BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Mediatila => Dokumentit, tieteelliset artikkelit, lehtiartikkelit => Aiheen aloitti: Mr Birch - 12.11.2020, 17:39
-
On tällainen kiinnostava ja melko vaativa artikkeli olemassa: Rebecca F. Planten "Sexual Spanking, the Self, and the Construction of Deviance". Julkaisutiedot löytyvät Scholarista, sen kautta voi ladata myös tekstin. Näkökulma on tutkijan, joka sattumalta tutustui muussa yhteydessä spankoon ja hänen kauttaan löysi reitin erääseen yhteisöön havainnoimaan kulttuuria.
Tuumailin, että artikkelia voisi käsitellä foorumillakin. Voisin tietysti kirjoittaa yksinkin, mutta yhteiskirjoittaminen vaan on aika hauskaa ja antoisaa. Kyselenkin, kiinnostaisiko jotakuta tulla kanssakirjoittajaksi? Alustava idea on suunnilleen se, että tehdään tästä artikkelista käännös/referaatti ja kommentoidaan sitä sitten. Tähän tapaanhan olen artikkeleita täällä esitellyt. Kenties kolumninkin kynnys ylittyisi...
Edit: Vastaukset myös yksärillä.
Mr Birch
-
Ping Bikantti, Katajanoksa, Lady Sweet, LadyWhip, Myssy, Remmittä...
-
Ei valitettavasti oma kielitaito taivu noin ammattimaiseen tekstiin. Ymmärrän kyllä, mutta tekstin saaminen hyvälle suomelle ei onnistu.
-
Oi, joo! Onko kirjoitusseuraa vielä löytynyt?
-
Oi, joo! Onko kirjoitusseuraa vielä löytynyt?
Yksityisviestejä on jokunen tullut.
Mr B
-
Artikkelin käsittely on lähtenyt liikkeelle. Tästähän uhkaa tulla jännää... 8)
-
Täten ilmoitan mielenkiintoni ko rojektia kohtaan. Kielitaitoni on hyvä ja jonkuverran olen käännöstötäki tehny. Nakkaa yksäriä jos vielä on tarvetta kanssakääntäjälle.
-
Jokos tätä saa kommentoida?
Oli nimittäin melko luokatonta kuraa tuo "tutkimus", vaikka siellä jotain mielenkiintosia näkökulmia tulikin esiin, kuten haastateltavien tarve eriytyä SM-harjoittajista ja tehdä selkeä ero muiden pervojen ja omien mieltymystensä välille, ikäänkuin näyttäytyä normaalina ja tervehenkisenä spanko-ryhmänä. Otanta kuitenkin on niin pieni ettei sillä varsinaisesti ole minkäänlaista merkitystä edes spankofilian tutkimuksessa ja analysoinnissa.
Plante kertoo tehneensä kenttätutkimusta aiheesta vuosina 1993-2000 ja tutkimus pohjaa kuitenkin yhteen spankofiili-bileiden haastatteluihin johon osallistui 25hlöä. Tutkimusasetelmia tai haastatteluja ei avata kuin Planten omien tulkintojen kautta, eli kyseessä on ennemminkin essee kuin tutkimus.
Ja joo, mie olen tiedefriikkinä melko tarkka siitä että mitä saa kutsua tutkimukseksi ja mitä ei :)
-
Jokos tätä saa kommentoida?
Olisit voinut odottaa. Mikä kiire sulla sooloilla.
Alustava idea on suunnilleen se, että tehdään tästä artikkelista käännös/referaatti ja kommentoidaan sitä sitten.
-
Kiire oli kommentoida koska luettuani artikkelin kokonaan en kokenut sen kääntämistä, levittämistä tai analysoimista mielekkääksi.
-
Kiire oli kommentoida koska luettuani artikkelin kokonaan en kokenut sen kääntämistä, levittämistä tai analysoimista mielekkääksi.
Niin sinä et kokenut.
Oletan, että tässä projektissa on muitakin jotka saattavat olla eri mieltä.
-
Juuri siksi kommentoin, notta mie en oletettavasti ole pääsemässä konsensukseen artikkelin validiudesta. Eikös se sillon ole ihan reilua sanoa suoraan. Kun kyseessä kuitenkaan ei ole jännäri josta spoilereita olisin tarjoillut, niin kyllähän muut voi ihan oman mielenkiintonsa mukaisesti jatkaa ko artikkelin rääpimistä. Ja minun ei tarvi.
-
Susi, tiedefriikkinä olet varmasti kuullut kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Kyllä 25 osallistujan haastatteluista voi saada aikaan Ihan Oikean Tutkimuksen.
Ottamatta tässä kantaa tämän tutkimuksen laatuun huomautan, että myös huonosta tutkimuksesta voi oppia kaikenlaista - vähintäänkin sen, mitä kannattaisi tehdä seuraavalla kerralla paremmin. Ja sellaisen kommentoiminenhan on aivan erityisen tärkeää.
Tiedefriikkinä kinkynä olen itse sitä mieltä, että kaikenlaisesta kinkyjä käsittelevästä tutkimuksesta on mielekästä keskustella, ja mahdollisuus lukea tutkimuksista ja osallistua keskusteluun omalla äidinkielellä (jonka monen kohdalla oletan olevan suomi) on ensiarvoisen tärkeää. Ja tietenkin tämä on yksinkertaisesti hauskaa. Jos tämä ei syystä tai toisesta tunnu hauskalta, on hyvä tiedostaa se ja tehdä vapaa-ajallaan jotain muuta. Tai etsiä jokin toinen artikkeli käännettäväksi ja kommentoitavaksi! :love:
-
Jos tämä ei syystä tai toisesta tunnu hauskalta, on hyvä tiedostaa se ja tehdä vapaa-ajallaan jotain muuta. Tai etsiä jokin toinen artikkeli käännettäväksi ja kommentoitavaksi! :love:
Juuri näin. Minusta ehottomasti pervoiluun liittyvien tekstien lukeminen, kääntäminen ja analysoiminen on kivaa, mutta tämä kyseinen juttu ei nyt vaan ollu minun mielestä levittämisen arvoinen. Ja kyse on tosiaan minun henk. koht mielipiteestä, jonka perustelin siellä ylempänä. No toki oisin voinu spesifiset perustelut jättää pois, mutta minun mielestä näkökantansa tulee aina perustella, jos kyse ei ole pelkästään omasta mieltymyksestä.
Ja mitä tulee kvalitatiiviseen tutkimukseen, niin senkään tunnusmerkistö ei tässä täyttynyt. Kenttätutkimuksen ja subjektiivisten huomioiden ero kun on merkittävä.
-
Ja mitä tulee kvalitatiiviseen tutkimukseen, niin senkään tunnusmerkistö ei tässä täyttynyt.
Ihan uteliaisuuttani kysyn, että mitkä ne tunnusmerkit on? Itse kun vasta pari vuotta sitten kvali-menetelmin väittelin, niin en ole oikein vielä perillä. ;D
Mr B
-
Kuten jo aiemmin huomioin, tutkimismenetelmoa tai -asetelmia ei avata artikkelissa ollenkaan. Lukuunottamatta paria suoraa haastattelusitaattia artikkeli keskittyy Planten omiin subjektiivisiin huomioihin.
Mut ämmät hei, olen pahoillani kun tulin ja kusin teän muroihin. Ei ollu tarkotus. Mutta mennäämpä nyt kaikki alapesun kautta omiin laatikoihimme leikkimään. Mulla ei nyt enää huvita leikkiä tällä laatikolla.
-
tutkimismenetelmoa tai -asetelmia ei avata artikkelissa ollenkaan
Hätäinen huomio ja varsinkin tuomio, ukkoseni(?). Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan... - Vanha tuomarinohje sopii tähän paremmin kuin hyvin. ;D
Artikkelin rakenne noudattaa ns. temaattista jäsennystä, joka voi olla oudompi konventionaaliseen IMRD-rakenteeseen (introduction, methods, results, discussion) tottuneelle.
Tutkimustehtävää, kontekstia ja menetelmiä aletaan avata jo tiivistelmän ensimmäisessä virkkeessä: "Using interview and observation data from a group of consensual, heterosexual adults interested in sexual spanking, I describe members’ sexual stories and stigma neutralization techniques."
Tutkimuskysymyksiä ja osa rajauksesta hahmotellaan sivun 60 viimeisessä kappaleessa, joka alkaa: "The research highlights the activities of a group of heterosexual men who like to spank consensual heterosexual women." Lisää kysymyksiä seuraa myöhemmin.
Lähestymistapa on olennaisesti kenttätyötä, johon kuuluu havainnointia ja haastatteluita. "Since this research included observation, it is appropriate to explicitly situate the author in the fieldwork. Access to the group occurred via a key informant, Jim, a longtime member of the 'scene.'" Tutkija asemoi itsensä osaksi toimintaympäristöä. Puutteena voi nähdä sen, ettei artikkelissa kerrota, miten hänet esiteltiin eri tilaisuuksissa.
Hän huomauttaa kuitenkin laadullisen (kenttä)tutkimuksen toteuttamiseen toisinaan liittyvistä jännitteistä. Tämä huomio vain on vähän hassussa yhteydessä. Ei oikeastaan ole kiinnostavaa, että Jim yritti iskeä häntä, sen sijaan olisi ollut tarpeen kuulla enemmän tutkimuksen tiedonkeruussa tarvittavan luottamuksen syntymisestä tapahtumissa.
Totean lopuksi humoristisesti erään Aku Ankan taskukirjassa Roope-sedän joulutervehdys esitetyn runon (!) sanoin: "Sepe Susi suunnitteli, siansiivun syöttääksensä, suvullensa sunnuntaina." Ei onnistunut, kuten ei alkuperäisessä runossakaan. Nyt kaivataan vain pelastajaa: "Sitten saapui sudenpentu, saattoi suojaan saalistajan."
Mr B