BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: tamakotsi - 29.11.2012, 23:41
-
Kaipaan keskustelua siitä, miten te ihmiset - etenkin Domit ja Dommet, mutta muutkin - koette oman kotinne ja siellä vallitsevat sosiaaliset asetelmat suhteessa ympäröivään todellisuuteen ja sen normeihin.
Itselläni on tässä selvät sävelet. Luulen, että ajatukseni ovat samansuuntaisia kuin useimpien. Esittämäni asiat tuntuvat ehkä itsestäänselviltäkin monista, mutta minusta tämän pukeminen sanoiksi palvelee jotakin:
Teen kelle tahansa kotonani vierailevalle ihmiselle selväksi, että kotini on autonominen tila; siellä eivät päde ulkomaailman säännöt, oletukset tai normit. Sen sijaan minua, isäntää, on syytä totella. Käytän kotonani valtaa, muutakin kuin seksuaalisuuteen liittyvää, kulloistakin tilannetta palvellen, miten parhaaksi näen. Saatan vaatia vierastani keittämään meille kahvit samalla kun pohdin hänen esittämäänsä kysymystä. Saatan vaatia häntä tekemään kanssani improvisaatioharjoitteen, tai taputtamaan tahtia kun sain juuri hyvän melodian päähäni. Mitä milloinkin. Teen myös selväksi, että turvasanat ovat käytössä, vaikkei mitään seksuaalista tapahtuisi. On siis toteltava, alistuttava seuraamuksiin tottelemattomuudesta, tai käytettävä turvasanaa ja mahdollisesti poistuttava. Tämä ei tarkoita, ettenkö osaisi kohdata ystäviäni tasa-arvoisina kotonani, tai puolestani palvella heitä, jos minusta siltä tuntuu. Tämä tarkoittaa että kotonani viimeinen sana on aina minulla, että minä päätän mitä tapahtuu. Pesäni on linnani, ja minulla on siellä sekä valta että vastuu. Kuka on kingi? Mä oon kingi! Onks muita kingei mestoil, yo?! ;P
-
Onko kukaan joutunut heittää turvasanaa kehiin kodissasi?
-
On.
-
Kaipaan keskustelua siitä, miten te ihmiset - etenkin Domit ja Dommet, mutta muutkin
---
Teen kelle tahansa kotonani vierailevalle ihmiselle selväksi, että --- minua, isäntää, on syytä totella.
En ole D, mutta kommentoin, koska muutkin saavat...
Eikö kotonasi vieraile kuin potentiaalisia subeja vai teetkö sukulaisillesi ja muille vastaaville ihmisille selväksi...
- kai tää on provo...
-
Kaikille teen selväksi. Mulla käy harvoin sukulaisia, mut tosi paljon ystäviä jotka on ihan tasa-arvoisia mun kanssa, paitsi siis luonnollisesti vieraan asemassa kun tulevat kotiini.
-
Taitaa olla osin huumorilla kirjoitettu aloitus tai ainakin ite luen niin. Olen alistuva nössäke,mutta mun kotiini ei tulla pöllöileen,enkä koe kotiani kinkyksi taistelutantereeksi tai muuksikaan vastaavaksi.
Eri asia mitä sitten mielikuvitusMaisterin kanssa puuhailtaisiin kotonani/kotonaan/kodissamme
Nimim. riittävästi kotisekoilua nähnyt
-
Tuo on mielenkiintoinen tuo subinkin suhde kotiinsa - ja näiden suhde vierailevaan Domiin. Lisää siitä myös?
-
Tuo on mielenkiintoinen tuo subinkin suhde kotiinsa - ja näiden suhde vierailevaan Domiin. Lisää siitä myös?
Minun luonani vierailleet D:t ovat saaneet session ulkopuolella olla aivan samalla tavalla kuin muutkin ystäväni. Saavat halutessaan vaikka laittaa ruokaa tai keittää kahvia, hih. Siis palvella minua! - No, siis vapaaehtoisesti :). Sessiota varten heidän on syytä muutenkin tuntea kotini aika tarkkaan.
-
Tuo on mielenkiintoinen tuo subinkin suhde kotiinsa - ja näiden suhde vierailevaan Domiin. Lisää siitä myös?
Joutu turvautua puppulausegeneraattooriin,joka tosin vastaa monia luotettavia lähteitä nykyisellään. (Pimeä keskiaika liian vallitseva Suomessakin,kun kristillinen fundamentalismi jyrää eduskunnassa. Ei pelkkä työmoraali ja uhri-ajattelu tuo vapautusta tai luo uskoa kotijumaliin..hups,sori OT :O )
"Ei sovi unohtaa,että vieraileva D/M noudattaa epäilemättä ideatasolla ilmiöiden liiallista nonfiguratiivisuutta"
-
No, minä aika harvoin lasken ketään kotiini, nykyään.
Todella vaikea, ehkä mahdotonkin, kuvitella D/s-kontekstissa muuta kuin ajallisesti sovittua, tai merkein, tilannetta jossa vallitsisi valta-asetelma. Oli kyse sitten omasta tai toisen ihmisen kodista. Toki jos tilanne eteen osuisi, siis aloittajan esille tuoma, niin voisin kokeilla kuinka nopeasti kävelisin ulos...jos olisi oikein taitava dominoiva niin ehken kävelisikään.
Mutta noin yleisesti ottaen en ole erityisen jumittunut "sosialisiin asetelmiin" muutenkaan elämässä. Ja jep; tästä tulee pientä kipinääkin joskus mutta otan sen ihan elämän intensiteettiä lisäävänä mausteena...siis pidän siitä ettei aina mennä pilkulleen protokollan mukaan. Toki tyylillä, taidolla ja älyllä; joko hetkellisellä tilannetajulla tai sitten itse harkiten johdatellen. Välillä erehtyen. Rajoilla horjuen on kivaa ja vasta siellä/sieltä voi löytää tien ja totuuden, en ole erityisen kiinnostunut tallomaan turvallisia polkuja (edelleenkään). Pidän ajattelusta ja kyseenalaistamisesta ihan arjen elämässä. En tietenkään aina (ei kai kukaan sellaista jaksa), mutta sellaisissa kohdissa joissa moni menee sieltä missä ei joudu menemään omalle epämukavuusalueelleen, tai ei ole vaaraa erehtyä. Uskon siis epämukavuusalueisiin ja erehdyksiin parhaina opettajina. Mutta lepopaikkojakin tarvitaan ja koti on sitä minulle; siellä ei "pelailla" siellä relataan ja siellä on vain sellaisia ihmisiä jotka eivät mielenrauhaani häiritse.
-
Mahdoinko ymmärtää asian oikein? Tamakotsi komentelee kotiinsa saapuvia kavereitaan ja muita ihmisiä?
Joopa,itse en kyllä komentele kotonani ketään ellei ole kyse sessiosta. Minulla ei ole oikeutta pompotella ketään ja kanssaihmiset ovat oletusarvoisesti tasa-arvoisia kanssani kunnes toisin sovitaan, ja sitten kun on sovittu niin se onkin ihan eri tilanne sitten.
Kavereitaan pompottelevasta tyypistä tulee mieleen joku v-mäinen pikkunatsi, anteeksi nyt vaan. >:D
-
Oho, kylläpäs voi ihmiset ajatella eri tavalla. Minulle on kotona opetettu että ollaan vieraanvaraisia kotiin tuleville ihmisille ja se tarkoittaa että ollaan kohteliaita, tarjotaan istumapaikkaa, keitetään ja tarjoillaan kahvia ym. Olen kokenut tämän itselleni sopivaksi tavaksi toimia vaikka onhan se toki melko konventionaalista, joku saattaisi jopa sanoa että vanhanaikaista :) Ei tulisi mieleenikään alkaa käskeä ketään tekemään jotakin sen vuoksi että hän sattuu olemaan kattoni alla kun ei tapanani ole komennella ihmisiä muuallakaan.
En tosin session ulkopuolella ikinä käske subejanikaan tekemään mitään, joskus pyydän kohteliaasti ja sekin toimii kyllä varsin tehokkaasti ;) Toki minulla on valta kodissani siinä mielessä että jos joku alkaisi tarkoituksella sikailemaan niin pyytäisin tyyppiä poistumaan.
-
Mä otan herkästi "emännän" roolin kotiini tullessa vieraita. Haluan, että meillä viihdytään, osittain on varmasti miellyttämisen halua ja loppu kotona opittua, tai toisinpäin. Siivoan etukäteen jos tiedän vieraita tulevan ja esim. yövieraille laitetaan aamupalaa.
Arvostan suuresti jos joku omasta halustaan osallistuu vaikka tiskaamalla ruuan jälkeen. :)
Meidän koti on sellainen "tuli sellaisena kuin olet" tyyppinen paikka.
-
Kertookin tuo tamakotsin profiilissa oleva "minusta" linkin viimeinen lause kaiken tarpeellisen >:D :))
-
WTF *keräilee aamukahveja näytöltä* :D
-
**Reps**
-
Ihan loistavaa shittiä taas :D
Mistä te keksitte näitä juttuja ::)
-
Mahdoinko ymmärtää asian oikein? Tamakotsi komentelee kotiinsa saapuvia kavereitaan ja muita ihmisiä?
Joopa,itse en kyllä komentele kotonani ketään ellei ole kyse sessiosta. Minulla ei ole oikeutta pompotella ketään ja kanssaihmiset ovat oletusarvoisesti tasa-arvoisia kanssani kunnes toisin sovitaan, ja sitten kun on sovittu niin se onkin ihan eri tilanne sitten.
"Komennella" on ilmaus joka antaa asiasta ankean kuvan. Jos luitte aloituspostin, ymmärsitte että minäkin tilanteen mukaan myös palvelen vieraitani ja olen itsekin "komenneltavissa", jos itse niin päätän. Kyse on siitä, että nähdäkseni kun kenen tahansa kotiin astuu vieras, on tämän syytä ymmärtää olevansa vieras, ja kunnioittaa isännän / emännän päätösvaltaa niin kauan kun tilassa vierailee.
Jotkut kulkevat "tuolla ulkona" kirjoitettuja ja / tai kirjoittamattomia lakeja varovasti noudattaen. Toiset tallaavat mieluummin harmailla alueilla ja rajoja kokeillen, tavalla jonka puolesta Chminidae yllä hyvin puhuu (itsekin olen sen koullukunnan kulkijoita, ulkona siis). Mutta kun mennään tilaan, joka on yhden tai yksien koti, ovat muut siellä vieraita. Tällöin "kunnes toisin sovitaan" on usein jo voimassa sanomattomasti. Minun kotonani sanallistetustikin.
Kertookin tuo tamakotsin profiilissa oleva "minusta" linkin viimeinen lause kaiken tarpeellisen >:D :))
Kyllä vaan. Lienee kohteliasta laittaa se toki nyt tähänkin, kun siitä tuli osa keskustelua, ettei tarvitse vaivautua profiilistani asti kaivamaan: "... to force them into a poetic state!" (Antonin Artaudin käyttämä ilmaus). Tämä liittyy aiheeseemme. Minä viihdyn sosiaalisessa / mentaalisessa tilassa, joka ei jumita vaan virtaa, kuohuu ja pauhaa. Kuten hyvin moni, minäkin haluan voida olla kotonani rauhassa. En voi rauhassa virrata, jos samassa tilassa joku itsepintaisesti jäkittää tukkeena ajatusvirrassa. Kyllä minä silloin "pomotan".
EDIT:
Oho, et tarkoittanutkaan tuota lausetta. Jätänpä nyt tuonkin tähän kuitenkin, liittyyhän se.
Tarkoitit tätä:
"mä toivon arkiselta, eli seksuaalisuuden ulkopuoliselta kanssakäymiseltä ehdotonta hierarkiattomuutta, jollen oo sitä vapaaehtoisesti hyväksyny (kuten teatterissa ohjaajan suhde näyttelijään). musta tuntuu hyvältä kohdata tuntematon alastatuksella, antaen sille tilaa olla miten tahtoo. tavallaan toivon sitä kaikilta. jos joku alkaa liiaksi pomottamaan ilman että siihen on musta syytä, lyön sen alas ;)"
Joo, niin. No tää liittyy enemmän siihen ulkomaailmaan. Kun mennään vieraaksi, hyväksytään vapaaehtoisesti tietynlainen hierarkia.
-
Virtuaalinen tila - esim tämmöset keskusteluketjut - ja se miten eri tavoin niissä ollaan, toiset vierailijoina ja toiset kuin kotonaan, on myös mielenkiintoinen aihe.
En tietenkään oleta, et mul ois aloittamassani topicissa samalla tapaa valtaa pitää keskustelua järkevänä kuin kotonani on, mut kuitenki jollain tapaa yritän.
Välil must tuntuu, et on ihmisiä jotka enemmän keskittyy foorumeilla pitämään yllä mielikuvaa, että ne ovat heidän territoriotaan, kodikseen mieltämiä alueita, kuin varsinaiseen keskustelemiseen. Enkä sano et se ois väärin. Mut sanon, et se on musta tylsää: en kattelis sitä kotonani.
-
Meidän koti on sellainen "tuli sellaisena kuin olet" tyyppinen paikka.
Komppaan, mut ehkä mun kotini on myös sellainen jonne tulija tietää mahdollisesti saavansa tilaisuuksia ylittää itsensä ja tutkia sitä mitä muuta hän onkaan kuin se, millaisena tuli. Ymmärrättekö?
Turvasanat olen ottanut käyttöön voidakseni olla varomattomampi siinä, jos minulle tulee mielihalu vaikka ehdottaa "no nyt laulat mun kanssa", kun joku näyttää siltä, että se tekisi hänelle hyvää. En halua kotonani joutua rajoittamaan sitä, mitä voin muille tehdä tai muilla teetättää. Usein toisten ihmisten lukossa oleminen rajoittaa minuakin liiaksi.
-
Mutta jo lienee minun kotini tavat tehty selväksi. Mieluummin kuulisin nyt muiden käytännöistä, jos niissä mitään kiinnostavaa on. Ja luulisi olevan, ainakin sessioiden verran. Miten koti ja sen hallinto muuttuu tuolloin?
-
Kun luokseni tulee tuttu "vieras" esimerkiksi ystävä niin en mä välttämättä palvele valmiiksi. Toki kahvit keitän, mut sit saatan kyllä sanoa että itsepalvelu, vieraasta riippuen. Toki jos vieras ei ole niin tuttu niin kahvit tulee kyllä tarjottua ihan kuppiin asti (:
Ajattelen sen kuitenkin vastavuoroiseksi asiaksi. Vieras tulee toisen kotiin ja kunnioittaa toisen kotia ja tapoja, mutta myös minä kunnioitan vierastani "tarjoilemalla" tai mitä nyt sitten asiaan liittyykään.
-
Palaan sittenkin vielä itseeni, heh.
Kun luokseni tulee tuttu "vieras" esimerkiksi ystävä niin en mä välttämättä palvele valmiiksi. Toki kahvit keitän, mut sit saatan kyllä sanoa että itsepalvelu, vieraasta riippuen. Toki jos vieras ei ole niin tuttu niin kahvit tulee kyllä tarjottua ihan kuppiin asti (:
Ajattelen sen kuitenkin vastavuoroiseksi asiaksi. Vieras tulee toisen kotiin ja kunnioittaa toisen kotia ja tapoja, mutta myös minä kunnioitan vierastani "tarjoilemalla" tai mitä nyt sitten asiaan liittyykään.
Komp. Vain tästä on minullakin kyse. "Tarjoilen" tai mitä nyt sitten asiaan liittyykään, kunnioituksella. Usein toki asioihini liittyy kokeellinen meininki, nautin siitä.
Tajusin äsken, että se mikä minusta tässä tekee kai enemmistöstä poikkeavan, on asenteeni ääneen lausumattomia sääntöjä kohtaan: ne tuntuvat aina hankalilta. Että pitäisi "hyviin tapoihin" tai muihin satuihin nojaten olettaa jonkun tilan säännöt. Mieluummin en oleta. Enkä toivo vieraidenikaan joutuvan varomaan ja arvailemaan. Se että säännöt ovat selvät helpottaa kaikkien oloa. "Tottelet isäntää ja jos menee överiksi käytät turvasanaa". Ei sen kummempaa.
-
My home. My music. My rules. että kyllähän minä itse päätän mitkä mun kodin säännöt on, ja ylipäätään ketä edes haluan kotiini. Koti on aika intiimi tila, ei tänne lampsita kuin saluunaan, esimerkiksi ovea en edes aukaise kellon soidessa jos en odota ketään kylään. Samoin jos joku kotonani oleva ihminen alkaa hillumaan, niin kyllä mulla on täysi oikeus heittää se pihalle. Olen kyllä aika rento emäntä, täällä saa syödä olkkarissa ja kulkea kengät jalassa. En tiedä muuttuuko tilanne sitten sessiossa mitenkään. Tietysti D:n on osattava ja saatava käyttää tilaa silloin kun omaansa ilman että täytyy kysyä joka asiasta erikseen, tyyliin"sopiiko jos lattiallesi roiskuu steariinia".
-
Olen sellainen kuin olen niin kotona, kylillä kuin kaverini tai jonkun muun kotona. Ja iso osa "minua" on se, että en tee mitään mitä en halua tehdä - en esim laula vaikka talon isäntä/emäntä olisi kuinka sitä mieltä, että olen sen näköinen, että se tekisi hyvää.... Vaikka kuinka pyydettäisiin kauniisti tai käskettäisiin rumasti.
Kotonani jos vieras esittäisi moisia elkeitä näyttäisin tyypille hyvin pian missä se ulko-ovi on ja kohteliaana aukaisisinkin sen jo valmiiksi. Jos itse olisin toisen kotona ei tarvisi kehottaa "jos heti lähdet ei tule kiire"....
-
Sen verran dominoin kaikkia vieraitani, että jos seinien sisäisestä päätösvallasta tulee erimielisyyksiä, kyläläinen lentää perse edellä ovesta pihalle ja jatkaa pihallakin maata pitkin kyntäen aina reviirin rajojen ulkopuolelle.
Muutoin hoidan kahvinkeittelyt, -tarjoilut ja ohjelman ihan itse, ja pyydän jos apua siihen tarvitsen.
Sessiot sitten erikseen, tosin niihinkin pätee lopulta tuo ensin mainittu laki.
-
santsikupin saa hakea itse ;D
-
Onneksi ei tarvitse mitään "edustusemäntää" esittää,kun ei olis rahkeita sellaiseen. Viimeksi kun kävi vieraita kylässä,ja jotka tottuneet jonkin verran fiininpään menoon,eivät pahastuneet osin boheemista ja huolimattomasta menosta. Päinvastoin palautteen perusteella. Eiköhän se,että on oma itsensä ja sydämestä,kykyjen ja resurssien jne. mukaan,myös edesauta mukavaa ilmapiiriä.
En osaa tähän liittää kinkyilyä ja dominointia,mutta en olekaan D..
Jos eläisin domin tai masterin kanssa,en usko että silloinkaan kotonamme mun tai hänen tarvitsis jotain erillistä roolia vetää..
-
Minulle koti on paikka, jossa levätään, tehdään työtä ja ollaan yhdessä kaikkein rakkaimpien kanssa. Kotona on syytä saada olla juuri sellainen kuin on ja siellä voi toteuttaa seksuaalisuuttaan vapaasti (boheemisti, mutta muita kunnioittaen). Jos kotona joku dominoi, se on mitä luultavammin seksuaalista tai sitten on kyse jostain aika vakavasta. Toki eri ihmiset vie luontaisesti eri verran tilaa ympäristöstään.
Kahvia tarjotaan, yövieraalle pedataan sänky, syötetään ja juotetaan. Ei niin tutuille ihmisille vieraanvaraisuus on myös tapa kertoa, että olet vain kylässä. Läheisempien kanssa ollaan rennommin ja silloin se on osa yhteistä hauskanpitoa. On myös tiloja, joihin vierailla ei ole asiaa, eikä sitä sen kummemmin selitellä.
Alistuvana osapuolena session aikana minun vapauteni tietysti katoaa ja olen juuri siinä tilassa asuntoa, jossa käsketään ja vain siellä. Tunnelma sähköistyy ja päätösvaltani katoaa. Toisaalta koti on paikka, jossa dominoiva osapuolikin saa olla pieni ja epävarma. Sitten on hetkiä, jolloin arki yllättäen muuttuu seksuaaliseksi valtaleikiksi, jossa on voimassa eri säännöt ja palaa taas takaisin normaalitilaan ilman sen kummempia rituaaleja, vaikkapa jos yllättäen tekee mieli kokeilla rottinkia puolison takalistoon. >:D
-
Kyllä asunnon haltija tietysti saa päättää, saako vieras olla asunnossa vai ei. Muuten on (minun mielestäni) aika outoa vaatia vierasta alistumaan käskyihin tms. normaaliin perinteiseen kanssakäymiseen liittymätöntä.
Itse olen alistuva, mutta (vaikka mieleni tekisi) en heittäydy vanilla-vieraideni jalkojaan suutelemaan tai muuten matelemaan. Sessio on tietysti eri tilanne.
En toki millään tavalla väitä, että Tamakotsin tapa on sinänsä väärä, mutta suomalaisen visiittikulttuurin perinteiden mukainen se ei kyllä ole.
-
Mitä oman kummallisen kotini sääntöihin tulee,
siellä on jokaisella oikeus olla asioista samaa mieltä kanssani.
-
Vitsi, tamakotsi, sun himassa on salee joko superhauskaa tai ihan kamalaa.
-
Ketjun perusteella tamakotsin luona vois olla mielenkiintoista visiteerata :D
Mulle jos tulee vieraita en höösää tai hötkyä, kahvit saatan keittää tai ehdottaa vieraalle et saa keittää jos ei itseä kiinnosta, kupit on siinä x kaapissa. Ole kuin kotonasi, mutta älä kuin kotonasi :)
-
En suhtaudu kotiini aivan yhtä jyrkästi kuin Tamakotsi, mutta ei täällä kukaan muukaan määritä kaappien paikkoja.
Koti ja sessio kotona on aika ovela juttu. Itse olen seasioinut tähän asti vain yhden subin kanssa kotonani. Liekö syynä melkein fetissiksi kehittynyt tapani pysyä anonyyminä. :)
subeissa olen huomannut,et joillekin ei ole ollenkaan ongelma olla alistettuna omassa kodissa. Osalle oma koti on turvasatama, jossa sessiot ei vaan onnistu. Vaikka muuten siellä voidaan tavata. Olempa siihenkin törmännyt et subi kertoi, et session pitää tapahtua makuuhuoneessa. Muualla ei leikitä, koska minun pitää asua täällä, hän sanoi. En koskaan kysellyt siitä enempää, mutta mielenkiintoinen juttu.
-
Olen alistuva luonteeltani mutta kotini on tottakai linnani ja siellä minua on kunnioitettava vaikka asuisin yhdessä domin kanssa. Kunnioitus ei tarkoita etteikö minua voisi alistaa ja dominoida. Yksin asuvana alistetuksi tuleminen omassa kodissa on/oli kiehtovaa sillä siellä vallitsee/vallitsi minun sääntöni ja tapani.
-
Ei ole pentagrammeja seinillä, eikä muutakaan "alan" rekvisiittaa...puuhapussi kaapissa, mikäli temput tai tehtävät ovat aiheellisia...
Valoa, varjoja....palmut huojuu
-
Kotini ovella kysytään tunnussanaa eli salasanaa (ei turvasanaa). Jos sen tietää, pääsee tietenkin heti sisään.
Jos passwordia ei tiedä, saa kaksi vihjettä ja kaksi mahdollisuutta ja viisi minuuttia aikaa arvata se oikein.
Jos arvaus ei sittenkään onnistu, joutuu kiertämään talon ympäri ja miettimään samalla kolmannen vihjeen mukaista sanaa.
Kaikki kyläilijät ovat viimeistään talon kierrettyään arvanneet sen helpon ja muuttumattoman, pervohenkisen tunnussanan.
-
Hah! Noh. Ihmisillä on eri arvoja elämässä. Kotini on linnani, eikä siellä tapahdu "mitään" ilman siunaustani, MUTTA.. jos mä kutsun jonkun kotiini, on se minun vastuullani emäntänä, että vieras viihtyy ja hänellä on hyvä olla ja että hän kokee olonsa tervetulleeksi.
-
...jos mä kutsun jonkun kotiini, on se minun vastuullani emäntänä, että vieras viihtyy ja hänellä on hyvä olla ja että hän kokee olonsa tervetulleeksi.
Sama juttu. Itselläni vieraanvaraisuus on niin pyhän asemassa, että se kävelee kaikkien dominointien edelle. Olen erittäin valikoiva siinä ketä kutsun luokseni, mutta jos kutsu käy, niin pyrin luomaan ennen kaikkea lämpimän ja rentoutuvan tunnelman. Tahdon, että luonani viihdytään.
Tietyntyyppinen kuri ja järjestys näkyy varmasti jo sisustuksestani, sillä tavaroilla on paikkansa. Saatan ottaa yövieraan kassinkin ja laittaa sen juuri oikeaan nurkkaan, mutta kahvien keittäminen ja kuppien huuhtelu on minun tehtäväni. Näin osoitan toisen olevan tervetullut.
Minun on jotenkin vaikea irrottaa järjestelmällisyyden ja doiminoinnin toisistaan, sillä olen molempia. Ehkä toimivin tapa on toimia itse esimerkkinä. Kukaan ei juo punaviiniä sohvallani, sillä en tee sitä itsekään. Silti kaadan sitä mielelläni vieraille. Keittiön puolella.
Ystäväni osaavat käyttäytyä ja mikä tulee toisentyyppisiin vieraisiin, niin tykkään luoda välittömän tunnelman. Ei se tietystä jämäkkyydestä pois ole. ;)
http://www.bdsmbaari.net/index.php?action=profile;area=pictures;u=12548;view=9208
-
Olen monesti ikäväkseni huomannut kuinka samankaltaisia ihmisten kodit ovat toisiinsa verrattuna. Hyvin usein on varsinkin nuoremmalla sukupolvella käytössä sellainen moderni asunnon sisustus, joka on käytännössä tyyliltään ns. "IKEA-koti". Asiaan vaikuttaa myös melkoisesti sosiaalinen paine, joten koti ei voi mukamas poiketa liikaa yleisesti hyväksytystä linjasta. Oma asuntoni näyttää kuitenkin aivankuin joltain monipuoliselta keskiaikamuseolta, eikä siis suinkaan miltään nykyihmisten tavalliselta kodilta, mutta eipä se ainakaan minua haittaa lainkaan. Pervohenkiset vieraatkin ovat viihtyneet yleensäottaen hyvin. :)