Riikka Purra on Sadistinen Domina  nauttii varsinkin viher vasemmiston ruoskimisesta !

Tätä ei ihan helpolla saa pois mielestä 

Mä vasta liityin tänne (kiitos vaan sille ‘karpaasille’ joka mut eräältä netin palstalta osasi ohjata tänne!  ).
Tää ketju tuntuu niin kovin tutulta, niin aloitanpa kirjoittamisen tästä…

Olen kokenut vasta ihan viime aikoina jonkinlaisen heurekamaisen heräämisen omaan identiteettiin, mitä se on, - olen jonkin verran tutkinut asioita, lukenut asioita, ja osannut vihdoin, yli 40v iässä nimetä ja hahmottaa, mistä on kyse. Laskenut yhteen asioita ihan jo nuoruudesta, lapsuudestakin.
Eli ei, en ole vanilja. En ole se herkkä, kiltti, siveä ihminen joksi minut niin usein, niin helposti tunnutaan leimaavan.
Koska olen aina ollut ‘julkisesti’ kovinkin hillitty, hallittu, järjestelmällinen ym, niin en oikein ole osannut ilmaista seksuaalisesti sitä todellista minääni… paitsi sitten muutaman yhden yön kohtaamisen kanssa, joiden kanssa osui kemiat yksiin.

Oon ollut nyt jo todella pitkään naimisissa, ja puolisoni on mulle todella tärkeä kumppani, ystävä, ja tukipilari. Henkilö joka saa mut joka päivä nauramaan. Vaan, seksi meiltä puuttuu kokonaan, siis edes se vanilja. Tottakai sitä oli ennen, mutta sitten se vähitellen väheni, ja väheni, ja lyheni, kunnes loppui - puolison puolelta - kokonaan, nyt noin kaksi vuotta sitten. Häntä ei vaan kiinnosta. Mitkään aloitteet eivät ole auttaneet, eikä hän halua keskustella asiasta, puhumattakaan siitä, että hakeuduttaisiin johonkin ammattiapuun/terapiaan... 
Kaikenlaista olen yrittänyt, mutta hän sulkeutuu salamannopeasti kuoreensa, jos edes yritän tuoda aihetta esiin.. Häntä ei vaan kiinnosta seksi. Piste.
Nyt yhtälö on siis se, että samalla kun olen yhä voimakkaammin herännyt toisaalta bdsm-puoleen, toisaalta 'sensuelliuteeni' itsessäni, niin en saa edes sitä vaniljaista läheisyyttä. Nopeat halaukset, suukot jne kyllä, mutta en _minkäänlaista_ seksiä _koskaan_. Ja minulla on koko ajan tunne, että pitää tukahduttaa, pienentää itseään. 

Tässä ketjussa oli monella kirjoittajalla ajatuksia herättäviä pointteja, pistän ne tähän samaan.

Ianius_x kirjoitti, aiemmin:
“Mä en ole ikinä edes yrittänyt toteuttaa seksuaalisia ja romanttisia tarpeitani saman ihmisen kanssa. Olen aina tiennyt, ettei se onnistu. Mulla on vaniljapuoliso suhdetarpeisiin/romanttisiin tarpeisiin ja erikseen leikkikalut, joita kidutan ja joiden kanssa tyydytyn seksuaalisesti.

Tämä ei ole mikään pakkoratkaisu, vaan itse asiassa haluankin pitää romanttiset, lämpimät tunteet ja häiriintyneen seksuaalisuuteni erillään. En usko, että voisin molempia täysimääräisesti samaan ihmiseen kohdistaa, koska ne ovat niin erilaisia tarpeita! “

Vaikka myöhemmin ketjussa palasit kirjoittamaan, että kadut tätä ylläolevaa tekstiä, niin mulla on nyt samanlaiset fiilikset tän lainauksen kanssa, koska näen puolisostani, että häntä ei kiinnosta minkäänlainen seksuaalinen kanssakäynti kenenkään kanssa (jos ei niitä halauksia, kevyitä suukkoja jne lasketa). Ja minä koen riutuvani.
Löysin hiljattain sovelluksen (feeld), minkä kautta voi saada edes hiukan ‘nimetöntä’ flirttiä ja maustetta elämäänsä, ja olen siellä nyt jonkin aikaa roikkunut. Sanoista on kuitenkin ehkä lyhyt matka tekoihin - nyt on jo kerran ollut hyvinkin lähellä, etten olisi erään illan päätteeksi lähtenyt vieraan miehen “kontrolloitavaksi”, sen verran kuumiksi viestittelyt ja oma olotila kävivät.
Itse en koe tätä sinällään “vääräksi” , koska mä näen että seksi on seksiä, tarve siinä missä vaikka ravinto, ja syvällinen, romanttinen läheisyys on eri asia, mutta tuntuu väärältä touhuta toisen selän takana. Samalla tiedän myös, että yhteiskunta ei ajattele näin, ja pelkään että myöskään puolisoni ei tätä välttämättä näkisi samalla tavalla. Kuitenkin, kun yritän ottaa aihetta puheeksi (jotta myös voisin olla rehellinen!), hän estää minua puhumasta. Ristiriitainen, jumissa tai vankina oleva olo. (ja siitä osittain tulee myös itse asiassa tämä mun nimimerkki - ‘Gréim’ tarkoittaa skotti-gaelissa mm. vankia/vangittua)

Sporty kirjoitti:
"Itsellä on se tilanne että halut (alistuva) aiheuttaa kovasti ahdistusta koska muualla en sellainen ole enkä tälläinen halua olla. En varmasti saisi parisuhdetta toimimaan missä kertoisin haluistani saati sitten lähtisi niitä toteuttamaan koska se kävisi isosti ylpeyden päälle. Lisäksi pelkäisin jatkuvasti että tieto näistä pääsisi vääriin käsiin esimerkiksi riitaisan eron yhteydessä tms."

Mä pelkään myös vainoharhaisesti paljastuvani väärille tahoille, vaikka mitään en ole varsinaisesti edes - vielä- tehnyt ‘:D
Olen nyt ulkomailla, mutta en täälläkään uskalla esim. tuolla mainitsemassani sovelluksessa paljastaa vaikkapa kotimaatani. Maailma on pieni.
Ehkä tämä on tosin vielä sitä, että on vasta ottanut haparoivia ensiaskeleita tässä jutussa… ja toisaalta välillä epäröi, uskaltaako omiiin ajatuksiinkaan luottaa. Jonakin päivänä voin olla maailman riettain, ahnain, alistuvin - joskin tod.näk. vastaan hangoittelevakin-  nymfomaani, ja heti seuraavana päivänä edelllisiä ajatuksiaan/tekojaan kauhistuva siveyden sipuli, joka inhoaa itseään…

Ja Finnished. Samaistuin tekstiisi vahvasti… vähän sama tilanne täällä, mukaan lukien nuo keskustelut, mitä sinulla on puolisosi kanssa ollut. Musta tuntuu, että mun puolisolla on ehkä nyt käynnissä juuri tämä “vaihe”, että hän jättää seksuaalisuuteni (tai seksin ylipäätään) huomiotta juurikin siinä toivossa, että se katoaisi jonnekin….
Huoh.

Bilekuvaaja tässä moi! Kuvat on toimitettu asianosaisille jo hetkonen sitten, ja tulevat myös kohtapuoliin Bizarren sivujen galleriaan niiltä osin kuin on sovittu. Jos sinut on kuvattu mutta et ole saanut kuvia, lähetä mulle viesti. Tai jos on jotain muuta kysyttävää.

Seuraavien bileiden aikaan olenkin sitten kaukana poissa - jos mielit bilekuvaajaksi, niin kannattaa pistää Bizarren suuntaan viestiä.

Kiitos hauskoista näyistä ja pahoittelut kun pystyin olemaan paikalla vain perjantaina.

Jospa yksi nostattelu...