BDSM-baari
Newbie-nurkka => Kysy ja vastaa => Aiheen aloitti: CuriousCat - 26.10.2023, 14:07
-
Uutukaisena mutta määrätietoisena ja arvonsa tuntevana naisena ole törmännyt kysynykseen, etteivät läheskään kaikki miehet osaa suhtautua naiseen, joka haastaa heitä. Kertokaahan, hyvät enemmän tai vähemmän kokeneet domit: Miten suhtaudutte naiseen, joka on tarkka siitä, kenen kanssa alkaa juttusille, puhumattakaan siitä, ettei suostu alistumaan miehelle, joka ei joko halua tai onnistu saavuttamaan hänen kunnioitustaan ja luottamustaan. Luovutatteko ensimmäisen haasteen edessä, pyörittelettekö silmiänne, odotatte (turhaan) naisen sittenkin alistuvan - vai vastaatteko haasteeseen? Ja ennen kaikkea: miten vastaatte, jos vastaatte?
Leikkisästi mutta ilman nöyryyttä vastausianne odottaen
CC
-
Ulkomaanpiireissä näitä kutsutaan termillä "Instadom" jotka aloittavat ja olettavat siitä että se nöyrtyminen sekä alistuminen on samantien oltava paikallaan. Oikeastihan se yleensä menee niin, että se nöyrtyminen ja alistuminen on ensin ansaittava molemminpuolisesti eikä sitä vaan "lääh puuh tyllerö vittu, olen nyt määsterisi näytä tissit" tyylillä saa. T
iedä oma arvos ja pidä kiinni omista haluistasi, kyllä sieltä jossain vaiheessa se oikea henkilö löytynee joka edellämainitut asiat ansaitsee saada sinulta.
"Submission is earned"
-
"Submission is earned"
!!
On ollut ihmisiä, ketkä joskus heti skeneen liityttyä kysyivät josko haluaisin sessioida. Silloin olin varaantuneempi ja jännittyneempi ja kynnys sessioida oli suurempi. Joidenkin kanssa sessioin sitten myöhemmin.
Kunnioitus, alistuminen ja luottamus pitää ansaita ja jos joku olettaa sinun antavan sen ansaitsematta niin punaiset liput liehuu!
-
Olen aina pitänyt periaatteena, että ensin tutustun ihmiseen ja sitten vasta harkitaan sessiota/suhdetta/mitävain. Instabratit eivät kauaa seurassani viihdy, enkä minä heidän, vaan myös minut pitää kohdata siviilissä ensin. Joskus se dynamiikka löytyy nopeastikin, mutta sillä ei voi aloittaa.
Haastaa saa, teen sitä itsekin, mutta se pitää tapahtua ihmisenä ihmiselle, ei brattaillen. Sellaista dynamiikkaa ei kumpikaan voi aloittaa yksipuolisesti.
-
Super kiva aihe!
Uutukaisena mutta määrätietoisena ja arvonsa tuntevana naisena ole törmännyt kysynykseen, etteivät läheskään kaikki miehet osaa suhtautua naiseen, joka haastaa heitä. Kertokaahan, hyvät enemmän tai vähemmän kokeneet domit: Miten suhtaudutte naiseen, joka on tarkka siitä, kenen kanssa alkaa juttusille, puhumattakaan siitä, ettei suostu alistumaan miehelle, joka ei joko halua tai onnistu saavuttamaan hänen kunnioitustaan ja luottamustaan.
Lyhyt vastaus: syvästi arvostaen. Luulen kyllä, ettet tule saamaan vastauksia näiltä "silmien pyörittelijöiltä", mutta koetan vastata omista, ehkäpä enemmän kokeneen domin lähtökohdista, mutta en yleistäen. Arvostus ainoastaan ansaitaan ja siihen ei ole oikotietä. Minä arvostan suuresti ihmisiä, jotka seisovat omien periaatteidensa takana. Se että pitää tarkasti kiinni kenelle alistuu on itsestä välittämistä ja arvostamista. Kuka vaan noi sanoa olevansa Dom tai sub, joten ne ovat vaan sanoja joiden merkitys ja arvostus kasvavat ajan myötä. Nainen joka ajattelee näin on omassa maailmassani henkisesti kovin kuuma ja ilman tätä ominaisuutta en hänestä kiinnostuisi.
Luovutatteko ensimmäisen haasteen edessä, pyörittelettekö silmiänne, odotatte (turhaan) naisen sittenkin alistuvan - vai vastaatteko haasteeseen? Ja ennen kaikkea: miten vastaatte, jos vastaatte?
Riippuen tapauksesta toimintani voi olla kaikkea noita. Olen aina sanonut, että leluni saa ja kuuluu olla juuri sitä mitä hän on. Ei esittämistä tai rooleja, on vaan tämä hetki. Siihen hetkeen mahtuu myös haastoa ihan niin paljon kuin hän ikinä kokee tarvitsevansa, kunhan se on reilua. Minua saa haastaa älyllisesti, fyysisesti, verbaalisesti, tunneälyisesti tai vaikka brättäilen ja se on jopa toivottavaa, mutta vielä ei ole tullut eteen tilannetta jota en olisi handlannut ja jopa nauttinut siitä. Saa olla virmuileva, vitsikäs tai vaikka esittää vaikeasti tavoiteltavaa kunhan tilanne on reilu.
Minulla on myös arvoni ja tasoni mitä toisen pitää kunnioittaa. Sanotaan esimerkkinä vaikka brättäillyt joihin ei voikaan puuttua tai vaikka kaikki "minulle saa tehdä mitä vaan" kommentit, jotka saavat punavaloni välkkymään.
Ei ole olemassa mitään yhtä tapaa handlata kuvailemiasi tilanteita. Kaikki riippuu tilanteesta ja dynamiikasta. Jos vaikka minua kiusoittelee ekoilla kahveilla, niin varmasti kiusoittelen tai flirttailen takaisin. Jos taas haluaa haastaa dynamiikan sisällä sovitusta asiasta muutamaa kuukautta myöhemmin, voi löytää itsensä "pitikin aukaista suuni"-tilanteesta.
Leikkisästi mutta ilman nöyryyttä vastausianne odottaen
Juuri noin. Huippu asenne.
Yst. terv.
Peikko
Ps. joku aika sitten sivusin aihetta täällä (https://molinay.blogspot.com/2022/11/valtasuhteissa-on-tarjolla-niukasti.html)
-
Heips ja kiitokset kaikille jo vastanneille!
Haastamisella tosiaan tarkoitin domin (tai miksei dommenkin, eihän sitä koskaan tiedä) älyllistä ja henkistä haastamista ja ehkä vähän kiusoitteluakin tilanteessa, jossa ei edes olla vielä tavattu, vaan vasta viestitellään. Toki saman menon voi olettaa jatkuvan kasvotustenkin, kunnes molemmat ovat samoilla linjoilla siitä, että dom tosiaan 1) ansaitsee kunnioitukseni ja luottamukseni sekä 2) oikeasti kykenee herättämään minussa halun alistua - ja 3) kykenee sen tekemään turvallisesti ja 4) korvien välistä aloittaen.
En tiedä, olenko jotenkin epätavallinen aloittelija, kun ajattelen, että minua dominoidakseen millään tavalla domin pitää pystyä ottamaan ohjat käsiinsä ihan tavanomaisessa arkitmpäristössä tai ainakin vakuuttaa minut tavalla tai toisella taidoistaan, mikäli hän aikoo pystyä dominoimaan minua. Jos hän häkeltyy muutamasta kysymyksestä tai antaa minun ohjailla tilannetta mieleni mukaan, en oikein usko hänen pystyvän kääntämään tilannetta edukseen leikkiessäkään.
Ja kyllä: siinä missä itse vaadin domilta paljon luottaakseni ja kunnioittaakseni, oletan hänen tahtovan samaa myös minulta. Domilla on kaikki oikeudet olettaa minun kuuntelevan ja ymmärtävän häntä ihmisenä, tahtovan tulla arvostetuksi/kunnioitetuksi ja luotetuksi, ennen kuin hän alkaa millekään. Ilman avointa keskustelua ja toisen korvien väliin pääsyä on aika vaikea uskoa, että D/s-dynamiikassakaan pääsisi pintaa syvemmälle.
Ja The Peikko: Kyllä vain, domilla on omat rajansa ja kaikki oikeus pitää yhdessä sovitusta kiinni. Jos alkaisin jo sovituista asioista vääntämään, tekisin sen kyllä leikkien ulkopuolella keskustellen.
Mieluusti kuulen lisää ajatuksianne aiheesta, ja miksei sen vierestäkin.
Iltaterveisin
CC
-
Haastamisella tosiaan tarkoitin domin (tai miksei dommenkin, eihän sitä koskaan tiedä) älyllistä ja henkistä haastamista ja ehkä vähän kiusoitteluakin tilanteessa, jossa ei edes olla vielä tavattu, vaan vasta viestitellään.
Sehän on ihan siitä kiinni, että tietääkö D, että nyt on aika leikkiä. En tiedä millaista testaamista sinä teet, mutta lähdetkö mukaan saman tasoiseen (mutta eri suuntaisen) testaamiseen viesteissä?
Jotkut tietysti lähtevät mukaan, mutta sitten pitää muistaa että toden ja leikin raja on heidän mielessään heidän harkinnassaan. Voi käydä myös niin, että joskus et leikikään ja heidän mielestään se on leikkiä.
-
Kaikki riippuu lopulta kommunikaatiosta ja keskinäisestä suhteesta. Jos nyt oikein ymmärsin, niin jo tutustumisvaiheessa alkaa jonkinasteinen sanoilla leikittely, joka voi olla hulvattoman hauskaa ja kutkuttavaa.
Erityisen hyvänä pidän tällaista välitöntä kommunikaatiota siksi että jos menee tällaisesta haastamisesta pois raiteiltaan, niin ei se meno paikan päällä parane; ei kaikkia tyhjiä arpoja tarvi raaputtaa.
-baltsu
-
Itse Dommena rakastan kuvatunlaista haastamista, on virkistävää ja tunnelmaa sähköistävää että subillakin leikkaa. Syvän luottamuksen ja kunnioituksen kanssa ei tällä tosin ole tekemistä, ne syntyvät vasta sitten kun pinta on jo karissut ja ensivaikutelmat unohtuneet.
-
Vastuuni ja arvoni tuntevana kokeneena raskassarjalaisena, ohjaan uuden haastajan touhuamaan tasoistensa kanssa.
-
Haastamisella tosiaan tarkoitin domin (tai miksei dommenkin, eihän sitä koskaan tiedä) älyllistä ja henkistä haastamista ja ehkä vähän kiusoitteluakin tilanteessa, jossa ei edes olla vielä tavattu, vaan vasta viestitellään.
Sehän on ihan siitä kiinni, että tietääkö D, että nyt on aika leikkiä. En tiedä millaista testaamista sinä teet, mutta lähdetkö mukaan saman tasoiseen (mutta eri suuntaisen) testaamiseen viesteissä?
Jotkut tietysti lähtevät mukaan, mutta sitten pitää muistaa että toden ja leikin raja on heidän mielessään heidän harkinnassaan. Voi käydä myös niin, että joskus et leikikään ja heidän mielestään se on leikkiä.
Hmm, mistä aloittaa. Huomaathan, että puhun tilanteesta, jossa en ole Dtä vielä tavannut, vaan vasta tutustumme. Minkäänlaisia sääntöjä leikkiin tai muuhunkaan ei vielä ole tehty, eikä leikkiin lähdetty. Kevyttä flirttiä ja keskustelua mielenkiinnon kohteista toki voidaan käydä. Pyrin tekemään selväksi, etten ole hyppäämässä kenenkään matkaan saati käsiin ennen kuin koen, että tiedän ihmisestä tarpeeksi ja voin luottaa itseni hänen seuraansa ja hänen käsiinsä. Kyselen ajatuksia, näkemyksiä, sanon välillä suoraan, että nyt haluan suoran vastauksen tai perustelun jollekin. En todellakaan ole kiinnostunut tutustumaan lähemmin ihmiseen, jonka ajatukset keskittyvät vain ja ainoastaan seuraavaan sessioon ja siihen, millaisilla leluilla siellä leikitään.
Mitä kysymyksesi toiseen osaan tulee: jos D vastavuoroisesti haastaa minua kertomaan tai perustelemaan näkemyksiäni jostakin, tai muulla tavoin, joka ei henkilökohtaisia rajojani ylitä, otan haasteen ilolla vastaan. Jos taas en pysty haasteeseen syystä tai toisesta vastaamaan, kerron sen kyllä kiertelemättä.
Arjessa ihmisiä kohdatessani saatan myös haastaa ihmisiä älyllisesti puhumaan syvällisemmin aiheesta, joka nousee kulloinkin esille, tai tarvittaessa laittaa minua alentuvasti kohtelevan miehenpuolen paikoilleen. Ei kävisi pienessä mielessänikään antaa sellaisen tapauksen näyttää minulle kaapin paikkaa, saati sitten lähteä näihin tapauksiin tutustumaan. Kilttejä ja asiallisia ihmisiä vastaan minulla ei näin normaalissa elämässä ole yhtään mitään, päinvastoin arvostan heitä. Lähinnä pyrin tuomaan esille sitä, että jos ja kun joku D mielenkiintoni herättää ja päädymme tutustumaan kasvokkain, hänen on syytä pystyä tavalla tai toisella osoittamaan, että hän on niin luottamukseni, kunnioitukseni kuin alistumiseni arvoinen. Henkilö, joka ensisijaisesti käyttää voimaa tai väkivaltaa (onpa se mitä tahansa sorttia) pakottaakseen minut nöyrtymään ja alistumaan, ei minusta tule muuta näkemään kuin selkäni paikalta poistuessani. En ole ovimatto, enkä sellaiseksi tule.
Toivottavasti vastasin kysymykseesi. Ellen, tee ihmeessä tarkentavia kysymyksiä. :)
CC
-
Olen aina pitänyt periaatteena, että ensin tutustun ihmiseen ja sitten vasta harkitaan sessiota/suhdetta/mitävain. Instabratit eivät kauaa seurassani viihdy, enkä minä heidän, vaan myös minut pitää kohdata siviilissä ensin. Joskus se dynamiikka löytyy nopeastikin, mutta sillä ei voi aloittaa.
Haastaa saa, teen sitä itsekin, mutta se pitää tapahtua ihmisenä ihmiselle, ei brattaillen. Sellaista dynamiikkaa ei kumpikaan voi aloittaa yksipuolisesti.
Kyllä, juuri näin. Pyrkimyksenäni on tutustua ihmiseen ja hänen ajatusmaailmaansa, ja tähän tarkoitin haastamisen liittyvän. Olisin voinut muotoilla aloitukseni paremmin. Tarkoitin tosiaankin tilannetta, jossa vasta tutustutaan toiseen, ja jossa ei ole vielä edes tavattu kasvokkain, saati sitten lähdetty leikin maailmaan. Brattaily ei ole oma juttuni, vaikka joskus saatan näin muussa elämässä ilkikurinen ja leikillinen ollakin, toista kunnioittavalla tavalla.
Valoa aamuusi!
CC
-
Vastuuni ja arvoni tuntevana kokeneena raskassarjalaisena, ohjaan uuden haastajan touhuamaan tasoistensa kanssa.
Hmm, nyt arvon Von onnistui herättämään allekirjoittaneessa koko valikoiman sekalaisia tunteita. Kyllä vain, vastuunsa ja arvonsa on jokaisen hyvä tuntea, kokemustaustastaan riippumatta. Mutta hieman alentavalta herran vastaus kyllä tuntuu, vaikken osaakaan sitä sanoa, oliko se tarkoituksena. Jos nimittäin kuvittelit, että yritän kyseenalaistaa jo leikissä olevan Domin tilanteen hallintaa ja pyrkiä itse ottamaan hallitsevan roolin, niin sait väärän käsityksen, ja yritän sen parhaani mukaan oikaista.
Kuten muutamalle muulle jo vastasin, tarkoitin haastamista tilanteessa, jossa vasta tutustutaan ja pyritään oppimaan toista ihmisenä tuntemaan. Toiseen tutustumatta ja häntä tuntematta en todellakaan lähde lähempään kanssakäymiseen, D/s-dynamiikasta nyt puhumattakaan. Ellei D ole valmis avaamaan itselleen ajatus- ja arvomaailmaansa sekä kohtaamaan minua arvostavalla tavalla, en todellakaan koe voivani kunnioittaa häntä niin paljon, että edes harkitsisin lähempää tuttavuutta. Ja toisaalta - pidän itsestäänselvyytenä, että arvonsa tunteva D haluaa sekä kunnioitukseni ihmisenä että luottamukseni ennen kuin minkäänlaisia sopimuksia tehdään. Tämän voisin kuvitella olevan kokeneelle raskassarjalaiselle tuttu juttu - ehkä siinä määrin, että hän ei sitä tullut ajatelleeksi vastatessaan. Brattailla en tarkoittanut, saati sitten päästä kalifiksi -- eikun D:ksi D:n paikalle. Ei ole minun juttuni.
Vaikka olen vielä tässä maailmassa uutukainen tapaus, se ei tarkoita, ettenkö pitäisi omista arvoistani ja itsekunnioituksestani kiinni. En ole täällä kerjäämässä kenenkään huomiota tai suosionosoituksia (jos joku niin luulee, niin on taatusti väärä ihminen tutustumaan minuun), vaan yksinkertaisesti tutustumassa tähän maailmaan ja oppimassa lisää.
Ystävällisesti
CC
-
Vastuuni ja arvoni tuntevana kokeneena raskassarjalaisena, ohjaan uuden haastajan touhuamaan tasoistensa kanssa.
Haluut sä mun mailiosotteen ? ;D
Ja kysehän tässä on siitä, että jos on newbie, ei siinä ole mitään väärää, kaikki on joskus olleet, mutta jotkut eivät enää ole newbieitä ja eivät välttämättä enää ole kiinnostuneita niistä newbieiden jutuista.
-
Itse haastan isosti tutustumisvaiheessa. Sekä henkisesti, fyysisesti että sanallisesti. Tämä ominaisuus minussa on karsinut ison joukon potentiaalisia kumppaneita joko jo ihan alkumetreillä tai myöhemmin kun on päästy tekemisen pariin. Oman kokemukseni mukaan iso osa dominoivista hakee sellaista valmiiksi alistuvaa ja tottelevaa ihmistä. Sitten on myös sellaisia dominoivia, jotka hakevat naista joka mahdollistaa heidän dominoivuutensa. Missään näissä ei siis ole mitään vikaa, ei vaan sovi itselle. Ja vaikka sanoin, että tämä oma tapa alistua on karsinut ihmisiä omasta elämästä, käyttäisin mielummin ilmaisua että se on nostanut ne itselle sopivat helmet esiin. Sitten näiden omalla mittapuulla oikealla lailla dominoivien kanssa se haastaminenkin on sitten jäänyt kun on oppinut tuntemaan ja luottamaan.
Eli vanhan kehäraakin neuvo: ole juuri sellainen kuin mitä oikeasti olet. Silleen pääset parhaaseen lopputulokseen.
-
Itse Dommena harvoin törmään tommoseen joko ikä tekee sen tai miehet on oikeesti
eteismattoja . mutta joku epäili jotain välinettä " vähätellen " näytin sitten toimintaa
meni hymy perseeseen niin minä toimin.
-
Taidan saada tästä kiinni.
Mulle se on ehkä varmistamista että oletko varma että haluat mut.
Varmuuden hakemista ettei toinen heti lähde pois.
Ei brättäilyä kuitenkaan.
-
No, katson vähän pidempään ja kysyn "pitäisikö mun jotakin sun kanssa tehdäkkin, eli kannattaa muuttaa käytöstä tai sillä mä löydän jotakin muutakin tekemistä itselleni, eli sun pitää kiinnostaa mua enemmin kuin esim pleikan "pelaaminen"
-
Itse Dommena harvoin törmään tommoseen joko ikä tekee sen tai miehet on oikeesti eteismattoja .
Kyseessä lienee vanha kunnon kysyntä ja tarjonta. Nuorella subitytöllä on inboksi täynnä parin herutuskuvan jälkeen. Jotenkin niitä pitää karsia, ja yksi tapa on olla rasittava. Siksi kai monen subin profiilikin on suorastaan itseroustausta, hehkutusta siitä miten hankala ja ikävä ihminen on.
Naisdominoivista on pulaa, joten se on taas naiset, jotka karsii. Jos miessubina pääset ilmaisille treffeille dommen kanssa, et takuulla ryssi sitä pelaamalla jotain ihme pelejä.
True-päässä masterjanaa on sama juttu. Jos kuka vaan masteri kelpaa, voit käyttäytyä miten vaan. Jos tarviit jotain multa, pelaat mun säännöilläni.
-
Mää en ole kokenut subin haastavan mua. Ennen ekaa treffausta keskustelu subin kanssa on yleensä niin tavallisista asioista höpinää ettei oikein saa tuollaista aikaan. Treffatessa taas onkin muuta mielessä kuin koittaa haastaa turhaan >:D. Vaikken leluja alista niin omasta tahdosta alistuminen on ihan kiva
Subit on helppoja käyttää kun käsittelee oikein. Tietty on hulluja seassa subeissakin mutta ne kyllä tunnistaa yleensä ajoissa :P
-
Mää en ole kokenut subin haastavan mua. Ennen ekaa treffausta keskustelu subin kanssa on yleensä niin tavallisista asioista höpinää ettei oikein saa tuollaista aikaan. Treffatessa taas onkin muuta mielessä kuin koittaa haastaa turhaan >:D. Vaikken leluja alista niin omasta tahdosta alistuminen on ihan kiva
Subit on helppoja käyttää kun käsittelee oikein. Tietty on hulluja seassa subeissakin mutta ne kyllä tunnistaa yleensä ajoissa :P
Tähän on pakko vastata. :) Osalla miehistä kun tuntuu olevan käsitys, että riittää, kun naiselta selvittää ne leikeissä houkuttavat asiat ja etukäteiskeskustelu ennen tapaamista on siinä. Ei toimi, ei todellakaan. Kaipaan itse keskustelua laajemmin, ihmisestä itsestään, motiiveista, arvoista, ja toki siitäkin, onko D sitä tyyppiä, joka kuvittelee vaikkapa karjumalla ja mahtailemalla saavansa minut vikisemään riemusta, vai ehkä sellainen, joka osaa käyttää järkikultaansa, ääntään ja kosketustaan muutenkin kuin viemällä volyymit tappiin kerrasta. Jos minua kohtelee oikein, minusta saa tottelevaisen, muussa tapauksessa minua ei saa ollenkaan. Jokaisella omat juttunsa, joten miksi lähteä leikkiin, elleivät tarpeet ja halut kohtaa?
Aurinkoa päivääsi!
CC
-
Mää en ole kokenut subin haastavan mua. Ennen ekaa treffausta keskustelu subin kanssa on yleensä niin tavallisista asioista höpinää ettei oikein saa tuollaista aikaan. Treffatessa taas onkin muuta mielessä kuin koittaa haastaa turhaan >:D. Vaikken leluja alista niin omasta tahdosta alistuminen on ihan kiva
Subit on helppoja käyttää kun käsittelee oikein. Tietty on hulluja seassa subeissakin mutta ne kyllä tunnistaa yleensä ajoissa :P
Tähän on pakko vastata. :) Osalla miehistä kun tuntuu olevan käsitys, että riittää, kun naiselta selvittää ne leikeissä houkuttavat asiat ja etukäteiskeskustelu ennen tapaamista on siinä. Ei toimi, ei todellakaan. Kaipaan itse keskustelua laajemmin, ihmisestä itsestään, motiiveista, arvoista, ja toki siitäkin, onko D sitä tyyppiä, joka kuvittelee vaikkapa karjumalla ja mahtailemalla saavansa minut vikisemään riemusta, vai ehkä sellainen, joka osaa käyttää järkikultaansa, ääntään ja kosketustaan muutenkin kuin viemällä volyymit tappiin kerrasta. Jos minua kohtelee oikein, minusta saa tottelevaisen, muussa tapauksessa minua ei saa ollenkaan. Jokaisella omat juttunsa, joten miksi lähteä leikkiin, elleivät tarpeet ja halut kohtaa?
Aurinkoa päivääsi!
CC
Mielestäni viestissäni lukee että tavallisista asioista viestittelen alkuun. Mieltymykset selvitän vasta tavattuani subiksi itseään kutsuvan naisen kanssa jos hän kiinnostaa mua.
Ei mua kiinnosta toisen mieltymykset ellei nainen ole kiinnostava ja jokaisen subin kanssa tulee ne omat jutut kun kaikissa on jotain erilaista.
Tuo järki,ääni ja kosketus lisättynä katseella ja oikeilla sanoilla on aika toimiva >:D
-
Besides the point, voiko joku educaittaa mua, että mikä on toi instadom tai instasubi mistä puhuttiin tuolla ylempänä?
-
Besides the point, voiko joku educaittaa mua, että mikä on toi instadom tai instasubi mistä puhuttiin tuolla ylempänä?
Luulisin asiyhteydestä, että ne on uudelleen brändätyt versiot ovimattosubi ja huutava master olkiukoista. Kummankaan lajin edustajia ei tunnu olevan olemassa, ne on vaan semmoisia mistä ihmiset tykkää kovaan ääneen irtisanoutua.
-
Uutukaisena mutta määrätietoisena ja arvonsa tuntevana naisena ole törmännyt kysynykseen, etteivät läheskään kaikki miehet osaa suhtautua naiseen, joka haastaa heitä. Kertokaahan, hyvät enemmän tai vähemmän kokeneet domit: Miten suhtaudutte naiseen, joka on tarkka siitä, kenen kanssa alkaa juttusille, puhumattakaan siitä, ettei suostu alistumaan miehelle, joka ei joko halua tai onnistu saavuttamaan hänen kunnioitustaan ja luottamustaan. Luovutatteko ensimmäisen haasteen edessä, pyörittelettekö silmiänne, odotatte (turhaan) naisen sittenkin alistuvan - vai vastaatteko haasteeseen? Ja ennen kaikkea: miten vastaatte, jos vastaatte?
Leikkisästi mutta ilman nöyryyttä vastausianne odottaen
CC
Erittäin hyvä ja mielenkiintoinen avaus, osittain myös siksi että jättää yllättävän paljon tulkinnan varaa.
Täytyy sanoa että Peikon tiivistetty vastaus, perusteluineen on kattava. Jo pelkkä ihmisenä ihmiselle, huolehtiva ajatus siitä että tarpeitaan maailman turuille tyydyttämään pyrkivä alistuja kantaa itse vastuuta siitä ettei ihan mihin sattuun ja kenelle tahansa itseään ensitreffeillä lämpöpatteriin kahlittavaksi suin päin sukkelaan tarjoa.
Vastaus varsinaiseen kysymykseen on siis hiljainen hyväksyvä nyökkäys, jopa tuomittavan itseriittoisin sävyin maustettuna, koska lätti on jo muutrnkin tulvillaan helmiä, eikä siat ehdi kaikkia edes nielemään.
Se mitä miesten osaamiseen tulee..ai että oppia ikä kaikki, sukupuoliroolit joutaisivat tästäkin irti, mutta olkoon, koska asetelma on klassinen ja avauksen kysymys vie mielen askartelemaan myös työelämän yms ovimattojen polkemisen maailmaan, jossa jää helposti kuulematta mitä se ovimatto oli sanomassa, kun se jo "laitetaan järjestykseen", meitä sitoo odotukset ja hiljaiset lait, niitä voi tulkita ja käyttää miten kukin haluaa, aallon harjalla on upeaa ratsastaa, kunnes huomaa on yksin avomerellä. Mutta tosiaan, jokain itsensä Alistajaksi identifioiva ei osaa välttämättä kun yhtä kieltä, ei osaa erotella yli kuutta väriä tai tehdä sokerikakkutaikinaa ja sellaista se on. Jokainen ei voi vastata kaikkiin tarpeisiin tai edes esikarsintaan jolla päästään itse asiaan.
Ihan siinä missä kaikki muukin kanssakäyminen, yhtään syvempi, myös Dominointi ja subilointi vaativat niiden kuuluisien kemioiden kohtaamista. Väärällä tavalla rasittava ja loputtomiin testaaja saa lopulta sen mitä oli hakemassa, osoituksen siitä ettei kukaan koskaan, kaikki aina lähtee ja hylkää, toisaalta onnenkantamoisella kohtaa jonkun joka rikkoo kaavan ja muuttaa kaiken.
Alistuminen on tarve, aina, se ajaa nännyksiin, teettää valintoja ja laittaa liikkeelle kunkes se alkaa saamaan täytettä. Mikäli se ei ole, se on rooli jolla haetaan jotain, vaihtokauppakin on kivaa, kuten roolileikitkin, mutta jos puhutaan niinkin merkityksellisistä asioista kuin luottamus, arvostus, alistuminen ja Alistaminen on kyse kuitenkin jo muusta kun roolista. Se nyt on vaan kielellisesti kätevämpi käyttää kun vaikkapa "tila".
"En kyĺlä anna kenen tahansa alistaa minua". On oivallinen lause, mutta loppujen lopuksi kovin ohut. Ei pyllylle taputtelu vaadi alistumista, ne joille se on jotain muuta saavat tästä kiinni heti kun ovat ensin rämpineet skenen normiviidakon läpi. Tämä tosin on jo toinen keskustelu oikeastaan.
Sanallinen ja ajatuksellinen haastaminen on upeaa, tyhjät taulut on toki nekin jänniä, mutta kuka mistäkin. Oma-aloitteinen räväkkä perseily karsii varmasti, koska jälleen se vaihtokauppa ja sama toisinpäin, siis itsensä alistaviksi ilmoittavien suhteen, karsii kunnes löytyy vai löytyykö sittenkään.
Tässä on kyse loppujen lopuksi niin yksin kertaisista asioista että avaus saa aikaan hyvää keskustelua, jota olisi parempi seurailla vaan sivusta, varsinkin kun ei selkeäsanaisesti osaa pysyä aiheessa, eikä puhua suoraan. Liian moni tarjoaa haarukkaa kun keittoa pitäisi syödä, pillillä on paljon haastavampaa saada lautanen tyhjäksi.
Sen verran olen itse itsestäni huomannut että yleiskäteviin ja joskus halpoihin seksuaalissävytteisiin haasteisiin keskustelussa ei enää jaksa ihan samoin lähteä, vaikka flirtti onkin elämän suola, pienikin ripaus teennäisyytyä saa kaiken maistumaan..teennäiseltä.
Keskustelu on mainiota luettavaa, siinä kun jo tulee esiin avauksen esille nostamaa vastausta kysymykseen. Tosiaan kivienkin neppailu tai pleikkarin farming-simulaattori on mielenkiintoisempi kun täysin random henkilö, joka käy vielä haastamisellaan rasittavaksi, toisaalta sitten taas syystä tai toisesta mielenkiinnon herättäjälle aukeaa mahdollisesti äärettömyys ja ikuisuus käsitellä luovasti kaikki mahdolliset mieleenjuolahdukset.
Ja loppujen lopuksi, avaus kysymyksineen vastaa jo itse itselleen.
-HPM
"Hulluuden käytävä hiki, kyllästyminen
Rikkinäinen iho raivo, kauhu itseä kohtaan
Petos, epäilys näkee rakastavaiset
Jotka vihaa toisiaan sormet turpoaa
Suusta valuu sinistä hiekkaa
(se ei tarkoita mitään)
Maailma on hedelmäpuristin pähkinänkuori
Jota sontiainen pyörittää inho ja viha
Tuska ja suru
Paskansyöjien legioonat suoltaa taidetta
Kaikki mun lauluni pilkkaavat minua
"ilkeä, katala, täynnä vain itseään"
Suojele minua huorien jumala
Kumara humala hamara humajaa
Kartta on valmis
Odottaa kahvitaukoja, tupakkaa mene pois
Minä tarvit'sen sinua
Tarvitsen kaikkea liikaa sidetarpeita
Hajoaa laivat pulloissa on minulla hauskaa"
-
Mä usein törmään siihen etten ajattele asioita "oikein" . Joten muihin kommentteihin kantaa ottamatta, kommentoin alkuperästä kysymystä.
-jos itsepäinen, oma arvonsa tunteva nainen tulee flirttailemaan, se on kieltämättä mieluisa asia. Mutta yhtä saman miellyttävä on jos lähestyy yltiösosiaalinen ja avoin ihminen. Eli sille en omassa arvomaailmassa antaa mitään etua, jos uusi tuttavuus ilmoittaa, että hänen yhteydenotto on jollain tapaa iso komplimenti minulle.
-Olettamus, että nainen alistuu damantien ja ihan vaan sentakia, että D sitä edellyttää on melkolailla tyhmä. Harvemmin yksikään D moiseen sortuu vaan yrittää kuitenkiin hahmottaa ennenkaikkea onko ees yhteistä leikkikentää ja kiinnostuskohdetta.
-kysynnän/tarjonnan laki määrää tässäkin. Jos se korkeanarvoinen subiksi ehkä haluava tuntuu liian haastavala ja on vähemmän "haastetta" tarjoava saatavilla, niin.... noh se ei oo monimutkaista.
-
Näin miesnäkökulmasta sanoisin että otan kaikenlaisen "haastamisen" merkkinä mielenkiinnosta. Olen nimittäin vuosien varrella nähnyt ihan riittävästi miten naiset käyttäytyy silloin kun ns. "kemiat ei kohtaa", eikä siihen kyllä oikein koskaan liity minkäänlaista haastamista tai muutakaan teerenpeliä. Kaikenlainen testaaminen ja kisaaminen on oikeastaan ajankohtaista vasta sitten kun tekis edes vähän mieli ryhtyä, eh, hieromaan lähempää tuttavuutta.
Tottakai sillä on valtava merkitys että minkälaisesta haastamisesta puhutaan. En itse henkilökohtaisesti lämpene vittuilulle, kiukuttelulle tai muulle huonolle käytökselle, mutta aika vähänpä näihin nykyään törmää - varsinkaan silloin kun tutustutaan rauhassa ilman valtakuvioita, ja suunnitellaan yhdessä mitä tehdään.
Mun nähdäkseni nämä tämmöiset haastamishommat ei varsinaisesti liity siihen miten uusi tai wanha joku on skenessä, eikä oikeastaan edes rajoitu bdsm-kuvioihin, vaan kyseessä on primitiivinen suodatin jolla on tarkoitus karsia varhaisessa kanssakäymisessä sellaiset ehdokkaat kenen kanssa ei huumorit mätsää. Ei nimittäin liene hyvä idea heittäytyä haavoittuvaan asemaan sellaisen kaverin kanssa, jolla menee kuppi nurin poikkinaisesta sananpuolikkaasta.
Tottakai jokainen tutustuu omalla tyylillään, eikä kaikki välttämättä testaa ollenkaan. Jotkut puolestaan innostuu haasteesta, toiset ei voi sietää lainkaan. Haasteen laadun lisäksi aika paljon vaikuttaa myös haastajan oma viehätysvoima.
Luovutatteko ensimmäisen haasteen edessä, pyörittelettekö silmiänne, odotatte (turhaan) naisen sittenkin alistuvan - vai vastaatteko haasteeseen?
Yleensä kun nainen tulee mun juttusille, hänellä on jo valmiiksi aika selkeä tahtotila päästä alistumaan, joten ei mun tarvitse sitä alistumista ihan hirveästi odotella. Toisaalta en edes halua mitään alistumista tutustumisjutteluissa, vaan sellaiset asetelmat säästetään sessioihin. Jos jotain haasteita kuitenkin tulee, ja ne on asiallisia ja ystävällisiä, niin kyllä mä niihin pyrin vastaamaan asiallisesti. Toisaalta ei mun tarvitse alkaa todistamaan itseäni kenellekään tai esittämään mitään auktoriteettia tms, mutta enpä mä koe että sitä olis multa kauheasti edellytettykään. Ehkä se johtuu siitä kun mä olen enempi tämmöinen lempeä kahlitsija/koneenkäyttäjä. O:-)
-
Se miten itse suhtautuisin, riippuu ihan siitä miten kiinnostava henkilö on kyseessä ja aistinko hommassa vastavuoroisuutta. Kieltämättä ehkä ihmettelisin jos valmiita asetelmia tuotaisiin suoraan etukäteen viesteissä jo ihan alussa esiin, ilman että niistä olisi ensin yhteisesti keskusteltu tai sovittu.
Mutta yleisesti:
Keskinäinen kiinnostus, kunnioitus ja arvostus ovat tutustumisen peruskiviä, jotka luovat turvallisuuden tunteen ja mahdollistavat red ja green flagien havaitsemisen. Kommunikaation tulisi olla vastavuoroista ja livetapaamiset miittien tai kahvittelun kautta voivat edistää suhteiden syventymistä paremmin kuin pelkkä pitkä viestittely. Ihmissuhteet ovat myös yksilöllisiä, eikä niille ole olemassa valmista kaavaa; dynamiikka kehittyy ajan myötä.
Ensimmäisen tapaamisen kynnystä ei kuitenkaan kannata asettaa alussa liian korkeaksi, sillä kokemukset syventyvät ja oivallukset lisääntyvät vuorovaikutuksessa. Jatkoa kannattaakin sitten miettiä huomattavasti tarkemmin ja sitten voi tuoda niitä asetelmiakin mukaan :)
D/s-suhteet ovat matka, ei päämäärä, ja toimivat suhteet voivat syntyä monenlaisista erityyppisistä dynamiikoista. Suomessa järjestettävät Femsubmiitit tarjoavat vertaistukea ja näkökulmia varmaan siihenkin, miten pian noita haastamisasioita kannattaa tuoda pöytään. Mikään ei ole varsinaisesti ainoa oikea tapa ja joillekin se pelkkä viestittelykin voi olla se juttu.
-
Besides the point, voiko joku educaittaa mua, että mikä on toi instadom tai instasubi mistä puhuttiin tuolla ylempänä?
Luulisin asiyhteydestä, että ne on uudelleen brändätyt versiot ovimattosubi ja huutava master olkiukoista. Kummankaan lajin edustajia ei tunnu olevan olemassa, ne on vaan semmoisia mistä ihmiset tykkää kovaan ääneen irtisanoutua.
Instadom/instasub on niitä jotka alottavat keskustelun tyylillä "Get on ur knees for master u slave"/"uwu master can I suck your x y z" ensimmäisessä viestissä, ja voin ihan omasta kokemuksesta sanoa että niitä on olemassa ja paljon joissain ympyröissä, varsinkin online. Ite ehkä ymmärsin kontekstin tässä väärin alkuun joten ei pahemmin tähän liittyvää.
-
Besides the point, voiko joku educaittaa mua, että mikä on toi instadom tai instasubi mistä puhuttiin tuolla ylempänä?
Luulisin asiyhteydestä, että ne on uudelleen brändätyt versiot ovimattosubi ja huutava master olkiukoista. Kummankaan lajin edustajia ei tunnu olevan olemassa, ne on vaan semmoisia mistä ihmiset tykkää kovaan ääneen irtisanoutua.
Instadom/instasub on niitä jotka alottavat keskustelun tyylillä "Get on ur knees for master u slave"/"uwu master can I suck your x y z" ensimmäisessä viestissä, ja voin ihan omasta kokemuksesta sanoa että niitä on olemassa ja paljon joissain ympyröissä, varsinkin online. Ite ehkä ymmärsin kontekstin tässä väärin alkuun joten ei pahemmin tähän liittyvää.
Mäkin taisin käsittää alotuksen väärin. Sun selittämän perusteella voin confirmaa, että kyllä, instadomeja on. Varsinkin netissä. Itsekin törmännyt useampaan.
-
Haasteet on hyviä.
Itsekn sitä jumiutuu liiaksi omalle mykavuusalueelleen, nautiskelijaksi. Haasteeseen on vaan vastattava ja se voipi käydä mielenkiintoiseksi.