BDSM-baari
Kirjasto - jäsenille tarkoitetut alueet => Päiväkirjat => Näkökulmia lokerosta ja sen vierestä => Aiheen aloitti: Kolumnisti - 28.01.2018, 02:53
-
Jättäkää kaappini rauhaan
"Hei Hihaton! HIHATON! Mulla on sulle asiaa täältä toiselta laidalta pöytää!"
Jee, kiva kun haluat jutella, mutta katsoitko yhtään ympärillesi? Huomasitko, että viereisessä pöydässä, noin metrin päässä sinusta, istuu joukko tuntemattomia ihmisiä kuuntelemassa huutoasi?
Suurin osa meistä haluaa säilyttää jonkinlaisen anonymiteetin, koska BDSM-harrastuksen pääsy julkisuuteen saattaisi aiheuttaa ongelmia työpaikalla, sukulaisten kesken tai muuten elämässä. Harva esiintyy kuvissaan kasvoillaan, koska joku ulkopuolinen saattaisi tunnistaa. Tatuoinnit sutataan piiloon, ja omasta työpaikasta ei kirjoiteta julkisesti foorumilla. Kaikki tämä siksi, etteivät väärät ihmiset saisi vihiä omista mieltymyksistä.
Niin, väärät ihmiset. Ne eivät istu siinä samassa pöydässä kanssasi.
Miitti on minulle kollektiivinen kaappi, jossa kaikki jo tietävät minun olevan kiero pervo. Ne muut siinä pöydän ympärillä ovat samassa asemassa, lähes jokaisella jotain menetettävää kaappinsa suhteen. He ovat minun liittolaisiani, joten uskallan kertoa heille muutakin kuin Baarin profiilistani selviävät asiat. Moni täällä tietää missä asun, mikä on oikea nimeni ja niin edelleen, ja minä uskon sen tiedon heille, koska he ovat mahdollisimman kaukana vääristä ihmisistä.
On tottakai mahdollista, että sekaan eksyy mätämuna, joka nakkaa minut kaapistani kaikkien nähtäville. Sen riskin olen valmis ottamaan, koska vaihtoehtona on elää paranoidina ja yksinäisenä, kun keneenkään ei uskalla tutustua kokonaisena itsenään. Jos joku päättää kaappini rikkoakin, se kertoo enemmän hänestä kuin minusta.
Ja tästä on kyse myös aloituksessani: kaappini rajoja rikotaan huutelemalla nimimerkkiäni muiden kuullen. Se kiinnittää huomion aivan toisella tavoin kuin nimellä kutsuminen, ja antaa suoran linkin minuun BDSM-baarissa ja vaikka Fetlifessa. Riittää, että kuuloetäisyydellä istuu yksikin puolituttu, joka tietää minut naamalta, ja soppa on pahimmassa tapauksessa valmis. Toisaalta nimellä huutelua ei kukaan katso kahta kertaa, koska se on liitetty naamaani lukemattomissa yhteyksissä siviilielämän puolella.
Oman anonymiteetin suojaaminen onnistuu minulle paremmin siten, että miittaajat tietävät oikean nimeni ja käyttävät minusta sitä. En halua naamaani yhdistettävän nimimerkkiini, koska se tarkoittaisi harrastukseni yhdistymistä siviili-identiteettiini. Minulta se ei ole pois, jos joku haluaa esiintyä nimimerkillä miiteissäkin, mutta omalta osaltani pyydän: käyttäkää minusta miiteissä nimeäni, koska naapuripöydässä voi istua niitä vääriä ihmisiä. Nimimerkki pysyköön täällä nettimaailmassa.
(https://www.bdsmbaari.net/index.php?action=dlattach;attach=15126;type=avatar) Hihaton, joka ei edelleenkään tunnista nimimerkkiään puhuttuna
-
Helpoin ratkaisu on pitää neutraali nikki. Kaappi pysyy kiinni ja muille ei tarvitse sälyttää stressiä siitä, että missä kuuluu kutakin kutsua milläkin nimellä. Se "ensinimi" jää kumminkin vahvimpana mieleen ja nimeltä kutsuminen on aika automaatio.
-
Lukuisana muistan minäkin ne kerrat kun omaa nikkiäni on huudettu ihan muissa kun pervopaikoissa. Onneksi se "Missiiiii" huuto keskellä ravintolaa lähinnä saa ulkopuoliset katsomaan että minkäsnäköinen pirkko sieltä kutsuun vastaa kun missiksi kutsutaan.
Nimen huutamista pidän ihan yhtän tyhmänä kun nikinkin huutamista, ellei jopa tyhmempänä, jos ei tiedä että ko. henkilöä yleisesti oikealla nimellään kutsutaan. Näinkin on itseasiassa käynyt, että on kutsuttu oikealla nimellä keskellä pervolaumaa, ja kas, taas tuli sitten ulkopuolisten taholta kerrottua sun oikea nimes kaikille :D ei näin.
Vaikka avointa porukkaa ollaankin, niin moni silti haluaa pitää oikean etunimensä salassa, vaikeuttamaan esim. Facebook stalkkaamista.
-
Vaikka välillä saattaa jonkun nimi, tai nick lipsahtaakkin, niin melko usein olen huomannut että valtaosa kenelle puhun on nimeltään esim. sä, toi tai tuo. Noi nimet on paljon helpompi muistaakkin!
-
Mä käytän ennemmin nikkiä ja toivon musta käytettävän nikkiä, jos ollaan pervoporukassa. Esim miitissä sieltä pöydän toisesta päästä huutavan toivosin käyttävän Isriä tai Isrikaa, jos pakko on huutaa. Nikin väännöksiin en taas yleensä reagoi. Itselläni on ainakin todella surkea nimimuisti ja jos väki tulee esitteleen itsensä peräkanaa, että pekka-pirkko-uolevi-alma-inkeri-jaakkimus. Viimeisen saatan muistaa hyvällä tuurilla. Ja jos en opi tuntemaan ihmistä, esim facen kautta oikealla nimellä, on melko turha toivo että muistaisin hänen oikeaa nimeään.
Olen tuntenut erään henkilön varmaan jonkun pari vuotta tai ylikin, mutta koska hänellä ei lue facessa oikeaa etunimeä, en mä myöskään sitä muista. Silloin vaihtoehdoksi jää hyvin pitkältä täältä tuttu nikki, tai sen lyhennelmä oikeastaan.
Jos kerron oman nimeni, niin sitä saa käyttää siinä tapauksessa, jos esim kohtaa kadulla, mutta ei vieraassa pervolaumassa.
Selkeästi tässä on eroja ihmisten välillä, niin turvallisin on kertoa se kumpaa haluaa käytettävän, jos tiedossa on oikea nimi nikin lisäksi.
-
Jotkut osaa käyttäytyä, toiset ei.
Kinkyn tapaaminen muissa piireissä vaatii ihmiseltä normaaleja sosiaalisia taitoja.
Katse kohti kertoo haluaako toinen edes moikata, nickin käyttö on moukkamaista, joskus tilanteessa on yleisön takia käyttäydyttävä kuin ekaa kertaa kohtaavat.
Kaikki eivät osaa käyttäytyä, ikävä kyllä.
-
Sitä jos menee miittiin (tai jopa järjestää sellaisen) niin laittaa itsensä alttiiksi sille, että joko sitä nimimerkkiä tai oikeaa nimeä saatetaan huudella. Ainahan se on niin ollut. En oikein näe pointtia valittaa asiasta.
-
Mietin pitkään ekoihin miitteihin mennessä ja täältä tuttuja ihmisiä tavatessa, että käyttäisinkö nikkiäni vai etunimeäni. Usein olen kertonut molemmat ja sinänsä ihan mielelläni annan kasvot nimimerkilleni. Olen kuitenkin huomannut etunimellä esittäytymisen turhaksi - suurin osa ei varmaan edes muista sitä koskaan kuulleensa. Kun on enemmän väkeä paikalla, mieluummin piileskelenkin nimimerkkini takana.
Oli siinä vähän opettelemista tulla kutsutuksi ääneen nikillään. Anskun vinkki on sinänsä tosi hyvä - olisinpa tullut ajatelleeksi sitä kirjautuessani. En vain silloin uskonut koskaan isommin nimimerkilläni esiintyväni.
Tässä vaiheessa on turhaa enää lähteä nimimerkkiä vaihtamaan. Se on kasvanut minuun kiinni. Ja itsekin aika sujuvasti jo tuota nimeä tottelen, vaikka saattaahan se viereisessä pöydässä istuvan korvaan kuulostaa vähintäänkin omalaatuiselta. Väännöksenä usein kuultu Lemmy saattaa myös olla hiukka harhaanjohtava. En mä silti niistä ärsyynny julkisilla paikoillakaan.
Mut toi huutelu.. sitä kannattaisi varmaan aina vähän harkita. Jos tosiaan on vaikka asiaa, niin voisiko vain itse liikkua lähemmäs? Pieni vilkuilu olan ylin ja sen pohtiminen, että miltä ko nimimerkki kuulostaa olisi myös paikallaan aina. Täällä kun on myös useita nikkejä, jotka jo itsessään olisivat ääneen huudeltuna aika nöyryyttäviä. Lemmikki kuulostaa ehkä vähän oudolta. B-rapun maasturiksi, orjapoitzuksi tai horopyllyksi huutelu voisi aiheuttaa jo kulmien kurtistelua sivustaseuraajissa.
-
Sitä jos menee miittiin (tai jopa järjestää sellaisen) niin laittaa itsensä alttiiksi sille, että joko sitä nimimerkkiä tai oikeaa nimeä saatetaan huudella. Ainahan se on niin ollut. En oikein näe pointtia valittaa asiasta.
..ehkä kaikki eivät tajua, että joku voi haluta pysyä kaapissa pervoutensa kanssa, eikä halua että sitä nimimerkkiä huudellaan avoimesti kadulla... jos itselleni sattuu joku miitissä kohtaamani vastaan, niin saatan heilauttaa kättä tai sanoa "moi" merkiksi siitä että tunnistin mieluisan kaverin, mutta en huuda nimimerkkiä perään.. saati kommentoi hänelle julkisesti viimeksi foorumilla näkemääni perspanovideota.
-
Tunnen itteni nyt vähän yksinkertaiseksi, mutta minä en ymmärrä.
Mitä sitten vaikka joku tuttu sattuisikin kuulemaan kun itseä kutsutaan nimimerkillä? Olettaen ettei se satu tosiaan olemaan tyyppiä huorapoika88, ja silloin täytyy kyllä olla jo tosissaan hölmö jos sellaista pöytiä pitkin julkisessa tilassa huutelee. Käytetäänhän nikkejä ja lempinimiä yksissä jos toisissa porukoissa. Jotta osaisi yhdistää sellaisella puhuttelun juuri kinkyskeneen, niin silloin täytyisi olla aiheesta tai näistä foorumeista valmiiksi tietoinen, eli samaa porukkaa siinä missä muutkin miittailijat.
Oletan, että miittikeskusteluissa aihepiiriä sivutaan ainakin jollain tasolla. Eikö sen kantautuminen naapuripöytään ole nikillä puhuttelua suurempi riski että asia tulee väärien ihmisten tietoon?
Jokaisella on oikeus määrätä omat kaapin paikkansa ja sitä on kunnioitettava, mutta en voi sille mitään että tämäntyyppinen huolipuhe huolestuttaa minua aina. Jos päätökseen pysyä kaapissa liittyy pelko siitä mitä kaapin ulkopuolella voisi tapahtua, on minun mielestäni kyseenalaista kuinka vapaa se valinta loppujen lopuksi on. Yksilön tasolla se ei tietenkään muuta miksikään sitä että päätös on yhtä kaikki oma, eikä kuulu muille oli sen perusteena mitä hyvänsä.
Laajemmassa mittakaavassa se vain on minusta surullista ja väärin.
-
Jokainen voi valita itse käykö miiteissä tai bileissä jos ahdistaa.
Täten ehdotankin omia miittejä nickeille ja omia nimille. Luonnollisesti myös anonyymi bileitä ja yhdistyksiin kuulumattomille omat karkelonsa.
Kaikkien kannalta olisi varmasti paras että jokainen kinkyilisi kotonaan ihan keskenään. Ehkä nämä kaikesta mielensäpahoittamiset siten hieman vähenisivät. 😂
-
Tunnen itteni nyt vähän yksinkertaiseksi, mutta minä en ymmärrä.
Mitä sitten vaikka joku tuttu sattuisikin kuulemaan kun itseä kutsutaan nimimerkillä? Olettaen ettei se satu tosiaan olemaan tyyppiä huorapoika88, ja silloin täytyy kyllä olla jo tosissaan hölmö jos sellaista pöytiä pitkin julkisessa tilassa huutelee. Käytetäänhän nikkejä ja lempinimiä yksissä jos toisissa porukoissa. Jotta osaisi yhdistää sellaisella puhuttelun juuri kinkyskeneen, niin silloin täytyisi olla aiheesta tai näistä foorumeista valmiiksi tietoinen, eli samaa porukkaa siinä missä muutkin miittailijat.
Myös minä olen siinä onnellisessa tilanteessa, että nimimerkkini ei ole keksitty mitenkään kinkypiiriä tai mitään muuta "salaista toimintaa" varten vaan minun kaverini ovat kutsuneet minua aina tällä nimimerkillä. Näinollen, jos joku sattuukin kutsumaan nimimerkilläni, niin voin sanoa bonganneeni "nettitutun", eikä ketään kiinnosta sen enempää, kun tulee assosiaatio nettipelaamiseen ja erillaisiin harrastefoorumeihin, jos ei tiedä jo valmiiksi että olen pervo.
En voi kuitenkaan olettaa, että tilanne olisi muiden kohdalta sama. "Huorapoika69":n lisäksi hyvinkin moni nimimerkki voi olla kantajalleen intiimi ja salassapidettävä. Tästä syystä minä ainakin käytän tervehdystä nimeltään "moi" ilman nimimerkkiä tavatessani foorumilta tuttuja kinkypiirien ulkopuolella. Hihattoman tilanteessa ihmettelen, miksi se nimimerkki piti kajautta pöydästä toiseen. Mikäli oli tarkoitus puhua hihattoman kanssa, niin tilanteessa olisi voinut toimia paljon tahdikkaammin saman vaikutuksen saamiseksi. Olisiko ollut kohtuuton vaikeus jättää se nimimerkki pois huudosta? Olisiko jopa voinut olla huutamatta ja vinkata käsimerkillä, tai tulla itse puhe-etäisyydelle?
Itse olen aikoinani todistanut kahden pervon ensikohtaamisen, aiemman oppilaitokseni labrassa. En olisi kiinnittänyt siihen huomiota, jos kaverit eivät olisi puhutelleet toisiaan nimimerkeillä. Olen miettinyt sitäkin, montako mielensäpahoittajaa tätäkin palstaa stalkkaa ja se nimimerkki on viimeinen asia joka auttaa löytämään palstalta tutun pervon.
Oletan, että miittikeskusteluissa aihepiiriä sivutaan ainakin jollain tasolla. Eikö sen kantautuminen naapuripöytään ole nikillä puhuttelua suurempi riski että asia tulee väärien ihmisten tietoon?
Minulle on jäänyt semmoinen mielikuva, että miiteissä puhutaan paljon enemmän pervoja, kuin tiedustellaan nimimerkin etymologiasta. Yleensä miiteissä ollaan sen verran huomaavaisia, että kokoonnutaan paikkaan jossa ei ole ketään kuulemassa. Mikäli joku sitten kuunteleekin niitä juttuja, niin kyllä siinä salakuuntelijoiden korvat punottaa paljon enemmän niistä pervouksista, kuin nimimerkkien maininnasta.
-
Minäkään en näe sitä ongelmalliseksi, että nimimerkki jossain lausutaan. Minulla on aika paljonkin tuttuja, jotka käyttävät minusta jotain nettinimimerkkiä koska ovat sillä oppineet tuntemaan. Se vähän kirpaisi kun Steissillä huudettiin Timanttitussuksi (ei ole nettinimimerkki vaan kaverini lanseraamaa lempinimi johon sisältyy sisäpiirin vitsi).
Sen sijaan minua häiritsee kun jotkut ihmiset olettavat, että jos saa tietää toisen olevan kinkyn niin sen voi automaattisesti kertoa kaikille muillekin kinkyille. Ja samalla voi sitten kertoa vaniljamaailmasta tuntemastaan ihmisestä kaiken muunkin mitä tietää kuten oikean nimen ja työpaikan. Suoraan sanottuna vituttaa kun saa selville, ettei omaa yksityisyyttä ole kunnioitettu. Etenkin kun en ole miiteissä ja bileissä käynyt vaan kertonut kinkyksi paljastuneelle vaniljatutulle olevani itsekin kinky. Ja tadaa se siitä yksityisyydestä sitten.
-
Itse en miiteissä edes puhu omista kinkymieltymyksistäni. Jotkut muut ovat sitten toki jorisseet minun seksielämästi miiteissä minun puolestani, mutta onneksi lähimmissä pöydissä ei yleensä istu ketään kuulemassa.
-
Hmm. Eikö se nyt oo aika perusjuttu, että kutsutaan ihmistä sillä nimellä (ja joo, sillä pronominilla) millä ihminen toivoo itseään kutsuttavan? *heittäytyi yksinkertaiseksi* ::)
-
Sen sijaan minua häiritsee kun jotkut ihmiset olettavat, että jos saa tietää toisen olevan kinkyn niin sen voi automaattisesti kertoa kaikille muillekin kinkyille. Ja samalla voi sitten kertoa vaniljamaailmasta tuntemastaan ihmisestä kaiken muunkin mitä tietää kuten oikean nimen ja työpaikan. Suoraan sanottuna vituttaa kun saa selville, ettei omaa yksityisyyttä ole kunnioitettu. Etenkin kun en ole miiteissä ja bileissä käynyt vaan kertonut kinkyksi paljastuneelle vaniljatutulle olevani itsekin kinky. Ja tadaa se siitä yksityisyydestä sitten.
Näinpä. Se että kerron jollekulle jotakin, ei tarkoita että haluan kaikkien muidenkin tietävän, tuttujen tai tuntemattomien.
Sama pätee nimimerkkeihin ja oikeaan nimeen - toisille jaan oikean nimeni, mutten nikkiäni ja toiset tuntevat vain nikin kautta. Toisinaan nimimerkki (varsinkin erikoinen ja siten helposti googlailtavissa) paljastaa käyttäjästään enemmän kuin pelkkä etunimi. Musta on täysin ymmärrettävää, ettei halua nikkiään huudeltavan ympäriinsä, koska joskus saattaa olla jopa niin, että samassa pöydässäkin istuu joku, jonka en niin välittäisi tietävän minusta niitä juttuja, joista foorumeille avaudun. Ihmiset on mukavuusalueiltaan erilaisia ja sitä pitäisi kunnioittaa. Toisilla on profiilissa naamakuvat ja toiset eivät kerro edes paikkakuntaa, jossa liikkuu. Itse raottelen kaappini ovea milli kerrallaan kyllästyttyäni olemaan yksinäinen ja paranoidinen, mutta se on helpottanut paljon kun sen kaapin raottumista on saanut hallita ihan itse.
Mistä sitten voi tietää, mitä nimeä toinen haluaa itsestään käytettävän? Kysymällä. Lipsahduksia tietty sattuu, mutta jos asiasta huomautetaan niin sen pitäisi olla ok ilman tenttailuja et miks näin, ihan tyhmää.
-
Kannattaa kertoa se varmaan heti kättelyssä (tai miittikutsussa), miksi haluaa itseään kutsuttavan.
Tuskin nyt kaikki samassa miitissä olevat tietää kaikkien oikeita etunimiä, ja itse en ainakaan toivo että oikeaa nimeäni käytetään kinkymiiteissä. Dolli saattaa kuulostaa vähän oudolta, mutta mielestäni sitä voi ihan huoletta käyttää, myös Starbucksilla :P
-
Pahimpia mokia erään ihmisen puolelta, olin menossa tapaamaan toista Dominoivaa kauppakeskuksen ravintolaan.
Pitkällä käytävällä joka vilisi ihmisiä tämä ihminen viittoili kauempaa ja huusi kovalla äänellä. Hei vippi, lady whip tänne päin.
Sama ihminen edesmenneen mieheni kuullen kutsui minua whipiksi. (mies ei tiennyt kinkytaipumuksistani)
Pikkuisen olen näiden tapausten takia tullut ns allergiseksi nikkipaljastuksille.
Jos jossain yleisellä paikalla näen tutun kinky-ihmisen, tyydyn ehkä kevyesti vain nyökkäämään tunnistamisen merkiksi.
Nimet ja nikit eivät onneksi jää mieleen. Eikä se ole loukkaus jos keskustelun aikana ei kutsu keskustelukumppania nimeltä. Sitä ei vain muista.
-
Kai se yleiseen pelisllmään kulminoituu(joskus sitä itseltäkin puuttunut).
Standardeja on edelleen hyvin erilaisia. Joku kasvoilta tuttu kinky katselee muualle jos moikkaat kaupungilla, vaikka menee omalla logiikalla pieneksi hätävarjelun liioitteluksi. Tulee kyllä muutama kerta mieleen kun olin hyvin toisenlaisessa seurueessa ja joku skeneläinen tullut tarinoimaan. Aina ovat hyvin käyttäytyneet, mutta kai siinä pieni kuumotus tulee, ettei kukaan mainitse mitään ylimääräistä. Ainakin kerran kinkyt olivat silleen asiallisen rohkeasti pukeutuneita. Tuttavat kysyivät myöhemmin. ”Aaa sinun ystäviäsi?”
”Joo ollaan samassa shakki-kerhossa.” :P
Yritän olla kunnioittava kaikkien yksityisyyttä kohtaan, itselle ei ole sikäli kovin suurta merkitystä millä nimellä kutsutaan. Ja Loppupeleissä muut ihmiset ajattelevat meitä huomattavasti vähemmän kuin luulemme
-
Pelisilmää. Ei se oikeasti paljon enempää vaadi.
Kaupungilla ei tarvitse huudella nimimerkillä. Samoin, jos on selvästi seurassa, jotka eivät pyöri skenessä. Tosin tässä tapauksessa ei välttämättä tarvitse tulla lainkaan luomaan mitään kontaktia, jos ei olla oikeasti kavereita. Saati nyt ainakaan tulla puhumaan mitään skenejuttuja (on tapahtunut, vieläkin ärsyttää).
Se, että jutellaan miitissä/bileissä, ei ole mikään oikeutus tunkea seuraan, jos olen kaupungilla satunnaisen ihmisen kanssa. Kavereille, niille oikeille sellaisille joille jaan elämääni noin muutenkin on toki eri säännöt. Niitten kanssa ollaan muutenkin enempi etunimipohjalla ja nähdään luultavasti muutenkin kuin kerran puoleen vuoteen bileissä.
Itse pyörin sekä etunimellä, että nimimerkillä miiteissä. Eri ihmisille ja eri miiteissä vähän eri tavalla. En mä siitä pahastu, vaikka joku etunimellä sattuu mainitsemaan. Asuinpaikka, sukunimi ja etenkin se työpaikka taas on semmosia asioita mitä en mielelläni yleisesti tahdo huudeltavan muitten toimesta, vaikka nuokaan mitään valtion salaisuuksia ole ollut vuosikausiin.
Miitissä on toki vähän vaikeaa, jos ei saa esim. nimimerkillä puhutella. Suurin osa kuitenkin on nimimerkillä liikenteessä eikä etunimellä.
Kuuluu mun mielestä ihan toisen yksityisyyden kunnioittamiseen se, että duunipaikkaa ei esim. huudella jokaiselle. Mä ainakin valikoin ne ihmiset kelle moisen tiedon haluan kertoa, eikä se kuulu koko pervoskenelle.
-
Muutamassa miitissä on harmittanut se että joku esittelee itsensä pelkällä oikealla etunimellään ja jättää fooruminickinsä kertomatta eikä suostu sitä paljastamaan. Sehän on kuitenkin nettifoorumimiittien pääasiallinen idea että tavataan foorumilta tuttuja tyyppejä.
-
Minä ymmärrän hyvin pointit, mutta en tajua, miksi jotain ihmistä pitää huudella viereisestä pöydästä? Saati kauppakeskuksessa. Eikö vaan voi talsia sen ihmisen luo kenelle on asiaa ja keskustella normiääneen? Eli jos on asiaa, tule luokseni, älä huutele viiden metrin tai 20 metrin päästä. Eikö toi voisi olla kaikin tavoin kohtelias tapa? Henkilökohtaisesti en halua kenenkään kinkyn tai vaniljan huutelevan kaukaa yhtään mitään.
-
"HEI MEGAKULLI68, OTATSÄ BISSEN?"
-Elävän elämän esimerkkitilanne jonkun pilluchatin kapakkamiitistä vuodelta X.
;D
*edit*
Nikki muutettu asianomaisten suojelemiseksi.
-
Jeps kimppaan edellisten kans, itse suosin nikkiä. Sitten toki etunimen paljastan kun kavereiksi aletaan tai panemaan, mutta bileissä voi snoukaksi siellä kauppakeskuksessa sitten moikataan vaan ja jatketaan matkaa. Kaikille keiden kanssa oon tekemisissä oon kyllä oman kaappitilanteeni ja syyt siihen kertonut ja aivan hyvin on mennyt.
-
Itse olen kertaalleen paljastanut itseni toiselle henkilölle tarkoittamattani, käyttämällä samaa nickiä kahdessa eri palvelussa. Olin tutustumassa uuteen ihmiseen, johon olin törmännyt netissä ja toisella tapaamiskerralla tuli puskista toteamus, että hän ei sitten ole polyamorinen, asia jonka olen maininnut suoraan deittisivuston profiilissa. Omalta osaltani livenä tulee käytettyä ihan etunimeä. Nikki taas ei oikein taivu luontevasti nimeksi (saa toki ehdottaa, jos tulee mieleen joku hyvä kutsumanimi).
Noin muuten, "moi" toimii hyvin tervehdyksenä. Jos tapaan kinky-piirien ulkoa tutun henkilön, saatan kysyä häneltä "mitä nimeä sä käytätkään" tms., tai ottaa mallia siitä, mitä nimeä muut kinkyt käyttävät. Jos jostain syystä haluan ehdottomasti jutella tutun kinkyn kanssa kauppakeskuksessa tms., enkä aiemmin ole hänen kanssaan sosialisoinut skenen ulkopuolella, pyrin lähestymään niin, että hän ehtii huomata minut etukäteen, sekä otan katsekontaktia. Näin on esimerkiksi mahdollisuus kääntää selkä, ottaa puhelin korvalle, selata twitteriä tai mitä vain, joka ei kutsu lähestymään. Toisaalta, todennäköisesti laittaisin vain viestiä foorumin kautta. Itsellä ainakin puhelin kuitenkin ilmoittaa, kun tulee sähköposti-ilmoitus uudesta viestistä.
-
Ite työssäni törmään satunnaisesti täältä tuttuihin ihmisiin ja aina varovasti katson osoittaako toinen tuntevansa ja jos tarvitsee kysyä jotain skeneen liittyvää kuten "tuutkos lauantaina bileisiin" niin ilmaisen asian esim "mites viikonloppu" tai "tuutko lauantaina" ja jos täytyy jollekin selittää kukas toi tyyppi oli niin sanon että meillä on yhteisiä tuttuja. Itse en kauhean tiukasti ole kaapissa, mutta moni muu on. Tosin tuleehan sitä välillä möläyteltyä, niin käy kaikilla joskus.
Kuitenkin jos ilmestyy kinkytapahtumaan paikkaan missä vaniljoita niin siinä on tietty riski ja sen ottaa sillon kun ilmestyy paikalle. Tahdikkuutta silti voisi toivoa jokaiselta :)
-
Yleisellä tasolla olen samaa mieltä narritaren ja DareDollin kanssa.
Kutsumaetiketti vaatisi sitä, että vallitsee jokin konsensus hyväksi todetusta tavasta. Kuten tästäkin ketjusta huomaa, useat kirjoittajat ovat toistensa kanssa päinvastaista mieltä. Se, missä mielipiteet yhtyvät, on toisen yksityisyyden kunnioittaminen.
Harva meistä on kuitenkin ajatusten lukija, minkä vuoksi hihattoman omaehtoinen kertominen kutsumatoivestaan on tervetullut asia.
Itse olen miitteissä Deemies, mikä on onnekseni baaritiskin jonossa arvokkaamman kuuloinen kuin Deenainen. (On toki makuasia kuulostaako Deedeenainen vielä arvokkaammalta ;D ) Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että mikä toimii verkossa ei välttämättä toimi kasvotusten. Siksi minua saa kutsua livenä Andyksi.
Kun toive on ilmaistu, niin muiden on helpompi pyrkiä sitä kunnioittamaan, eikö niin? Toisten ajatusten lukeminen on jo vaikeampi juttu.
-
Minulla on niin mielettömän huono nimimuisti että ihan sama onko esittäytynyt omalla nimellä tai nikillä niin en todennäköisesti käytä kumpaakaan. Joidenkin nimet tarttuu, johtuen esim. siitä että olen jo tavannut tarpeeksi monta kertaa, tai sitten on joku tietty asia joka saa muistamaan. Tuoksu, vibat, luotu kontakti, tietty piirre tai pukeutuminen. Muistan kyllä tapaamani ihmiset, mutta noi nimet tarttuu vasta kun ihminen on jotenkin tehnyt vaikutuksen.
Minä tulin kaapista eroni myötä ja olen suht avoimesti sekä nikillä että nimellä liikenteessä. Kinkytapaamisissa varmaan reagoin "feline" kutsuun herkemmin kuin Kataan, koska se kuitenkin ollut pidempään ja enemmän käytössä näissä piireissä, mutta molempia saa käyttää. Kaikkien tilanteita ja toivomuksia tämän joillekin erittäin tärkeän asian suhteen olisi minusta hyvä pyrkiä kunnioittamaan siinä missä muistaa ja pystyy. Toivon ja uskon kuitenkin ettei kukaan tahallaan ja vittuillakseen töppäile näiden asioiden suhteen, mutta hyvä ottaa asia puheeksi.
Hienovaraisuus ja tahdikkuus ja yleensäkin kyky arvioida tilanteita kun vaan tuppaa unohtumaan tai muuttamaan muotoaan sitä mukaa kuin taso tuopissa laskee.
*edit* hoono soome , måste väl börja ta finskakurser, prkle
-
Mua saa bileissä ja miiteissä ja kadullakin kutsua oikealla nimellä tai voi kutsua myös Lilyks, mua saa kutsuu myös rehtoriks >:D
-
Olen esitellyt itseni nimeltä ja yleensä saan vastaukseksi nimen tai nimimerkin, mutta pyytäneet joko käyttämään nimeä tai nimimerkkiä. Nimimerkkiä silloin, kun "kaikki kutsuu mua sillä"... Hmm. Todella harmillista, ettei pyyntöäsi ymmärretä. Tiedän miltä tuntuu se pelko, kun joku väärä ihminen kuulee ja alkaa kelamaan asioita..
-
Mulle on ihan se ja se sama kumpaa käyttää. Nikki on mun "nimi" pitkältä ajalta, jos joku ihmettelee niin toteen että se on mun nikki erinäisillä forumeilla. Se lukee mun fb-profiilissa (jos osaa kattoa), mopossa, mammafoorumilla, täällä. Meidän pihalla olevissa hiekkaleluissakin taitaa olla osassa nimikointina. ;D
-
Yllättäen osa kirjoittajista tuntuu ajattelevan että on miittiin tulevan oma vika jos tulee paljastetuksi ympärillä oleville ihmisille. Vaan kun kaikilla ei ole kyse siitä että vähän nolottaisi jos naapuri saisi tietää pervoilusta, vaan osalla voi ihan oikeasti vaaraantua työt, harrastukset ja perheetkin jos väärät ihmiset löytävät foorumikirjoitusten äärelle. Esimerkiksi lasten kanssa työskentelevät tai harrastavat haluavat usein pitää pervoilut kaapissa tai vain pienen piirin tiedossa. Ahdisteluskandaaleista huolestuneet vanhemmat eivät ehkä halua antaa lastaan hoitoon tai valmennettavaksi ihmiselle joka tykkää huvikseen piiskata ja sitoa kumppaneitaan sängyssä. Paljon pienemmästäkin on saatu kriisejä aikaan. Monessa muussakin konservatiivisessa työpaikassa maineen menetys voi vaarantaa urakehityksen. Tai tietoa voidaan käyttää vaikka huoltajuuskiistassa toista osapuolta vastaan. Tilanteita on monenlaisia.
Näiden takia olisi kiva jos miiteissä kunnioitettaisiin toisten toiveita. Vahinkoja ja tahattomia möläytyksiä voi toki sattua, ja siksi tämänkaltainen ketju on hyvä muistutus kaikille. Riskejä vähentää edes yritetään huomioida muut. Lienee kaikkien etu jos muutkin kuin täysin julkipervot uskaltautuvat miitteihin tutustumaan ja seuraa hakemaan ja miiteissä riittää väkeä :)
-
Yllättäen osa kirjoittajista tuntuu ajattelevan että on miittiin tulevan oma vika jos tulee paljastetuksi ympärillä oleville ihmisille.
Minä huomasin tämän asenteen vastauksissa myös ja se ihmetyttää kovasti. Jotenkin oma ajatusmaailma kertoo, että ihmisiä tulisi kutsua sillä nimellä, jolla he itsensä esittelevät. Siitä huolimatta, että yleensä esittelyn yhteydessä kerron nimimerkkini kuuluvan vain tänne bdsmbaariin, olen joutunut kokemaan, kun pöydän toisesta päästä huudetaan kovaan ääneen nimimerkkiä. Tämän vuoksi mielestäni Hihattoman kolumni on varsin paikallaan. Kiitos siitä!
Näiden takia olisi kiva jos miiteissä kunnioitettaisiin toisten toiveita. Vahinkoja ja tahattomia möläytyksiä voi toki sattua, ja siksi tämänkaltainen ketju on hyvä muistutus kaikille.
Samaa mieltä! Ei ole iso vaiva kuunnella millä nimellä toinen itsensä esittelee.
-
Samaa mieltä! Ei ole iso vaiva kuunnella millä nimellä toinen itsensä esittelee.
[/quote]
Tää on hauska, koska tää tuntuu monesta yksinkertaiselta. Toki, jos tuttuja on noin kymmenen, voi helposti muistaa nimet ja nikit. Siinä vaiheessa, kun tuttuja on sata ja jokaiselle pitäisi muistaa kaksi nimeä ja kaiken päälle se, että ketä piti milläkin kutsua missäkin tilanteessa, menee homma naurettavaksi. Tämä ei tarkoita sitä, että pelisilmää ei pitäisi käyttää siitä, että tarvitseeko sillä nimellä ylipäätään huudella, vaan sitä, että on itsekästä ulkoistaa omia ongelmiaan muille.
Minulla on hyviäkin ystäviä, joita kutsun nikillä, koska he ovat sillä leimautuneet muistiini. Jos tämä kiusaa, se vaatii molemminpuolista työskentelyä, että tämä muistijälki saadaan muutettua, eikä mielensäpahoittamista. Isoissa ryhmissä, kukaan ei ole erikoistapaus ja se kannattaa muistaa, ennenkuin loukkaantuu siitä, miksi toi yksi ei kutsu mua tässä tilanteessa mun kolmannella ristimänimellä. Ja kuten sanoin jo heti alkuun, sen nikin valinnalla voi asiaan vaikuttaa ihan itse.
-
Nimimuisti, mikä se on?
Intissä tupakavereista joiden kanssa elin useampia kuukausia puolet oli "hei sinä". Yhdeltä muistin koko nimen...
-
Itsellänikin tosi heikko nimimuisti, monesti kyllä myös heikohko kasvomuistikin. No joo, joka miitissä ja bileissä kun esittäytyy uudelleen samoille naamoille niin välillä voi joku jäädä mieleen ;D
-
En ole miiteissä käynyt aiemmin.
Näitä lukiessa alkoi mietityttämään että voisi käydäkin - ihan sosiaalisena kokeena.
Ofelialla oli hyvä pointtimielipiteessään. Itse esim. en juttele seksuaalisista mieltymyksistäni lähipiirini kanssa.
Moni kyllä tietää ja on siitä kysytty ja tällöin suoraan vastattu myös.
Mutta työt ja se julkinen kuva voi olla sellainen että ei välttämättä ole halua tulla esiin BDSM - harrastajana ensin ja työnsä kautta vasta sitten esim. jos työ on julkinen. Tai jos tekee tietynlaista työtä. Asenneilmapiiri on muuttumassa kokoa ajan vapaammaksi. Mutta kaikki eivät ole vapaamielisiä, jolloin oman egonsa tunkeminen kaikkien naamalle ei myöskään ole välttämättä se mitä kannattaa tehdä.
Puvun käyttö liike-elämässä on peräisin siitä että puvun käyttäjän oma persoona minimoidaan liikeneuvottelutilanteessa ja vain asialla on tällöin se suurin merkitys kun kaikki käyttävät pukua. Eli samanlaista univormua. Armeijassa komppanian tuvassa kaikki olivat kaljuja ukkoja ja vasta poislähtöpäivänä näki millaisia persoonia ihmiset olivat. Eli kaikissa ympäristöissä ei välttämättä ole hyödyksi se että omat henkilökohtaiset mieltymykset nostettaisiin framille.
Mutta toisaalta taas on hiukan hassua se että jos haluaa olla täysin kaapissa asioidensa kanssa ja pelkää sitä että julkisesti joku tuttu kävelee vastaan kun istuu vaikkapa sitten BDSM-miitissä sillä kyllähän tällaisessa tilanteessa sitä normaalisti tuttu tulee moikkaamaan ja kysyy että "mitä mies" ja tällöin on vähän paha sanoa että tässä shakkikerhon tialisuudessa vaan istuksin turistina. Pitää olla selkärankaa sanoa asiat niin kuin ne on vaikka niistä ei julksiesti huutelisikaan. Toki jokainen tyylillään tai tyylittä.
Milloinkohan Helsingin päässä olisi seuraava miitti?
-
Mitä niin tärkeää asiaa voi kapakassa olla että tarvitsee huutaa nimellä/nikillä huoneen toiselle laidalle? Tai muuallakaan? Joo, voi olla tulipalo tai jokin paniikki mutta kysymys onkin lähinnä retorinen. Jos asia on henkilökohtainen niin ei liene ylettömän vaikeaa hipsiä keskusteluetäisyydelle? Ja tarvitseeko joka tilanteessa nimen? En ottaisi aivan kirjaimellisesti sitä "Hädässäsi huuda Herraa"-juttua mikä jossakin kirjassa oli muistaakseni...mutta ehkä se "älä turhaanlausu kanssapervosi tai kenenkään nimeä" on oikeilla jäljillä.
Ja jos joku tuttu kasvo tulee kadulla vastaan niin tarvitseeko sanoa moita kummempaa? Se tuskin aiheuttaa ongelmia.
-
Mitä niin tärkeää asiaa voi kapakassa olla että tarvitsee huutaa nimellä/nikillä huoneen toiselle laidalle? Tai muuallakaan? Joo, voi olla tulipalo tai jokin paniikki mutta kysymys onkin lähinnä retorinen. Jos asia on henkilökohtainen niin ei liene ylettömän vaikeaa hipsiä keskusteluetäisyydelle? Ja tarvitseeko joka tilanteessa nimen? En ottaisi aivan kirjaimellisesti sitä "Hädässäsi huuda Herraa"-juttua mikä jossakin kirjassa oli muistaakseni...mutta ehkä se "älä turhaanlausu kanssapervosi tai kenenkään nimeä" on oikeilla jäljillä.
Ja jos joku tuttu kasvo tulee kadulla vastaan niin tarvitseeko sanoa moita kummempaa? Se tuskin aiheuttaa ongelmia.
Tilannetaju on toki suotava kaikkeen kommunikointiin, mutta kai sillekin on jokin syy, että sosiaalisissa tilanteissa kutsumme toisiamme nimellä. Väitän jopa, että nimen käytön tarkoituksena on helpottaa kommunikointia. Toki, kyse on myös vuorovaikutuksen syvyydestä ja intensiteetistä.
Jos vuorovaikutuksen taso on sitä, että tyypit vaan näpräilee pöydän ympärillä kännyköitään, niin turhaksi voidaan nähdä puhumisenkin. Kun taas mennään hälyiseen ja liikkumisen kannalta hankalaan paikkaan (esim. Thirsty Scholariin), jossa tahtoo keskustella sääennustetta syvällisemmistä aiheista jo ennen nähdyn tyypin kanssa, jonkun riskin nimetyksi tulemiselle on vaan otettava.
Henkilökohtainen näkemykseni on, että jos joku valkoisilla sormikkailla käsitellenkin kiemurtelee komeronsa ovenaukossa, niin ehkeivät julkiset kinky-yhteisön tapaamiset julkisella paikalla ole hänelle sopivia.
Mikä tulee taas bileisiin, niin onhan joillain Baarilaisilla tapana osallistua näihin incognito. Saapas ainakin olla rauhassa, eikä tarvitse tutustua keneenkään. Oma valinta sekin! :)
Andy
-
Ketjusta siivottu OT ja yhdistetty vanhaan aiheeseen Pettäminen (https://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=11425.60).
-
Jo on taas tehty hyttysestä krokotiili.