17-vuotias poikani oli meillä käymässä, ja Isäntä sattui käskyttämään minua arkiseen tyyliinsä. 17-v:n otsasuonet pullistuivat uhkaavasti, ja kasvoista oli luettavissa "Voi prkle, mun mutsille et jätkä kyllä noin puhu". Nooh, tilanne vaati keskustelua, joten elämäntyyliä piti hieman avata erityisesti henkiseltä kantilta. Totesin tosin samalla pojalle, että sinänsä en katso asialliseksi "rääpiä" omaa seksielämääni yksityiskohtaisesti oman lapseni kanssa, eikä toisinpäin :)
-
esimerkiksi lasten kanssa. 17-vuotias poikani oli meillä käymässä, ja Isäntä sattui käskyttämään minua arkiseen tyyliinsä. 17-v:n otsasuonet pullistuivat uhkaavasti, ja kasvoista oli luettavissa "Voi prkle, mun mutsille et jätkä kyllä noin puhu".
;D Tuttua on. Kun ensimmäisen kerran laitoin aikuisen poikani ja Masterini tervehtimään toisiaan, jälkeenpäin kuulin pojaltani kysymyksen:"Jos R. kohtelee sinua huonosti, tule vain kertomaan minulle niin näytän hänelle..."
Eipä poikani tiedä edes unissaan minkälaisiin tilanteisiin joudun tämän Miehen kanssa. Siinä olisi äidillä selittämistä, että minkä laatuinen se suhde taas olikaan.
-
Meillä 24/7 toimii yllättävän hyvin, pienistä alkuvaikeuksista huolimatta. Olin ollut ennen suhteemme alkua totaalinen yh ja oppinut tekemään kaikki miestenkin hommat itse. Niinpä yhteiselon alkumetreillä mun oli vaikeaa hyväksyä se, että minulla on Isäntä talossa joka määrää kaiken. Lopulta tajusin jutun pointin ja elämä on ollut sen jälkeen aika sujuvaa. Tietyin osin 24/7 on rajattua: lapset ovat minun alueeni ja Hän puuttuu vain jos näkee sen tarpeelliseksi ja piiskajälkien tekemisessäkin pitää ottaa huomioon tietyt arkeen liittyvät jutut kuten lääkärissä käymiset :D
Minulle vallan ja hallinnan luovuttaminen toiselle oli todella suuri juttu, varsinkin kun olen elänyt pitkään erittäin väkivaltaisessa suhteessa ja sen aiheuttamat arvet oli vielä aika tuoreita. Luottamuksen saavuttaminen auttoi minua luovuttamaan hallinan toiselle ja tähän päivään mennessä ei Isäntäni ole valtaansa kertaakaan käyttänyt väärin. Tässä suhteessa minulla ei ole oikeuksia, vain velvollisuuksia. Mutta tarvittaessa voin käyttää ns. sairas- kortin ja silloin säännöt, ohjeet ja kiellot eivät ole voimassa ja minä saan olla kuin kuka tahansa muukin, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka.
Kun sovimme yhteisistä asioista minulta kysytään mielipidettä, sitä ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon millään tavalla. Olen joutunut sopeutumaan tiettyihin rajoituksiin vaikka kuinka olisi suututtanut, mutta lopulta se luovuttaminen on aina johtanut johonkin vielä parempaan. Ja minut tietenkin palkitaan jos osaan pitää temperamenttini kurissa :-[ Itse en alussa tiennyt mitä 24/7- suhde oikeasti on, mutta kun olen netistä lukenut kuvauksia ja jutellut ihmisten kanssa, huomasin että kyseessähän on aikalailla samanlainen suhde kuin minun aiempi, tosin tähän liittyy molemminpuolinen suostumus ja rajat sekä luottamus ja kunnioitus toisiaan kohtaan. Minulle se itsemäärämisoikeuden luovuttaminen toiselle oli se asia mikä nosti itseluottamukseni pohjamudista normaalille tasolle ja opin hyvinkin äkkiä nauttimaan omasta alistetun ja vapaasta tahdostaan alistuneen elämään :)
Joillakin 24/7 ei varmastikaan toimi ihanteellisesti ja ei ole sitä yhtä ainoaa oikeaa tapaa toteuttaa tätä, jokaisen parin on löydettävä se oma tapansa ja tasapaino parisuhteen ja D/s suhteen välillä. Minun kokemukseni mukaan 24/7 ei ole aina ja ikuisesti jatkuvan session merkki vaan se on yhdistelmä parisuhdetta, bdsm:ää ja tunteita. 24/7 suhteen voi ylläpitää myös etänä, mutta se vaatii todella suurta luottamusta ja panostusta sillä siinä ei pääse fyysisesti valvomaan että toinen tekee kuten on käsketty (meidän etäsuhteen aikaan jätin hyvin usein asioita tekemättä sillä eihän Hän ollut paikalla valvomassa... ;) ). Minun mielestäni 24/7 suhde vaatii normaalia enemmän sitoutumista, sillä siinä roolijako on pysyvä ja asetelma tuskin paljoa muuttuu, paitsi jos on kyseessä swits- pari :D. Ja mitä minä olen muilta oppinut, 24/7 suhteet harvemmin päättyy eroon sillä suhteessa on hyvin paljon sellaisia asioita jotka pitävät sen hengissä ja voimissaan. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni, kertokaa jos olen väärässä.
-
Eilisissä bileissä kävimme keskustelua aiheesta, joten teenpä nyt elämäni ensimmäisen keskustelun avauksen :-[ Isännän kanssa totesimme, että "roolit" ovat koko ajan läsnä meidän arjessamme, vaikka käytännöt sessiot ovatkin jääneet vähemmälle.
Meidän perhemallimme muistuttaa lähinnä 50-luvun tapoja, mutta positiivisessa mielessä. D määrää kaapin paikan ja tekee päätökset, mutta keskustelulle on tilaa ja subilla mahdollisuus mielipiteeseen. Myös subilla on oikeus tunteisiin, kiukutteluunkin, vaikka todennäköisesti seuraukset tuntuvat pepussa ennemmin tai myöhemmin ;D
Tuo on meidän tapamme, mutta kuulisin nyt mielelläni muidenkin mielipiteitä.
***
olen ymmärtänyt, että elin tälläistä suhdetta. Mies oli dominoiva luonnostaan, mutta samalla olin suojeltu ja hellitty naisena.
Tässä vietiin sanat minun suustani. Juuri näin meillä eletään, että toinen on luonnostaan dominova ja toinen luonnostaan alistuva. Yksikään suhde koko elämässäni ei ole tehnyt itsetunnolleni niin hyvää kuin tämä nykyinen. Juuri siitä syystä, että antaessani (=alistuessani) saan myös paljon ja koen olevani naisena hyvinkin suojeltu, hellitty ja mieheni ylpeydenaihe.
-
Kyllä tuossa 24/7 suhtessa oli se sitten sessiointeihin tai muuhun sovellettu, sopii se, että molepien osapuolten on tiedostettava mitä tuo termi tarkoittaa ja miten sitä kumpainenkin osaltaan vahvistaa ja korostaa sen olemassaoloa. Ex-narttuni kirjoittikin tuolla aikaisemminmiten se Minulla nartun kanssa toimi ja uskon vahvasti, että selvillä säänöillä ja jatkuvalla ylläpidolla ja huolehtimisella pysyykin aisoissa ja oikeilla raiteilla. Voihan tuota 24/7 verrata ihan normaaliin kahden henkilön sukupuolesta riippumatta yhdessäoloon. Onhan sielläkin noita sudenkuoppia ja muita ongelmia.
Nyt vain taitaa olla niin, että ne jotka voivat sanovansa kuuluvansa tuohon vanhan koulukunnan Mastereihin ja narttuihin hallitsevat vain tuon paremmin kuin nämä nykyyhteiskunnan lellikit ja vapaan kasvatuksen tulokset. Kun hiukan on ongelmaa niin heti on nenä nirpallaan, kun voisi avata suunsa ilman huutamista ja kysyä ja kommentoida eli puhua toisen suhteessa olevan kanssa eli sanoisin, että oppia myös riitelemään kunniallisesti. Ei huutaminen ole aina se ainut keino riidellä siihen voidaan käyttää monia muitakin tapoja. Tosin tuo seksillä pihtaaminen keinona riitelyssä on ihan perseestä se kuuluu Hänelle jolla suhteessa on valta sitä käyttää ja siihen se toinen on myös itse itsensä hyväksynyt.
Vanhaan aikaan voisi verrata tätä 24/7 suhdetta sanonnalla "nyrkin ja hellan" välissä ja kukaan ei edes sitä kovinkaan paljon kommentoinut saati isoa elämää pitänyt aikoinaan. Muut korkeintaan sanoivat, että ompa kova kuri akalla taikka ukolla tuossa talossa.
Puhukaa toisillenne se auttaa ja ihan varmasti.
Master Pain
-
Aivan älyttömän kaunista lukea, miten te monet olette saaneet valta-asettelulla väritetyn suhteen toimimaan niin hyvin! Ja noista kertomuksista ymmärrän hyvin, miksi ne toimivat niin hyvin :) Ja löytyy tuolta paljon asioita, joita toivon myös omalta suhteeltani; suojeltuna, hellittyna, ylpeyden aiheena oleminen. Joskus on mukava tuntea se toisen ihmisen voima ja tuki vierellä ja se, että siihen voi luottaa.
Mutta itse heikkoutta inhoavana ja vahvuudestani nauttivana ihmisenä kuulostaisi ihan mahdottomalta luovuttaa valta suhteessa sillä lailla kokonaan. Ei, minä en tottele käskyjä tai palvele. Vaadin tasavertaista suhdetta, jossa kummankin sana painaa yhtä paljon, kummankin tahto pääsee ihan yhtä paljon läpi ja kompromissien tekeminen on osa toimivaa arkea. Valtasuhteen miellän näkyväksi seksielämän puolella sitten. Ja lisää oman ihastuttavan kontrastinsa, kun alistettava ei ole oletusarvoisesti alistuva. Ylipäätään vaikea käsitellä tuhmuuksia, kinkyilyä, ja tavallista seksiä erillisinä asioina, kun ne minulla linkittyvät niin voimakkaasti yhteen.
En tietenkään selvästikkään ole tässä maailmassa niin syvällä vielä ja ymmärrä ihan tarkalleen kaikkea elämäntyyliin liittyvää, ylipäätään olen hyvin kevyessä ja kasvavassa vaiheessa vasta. Mutta toivoisin keskustelua aiheesta, jotta voisin paremmin oppia ja ymmärtää :) Tällainen parisuhdekeskustelu oli yksi, joka kovasti kiinnostaisi. Miksihän ylipäätään halusin tämän eriävän mieleni tässä ilmaista, vaikka se menee ketjun aiheen ohi.. Koska ajatukset heräsivät tästä viestiketjusta ja koska en ole täällä seikkaillessani onnistunut näkemään mitään muuta kuin kertomuksia suhteista, joissa on jatkuva D/s asettelu, enkä tosiaa tarkemmin tästä aiheesta etsiessäni löytänyt muuta ketjua. (Nonih, hyss turha höpöttely ja selittely. Kaksikin aihetta tuolla, joista pitäisi luoda ihan oma ketjunsa...)
-
Ehkä asiaa voi miettiä siitä näkökulmasta, että vaatii aika vahvan ihmisen ja hyvän suhteen jotta voi antaa vallan toiselle. Ajatus siitä että alistuva olisi heikko on minusta aika jännä, varsinkin itseni ja muita 24/7 subeja tuntien. Minulle alistuminen on kiihottavaa ja valinta, en ole mikään lattiamatto. Ja kyllä niitä kompromisseja tehdään, päätöksiä joutuu kumpikin tekemään; ei alistuva alistu koska olisi niin tyhmä että tarvitsee jonkun luotsaavan itsensä arjen läpi.
BDSMmää tehdään niin monella tavalla kuin on tekijöitä, jokainen tekee siten kuin itsestä hyvältä tuntuu.
-
Ylipäätä voi miettiä, mitä tuo 24/7 D/s suhteessa tarkoittaa?
Jos on mahdollisuus olla avoimesti sinut itsensä, ympäröivän maailman ja sinne kuuluvien ihmisten ja muiden tahojen kanssa, eikä se 24/7 tarkoita karrikoitusti jatkuvassa talutushihnassa olemista ja lattialla syömistä, vaan enemmän ehkä D/s viritettä asiassa kun asiassa, valta-asetelma läsnäoloa ja tiedostamista ja hyväksymistä, mutta myös kumppanuutta ja kainaloa ja erityisesti keskustelua, sitten se on valintani.
Toimii kyllä, jos tahtotilaa löytyy molemmilta.
-
From what I have read with google translater you are wondering if 24/7 is possible or does it exsist? I think yes it can and does. Think about this if you are the sub, you go to work to earn money to bring to the house hold and that has to please a Dominate because then he/she is not having to that part all on their own. When you go somewhere and show that you have manners and are well behaved again showing yourself to be a good sub to them. The same is for the Dominant also. This is a give and take just like any other relationship and it does have to take both parties and you do have to work at it. Being the sub doesnt always mean you are on the floor kneeling with a colar leash around your neck or even wearing cuffs. Communication is the key again just like in any other relationship. I dont know anyone that can read minds so we must speak and spend time together.
-
Kun tahtotilaa ja halua saada suhde toimimaan löytyy, se useammin onnistuukin..
Toki kemiat ja tunteet, unohtamatta arvomaailmaa ovat oleellisia asioita myös.
Luonnollinen vallan asetelma toimii ihan yhtä hyvin kuin sessiosuhteen luotukkin, ei siitä tarvitse turhaa numeroa tehdä..
Avoimmuus, luottamus ja aikuisuus, päätös siitä, että kun on sinut itsensä kanssa, voi olla rehellinen myös suhteessaan...
Kun arkisen 24/7 suhteen ja sessiosuhteen yhdistää, pitää myös hyväksyä kompromissit asiassa, vahva tunnepuoli muuttaa aina suhteen luonnetta,
Itse näen isoimman eron siinä, että kaikki keskustelu tai tekeminen ei enää keskity kinky puoleen niin vahvasti vaan eletään normi-arkea yhtä lailla.
Taustalla oleva D/s suhde antaa monenlaista virikettä jokapäiväiseen elämään, kuitenkaan sitä kokonaan hallitsematta, eli tilanne on niin kuin 50/60-(:
Robert
-
Kaikille ihmisille D/s suhteen ja arjen yhdistäminen ei ole mahdollista.
Hienoa kuitenkin, että on niitä, jotka pystyvät siihen.
-
--vaatii aika vahvan ihmisen ja hyvän suhteen jotta voi antaa vallan toiselle.
Aika harvinaisen tärkeä pointti. Enkä muuta ajatellutkaan. Jos sellaiseen suhteeseen ryhtyisi vain oman arvon ja itsetunnon puutteesta, ei suhde olisi lainkaan terveellinen. Ellei sitten kävisi niin ihanaa tarinaa kuin n33:lla edellisellä sivulla.
Ja kiitos myös Smooth lisää avaavasta kommentista. Ja ei voi sanoa, etteikö tanssiin vietäväksi antautuminen olisi välillä aivan ihanaa, oli kyse sitten viikonlopun reissusta tai ravintolan valitsemisesta, varsinkin, kun se tarkoittaa suukapulan laittamista pienelle sisäiselle kapinoitsijalle.
Kiinnostaisikin kuulla, miten 24/7-suhteen valta-asetelma näkyy arkipäivän tavallisissa tai vähän isommissa toimissa.
-
Mulla ei onnistuisi 24/7 suhde,ihan sen takia kun lapset on pieniä vielä, voisivat ihmetellä aikalailla..jonkinlainen sessio-suhde ehkä mutta ne näkemisetkään ei onnistuisi kovin usein...mä voisin tahtoo sellasen parisuhteen ihan missä vois sit kinkyillä sopivasti :D
-
Mulla ei onnistuisi 24/7 suhde,ihan sen takia kun lapset on pieniä vielä, voisivat ihmetellä aikalailla..jonkinlainen sessio-suhde ehkä mutta ne näkemisetkään ei onnistuisi kovin usein...mä voisin tahtoo sellasen parisuhteen ihan missä vois sit kinkyillä sopivasti :D
Täysin sama kuin meillä
-
Onhan se totta että kun lapset on pieniä, kaikenlainen kahdenkeskinen leikkiminen on hankalampaa... Mutta... Jos se arjen suhde muutoinkin on sellainen, että toinen vie ja toinen viksee mutta tulee pyyteettömästi perässä mihin vain, on helpompaa sekoittaa sellaisiakin asioita arkeen mukaan, joita lapset ei huomaa. Tai jos huomaavat niin tottuvat siihen ja pitävät sitä normaalina "meidän elämänä". Vaikkapa jos lapset jo pienestä pitäen oppivat siihen että äiti ja isä pukeutuu joksus kumiin ja muoviin... tai vaikka 24/7... siitä tulee heille luonnollista. Eivätkä he myöhemminkään pidä sitä kovin erikoisena kun alkavat jo itse ajatella. Kyllähän kysymyksiä voi tulla, mutta kun vastaa rehellisesti niin homma pelittää. "Väkivaltaa" sisältävät ja muutoin pelottavat jutut on hiukan eri asia. Niitä ei pidäkään lapsille näyttää. Eteenkään silloin kun he eivät sitä vielä pysty itse käsittelemään ja vetämään rajaa sille, milloin lähde ja kohde saavat nautintoa ja hyvää oloa pahan olon sijaan. Vanhempien keskinäinen suhde heijastuu varmasti lapsista. Myös silloin kun puolisot ovat onnettomia sen takia, että eivät voi... tai uskalla elää sellaista parisuhdetta kuin haluavat. Lapsetkin oppivat ymmärtämään pikkuhiljaa sen, mikä on asia josta ei puhuta muualla kuin kotona ja he eivät siitä ahdistu, jos voivat siitä äidin ja isän kanssa puhua. Kumi- ja nahkahuppujakin voi yhdistää leikkeihin erilaisten satuolentojen muodossa ja jos äiti pukeutuu isän mielestä seksiskkäästi vaikkapa lumikiksi voi se olla lapsista erityisen mieluista ja mikä sen parempaa kuin jos se sadun metsästäjä vielä suutelee äitiä ja pitää häntä muutoinkin hyvästä. Se kertoo onnellisuudesta lapsille, vaikka se kertoo ihan jostain muusta puolisoille. Ja vaatteitten allehan voi piilottaa mitä eriskummallisimpia asioita ja esineitä ilman että lapset sitä yhdistää mihinkään heiltä kiellettyyn.
Että eikun mielikuvitusta liikkeelle ja pelit ja leikkit pystyyn.
-
Komppaan Raippaa. Mielikuvitusta peliin, hätä keinot keksii ;)
-
Onhan se totta että kun lapset on pieniä, kaikenlainen kahdenkeskinen leikkiminen on hankalampaa... Mutta... Jos se arjen suhde muutoinkin on sellainen, että toinen vie ja toinen viksee mutta tulee pyyteettömästi perässä mihin vain, on helpompaa sekoittaa sellaisiakin asioita arkeen mukaan, joita lapset ei huomaa. Tai jos huomaavat niin tottuvat siihen ja pitävät sitä normaalina "meidän elämänä". Vaikkapa jos lapset jo pienestä pitäen oppivat siihen että äiti ja isä pukeutuu joksus kumiin ja muoviin... tai vaikka 24/7... siitä tulee heille luonnollista. Eivätkä he myöhemminkään pidä sitä kovin erikoisena kun alkavat jo itse ajatella. Kyllähän kysymyksiä voi tulla, mutta kun vastaa rehellisesti niin homma pelittää. "Väkivaltaa" sisältävät ja muutoin pelottavat jutut on hiukan eri asia. Niitä ei pidäkään lapsille näyttää. Eteenkään silloin kun he eivät sitä vielä pysty itse käsittelemään ja vetämään rajaa sille, milloin lähde ja kohde saavat nautintoa ja hyvää oloa pahan olon sijaan. Vanhempien keskinäinen suhde heijastuu varmasti lapsista. Myös silloin kun puolisot ovat onnettomia sen takia, että eivät voi... tai uskalla elää sellaista parisuhdetta kuin haluavat. Lapsetkin oppivat ymmärtämään pikkuhiljaa sen, mikä on asia josta ei puhuta muualla kuin kotona ja he eivät siitä ahdistu, jos voivat siitä äidin ja isän kanssa puhua. Kumi- ja nahkahuppujakin voi yhdistää leikkeihin erilaisten satuolentojen muodossa ja jos äiti pukeutuu isän mielestä seksiskkäästi vaikkapa lumikiksi voi se olla lapsista erityisen mieluista ja mikä sen parempaa kuin jos se sadun metsästäjä vielä suutelee äitiä ja pitää häntä muutoinkin hyvästä. Se kertoo onnellisuudesta lapsille, vaikka se kertoo ihan jostain muusta puolisoille. Ja vaatteitten allehan voi piilottaa mitä eriskummallisimpia asioita ja esineitä ilman että lapset sitä yhdistää mihinkään heiltä kiellettyyn.
Että eikun mielikuvitusta liikkeelle ja pelit ja leikkit pystyyn.
Haloo? Kannustat ihmisiä tuomaan oman makuukamari touhun lasten silmien eteen. Pistää vaan tämäkin juttu miettimään että onko täällä kaikki ihmiset lainkaan järjissään.
Kaiken kaikkiaan kirjoituksesta tuli vähän paha olo, ja kokonaisuudessaan tuo on aika häiritsevää. Toivottavasti näin ei oikeasti kukaan tee kotona. Noista ihme lumikkileikki jutuista voisi rapsahtaa syyte jopa. Ai että oikein lapset katsomaan kun vanhemmat pyörii ympäriinsä kumihupuissa ja pitää toisiaan hyvänä? Ja kun kysytään mistä on kyse rehellisesti sanotaan että katsos kun isiä ja äitiä kiihottaa tälläinen. Ensin ostetaan seksivälineitä ja sitten käyteetään niitä toista kiihottavasti lasten läsnäollessa?? Nyt hei se järki käteen ja ne lapset pois sieltä seksuaalisen toiminnan keskeltä. lLpset ja seksuaalinen toiminta ei kuulu samaan tilaan.
Tää oli kyl varmaan taas joku provo mihin vaan täysin lankesin jälleen. Toivottavasti onkin.
-
Mistä ihmeestä nuo edellisen kirjoittajan mielipiteet taas kimposi...Hivenen likainen mielikuvitus :o Missä kohti Raipan kirjoituksessa neuvottiin harrastamaan seksiä lasten edessä???
-
Mistä ihmeestä nuo edellisen kirjoittajan mielipiteet taas kimposi...Hivenen likainen mielikuvitus :o Missä kohti Raipan kirjoituksessa neuvottiin harrastamaan seksiä lasten edessä???
Noh, sanotaan vaikka että jos olen ainoa ihminen, joka näkee tässä raipan kirjoituksessa jotain häiritsevää, myönnän erittäin mielelläni että minulla on erittäin likainen mielikuvitus. Sitten alan miettimään että siirrynkö oikeasti johonkin muualle keskustelemaan, vaikka sellaiseen paikkaan missä pienten lasten ja kumihuppuleikkien sekoittamista ei pidetä täysin normaalina toimintana.
-
Lapsettomat ihmiset ovat aina parhaita asiantuntijoita lasten kasvattamisessa. Ehkä todella on parempi siirtyä muualle, ellei ymmärrä huumoria tai ymmärrä lukemaansa.
-
Lapsettomat ihmiset ovat aina parhaita asiantuntijoita lasten kasvattamisessa. Ehkä todella on parempi siirtyä muualle, ellei ymmärrä huumoria tai ymmärrä lukemaansa.
Suositteleeko tellekin että seksikaupasta ostetut aikuisten välineet otetaan mukaan pienten lasten leikkeihin? Minulla tosiaan ei ole lapsia, yhtään en ole kasvattanut. Ja kun niitä lapsia toivottavasti joskus siunaantuu, en todellakaan aio kasvatusta hoitaa kumiasussa.
En tiedä missä huumori tässä oli, en ainakaan havainnut mitään humoristista sävyä. Mielestäni raipan kirjoituksesta ei edes tarvitse lukea rivien välistä, jotta saa saman käsityksen asiasta kuin minä sain.
-
En minäkään niistä hupuista oikein innostunut tässä yhteydessä, mutta se pohjimmainen ajatus tuli kyllä selväksi: pikkutuhmailla kyllä voi lapsiperheessäkin lasten paikalla ollessa - esim. sanallisesti vihajaamalla - niin ettei pienet lapset ymmärrä mistä on kyse. Isommilla on jo kyllä tuntosarvet ja hoksottimet päällä, eikä paljon mikään jää huomaamatta. Olen sitä mieltä, että lapsia ei pidä altistaa näkemään aikuisten seksuaalista toimintaa tai kiihottumista. Pussailu ja hyvänäpitäminen (esim. halaaminen) taas on sellaista toimintaa, jonka soisin jokaisen lapsen saavan nähdä vanhempiensa tekemänä :)
-
Submit jaksoi vääntää rautalangasta mallin :love:
-
Lapsettomat ihmiset ovat aina parhaita asiantuntijoita lasten kasvattamisessa. Ehkä todella on parempi siirtyä muualle, ellei ymmärrä huumoria tai ymmärrä lukemaansa.
Suositteleeko tellekin että seksikaupasta ostetut aikuisten välineet otetaan mukaan pienten lasten leikkeihin? Minulla tosiaan ei ole lapsia, yhtään en ole kasvattanut. Ja kun niitä lapsia toivottavasti joskus siunaantuu, en todellakaan aio kasvatusta hoitaa kumiasussa.
En tiedä missä huumori tässä oli, en ainakaan havainnut mitään humoristista sävyä. Mielestäni raipan kirjoituksesta ei edes tarvitse lukea rivien välistä, jotta saa saman käsityksen asiasta kuin minä sain.
Toinen lapseton ymmärsi lukemansa kuten Queena enkä huomannut huumoria vaan ihmettelin kovasti miten kumihuppuja voi harkita lasten leluiksi.
Sellainen perus-valta-asetelmajuttu on kyllä varmasti toteutettavissa lapsiperheissäkin mutta enpä tosiaan toisi omia seksilelujani lapsille. Jos lapsi esim puhuu asiasta tarhassa, voipi olla viranomaisasiakin kohta sellainen kun niitä nykyään niin kovasti kytätään.
-
En minäkään niistä hupuista oikein innostunut tässä yhteydessä, mutta se pohjimmainen ajatus tuli kyllä selväksi: kaikenlaista pikkutuhmaa voi kyllä tehdä lapsiperheessäkin lasten paikalla ollessa - esim. sanallisesti vihajaamalla tai eleillä - niin ettei pienet lapset ymmärrä mistä on kyse. Isommilla on jo kyllä tuntosarvet ja hoksottimet päällä, niiltä ei paljon mikään jää huomaamatta ja olen sitä mieltä, että lapsia ei pidä altistaa näkemään aikuisten seksuaalista toimintaa tai kihhottumista. Pussailu ja hyvänäpitäminen (esim. halaaminen) taas on sellaista jonka soisin jokaisen lapsen saavan nähdä vanhempiensa tekemänä :)
Mä olen tässä samaa mieltä. Hellyys ja huomionosoittaminen lasten nähden on hyvä asia, mutta en kyllä mitään kumivaatteita ja rooliasuja ihan lasten silmille soisi. Saati mitään seksivälineitä.
Sanaton viestintä ja pienet eleet asia erikseen. :)
Ja joo ,ei ole lapsia niin ei ole kai edes oikeutta mielipiteeseen :D
*kokee itse seksin lemmikkieläintenkin nähden vähän kiusalliseksi koska koen ne "lapsiksi" :D*
-
Submit kirjotti ajatukseni sanoiks :) Ja voihan ne kumiasut pukea normi vaatteiden alle, jos niissä viihtyy, en nää siinä mitään pahaa. Kun oma tytär oli vielä nuori, ni joskus oli kyllä esim anustappi vaatteiden alla, eikä huomannu mitään, mielikuvitusta voi kyllä käyttää.
-
Mä en tässä nyt ymmärrä sitä miksi lasten läsnäollessa pitäisi olla tappeja pepussa tms..miksi lasten läsnäollessa pitäisi olla kiihoittunut. Vai onko kyse jostain muusta kuin kiihokkeesta..
Mä oon varmaan hirveä tiukkapipo mutta kun en vaan tajua. Ymmärrän sen että sekstaillaan tavalla tai toisella kun lapset on eri huoneessa jne.
-
Raipan tekstissä on paljon asiaa ja jota voi kompata,mutta tuo lasten parissa touhuaminen tuntuu tosiaan oudolta ja ihan provolta. Ehkä hän itse tarkentaa hieman,että mitä tarkoittaa.
Kai vanhempien välinen jännite ja suhteen laatu voi olla aistittavissa,mutta liian "pervolta" tuntuisi ehdoin tahdoin lasten aikana aktiivisesti seksileikkiä,ihmisotuksista kun kuitenkin kyse eikä esim. paviaaneista.
Seksi aikuisten välisenä siis,vaikkei varsinaisesta aktista olis kyse.
Pitipä nyt sitten mutsina kommentoida-
-
Tuskin kukaan moista edes harkitsisi, kumihuppu taisi olla se huumori osuus tässä...Enkä edelleenkään usko, että kukaan meistä "lapsellisista" seksileluja on lasten leluiksi antamassa tai edes jättämässä lasten näkyville...Pointti oli todellakin se, että 24/7 ei tarkoita koko ajan perwovaatteissa kulkemista ja pelkkää seksiä, vaan taipumuksiaan voi toteuttaa muutenkin, lasten siitä kärsimättä. Enkä ymmärrä, miksi nykyään ollaan niin valmiita heittämään lokaa ihmisten niskaan :o
-
Mä en tässä nyt ymmärrä sitä miksi lasten läsnäollessa pitäisi olla tappeja pepussa tms..miksi lasten läsnäollessa pitäisi olla kiihoittunut. Vai onko kyse jostain muusta kuin kiihokkeesta..
Mä oon varmaan hirveä tiukkapipo mutta kun en vaan tajua. Ymmärrän sen että sekstaillaan tavalla tai toisella kun lapset on eri huoneessa jne.
Mä olen tässä ihan samaa mieltä, eikä mielestäni ole tiukkapipoisuutta. En haluaisi olla tarkoituksella kiihottunut kun lapsia on samassa tilassa. Kuitenkin itse yhdistän kaikki välineet ja asut kiihottumiseen ja seksuaaliseen toimintaan.
-
Tuskin kukaan moista edes harkitsisi, kumihuppu taisi olla se huumori osuus tässä...Enkä edelleenkään usko, että kukaan meistä "lapsellisista" seksileluja on lasten leluiksi antamassa tai edes jättämässä lasten näkyville...Pointti oli todellakin se, että 24/7 ei tarkoita koko ajan perwovaatteissa kulkemista ja pelkkää seksiä, vaan taipumuksiaan voi toteuttaa muutenkin, lasten siitä kärsimättä. Enkä ymmärrä, miksi nykyään ollaan niin valmiita heittämään lokaa ihmisten niskaan :o
kuka tässä on rakas telle lokaa heittämässä kenenkään niskaan? Ja juurihan tuossa nyt eräs sanoi että tyttönsä ei huomannut vaikka oli tappi pepussa..haluan vain ymmärtää miksi ..eikö voi odottaa että on kahden kumppanin kanssa?
-
Vaikkapa jos lapset jo pienestä pitäen oppivat siihen että äiti ja isä pukeutuu joksus kumiin ja muoviin... tai vaikka 24/7... siitä tulee heille luonnollista. Eivätkä he myöhemminkään pidä sitä kovin erikoisena kun alkavat jo itse ajatella. Kumi- ja nahkahuppujakin voi yhdistää leikkeihin erilaisten satuolentojen muodossa ja jos äiti pukeutuu isän mielestä seksiskkäästi vaikkapa lumikiksi voi se olla lapsista erityisen mieluista ja mikä sen parempaa kuin jos se sadun metsästäjä vielä suutelee äitiä ja pitää häntä muutoinkin hyvästä. Se kertoo onnellisuudesta lapsille, vaikka se kertoo ihan jostain muusta puolisoille.
Minusta tämä ei sisältänyt huumoria. Vai käsitinkö ihan väärin?
-
8)
-
Mun nelivuotias on löytänyt metrisen narun ja sitoo dinosauruksen raajoja erilaisiin paketteihin. Fiilikset on hiukan moniseliteiset. Erityisesti kun kyseessä ei ole ensimmäinen eikä ainoa tapa miten tityt piirteet nousevat esiin. Vai pitäiskö mun riisua pervopinkkilasit tässä suhteessa?
-
Joo tuo oli kyllä hyvin sanottu... Nick.
-
Näissä keskustelussa aina huomaa sen elämänkokemuksen laajuuden. Tottakait se on ihan selvää että ei kaikkea sänkykamaritouhua tarvitse... eikä saakaan... tuoda lasten näkösälle. Mutta kuten telle ja submit asian oivalsi kaikkee pientä tuhmaa voi viljellä pilesilmäkulmassa jotta vire säilyy. Jos on aivan pakko sitten päästä tuulettamaan itseään kinkyilyn merkeissä niin tehdään se sitten vaikkapa bileissä, jotka on ihan oivallisia paikkoja päästä myös irti arjesta ja niistä "häiritsevistä lapsista". Mutta pääasia on kumminkin se että, pari suhde on kuin virtalähde jossa on tunnetusti kaksi erimerkkistä napaa, joissa on kaksi erimerkkistä toisiaan puoleensa vetävää varausta odottamassa purkausta. Tai kuten magneetit joitten pitää olla erimerkkiset jotta ne voivat vetää toisiaan puoleensa ja kehittää liikkuessaan sähköä johtokelassa.
Tiedän suomessakin pariskuntia jotka iltaa viettämään tai bileisiin lähtiessään eivät vierasta pukeutua fetisistisesti myös lasten nähden. Ja mitä niihin lasten kysymyksiin tulee niin eihän sitä rehellisyyttä tarvitse noin pitkälle viedä kuin tuossa eräs mainitsi. Rehellisys ja suorapuheisuus on kaksi eri asiaa. Asioista löytyy aina monenlaisia totuuksia ja kukaan ei tule väittämään että eikö se minkä siinä tilanteessa lapsellesi sanot ole totta. Se on sinun omatuntosi. Se huppu esimerkin ruotiminen todisti taas kerran sitä että ei kannata takertua pieniin yksityiskohtiin. Pääasia että Jesuiitta-munkkien periaate, "Tarkoitus pyhittää keinot", toteutuu. Ei saa tehdä elämästä liian vaikeeta. Minun mielestäni seksin ja lasten väliltä ei saa valita vain jompaakumpa vaan ne molemmat jos muutoin elämäntilanne antaa myöten.
Isyys ja äitiys ei ole itsetarkoitus. Eikä merkitse automaattisesti kaiken vanhan hylkäämistä. Se 15-16 vuotta menee äärettömän nopeasti jolloin taas voi alkaa tehdä hiukan vapaammin sitä mitä on aikoinaankin tehnyt. Aika toki vaihtelee sen mukaan kuinka monta niitä on tullut saatua aikaan.
Ja sanokaa nuoremmat mitä tykkäätte, mutta olen sitä mieltä, että kun sen ensimmäisen käärön saa syliinsä niin sitä ei unohda ikinä... Se tunne on niin sanoin kuvaamaton.
-
Pitäiskö mun, 36-vuotiaan pitkässä parisuhteessa elävän lapsettoman naisen nyt loukkaantua kun rivien välistä voi lukea juuri sen että kun on se lapsonen niin kaikki mitä tekee on itsestäänselvää ja tekee ihmisestä autuaan?
Ja jos ei ole sitä kääröä niin ei voi kritisoida tai kyseenalaistaa mitään lapsiin liittyvää?
En edelleenkään saanut vastausta siihen mikä mieltäni askarrutti, mutta ei varmaan tarvitsekaan koska enhän ole elämää kokenut enkä nähnyt ja kun ei ole niitä lapsiakaan.
Raipan viimeinen teksti oli ihan ok, mutta hyvinkin erilainen kuin se ensimmäinen.
-
Mun nelivuotias on löytänyt metrisen narun ja sitoo dinosauruksen raajoja erilaisiin paketteihin. Fiilikset on hiukan moniseliteiset. Erityisesti kun kyseessä ei ole ensimmäinen eikä ainoa tapa miten tityt piirteet nousevat esiin. Vai pitäiskö mun riisua pervopinkkilasit tässä suhteessa?
Ja mun 14 -vuotias tulee joskus ottamaan hampaillaan käsivarresta kiinni :o Eikä ole eläissään nähnyt minua puremassa ketään.
Mahtaako pervous kulkea geeneissä :-\
-
Näissä keskustelussa aina huomaa sen elämänkokemuksen laajuuden. Tottakait se on ihan selvää että ei kaikkea sänkykamaritouhua tarvitse... eikä saakaan... tuoda lasten näkösälle. Se huppu esimerkin ruotiminen todisti taas kerran sitä että ei kannata takertua pieniin yksityiskohtiin. Pääasia että Jesuiitta-munkkien periaate, "Tarkoitus pyhittää keinot", toteutuu. Ei saa tehdä elämästä liian vaikeeta. Minun mielestäni seksin ja lasten väliltä ei saa valita vain jompaakumpa vaan ne molemmat jos muutoin elämäntilanne antaa myöten.
Mä edelleen kuitenkin näen tässä samaa. Eli siis tarkoitus pyhittää keinot? Esileikin voisi siis hyvin tällä periaatteella yhdistää lasten leikkeihin vai? Säästyy kätevästi aikaakin?
Tämän viestin sävy on kuitenkin jo aika erilainen, mutta et mitenkään kerro että kumihuppu juttusi olisivat olleet vitsejä tai huumoria, ja että meidän kaikkien olisi se asia pitänyt ymmärtää heti huumorina. Olen 27 vuotias lapseton ihminen, katsoisin kuitenkin että elämänkokemusta on sen verran, että minulla saa olla mielipide asioihin lapsiinkin liittyen. Tuollaiseen huppu yksityiskohtaan tarttuu todella helposti, koska mielestäni jopa viranomaiset olisivat asiasta kiinnostuneita, jos sattuisivat juttuun törmäämään. Noin yleisesti asioita, joissa seksuaalinen toiminta on millään tavalla yhdistetty lapsiin tai lasten läsnäoloon, ei oteta suomessa kovinkaan kevyesti. Myöskään minä en ota asiaa kevyesti, ja siksi siihen tartuin kun en siitä mitään humoristista sävyäkään löytänyt.
P.s Huomattavaa että lainauksessa on poistettu paljon teksitä lauseiden välistä jotta lainaus ei olisi suhteettoman pitkä.
Muokattu lauserakanteita ja lisätty puuttuvia pilkkuja..
-
Näissä keskustelussa aina huomaa sen elämänkokemuksen laajuuden. Tottakait se on ihan selvää että ei kaikkea sänkykamaritouhua tarvitse... eikä saakaan... tuoda lasten näkösälle. Se huppu esimerkin ruotiminen todisti taas kerran sitä että ei kannata takertua pieniin yksityiskohtiin. Pääasia että Jesuiitta-munkkien periaate, "Tarkoitus pyhittää keinot", toteutuu. Ei saa tehdä elämästä liian vaikeeta. Minun mielestäni seksin ja lasten väliltä ei saa valita vain jompaakumpa vaan ne molemmat jos muutoin elämäntilanne antaa myöten.
Mä edelleen kuitenkin näen tässä samaa. Eli siis tarkoitus pyhittää keinot? Esileikin voisi siis hyvin tällä periaatteella yhdistää lasten leikkeihin vai? Säästyy kätevästi aikaakin?
Ei lapsiperheessä (yleensä) ihan koko ajan leikitä lasten kanssa tai muuten olla yhdessä intensiivisesti - lapsetkin leikkivät ja touhuavat omiaan itsekseen ja kamujen tai sisarusten kanssa, esim. silloin ehtii hyvin vanhempien (/vanhemman) mieli askarella esim. tulevan odotuksessa. Jos ei nyt tehtäisi tästä asiasta liian monimutkaista, kun ei se ole =)
Tässä ketjussa ajatuksenpoikanen esileikistä:
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=485.0
-
Ehkä pieni kevennys...totuuden poikanen?
Virtasen pariskunta oli lauantai-iltana kiimoissaan ja
päättivät "vetäistä pikaiset". Ongelma oli, että heidän
6-vuotias poikansa oli kotona. Niinpä vanhemmat pyysivät
poikaa menemään parvekkeelle ja kertomaan mitä ulkona
tapahtuu. Itse he menivät makuuhuoneeseen.
.........Poika alkoi raportoida: "Peltoset lähti ulos". "Jaska on taas humalas".
"Näyttäis, että Laineilla nussitaan".
Vanhemmat pelästyy ja keskeyttää aktin.
"Mistä niin luulet?" Isä kysyy arasti.
"Santtukin seisoo parvekkeella!" =D
-
Ehkä pieni kevennys...totuuden poikanen?
Virtasen pariskunta oli lauantai-iltana kiimoissaan ja
päättivät "vetäistä pikaiset". Ongelma oli, että heidän
6-vuotias poikansa oli kotona. Niinpä vanhemmat pyysivät
poikaa menemään parvekkeelle ja kertomaan mitä ulkona
tapahtuu. Itse he menivät makuuhuoneeseen.
.........Poika alkoi raportoida: "Peltoset lähti ulos". "Jaska on taas humalas".
"Näyttäis, että Laineilla nussitaan".
Vanhemmat pelästyy ja keskeyttää aktin.
"Mistä niin luulet?" Isä kysyy arasti.
"Santtukin seisoo parvekkeella!" =D
toi oli kyllä paha...
-
Kuinkahan moni, kellä lapsia on, on joutunu lastensa yllättämäks, kesken jonkun intiimin puuhan, minä ainakin tunnustan, eikä todellakaan tarkotuksella. Lapset oli viereisessä huoneessa pelaamassa jotain kavereidensa kanssa, ja meillä ovi kiinni makkariin, mutta kuinka ollakaan, niimpä vaan tenava poukkas koputtamatta sisälle kysymään jotain "tärkeetä" ei nyt ihan aktista yllättäny, mutta kuitenkin. Ja olempa itsekin yllättänyt vanhempani, ihan keskellä päivää, petipuuhista.
Ja niin se vaan menee, ettei ne lapset nyt NIIN elämän keskipiste ole, etteikö vanhemmilla joskus ne himot hyrräis, ja jotain muutakin tekis mieli, kun lasten kanssa puuhastelua. Aika hankalaa on jos ei voi mitenkään, jo ennen lasten nukkumaanmenoa alkaa herätellä ajatukseen illan puuhista, vaikka nyt sillä anustapilla, joka ei lapsille näy, tms. Tottakai jokainen järjestää lapsille hoitopaikan, jos kinkymmästä puuhasta on kyse, niin minäkin aikoinaan tein, ja muistampa joskus katsoneeni naapurinkin lasten perään, kun vanhemmat halus "kahdenkeskistä aikaa" :)
-
Vaikkapa jos lapset jo pienestä pitäen oppivat siihen että äiti ja isä pukeutuu joksus kumiin ja muoviin... tai vaikka 24/7... siitä tulee heille luonnollista. Eivätkä he myöhemminkään pidä sitä kovin erikoisena kun alkavat jo itse ajatella. Kumi- ja nahkahuppujakin voi yhdistää leikkeihin erilaisten satuolentojen muodossa ja jos äiti pukeutuu isän mielestä seksiskkäästi vaikkapa lumikiksi voi se olla lapsista erityisen mieluista ja mikä sen parempaa kuin jos se sadun metsästäjä vielä suutelee äitiä ja pitää häntä muutoinkin hyvästä. Se kertoo onnellisuudesta lapsille, vaikka se kertoo ihan jostain muusta puolisoille.
Minusta tämä ei sisältänyt huumoria. Vai käsitinkö ihan väärin?
Et käsittänyt, tämä ei sisällä huumoria!
Lapset ja pervoilut pidetään erillään piste
(tiukkapipo kunz)
-
Näissä keskustelussa aina huomaa sen elämänkokemuksen laajuuden. Tottakait se on ihan selvää että ei kaikkea sänkykamaritouhua tarvitse... eikä saakaan... tuoda lasten näkösälle. Se huppu esimerkin ruotiminen todisti taas kerran sitä että ei kannata takertua pieniin yksityiskohtiin. Pääasia että Jesuiitta-munkkien periaate, "Tarkoitus pyhittää keinot", toteutuu. Ei saa tehdä elämästä liian vaikeeta. Minun mielestäni seksin ja lasten väliltä ei saa valita vain jompaakumpa vaan ne molemmat jos muutoin elämäntilanne antaa myöten.
Mä edelleen kuitenkin näen tässä samaa. Eli siis tarkoitus pyhittää keinot? Esileikin voisi siis hyvin tällä periaatteella yhdistää lasten leikkeihin vai? Säästyy kätevästi aikaakin?
Ei lapsiperheessä (yleensä) ihan koko ajan leikitä lasten kanssa tai muuten olla yhdessä intensiivisesti - lapsetkin leikkivät ja touhuavat omiaan itsekseen ja kamujen tai sisarusten kanssa, esim. silloin ehtii hyvin vanhempien (/vanhemman) mieli askarella esim. tulevan odotuksessa. Jos ei nyt tehtäisi tästä asiasta liian monimutkaista, kun ei se ole =)
Tässä ketjussa ajatuksenpoikanen esileikistä:
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=485.0
Alkuperäinen kirjoittaja ei ole kyllä missään vaiheessa sanonut kirjoittaneensa tekstiä jollakin tavalla huumorilla. Mielestäni on erikoista että minä saan valistusta esileikeistä, ja lähinnä minun reaktiotani tähän pidetään erikoisena. Alkuperäisessä tekstissä sanotaan juuri niin että kumiasujen yhdistäminen lasten leikkeihin vaikka satuhahmojen muodossa on täysin ok. Ja korostetaan että jos lapset opetetaan pienestä pitäen siihen että aikuiset pitää kumiasuja he pitävät sitä iän myötä normaalina. Lisäksi tekstissä sanotaan, että lapsille ei tulisi näyttää mitään kivun tuottamista tms. ainakaan ennen kuin he ymmärtävät mikä on nautintoa ja mikä ei. Pistää suoraan sanottuna miettimään, että kuka ihminen ajattelee niin että se olisi missään tilanteessa millään tavalla hyväksyttävää vaikka piiskata vaimoaan lasten edessä?
Olen myös tietoinen siitä että lapsiperheissä ei leikitä lasten kanssa taukoamatta, eikä minulla ole harhaisia mielikuvia lapsiperheiden elämästä jatkuvana leikkimisenä. Eikä tämä nyt mun mielestä ole mikään vitsailun paikkakaan, kunnes alkuperäinen kirjoittaja vaikka vahvistaisi jo nämä esitetyt huumori epäilyt. Jos tämä oli vaan huumoria, tai tapa esittää asioita jotenkin mauttomasti ja ylikärjistäen, myönnän oikein mielelläni että olen ylireagoinut ja suurennellut asiaa huumorintajun vajavaisuuteni vuoksi.
Eikä mielestäni kyllä ole milllään tapaa tiukkapipoisuutta sitä, jos sanoo ääneen että ei hyväksy sitä että lapsia yhdistetään johonkin kumiasu leikkeihin, jossa vanhemmat ovat kiihottuneita. Mielestäni jokaisen aikuisen pitäisi pystyä siinä vaiheessa sanomaan että toiminta ei ole hyväksyttävää. Vaikka täällä suvaitsevainen tulee ollakkin, on joitakin asioita joita ei pidä eikä saa suvaita, ja yksi niistä on alaikäisten sekoittaminen näihin leikkeihin missään muotoa. Ja kunnes toisin vahvistetaan, oletan että kirjoituksessa ei ollut huumoria, koska siinä ei mielestäni ole minkäänlaista humoristista sävyä havaittavissa.
-
Tässä asiassa komppaa Queenaa täysin. Minulle jäi samanlainen kuva alkuperäisestä tekstistä. Luin sen useampaan otteeseen kun ajattelin ymmärtäneeni sen väärin. Tai ehkä ymmärsin, en tiedä.
Tuo kumiasuihin pikkuhiljaa tottuminen ja niiden yhdistäminen satuhahmoihin oli aika makaaberia. KumiTuhkimo tai pvcMuumi - huhhuh!
Minulla on elämänkokemusta reilun neljänkymmenen vuoden ajalta. En tiedä onko se riittävän laaja ilmaisemaan mielipidettäni. Kaksi lasta tekaisin siinä ja yksinhuoltajanakin olen ollut. Meillä valistus kaikenlaisiin asioihin on hoidettu puhumalla, ja hyvin ovat lapset kasvaneet suvaitsevaisiksi (ilman totuttelua mihinkään).
-
"Ja kunnes toisin vahvistetaan, oletan että kirjoituksessa ei ollut huumoria,
koska siinä ei mielestäni ole minkäänlaista humoristista sävyä havaittavissa. "
Queena
Ei tuossa alkuperäisessä tekstissä ollut huumorin häivääkään.
Ja Queena puhuu viesteissään täyttä asiaa.
Ps. vaikka onkin ”kärttyisä vanhapiika”. :love: O:-)
-
"Ja kunnes toisin vahvistetaan, oletan että kirjoituksessa ei ollut huumoria,
koska siinä ei mielestäni ole minkäänlaista humoristista sävyä havaittavissa. "
Queena
Ei tuossa alkuperäisessä tekstissä ollut huumorin häivääkään.
Ja Queena puhuu viesteissään täyttä asiaa.
Ps. vaikka onkin ”kärttyisä vanhapiika”. :love: O:-)
Heiii...en kai mä vielä vanhastapiiasta mene sentään :D. Kärttyisä kyllä olen :)
-
Voi hyvä ihme sentään....millähän tähän maahan on saatu kansalaisia ollenkaan ennen vanhaan kun kaikki on nukkunut samassa huoneessa. Pitäs varmaan joku vahingonkorvaus hakemus pistää noille omille vanhemmillekkin siitä, että on pistetty kaappiin nukkumaan kun isä tuli intistä lomille ja sänkytila oli tiukassa siinä yhdessä huoneessa missä asuttiin...ja kaippa se nuoripari halusi jotain muutakin niiden lomien aikana tehdä kuin vain halata. Isompanakin kyllä tiesi mitä sen lukitun oven takana tapahtuu ihan vaan äänien perusteella. Hyi hyi mokomia vanhempia...selibaatissahan niiden olis pitänyt pysytellä tai tajuta edes palkata lastenhoitaja ja siirtyä hotelliin useempi kerta viikossa. Sääli ettei niiden budjetti riittänyt moiseen. Ollaan nyt sitten vissiin erittäin traumatisoituneita lapsia kaikki kolme ihan vaan sen takia, että omilla vanhemmilla sattui olemaan se kamalan kauhistuttava seksielämäkin.
:o
...jep tuli provosoitua mut joku maalaisjärki käteen...
-
Voi hyvä ihme sentään....millähän tähän maahan on saatu kansalaisia ollenkaan ennen vanhaan kun kaikki on nukkunut samassa huoneessa. Pitäs varmaan joku vahingonkorvaus hakemus pistää noille omille vanhemmillekkin siitä, että on pistetty kaappiin nukkumaan kun isä tuli intistä lomille ja sänkytila oli tiukassa siinä yhdessä huoneessa missä asuttiin...ja kaippa se nuoripari halusi jotain muutakin niiden lomien aikana tehdä kuin vain halata. Isompanakin kyllä tiesi mitä sen lukitun oven takana tapahtuu ihan vaan äänien perusteella. Hyi hyi mokomia vanhempia...selibaatissahan niiden olis pitänyt pysytellä tai tajuta edes palkata lastenhoitaja ja siirtyä hotelliin useempi kerta viikossa. Sääli ettei niiden budjetti riittänyt moiseen. Ollaan nyt sitten vissiin erittäin traumatisoituneita lapsia kaikki kolme ihan vaan sen takia, että omilla vanhemmilla sattui olemaan se kamalan kauhistuttava seksielämäkin.
:o
...jep tuli provosoitua mut joku maalaisjärki käteen...
Kukaan ei tässä ketjussa ole väittänyt että vanhempien ei pitäisi saada harrastaa seksiä. Kyse on kirjoituksesta jossa henkilö ilmoittaa että on ok jos vanhemmat ovat kumiasuissa kiihottuneina kesken lasten leikkien.
Kukaan ei kai ole sanonut, että jos saat lapsia et saa harrastaa seksiä, ja että olisi maailmanloppu jos erehdyksessä teini tulee huoneeseen kun vanhemmat on puuhissa, tai jos makkarista kuuluu joskus vähän ääniä. Nämä asiat eivät liity aiheeseen millään tavalla, eikä kukaan ole väittänyt että seksi kahden aikuisen välillä lapsiperheessä olisi jollain tavalla väärin.
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että jos suunnitelmallisesti yhdistetään lapset ja seksuaalinen toiminta ja pidetään sitä täysin normaalina, tai jopa jonkinlaisena seksuaalisen kasvatuksen ja suvaitsevuuden lisäämisen metodina, on jossain joku asia pahasti pielessä.
Mun mielipide on että sellainen toiminta lähentelee jo lasten kaltoinkohtelua, koska siinä pakotetaan lapset seuraamaan seksuaalista toimintaa.
Fetissi asuja ostetaan ja pidetään koska ne kiihottavat, ja mielestäni niiden ja seksivälineiden käyttö on seksuaalista toimintaa, ja siksikin niiden yhdistäminen lasten läsnäoloon on moraalisesti erittäin arvelluttavaa.
-
Kukaan ei tässä ketjussa ole väittänyt että vanhempien ei pitäisi saada harrastaa seksiä. Kyse on kirjoituksesta jossa henkilö ilmoittaa että on ok jos vanhemmat ovat kumiasuissa kiihottuneina kesken lasten leikkien.
Kukaan ei kai ole sanonut, että jos saat lapsia et saa harrastaa seksiä, ja että olisi maailmanloppu jos erehdyksessä teini tulee huoneeseen kun vanhemmat on puuhissa, tai jos makkarista kuuluu joskus vähän ääniä. Nämä asiat eivät liity aiheeseen millään tavalla, eikä kukaan ole väittänyt että seksi kahden aikuisen välillä lapsiperheessä olisi jollain tavalla väärin.
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että jos suunnitelmallisesti yhdistetään lapset ja seksuaalinen toiminta ja pidetään sitä täysin normaalina, tai jopa jonkinlaisena seksuaalisen kasvatuksen ja suvaitsevuuden lisäämisen metodina, on jossain joku asia pahasti pielessä.
Mun mielipide on että sellainen toiminta lähentelee jo lasten kaltoinkohtelua, koska siinä pakotetaan lapset seuraamaan seksuaalista toimintaa.
Fetissi asuja ostetaan ja pidetään koska ne kiihottavat, ja mielestäni niiden ja seksivälineiden käyttö on seksuaalista toimintaa, ja siksikin niiden yhdistäminen lasten läsnäoloon on moraalisesti erittäin arvelluttavaa.
Komppaan Queenaa täysillä. Aivan samaa mieltä!
-
Kukaan ei tässä ketjussa ole väittänyt että vanhempien ei pitäisi saada harrastaa seksiä. Kyse on kirjoituksesta jossa henkilö ilmoittaa että on ok jos vanhemmat ovat kumiasuissa kiihottuneina kesken lasten leikkien.
Kukaan ei kai ole sanonut, että jos saat lapsia et saa harrastaa seksiä, ja että olisi maailmanloppu jos erehdyksessä teini tulee huoneeseen kun vanhemmat on puuhissa, tai jos makkarista kuuluu joskus vähän ääniä. Nämä asiat eivät liity aiheeseen millään tavalla, eikä kukaan ole väittänyt että seksi kahden aikuisen välillä lapsiperheessä olisi jollain tavalla väärin.
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että jos suunnitelmallisesti yhdistetään lapset ja seksuaalinen toiminta ja pidetään sitä täysin normaalina, tai jopa jonkinlaisena seksuaalisen kasvatuksen ja suvaitsevuuden lisäämisen metodina, on jossain joku asia pahasti pielessä.
Mun mielipide on että sellainen toiminta lähentelee jo lasten kaltoinkohtelua, koska siinä pakotetaan lapset seuraamaan seksuaalista toimintaa.
Fetissi asuja ostetaan ja pidetään koska ne kiihottavat, ja mielestäni niiden ja seksivälineiden käyttö on seksuaalista toimintaa, ja siksikin niiden yhdistäminen lasten läsnäoloon on moraalisesti erittäin arvelluttavaa.
Komppaan Queenaa täysillä. Aivan samaa mieltä!
Kuin myös
-
Tuolla tavalla ajateltuna meidän pitäisi saada uusi laki, joka kieltää kaiken pikkutuhman makuuhuoneen ulkopuolella. Koska jos ne alushousut jää kotiin, tai se plugi tulee laitettua sinne vaatteiden alle piiloon kun lähtee ovesta ulos...niin siinähän altistaa koko vastaan tulevan kansan...aikuiset ja lapset todistamaan ei toivottua seksuaalista käytöstä...vaikka ne ei sitä tiedäkkään. Enkä oikein jaksa uskoa ettei nuo vanilijatkaan harrastaisi jonkunlaista esileikkiä vaikka lapset olisikin paikalla, niin ettei se niiden lasten silmään siltä kuitenkaan näytä. Hyvin toimivassa parisuhteessa esimerkiksi automatkat on varmasti yksi käytetty paikka. Se käsi siinä toisen reidellä ei näytä yhtään miltään sen lapsen silmään, mutta varmast saa reaktion aikaan. Ja johonkin fetissi bileisiin lähteminenkin lateksissa...ei se tarvitse kuitata kuin naamiaisina. Uskon että varsinkin Suomessa vanhemmat osaa olla vastuullisia sen suhteen miten asiat esitetään.
-
hmanteli, se perustoiminta mahtaa kuitenkin olla hellä kosketus, katseet, pikku pusu tyylistä. Siinä on aikamoinen ero pöksyistä pullottaviin anustappeihin ja kumiasuihin. Kyllä lasten läsnäollessa pitää osata hillitä ittensä. Komppaan myös Queenaa, kaikella aikansa ja paikkansa.
-
Tuolla tavalla ajateltuna meidän pitäisi saada uusi laki, joka kieltää kaiken pikkutuhman makuuhuoneen ulkopuolella. Koska jos ne alushousut jää kotiin, tai se plugi tulee laitettua sinne vaatteiden alle piiloon kun lähtee ovesta ulos...niin siinähän altistaa koko vastaan tulevan kansan...aikuiset ja lapset todistamaan ei toivottua seksuaalista käytöstä...vaikka ne ei sitä tiedäkkään. Enkä oikein jaksa uskoa ettei nuo vanilijatkaan harrastaisi jonkunlaista esileikkiä vaikka lapset olisikin paikalla, niin ettei se niiden lasten silmään siltä kuitenkaan näytä. Hyvin toimivassa parisuhteessa esimerkiksi automatkat on varmasti yksi käytetty paikka. Se käsi siinä toisen reidellä ei näytä yhtään miltään sen lapsen silmään, mutta varmast saa reaktion aikaan. Ja johonkin fetissi bileisiin lähteminenkin lateksissa...ei se tarvitse kuitata kuin naamiaisina. Uskon että varsinkin Suomessa vanhemmat osaa olla vastuullisia sen suhteen miten asiat esitetään.
Lapsia kuuluu suojata seksuaalisen toiminnan näkemiseltä, eikä lasta kuulu altistaa vanhempien väliselle esileikille. Vaikka he eivät tilanteessa ymmärrä sitä että kumihuppuinen isä ja äiti ovat kiihottuneita ja kyseessä on esileikki, se ei tarkoita sitä että se olisi oikein. Lapsi ei ymmärrä seksiä tietenkään, eikä tiedä mitä on esileikki mutta he näkevät tilanteen ja luulisin että jos vanhemmat ovat kiihottuneita lapset saattavat sen huomata, mutta eivät ymmärrä sitä mistä on kyse. Jo pelkästään tämä voi olla ahdistavaa lapselle.
Tilannetta ei voi mielestäni verrata siihen että lähdet ilman alushousuja ulos ja kukaan ei huomaa asiaa. Jos lapselle esitetään vaikka äiti kumisena lumikkina huppu päässä, se on aivan eri asia kuin se että sinä menet ulos ilman alushousuja ja tappi pepussa itse päätöksen tehneenä ja siten että kukaan ei huomaa. Vaihda tämä ehdottomasi asetelma sellaiseksi että menet kokokumiasussa ja tappi pepussa ulos ja annat miehesi hyväillä itseäsi samalla. Muuttuiko astelma mielestäsi lainkaan? Edes sillä tavalla että kokisit sen jollain tapaa oudoksi tai vähemmän hyväksyttävksi kuin oman versiosi?
-
Vastaan nyt ylläpidon edustajana:
Sovitaanko, että kumihuput yms ja selkeästi kiihottuneena lasten edessä esiintyminen sekä lasten altistaminen (tahallisesti) aikuisten seksielämälle ei ole hyväksyttävää. joten siitä ei enää tarvitse vääntää kättä, Raippa on "tuomionsa"saanut.
Keskustelu jatkukoon :)
-
Vastaan nyt ylläpidon edustajana:
Sovitaanko, että kumihuput yms ja selkeästi kiihottuneena lasten edessä esiintyminen sekä lasten altistaminen (tahallisesti) aikuisten seksielämälle ei ole hyväksyttävää. joten siitä ei enää tarvitse vääntää kättä, Raippa on "tuomionsa"saanut.
Keskustelu jatkukoon :)
Sopii :)
-
Vastaan nyt ylläpidon edustajana:
Sovitaanko, että kumihuput yms ja selkeästi kiihottuneena lasten edessä esiintyminen sekä lasten altistaminen (tahallisesti) aikuisten seksielämälle ei ole hyväksyttävää. joten siitä ei enää tarvitse vääntää kättä, Raippa on "tuomionsa"saanut.
Keskustelu jatkukoon :)
Joo... Myönnettäköön että esimerkkini roolipelistä oli hiukan huono. Mutta kumista ja nahastahan ne pilailuvälineittenkin naamiot ja huput on tehty joita esim. Halloween'ina käytetään. Ja en todellakaan ole väittänyt että se leikki pitää viedä niin pitkälle että se aiheuttaisi lapsien kannalta epäedullista käyttäytymistä. Yritin tuoda esiin sen ytimen että leikinvarjolla voi tuoda arkeenkin sitä säpinää... jota sitten voi purkaa kahden kesken kun on hiukan rauhallisempaa.
Kaikki jotka ovat harrastaneet liian äänekästä toimintaa ovat kehittäneen niin tehokkaat vaimennus keinot ettei kuu kuule eikä päivä nää... puhumattakaan lapsista.
Kuten tuossa aiemmin sanoin, asiaoista tehdään turhan vaikeita ja sitten itketään että ei voi kun on lapset. Tai ei voi tehdä lapsia kun me harrastetaan sistä ja tätä.
-
Näissä keskustelussa aina huomaa sen elämänkokemuksen laajuuden. Tottakait se on ihan selvää että ei kaikkea sänkykamaritouhua tarvitse... eikä saakaan... tuoda lasten näkösälle. Se huppu esimerkin ruotiminen todisti taas kerran sitä että ei kannata takertua pieniin yksityiskohtiin. Pääasia että Jesuiitta-munkkien periaate, "Tarkoitus pyhittää keinot", toteutuu. Ei saa tehdä elämästä liian vaikeeta. Minun mielestäni seksin ja lasten väliltä ei saa valita vain jompaakumpa vaan ne molemmat jos muutoin elämäntilanne antaa myöten.
Mä edelleen kuitenkin näen tässä samaa. Eli siis tarkoitus pyhittää keinot? Esileikin voisi siis hyvin tällä periaatteella yhdistää lasten leikkeihin vai? Säästyy kätevästi aikaakin?
Tämän viestin sävy on kuitenkin jo aika erilainen, mutta et mitenkään kerro että kumihuppu juttusi olisivat olleet vitsejä tai huumoria, ja että meidän kaikkien olisi se asia pitänyt ymmärtää heti huumorina. Olen 27 vuotias lapseton ihminen, katsoisin kuitenkin että elämänkokemusta on sen verran, että minulla saa olla mielipide asioihin lapsiinkin liittyen. Tuollaiseen huppu yksityiskohtaan tarttuu todella helposti, koska mielestäni jopa viranomaiset olisivat asiasta kiinnostuneita, jos sattuisivat juttuun törmäämään. Noin yleisesti asioita, joissa seksuaalinen toiminta on millään tavalla yhdistetty lapsiin tai lasten läsnäoloon, ei oteta suomessa kovinkaan kevyesti. Myöskään minä en ota asiaa kevyesti, ja siksi siihen tartuin kun en siitä mitään humoristista sävyäkään löytänyt.
P.s Huomattavaa että lainauksessa on poistettu paljon teksitä lauseiden välistä jotta lainaus ei olisi suhteettoman pitkä.
Muokattu lauserakanteita ja lisätty puuttuvia pilkkuja..
Kaikesta arkielämästä voi löytää seksikkyyttä ja kiihottavuutta ilman että se häiritsee lapsia millään lailla. Naiset lyhyissä kesämekoissaan virittää miesten mielikuvitusta ja lihaksikkaat miehet ilman paitaa naisten mielikuvitusta. Muistelkaapas vain niitäkin tapauksia joissa naiset tiiraili autoa ajaessan asfalttimiehiä... ja "kops". Moniko siinä selitti lapsilleen miksi niin kävi.
Ei sitä voi välttää myöskään kotioloissa jos suhde on oikeasti kunnossa. Ne tapit ja siveysvyöt kauko-ohjattavine kiihottimineen eivät varmaan näy lapsille. Eikä sitä kukaan halua edes näyttää. Mutta kyllä siinä kumpikin puolisoista tietää asemansa toistensa suhteen riippumatta siitä pyöriikö ne pikkukersat jaloissa vai ei. Tuossa aiemmassa jo mainitsin että se kumi- ja nahkahuppu juttu oli hiukan vääränlainen esimerkki. Joten unohtakaa se tämän asian kulmakivenä.
-
Tässä asiassa komppaa Queenaa täysin. Minulle jäi samanlainen kuva alkuperäisestä tekstistä. Luin sen useampaan otteeseen kun ajattelin ymmärtäneeni sen väärin. Tai ehkä ymmärsin, en tiedä.
Tuo kumiasuihin pikkuhiljaa tottuminen ja niiden yhdistäminen satuhahmoihin oli aika makaaberia. KumiTuhkimo tai pvcMuumi - huhhuh!
Minulla on elämänkokemusta reilun neljänkymmenen vuoden ajalta. En tiedä onko se riittävän laaja ilmaisemaan mielipidettäni. Kaksi lasta tekaisin siinä ja yksinhuoltajanakin olen ollut. Meillä valistus kaikenlaisiin asioihin on hoidettu puhumalla, ja hyvin ovat lapset kasvaneet suvaitsevaisiksi (ilman totuttelua mihinkään).
Joo... ajatus kumminkin on se että jokainen toimii omien periaatteittensa ja lakien ukaan niin kuin haluaa, mutta ei tee siitä turhan vaikeaa itselleen.
Quenna ja muutama muu oikaisi kyllä hiukan väärästä kohden. Tarkoitin sen kuvainnolliseksi esimerkiksi siitä, että rooli peli voi hyvinkin olla kiihottavaa puolisoitten välillä, mutta sadun kannalta kiehtovaa lapsen mielestä. Ilman että siihen liittyy mitään lapsen maailmaa loukkaavaa.
-
Joo... ja sitten besservissereille kommenttina mainitakooan, että en ole mikään hyvä tekstin tuottaja. En ole opiskellut kirjallisuutta. Oikein kirjoitus ei ole ihan parastamahdollista huonohkon kielioppitaidon takia. Kun se yhdistetään olemattomaan konekirjoitustaitoon ja lievähköön lukihäiriöön, tulee tekstiä jota voi olla hirveää lukea semmoisen jolle kaikki on "selvää pässiin lihaa". Virheitä on joskus hankala itse huomata vaikka kuinka lukee enne lähettämistä. Sivistys tasoni ei ole kaikkien mittanuitten mukaan mikään järin korkea, kun en ole ylioppilas enkä korkeakouluja käynyt. Mutta hyvin tässä on kumminkin elämän varrella asiansa saanut esille jos on tarvista ollut. Maalaisjärki auttaa kaupunkilaisiakin.
-
rooli peli voi hyvinkin olla kiihottavaa puolisoitten välillä, mutta sadun kannalta kiehtovaa lapsen mielestä. Ilman että siihen liittyy mitään lapsen maailmaa loukkaavaa.
Näihän se voi olla. Lapsilla on mielikuvitusta ja ottavat leikin nimen mistä tahansa. Joskus aikuisten katsellessa lasten leikkiä voi yhdistäviä tekijöitä olla mutta eri merkityksessä.
Itse suljen mielestäni tehokkaasti kaiken kinkyn ja seksuaalisuuden lapsen/lasten läsnäollessa. Varotoimenpide jotta mitään ei lipsahtaisi missään tilanteessa. Aikuisten maailma on erilainen ja tunne/halu-elämä on kehittynyt täyteen mittaan päinvastoin kuin keskenkasvuisilla.
Muutenkin otan sellaisen asenteen, että en tee aloitetta keskusteluun mutta jos minuun otetaan yhteyttä ja kysytään tai aletaan kertomaan jotain, puhumaan jostain - silloin vastaan ja paneudun kyseiseen asiaan täysillä. Kotonani vierailee lähes päivittäin nuoria 13-16vuotiaita ja heillä on paljon asiaa liittyen mm. seksuaalisuuteen, perheeseen, vanhempiinsa, kouluun ja seurusteluun. Näitä puimme yhdessä joka on luottamus minua kohtaan..mutta kuten sanoin, aloitteen pitää tulla heidän kauttaan. Silloin se ohjautuu oikeaan suuntaan ja on myös kunnioitus keskustelun aloittajaa ja hänen reviiriään kohtaan.
Toivottavasti kirjoitukseni sopii sallitun puheenaiheen sisälle. 8)
-
Ainahan nämä jutut tahtoo rönsyillä, mutta pääasia on että keskustellaan. ;)
-
Mielestäni en oikaissut missään kohtaa millään tavalla. Huppu esimerkki oli vain yksi asia alkuperäisessä kirjoituksessasi joka oli mielestäni aivan käsittämätön. Puhut mm. siitä että kuinka lapset tottuvat kumiasuihin jos niitä käytetään 24/7 ja siitä tulee heille normaalia. Ja että näin lapset oppivat että tietyistä asioista ei puhuta kodin ulkopuolella jne.
Kaikki nämä asiat viittasivat minun mielestäni suoraan lasten kaltoinkohteluun ja siksi niiihin tartuin niin kiivaasti.
Mielestäni minä en myöskään ole besserwisser jos ilmaisen mielipiteeni asiasta suoraan. Kirjoituksessasi ei ollut mitään humoristista sävyä mikä teki siitä hyvinkin häiritsevän, ja on sen jälkeen aika mautonta syyttää kommentoijia elämää kokemattomiksi besserwissereiksi. Tai en tiedä olisko tässä vaiheessa pitänyt taas rivien välistä lukea jokin aivan muu viesti, ja että kriittisiä ihmisiä ei tässä arvosteltukkaan? Ei täällä kukaan toisten oikeinkirjoitusta kommentoinut ole vaan tekstin sisältöä. Tekstin sisältö käsittääkseni pysyy samana vaikka pilkut laittaisi kohdilleen ja mahdolliset kirjoitusvirheet korjaisi. En ota kantaa sivistykseesi koska en sinua tunne. Olen kommentoinut yksinomaan sitä mitä olet kirjoittanut. Ja alkuperäinen kirjoitus vaan nyt sattuu olemaan erittäin häiritsevä, enkä ymmärrä tosiaan täysin kirjoitustyyliä missä kaikki sanoma tulee kaivaa rivien välistä ja joka on höystetty esimerkeillä, jotka ovat mielestäni suoraa lasten seksuaalista kaltoinkohtelua.
Onhan se ikävää jos tulee väärinymmärretyksi, silloin kuitenkin varmaan kannattaisi oikaista tarkoittamansa asia nopeasti ja selkeästi, ilman että kaikki kommentoijat leimataan elämää kokemattomiksi besserwissereiksi, joilla ei välttämättä ole riittävää määrää maalaisjärkeä ymmärtämään tekstejäsi. Ilmeisesti tekstisi sanoma olikin jotain aivan muuta kuin mistä järkytyin. Pahoittelen että jos sinulle nyt tuli tästä kaikesta jotenkin loukattu ja vainottu olo. Suosittelen kuitenkin lukemaan alusta tuon oman ensimmäisen tekstisi uudelleen, ja miettimään sitä että minkälaisella maalaisjärjellä sieltä se oikea sanoma ja sisältö on kaivettavissa. Kirjoitettu teksti otetaan usein hyvin kirjaimellisesti juuri siksi, että se on kirjoitettu ja vaihtoehtoista sanomaa ei voi kaivaa tarinasta mm. lukemalla ihmisen eleitä.
-
Queenan kanssa on kyllä moni muukin ollut ja on samoilla linjoilla.
Kyse ei ole pilkuista, pisteistä, asuinpaikasta, koulutuksetta tai edes silmien värittä.
Vain ja ainoastaan tekstin sisällöstä ja miten sen lukijat ymmärtää.
-
Vastaan nyt ylläpidon edustajana:
Sovitaanko, että kumihuput yms ja selkeästi kiihottuneena lasten edessä esiintyminen sekä lasten altistaminen (tahallisesti) aikuisten seksielämälle ei ole hyväksyttävää. joten siitä ei enää tarvitse vääntää kättä, Raippa on "tuomionsa"saanut.
Keskustelu jatkukoon :)
Mä komppaan tätä.
-
Mielestäni en oikaissut missään kohtaa millään tavalla. Huppu esimerkki oli vain yksi asia alkuperäisessä kirjoituksessasi joka oli mielestäni aivan käsittämätön. Puhut mm. siitä että kuinka lapset tottuvat kumiasuihin jos niitä käytetään 24/7 ja siitä tulee heille normaalia. Ja että näin lapset oppivat että tietyistä asioista ei puhuta kodin ulkopuolella jne.
Kaikki nämä asiat viittasivat minun mielestäni suoraan lasten kaltoinkohteluun ja siksi niiihin tartuin niin kiivaasti.
Kaltoin kohteluko on siitä kiinni mitä materiaalia kukin uskaltaa pukea päällensä? Rohkenempa epäillä.
-
Muokattu lauserakanteita ja lisätty puuttuvia pilkkuja..
Tuo oli se kohta johon viittsin besservisserisminä ja joka aiheutti sen loppu kommenti ominaisuuksistani.
-
Mielestäni en oikaissut missään kohtaa millään tavalla. Huppu esimerkki oli vain yksi asia alkuperäisessä kirjoituksessasi joka oli mielestäni aivan käsittämätön. Puhut mm. siitä että kuinka lapset tottuvat kumiasuihin jos niitä käytetään 24/7 ja siitä tulee heille normaalia. Ja että näin lapset oppivat että tietyistä asioista ei puhuta kodin ulkopuolella jne.
Kaikki nämä asiat viittasivat minun mielestäni suoraan lasten kaltoinkohteluun ja siksi niiihin tartuin niin kiivaasti.
Mielestäni minä en myöskään ole besserwisser jos ilmaisen mielipiteeni asiasta suoraan. Kirjoituksessasi ei ollut mitään humoristista sävyä mikä teki siitä hyvinkin häiritsevän, ja on sen jälkeen aika mautonta syyttää kommentoijia elämää kokemattomiksi besserwissereiksi. Tai en tiedä olisko tässä vaiheessa pitänyt taas rivien välistä lukea jokin aivan muu viesti, ja että kriittisiä ihmisiä ei tässä arvosteltukkaan? Ei täällä kukaan toisten oikeinkirjoitusta kommentoinut ole vaan tekstin sisältöä. Tekstin sisältö käsittääkseni pysyy samana vaikka pilkut laittaisi kohdilleen ja mahdolliset kirjoitusvirheet korjaisi. En ota kantaa sivistykseesi koska en sinua tunne. Olen kommentoinut yksinomaan sitä mitä olet kirjoittanut. Ja alkuperäinen kirjoitus vaan nyt sattuu olemaan erittäin häiritsevä, enkä ymmärrä tosiaan täysin kirjoitustyyliä missä kaikki sanoma tulee kaivaa rivien välistä ja joka on höystetty esimerkeillä, jotka ovat mielestäni suoraa lasten seksuaalista kaltoinkohtelua.
Onhan se ikävää jos tulee väärinymmärretyksi, silloin kuitenkin varmaan kannattaisi oikaista tarkoittamansa asia nopeasti ja selkeästi, ilman että kaikki kommentoijat leimataan elämää kokemattomiksi besserwissereiksi, joilla ei välttämättä ole riittävää määrää maalaisjärkeä ymmärtämään tekstejäsi. Ilmeisesti tekstisi sanoma olikin jotain aivan muuta kuin mistä järkytyin. Pahoittelen että jos sinulle nyt tuli tästä kaikesta jotenkin loukattu ja vainottu olo. Suosittelen kuitenkin lukemaan alusta tuon oman ensimmäisen tekstisi uudelleen, ja miettimään sitä että minkälaisella maalaisjärjellä sieltä se oikea sanoma ja sisältö on kaivettavissa. Kirjoitettu teksti otetaan usein hyvin kirjaimellisesti juuri siksi, että se on kirjoitettu ja vaihtoehtoista sanomaa ei voi kaivaa tarinasta mm. lukemalla ihmisen eleitä.
Hmm... oliskohan pitänyt laittaa sen lumikkin ja metsästäjän tilalle ranskalistyylinen palvelijatar. Fetissi mikä fetissi. En voi kuvitella että normaaleja kotiaskareita tekevät vanhemmat eivät voisi olla pukeutuneina myös roolien mukaan. Pukeudutaanhan sitä sukupuolenkin mukaan. Ja joissakin perheissä jopa transvestiittisesti ilman että kukaan suuremmin miettii onko siinä samalla kohdeltu lapsia kaltoin. Enemmän kuitenkin pitäsisi kaltoin kohteluna sitä kun jotku yrittää peittää lasten sukupuolisen eroavaisuuden kasvatuksessaan.
No tästäkin kommentista joku viisas löytää väärän suhtautumiseni ympäröivään yhteiskuntaan.
-
Ei taida jaksaa enää tätä aihetta. Kaikki on jo sanottu eikä mitään hedelmällistä tästä jankutuksesta enää synny... :-X
-
Eipä tässä minullakaan enää ole kyllä mitään lisättävää yhtään mihinkään. Olen sanottavani sanonut, ja ehkä näin lyhykäisyydessään voisin vain allekirjoittaa kaiken sanomani uudelleen.
-
Heitetäänpäs tähän vähän harmaan sävyjäkin sekaan ;):
-entäs jos äiti kulkee ne goottivaattet päällä kaupassakin
-korsetti+sukkanauhat kuuluu äidin normaaliin alusvaatemakuun (ja muita ei edes ollut vielä 50-60 luvulla)
-isä on ostanut nahkareleensä HD-myymälästä
-reserviläinen sovittaa univormua kotona tai majuri-isä tulee töistä kotiin
Allekirjoitan ehdottomasti ettei mitään seksitouhuja eikä välineitä lasten nähden, mutta kyllä sitä erotiikkaa ja fetissejä tihkuvia vaatteita/esineitä on arkielämäkin dumpattu täyteen. Kääntäen voisi vääntää että lasta ei voi viedä Prisman kenkäosastolle kun kumisaappaat on joillekin fetissi. ;D. Ja toisaalta, voiko vahvat D/s luonteenpiirteet olla näkymättä lapsille vaikka molemmat pukeutuisi juuttisäkkiin ja harrastaisi hommia vain pimeässä perunakellarissa kuuden lukon takana.
Nämä nyt siis vain harmaan sävyinä, pedofiilit ja lasten kaltoinkohtelijat ammun kyselemättä ja ruhot jauhan minkinrehuksi. >:(
-
Mä muistan lapsuudesta pienenpienen yksityiskohdan. Oltiin mummolassa, lähdössä jonnekin juhliin. Mummo laittautui wc:ssä ja tuli ulos hymyillen. Silloin isoisäni -varsin määrätietoisesti "mies talossa" tyyppinen vanhaherra- hoksasi huulipunan mummon huulillla ja totesi "Minnekään ei sit lähdetä, ennen kuin olet pessyt naamasi"
Eikä lähdetty.
Mun mielestä tilanne oli helvetin epäoikeudenmukainen, eikä tulisi mieleenkään päästää lapsiani näkemään vastaavaa.
Minusta ajatuskin kokoaikaisesta alistussuhteesta on mahdoton.
-
Dominaattorin ajatus on ihan kohdallaan.... Näin se on ja näin sen tulee ollakin.
Ja roosalle ja toki muillekin, hiukan lukemista. http://latexlifestyle.blogspot.com . Tuossa jos missä itse omaa fetissiään 24/7/365 elävä todistaa, että homma pelittää jos oikeasti haluaa ja asiat järjestelee. Eräässä kirjoituksessä hän kertoo lapsenlapsensa suhtautumisesta asiaan, kun myös tämän pikkupojan äiti ja isä pukeutuvat kumivaatteisiin, että "äitillä ja mummalla on hassut vaatteet". Tiedähäntä kuinka kaltoin kohdelluksi sekin pikkupoika itsensä kokee... tai hänen ympäristönsä. Kyseessä kumminkin on amarikkalais-irlantilainen pariskunta joissa kummassakaan maassa ei nuo maraalikäsitykset kaikista löysimpiä ole.
-
Hassua, ja minun lapseni reagoi rajusti kun puin tavallista lyhyemmän hameen päälle (puoliväliin reisiä) ja norminaiselliset korkkarit jalkaan. "Äiti, sinä et näytä enää äidiltä, älä pue näitä päällesi."
Vai onko niin, että lapsen voi totuttaa erilaisuuteen pienestä pitäen. Loppujen lopuksi hänen rajansa tavallisen ja epätavallisen välillä hämärtyy ja suvaitsee mitä tahansa.
Tällä kuviolla voi hyvinkin kasvattaa lapsia sietämään kinkyperheen ja 24/7-kuvion erilaista tapaa olla. Mietin kuitenkin sitä, että jos menettää kyvyn ymmärtää mikä on hyvän tavan mukaista ja mikä taas ei, onko se loppujen lopuksi hyvä vai huono asia. Itse pitän sitä huonona.
-
Harmaan sävyistä sen verran että voisin sanoa Kokevani kaikenlaisen fetissipukeutumisen todella arvelluttavaksi lasten läsnäollessa. Fetissipukeutuminen on eri asia kuin henkilökohtainen tyyli. Se kai menee vähän sille linjalle kuin jos vanilija äiti olisi aina kotona alusvaatteisillaan kiihottaakseen isäntää.
Fetissi käsittääkseni aiheuttaa voimakasta kiihottumisen tunnetta ja seksuaaliset halut ja kiihottuminen johtuvat tällöin ainaki osittain fetissin kohteesta. Fetissi ei ole mikä tahansa silmää miellyttävä tai jonkinlaista mielihyvää tuottava asia(mansikka, mustikka, autot jne) vaan voimakkaasti kiihottava asia, jolla on perustavaa laatua oleva osa seksielämässäsi.
Itselläni ei ole fetissejä mutta näin sen ymmärrän. Viimeistään raja tulisi mielestäni osata vetää silloin kun ajattelee, että saako lapsen ystävätkin nähdä sinut asuissasi, ja saako lapsi kertoa asioista koulussa opettajalle.
Yleisesti se että ei osaa laittaa lasta omien seksuaalisten tarpeidensa edelle on outoa. Miksi pitää olla kiihottunut lasten läsnäollessa?
Mun ei pitänyt asiasta enempää jauhaa, ja nyt aion lopettaa tähän koska ei oikein ole enään mitään millä voisin omaa enempää perustella.
Ja raipalle, kannattaa katsoa mitä se besserwisser oikein tarkoittaa jos aiot sitä jatkossakin käyttää. Se että korjaa omaa tekstiään ja laittaa siitä maininnan ei ole edes lähellä besserwisserismiä, vaan tapa ilmoittaa että en muuttanut mielipidettä tai muokannut tekstin sisältöä vaan korjanneensa muutaman asian jotta lukeminen on helpompaa. Forumilla kun näkyy maininta aina siitä jos viestiä on muokattu jälkikäteen.
-edit..muokattu lauserakenteita:)
-
Kaikkitietävyys ja viisastelu ei ole kovin kaukana toisistaan. Mutta se, että viitsii tuoda sen esille, että toinen on ollut hiukan kömpelö kirjoittaessaa ei mielestäni kohota ainakaan keskustelun tasoa.
Jos tuota fetisismin määritelmää tulkitsee kovin tiukasti niin monikin voi sanoa, että ei omaa mitään fetissiä (kun kiihottavaksi koettua ja voimakasta mielihyvää aiheuttavaa objektia kutsutaan fetissiksi). Mutta jos se että tuntee samoin kun sidotaan puolustuskyvyttömäksi ei ole myös fetissiä niin mitäs se sitten on. Eikös sadomasokismikin ole jonkinlainen fetissi. Vaikkei se olekaan mikään kongreettinen esine. Esine ja asia pitää minun mielestäni tässä yhteydessä rinnasta toisiinsa samanvertaisina silloin kun se kattaa tuon fetissin määritelmän.
Eli kyllä sinullakin, Queena, taitaa jokin fetissi "kaapissasi" olla. Eikä se ole pelkästänsä huono asia jos sellainen on.
Mutta lueppas ihan vaikka huvikksesi tuota blogia niin huomaat että kyllä D/s-suhteen ja fetissit voi ihan sulavasti sekoittaa osaksi omaa arkielämää jos on oikeasti halua.
-
Kaikkitietävyys ja viisastelu ei ole kovin kaukana toisistaan. Mutta se, että viitsii tuoda sen esille, että toinen on ollut hiukan kömpelö kirjoittaessaa ei mielestäni kohota ainakaan keskustelun tasoa.
Jos tuota fetisismin määritelmää tulkitsee kovin tiukasti niin monikin voi sanoa, että ei omaa mitään fetissiä (kun kiihottavaksi koettua ja voimakasta mielihyvää aiheuttavaa objektia kutsutaan fetissiksi). Mutta jos se että tuntee samoin kun sidotaan puolustuskyvyttömäksi ei ole myös fetissiä niin mitäs se sitten on. Eikös sadomasokismikin ole jonkinlainen fetissi. Vaikkei se olekaan mikään kongreettinen esine. Esine ja asia pitää minun mielestäni tässä yhteydessä rinnasta toisiinsa samanvertaisina silloin kun se kattaa tuon fetissin määritelmän.
Eli kyllä sinullakin, Queena, taitaa jokin fetissi "kaapissasi" olla. Eikä se ole pelkästänsä huono asia jos sellainen on.
Mutta lueppas ihan vaikka huvikksesi tuota blogia niin huomaat että kyllä D/s-suhteen ja fetissit voi ihan sulavasti sekoittaa osaksi omaa arkielämää jos on oikeasti halua.
En ole ottanut kantaa sinun kirjoitustaitoihisi millään tavalla, missään vaiheessa. Olet sivistymättömyytesi, koulutuksen puutteesi, lukihäiriösi ja huonon kirjoitustaitosi tuonut esille ihan itse omassa viestissäsi. Kommenttini pilkkujen lisäämisestä, viittaa siihen että olen itse muokannut jälkikäteen OMAA viestiäni ja olen halunnut ilmoittaa viestin lopussa mitä olen muokannut tekstissäni, se on aika yleistä tälläisillä forumeilla kirjoittaessa, kun jokaiseen viestiin tosiaan jää se merkintä siitä että viestiä on jälkikäteen muokattu.
En kuvittele olevani kaikkitietävä, olen kertonut oman mielipiteeni asiasta ja perustellut sitä omasta mielestäni erittäin hyvin. Se on eri asia kuin viisastelu, näsäviisaus tai harhakuva kaikkitietävyydestä.
-
Koska varsinaisesta aiheesta ei olla nähty enää vähään aikaan mitään uutta ja tämä riitely tuskin ketään kiinnostaa, on aika päättää tämä ketju tähän. Palataan takaisin 24/7:n toimivuuteen joskus myöhemmin uuden aiheen kautta ja toivottavasti myös uusin silmin.