BDSM-baari
Newbie-nurkka => Artikkelit => Aiheen aloitti: Mr.Inathu - 20.03.2015, 11:56
-
Niin, konsensuaalisuus...
Olen odottanut jonkun kirjoittavan tämän artikkelin tänne saitin perustamisesta lähtien. Ajattelin, että sen kirjoittaisi joku ylläpidosta tai ehkä sen voisi kirjoittaa joku tunnetumpi ja arvostetumpi pidemmän linjan toimija kuin miksi itseni koen tai ehkä sen kirjoittaisi vaikka jonkun isomman yhdistyksen tai järjestön puheenjohtaja tms "auktoriteetti"…
No, päätin sitten tänään kirjoittaa sen itse, kun sattui olemaan sopiva fiilis ja hetki aikaa :)
SSC (Safe, Sane, Consensual) ja RACK (Risk Aware Consensual Kink) lienevät suurimmalle osalla kinkyilijöistä ainakin käsitteinä tuttuja, molempien jo vakiinnutettua paikkansa ainakin globaalissa kinkykontekstissa. Mikäli näin ei vielä osaltasi ole, suosittelen Googlettamaan aiheesta ensitilassa... ;)
Molemmissa käsitteissä kummittelee sana "Consensual", suorana käännöksenä kai "Konsensuaalinen", joka johtuu sanasta "konsensus": yhteisymmärrys tai yksimielisyys. Konsensuaalisuus on myös sana, jonka kinkykeskusteluun nostamalla saa takuuvarmasti AINA jonkun "lämpenemään" ja aloittamaan vähintään siitä, miten konsensuaalisuus ei ole tai tunnu aidolta ja että ”ainakaan meidän 24/7-suhteessa ei toimita konsensuaalisesta, vaan isäntä/emäntä tekee mitä haluaa ja se on vaan hyvä” jne jne...
Tavallaan ymmärrettävääkin, koska aihe on haastava. Osa puhuu puhtaasi S&M-toiminnasta, kun taas osa puhtaasti D/s-toiminnasta ja pääosa todennäköisesti näiden yhdistelmästä. Lisäksi tyypillisesti puhuttaessa kinkyn yhteydessä vallasta ja vallankäytöstä, keskustelijat hyvin usein puhuvat sujuvasti vielä täysin eri asioista :)
Yksi puhuu sessiosta ts. tilanteesta jossa harrastetaan kinky-aktiviteetteja, tilanteesta jolla on selkeä alku ja loppu. Toinen taas toinen puhuu ihmissuhteestaan, johon kuuluu koko elämä; arki, työt, ajankäyttö, talous, jne. Ja suurin osa puhuu jostain muusta, joka sijoittuu noiden kahden ääripään välille...
Silti noita ääripäitä voi käyttää asian karkeaan jaotteluun: on vallan käyttöä tilanteessa ja on vallankäyttöä jatkumossa eli suhteessa. Kumpikaan ei ole toisensa poissulkevaa, mutta ei myöskään automaattisesti toisensa sisältävää. Konsensuaalisuuden määrittelyn havainnollistamiseen ne kuitenkin kelpaavat näppärästi.
Konsensuaalisuuden määrittelyn tasot
Jos ajatellaan tekemiseen liittyvää yhteisymmärrystä, voidaan siitä sopia karkeasti kolmella eri tasolla:
- Tekemisen yhteydessä ilmaistava konsensuaalisuus, eli ilmaistaan asian tekemisen yhteydessä rajat esim. turvasanalla tai -eleellä.
- Tilanteen tasolla määriteltävä konsensuaalisuus, eli määritellään yhteisymmärrys jokaiselle tilanteelle esim. sessiolle erikseen.
- Sopia siitä suhteen tasolla määriteltävä konsensuaalisuus, eli määritellään toimintatavat, tavoiteet, säännöt jne suhteen tasolla.
Tilanteen tasolla rakennettava yhteisymmärrys voisi tapahtua esimerkiksi anonyymin random-session yhteydessä. Sessiolle voidaan sopia hyvin tarkat raamit ja säännöt, joiden puitteissa tilanne voidaan läpi viedä yhteisymmärryksessä. Silti todennäköisesti tämän rinnalla on tekemisen yhteydessä ilmaistava yhteisymmärrys, käytännössä usein miten turvasana tai –ele. Tekeminen tilanteessa on siis konsensuaalista, eli perustuu joko yhdessä sovittuihin rajoihin tai sitten yhdessä sovittuun toiminnan lopettavaan tai sitä ohjaavaan toimintaan.
Suhteen tasolla konsensuaalisuus tarkoittaa käytännössä kahta asiaa: Ensinnäkin sitä että sovitaan ns. suhteen pelisäännöistä, olivat ne sitten kinky-sopimuksia tai eivät, niillä pyritään löytämään yhteisymmärrys sille, mitkä asiat suhteessa ovat kenenkin vastuulla ja millä valtuuksilla. Kinky-suhteessa tuo pitää sisällään tyypillisesti vallankäytöstä ja jakamisesta sopimisen sekä mahdollisista rajoista sopimisen. Näiden rinnalla todennäköisesti on monella yhä sama turvasana tai –ele. Tosin TPE (Total Power Exchange) yms ”täydellisen vallan jakajat”, kaksnelostelijat ja kotikurin harrastajat, usein kokevat turvasanat teennäisinä ja tarpeettomina, varsinkin vakiintuneissa suhteissa, eikä siinä ole mitään ristiriitaa konsensuaalisuuden suhteen.
Suhteissa konsensuaalisuuden käsite pysyy mukana viimeistään suhteen jatkuvuudesta päätettäessä. Normaalissa konsensuaalisessa ihmissuhteessa kumpi tahansa henkilö voi päättää suhteen lopettamisesta JA siitä, että haluaa suhteen rajat ja rajoitteet uudelleen määriteltäviksi. KOSKA HYVÄNSÄ. Näin ollen tämä perusperiaate koskettaa tarvittaessa jokaista pientäkin yksityiskohtaa suhteen muilla tasoilla, myös kinky-suhteissa. Konsensuaalisuudesta voidaan yhteisellä päätöksellä luopua suhteessa kaikilla muilla tasoilla, mutta oikeudesta muuttaa yhteisymmärryksessä tehtyjä päätöksiä tai päättää suhde, ei voida ottaa pois nykyisen Länsimaisen yhteiskunnan lainsäädännön puitteissa ja tästä johtuen ”Todellista” vallan luovuttamista ei voi koskaan tapahtua, vaan kaikki toiminta tulee aina olla konsensuaalista.
Konsensuaalisuuden merkitys
Miksi asia on sitten niin oleellinen, että siitä pitää jopa kirjoitta kirjoittaa tänne Baariin aivan liian monta sanaa peräkkäin?
Koska vallan käyttö seksuaalisessa toiminnassa on toteutuessaan hyvin voimallinen ja näkyvä väärinkäytösten kohde ja koska BDSMF-harrastajat toivovat kovasti voivansa pitää toimintansa laillisena, ymmärrettävänä ja ehkä jopa pidemmän päälle hyväksyttynä. Kaikki kinkyn nimissä tehty ei-konsensuaalinen toiminta ja varsinkin sellaiset valtasuhteet, joista henkilöllä ei ole mahdollisuutta irtautua, leimaavat helposti koko pikkuruisen väestönosaamme.
Ja koska konsensuaalisuus ei ole pelkästään yhteisesti tehty sopimus ja lista rajoja turvasanalla, vaan koska se on myös oikeus muuttaa näitä asioita yksipuolisesti ja tilannekohtaisestikin, vaikka päivittäin. Toki jatkuvalla sääntöjen muuttamisella on varmasti vaikutuksensa suhteen jatkuvuuteen taas toisen osapuolen näkökulmasta katseltuna, mutta silti. Tämä oikeus on konsensuaalisuuden ydin, eivät sopimukset ja listat.
Lisäksi konsensuaalisuuden piiriin katsotaan usein vallan lisäksi myös vastuun jakautumisen sopimisesta yhteisymmärryksellä. Tässä vaiheessa usein unohtuu kaksi asiaa, vallan katsotaan tuovan aina mukanaan vastuun ja vallan luovuttava todennäkisesti olettaa näin tapahtuvankin, silti osa vastuusta on konsensuaalisessa toiminnassa aina vallan kohteella, koska vallan käyttäjä ei kykene lukemaan ajatuksia, ei pitkässäkään suhteessa. Näin olen vallan käytön kohteella on velvollisuus itsenäisesti ilmaista mikäli toiminnassa mennä alueelle, joka ei enää toimi tai tunnu oikealta. Tämä on välttämätöntä vallan käyttäjän näkökulmasta, eikä konsensuaalisessa suhteessa vallan käytön kohde voi vapauttaa yksipuolisesti itseään tuosta vastuusta.
Näistä edellä kuvatuista syistä ei voi olla kinkyä toimintaa ilman konsensuaalisuutta, jos lähtökohtana on se, että kinky on luonteeltaan seksuaalista.
Oleellista on havaita myös se, että konsensuaalisuuden tulisi seksuaalisessa toiminnassa koskettaa kaikkia, joita ko. toiminta koskettaa. Esimerkiksi ei ole konsensuaalista altistaa seksuaaliselle toiminnalle ulkopuolisia henkilöitä, paitsi jos heiltä on etukäteen saatu asialle hyväksyntä. Tämä on helppoa ymmärtää ajateltaessa vaikka yhdyntää, mutta on paljon vaikeampaa muistaa sitä vaikka itsensä paljastamisen tai erilaisten fetissien toteuttamisen yhteydessä. Ei ole merkitystä sillä, mihin asiaan yksilön mieltymykset ja fetissit kohdentuvat, muiden henkilöiden ottaminen seksuaalisen toiminnan osaksi tulee perustua yhteiseen tahtotilaan, oli näitä henkilöitä yksi tai useampia, eivätkä ne lain mukaan saa kohdistua suojaikäisiin, mahdollisesta konsensuaalisuudesta huolimatta.
Konsensuaalisuuden vaatimukselle ja määrittelylle on pitkät perinteet ja asiaa ovat tutkineen monet eri tahot (itseäni kokeneemmat) maailmalla. Se ei ole syntynyt sattumalta eikä se ole kukkahattutätien tylsiä vaatimuksia, vaan se on yksinkertaisesti se raja, joka erottaa seksin väkivallasta.
RACK pelastaa
Ja jos tuntuu siltä, että konsensiaalisuus "rajoittaa" omaa kinkyn toteuttamista, kannattaa muista, että RACK määritelmänä sisältää oikeastaan kaiken mahdollisen ja mahdottomankin ihmisen toiselleen tekemän toiminnan. Hyvinkin rankan toiminnan varsinkin S&M-puolella...
Toisaalta osa melko "arkisistakin" BDSM jutuista menee suoraan SSC:n ulkopuolelle. Itse esimerkiksi katson bondageriipustusten ja hengityksen rajoittamisen kuuluvan aina RACK:n määritelmän sisälle, koska niissä on aina olemassa pieni pysyvänkin fyysisen vaurioitumisen riski.
RACK mahdollistaa käytännössä lähes minkä tahansa asioiden tekemisen edellyttäen oikeastaan vain ja ainoastaan kahta asiaa: tietoisuutta riskeistä ja yhteisymmärrystä.
Harmaat alueet ja loppukiteytys
Konsensuaalisuuden harmaata raja-aluetta, johon ei ole olemassa selkeitä "sääntöjä", ovat sitten lobbaus, tilanteet ja kyvykkyys ymmärtää sovittavaa asiaa. Usein voi olla arvo kysymys, lasketaanko toisen henkilön hyväksyntä aidoksi yhteisymmärryksessä tehdyksi päätökseksi.
Lainsäädäntö esimerkiksi Suomessa rajaa päätöksentekoa esimerkiksi alaikäisiltä sekä tietyillä syillä mielenterveydeltään poikkeavilta. Sen sijaa päihteiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena ollaan jo harmaalla vyöhykkeellä samoin kuin merkittävän valta-eron ollessa kyseessä, johtuu se sitten ikä- tai tuloeroista.
Vielä vaikeampaa on määritellä, milloin henkilö on vain kertonut oman halunsa, lobannut ja vaikuttanut aktiivisesti mutta avoimesti toisen päätökseen tai painostanut, manipuloinut ja ehkä jopa kiristänyt toista tekemään päätöksensä.
Lopun viimein harmaalla vyöhykkeellä ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä, kuin äkkiseltään voisi tuntua, koska jokaisella on kuitenkin aina peruuttamaton oikeus keskeyttää keskeyttää joko käynnissä oleva toiminta tai koko suhde.
Loppukiteytyksenä vielä konsensuaalisen kinkyn tärkeimmät teesit:
- KAIKKI seksuaalinen toiminta, joka ei perustu konsensuaalisuuteen, on väkivaltaa. AINA. Kinkystä tai suhteen tyypistä huolimatta.
- Suhteessa voidaan yhteispäätöksellä luopua konsensuaalisuudesta asian, toiminnon tai mm. vallan käytön jakamisen yhteydessä, mutta suhde itsessään säilyy silti konsensuaalisena.
- Konsensuaalisuus ei tarkoita ainoastaan asioista etukäteen sopimista, vaan myös suhteen kaikkien osapuolten jatkuvaa ja peruuttamatonta oikeutta muuttaa suhteen sääntöjä ja päättää yksipuolisesti suhteen lopettamisesta.
- Konsensuaalisuus ei koske ainoastaan vallan käyttöä, vaan myös vastuun jakamista.
Ja ihan lopuksi vielä dickleimeri, tämä artikkeli oli yhden ainoan kinkyn henkilökohtainen mielipide, ei universaali totuus eikä artikkelin aiheuttamaa mielipahaa korvata minkään yhdistyksen kassasta ;)
-Mr.Inathu
PS. Tämän artikkelin saa minun puolestani ilolla korvata esim. yhdistysten yhteisellä konsensuaalisuuden "julistuksella" tms. yhteisellä tahdon ilmaisulla, jos sellainen jossain vaiheessa Suomessa toteutetaan.
-
Hyvä yhteenveto :) Olin jo kirjoittamassa yhteen topiciin vastinetta siitä, miten ihmiset saadaan riitelemään jo ihan siksikin, että väkivallan määritelmästä ollaan periaatetasolla eri mieltä. Vapautta, vastuuta, ilmaisukykyä ja avoimuutta kaikki suhteet vaativat onnistuakseen, bdsm-puolella jopa enemmän, kuin ns. vaniljapuolella. Tämä koko alue, on se s/m tai D/s tai materiaaliin/ikään/ulkonäköön/tmv perustuvaa henkilökohtaista valikointia, niin se vaan menee. Kukin tyylillään. Joku tykkää hc-asioista (miten sen kukin käsittääkään), yks pehmommista, joku vallasta, toinen vallattomuudesta.
Vastuu on kuitenkin se avainsana. ja se pitäisi olla hallussa, sekä D:llä että s:llä. Mihin asti mennään, missä pistetään stoppi, vaikka toinen kuinka haluaisi jatkaa.
-
Kunpa rajat olisivat selvät. Ei olisi ei ja kyllä on kyllä.
Entä tapauksissa joissa luullaan yhtä ja kuitenkin ollaan toista.
Kiinnostaa myös mielikuvituksen ja realismin rajat. Kuinka paljon ne liukuvat päällekkäin. Kummalle rajojen epäselvyys on vaarallisempaa, D:lle vai s:lle. Riippuu varmaan siitä mistä kyse.
D:nä mietin toisinaan sitä miten liika ankaruus saattaa aiheuttaa s:ssä kyvyttömyyden kertoa oikeista toiveistaan. Silloin mennään eteenpäin kuin pimeässä hapuillen tietämättä, että tie onkin väärä ja metsässä ollaan. Luullaan olevan konsensuaalisessa suhteessa mutta oikeasti ei olla kuitenkaan. Tai D luulee olevansa oikealla tiellä ja olevansa hyvin vastuullinen. Romahdus tapahtuu jossain vaiheessa ja pudotus on silloin melko kova.
-
Ihan vaan pieni mutta tärkeä asia tuo minkä chili sanoi lopuksi " Vastuu on kuitenkin se avainsana. Ja se pitäisi olla hallussa, sekä D:llä että s:llä. Mihin asti mennään, missä pistetään stoppi, vaikka toinen kuinka haluaisi jatkaa. "
Tämä pitäis olla jokaisella masterilla mielessä. Osaa lopettaa, lukee subinsa. Subi ei aina flow-tilassa tiedä missä mennään.
-
Tämä pitäis olla jokaisella masterilla mielessä. Osaa lopettaa, lukee subinsa. Subi ei aina flow-tilassa tiedä missä mennään.
Entä tilanteissa joissa s tietää D:n pitävän tietynlaisista reaktioista. Silloin hän liioittelee niitä tai yrittää plagioida vain miellyttääkseen.
Tuonkaltaisessa tilanteessa ei pysty mitenkään lukemaan subiaan koska reaktiot eivät ole aidot.
S saattaa olla niin miellyttämisenhaluinen luonnostaan, että ei suorastaan valehtele mutta liioittelee, joskus tietämättäänkin.
Myös suhteen menettämisen pelko voi aiheuttaa ylilyöntejä ja lisää miellyttämisenhalua.
Miten D pystyy tietämään koska s on flowssa ja koska ei jos reaktiot ovat samankaltaiset. Syystä tai toisesta. Ei mitenkään.
-
Tuota joo, itseasiassa helppo juttu. Jospa näin vaikka. Kerrot vitsin. Toinen nauraa. Huomaat kyllä nauraako se oikeesti vai "nauraako" :) aidon erottaa...
-
Ei jaksa analysoida. Olen mitä olen, ei yhtään kiinnosta miten mut luokitellaan.
-
Ei jaksa analysoida. Olen mitä olen, ei yhtään kiinnosta miten mut luokitellaan.
Kiitos, että tulit kertomaan sen tänne. Juuri tuollaista kommenttia kaivattiinkin tähän ketjuun. Avasi syvällisesti sen mistä tässä puhutaan.
-
Jännä, että kukaan ei ole tarttunut Lady Whipin ajatuksiin subin vääränlaisesta miellyttämisenhalusta. Liekö sitten niin harvinaista, että ei ole monelle tullut vastaan vai eikö sitä ole tunnistettu?
-
Voisiko johtua että asia kuuluu sinne harmaalle alueelle, missä liikkuu liikaa kysymyksiä?
Kuten "Kenen tarpeita palvelee näyttelemien, tilanteessa jonka kuvittelisi olevan niin aito kun mahdollista?"
-
Ehkäpä osansa tekee sekin, ettei läheskään kaikkia dominoivia kiinnosta submissiivisten hyvinvointi, kunhan saavat haluamansa? Yllättävän moni submissiivinenkin tuntuu hakevan arvonsa siitä, mihin pystyy, ja mitä pystyy kestämään.
Itsekin jaksan alati liputtaa yhteensopivuuden puolesta, asioiden sijasta.
-
Ei jaksa analysoida. Olen mitä olen, ei yhtään kiinnosta miten mut luokitellaan.
Kiitos, että tulit kertomaan sen tänne. Juuri tuollaista kommenttia kaivattiinkin tähän ketjuun. Avasi syvällisesti sen mistä tässä puhutaan.
Osuin siis asian ytimeen... hienoa!