BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: JodieJo - 28.03.2017, 11:19
-
Heipsan! Teen väitöskirjaa kansatieteen oppiaineeseen Turun yliopistoon kinkystä seksuaalisuudesta yhteisön, arjen ja yhteenkuuluvuuden näkökulmista. Nyt haen kirjoituksia kinkyjen omista kokemuksista näistä aiheista. Tein hiukan samantyyppisen kirjoituskutsun jo graduani varten vuoden 2010 tienoilla ja tämä kysely onkin jatkoa sille. Jos osallistuit silloin, olet silti tervetullut osallistumaan myös nyt. Lisää infoa minusta ja tutkimuksesta linkin takaa!
Tätä kirjoituskutsua saa levittää sopivilla sähköpostilistoilla ja sosiaalisen median kanavilla.
Kinky yhteisöllisyys -kirjoituskutsu suomeksi: http://bit.ly/kinkykysely (http://bit.ly/kinkykysely)
Kink community - call for writings in English: http://bit.ly/kinkquery (http://bit.ly/kinkquery)
Graduun tekemästäni kyselyaineistosta olen tehnyt paitsi graduni, myös kaksi tieteellistä artikkelia. KIITOS siis kaikille jo minua auttaneille!
Linkit aiempiin julkaisuihini:
Gradu: "Ei yhtä arkista kuin maksalaatikko". Kinky seksuaalisuus ja arki. http://www.doria.fi/handle/10024/76818 (http://www.doria.fi/handle/10024/76818)
Artikkelini Seksologian aikakauskirjassa: Kinky seksuaalisuus arkisena ja arjesta irrottavana elementtinä. http://seksologinenseura.fi/tiedostot/SA1_02_Pohtinen.pdf (http://seksologinenseura.fi/tiedostot/SA1_02_Pohtinen.pdf)
Ensimmäinen väitöskirjani artikkeli Creating a feeling of belonging through solidarity in Finnish kink communities ilmestyy nyt keväällä 2017 Suomen Queer-tutkimuksen seuran julkaisussa.
Kiitos yhteistyöstä!
Ps. Jos tämä on väärä alue tällaiselle, niin valaiskaa minua, mikä olisi oikea paikka.
Edit: lisätty artikkeleiden nimet
-
Mielenkiintoinen aihe, voisi osallistua :)
-
Tsemppiä tutkimukseen! :love:
By the way, varmaan huomasit maksalaatikon yhdessä keskustelussa. Onko tämä jopa aihepiirin meemi?
-
Tsemppiä tutkimukseen! :love:
By the way, varmaan huomasit maksalaatikon yhdessä keskustelussa. Onko tämä jopa aihepiirin meemi?
Whoot! No en! Missä tämmönen keskustelu oli? Voitko linkkaa sen? :D
-
Hiiiiiiiitsin pimpulat! Pittääpä kahtoa, jos kerkeis rustata aiheesta. :)
-
Tsemppiä tutkimukseen! :love:
By the way, varmaan huomasit maksalaatikon yhdessä keskustelussa. Onko tämä jopa aihepiirin meemi?
Whoot! No en! Missä tämmönen keskustelu oli? Voitko linkkaa sen? :D
Tässä:
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=16403.0
-
Tsemppiä tutkimukseen! :love:
By the way, varmaan huomasit maksalaatikon yhdessä keskustelussa. Onko tämä jopa aihepiirin meemi?
Whoot! No en! Missä tämmönen keskustelu oli? Voitko linkkaa sen? :D
Tässä:
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=16403.0
Hehee, kiitos! :D Ei ehkä liittynyt mun maksalaatikkoon, mutta kyllähän tässä selkeästi meemiainesta olisi.
-
Ot.. mutta miten voi osallistua tämmöiseen, jos ei omaa näkemyksiä kinkyn ja vaniljan eroista.. !?
E
ps. Luin gradusta 2/3 .. loput 1/3 oli "yliopistofraseologiaa"... Toivotaan että scenen besserwisserit, mielensäpahoittajat ja muut kynistään terävät osaisivat auttaa löytämään "kinkyilyn punaisen langan" :)
-
Ot.. mutta miten voi osallistua tämmöiseen, jos ei omaa näkemyksiä kinkyn ja vaniljan eroista.. !?
E
ps. Luin gradusta 2/3 .. loput 1/3 oli "yliopistofraseologiaa"... Toivotaan että scenen besserwisserit, mielensäpahoittajat ja muut kynistään terävät osaisivat auttaa löytämään "kinkyilyn punaisen langan" :)
No itseasiassa se voisikin olla aika kiinnostava lisä mun aineistoon (siis tuo, ettei kinky ja vanilja eroa okmassa näkemyksessä). Haluaisin tottakai mahdollisimman laajan skaalan erilaisia ihmisiä ja erilaisia kinkyjä - vaikka ei kokisi edes kinkyä omaksi termiksi. Ja kuitenkin se että olet tällä foorumilla, ehkä kertoo siitä, että kuitenkin kuulut kyselyn kohderyhmään!
Valitettavasti akateemisessa tekstissä on käytettävä "yliopistofraseologiaa", kuuluu vähän siihen skeneen. Onneksi viime aikoina on julkaistu kinkystä myös muuta kuin akateemista tekstiä, esim BDSM aapinen. Ja itseasiassa multa on tullu yks blogiteksti (Antroblogissa) ja blogihaastattelu (Nörttitytöt-blogissa).
Ei missään nimessä siis vaadi akateemisen kielen osaamista, että voi vastata tähän kyselyyn! Kuten kirjoituskutsussakin sanon, haluan ihmisten pohdintoja ihan omin sanoin omasta kinkyydestään.
-
Ot.. mutta miten voi osallistua tämmöiseen, jos ei omaa näkemyksiä kinkyn ja vaniljan eroista.. !?
E
ps. Luin gradusta 2/3 .. loput 1/3 oli "yliopistofraseologiaa"... Toivotaan että scenen besserwisserit, mielensäpahoittajat ja muut kynistään terävät osaisivat auttaa löytämään "kinkyilyn punaisen langan" :)
Gradujen pitää sisältää tieteellistä tekstiä. Anteeksi OT.
-
Queer ja feminismi lähtökohtana s. 5 --- essee menee heti metsään jo ennenkuin alkaakaan (Kinky seksuaalisuus arkisena ja arjesta irrottavana ilmiönä). Ehkä kirjoittajan suppea otanta ja omat henkilökohtaiset käsitykset ovat tässä liian määrääviä?
Muutoinkin tuo henkii aikalailla mennyttä maailmaa, katsaus on pikemminkin menneiden vuosikymmenien mahdollisiin stigmoihin ja käsityksiin. Kirjoittajan kuvaama kinky alkaa olla lähellä valtavirtaa ja pitäisi sellaisena käsitellä. Sairausluokitus on poistettu ja ihmisten suvaitsevaisuus on muuttunut merkittävästi.
Käsittelystä puuttuu kinkyily taiteessa, erityisesti tv- ja elokuvaviihteessä, medioissa jne.
Ehkäpä kaikista tärkein, some, netti, nettideittailut, niitä on hyvin hyvin ohuesti sivuttu. Seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoseksuaalit ja niiden erityispiirteet on jätetty käytännössä kokonaan ulkopuolelle.
Kysymyslista on sinänsä hyvä ja laaja auttaen varmasti vastaajia mutta siitä puuttuu merkittäviä osa-alueita.
Näissä kyselytutkimuksissa suuri vaara on että tapahtuu kuten tässä näyttää käyneen, ne joille asia on ollut tuskallisinta ja vaikeinta, ovat jatkaneet terapiaansa kirjoittamisen keinoin ja kysymys on heidän henkilökohtaisesta tasapainostaan. Kirjoitusten käyttäminen koko (suomalaisesta) ryhmästä muodostettavan käsityksen luomiseksi menee pahasti harhaan, lopputulos kuvaa vain tuontyyppisen ryhmän tunnetiloja ja näkemyksiä.
Edes laajennusyritys bileissä käyvien suuntaan ei välttämättä anna kokonaiskuvaa mistään muusta kuin bileissä vierailevista, maassa on merkittävä joukko kinkyjä, väittäisin että enemmistö, jotka eivät niissä koskaan käy.
Pdf:ää en jaksa tältä pieneltä näytöltä lukea saati kommentoida, sen verran höttöiseltä ja kevyeltä vaikuttaa.
On kuitenkin hyvä että näitä nostetaan esille, "tieteen" ja suomalaisen tohtorinhatun arvosta voidaan sitten miettiä mennäänkö laatu vai määrä edellä noin niinkuin koulutuspoliittisesti.
Muoks: normaalisti en ehkä näin suoraa palautetta antaisi mutta tässä nyt kaiketi pyritään tieteeseen ja sen itseään korjaavana tulee kestää kritiikki tai osoittaa virheet.
-
Pdf:ää en jaksa tältä pieneltä näytöltä lukea saati kommentoida, sen verran höttöiseltä ja kevyeltä vaikuttaa.
Minä itse lukaisin koko teoksen läpi ja mielestäni se oli aika hyvin kirjoitettu. Löysin sieltä lähinnä ajatusvirheitä joistain tekstin kohdista, en siis mitään isompaa, joka veisi pohjan teokselta. Humanistisen tutkimuksen yleisesti tasosta ja tarkasteluun käytetyistä näkökulmista (feminismi, queer) voi varmasti olla montaa mieltä, mutta kun itse teoksen lukee, niitä on käytetty aika hyvin. Lähinnä tarkastelu näytti vaikuttaneen siihen, miten ulkopuolisuutta ja yhteisöllisyyttä käsiteltiin. Näistä haettiin sitten samankaltaisuuksia uuteen aihepiiriin, mutta niitä ei tuijoteta kaiken selittävinä teorioina. Työssä keskityttiin nimenomaan siihen, mitä aineistossa oikeasti nähtiin ja miten se suhtautuu kaikkeen muuhun tutkimukseen mitä on tarjolla.
Kokonaisuutena gradu oli mielestäni aika kattava katsaus kinkyyteen ja miten ihmiset sen itse kokivat. Otanta oli toki pieni, mutta tuon tason työhön ei suurempaa odotetakaan. Väitöskirjaa varten joutuukin tekemään huomattavasti enemmän tutkimusta ja mieluummin isommilla aineistoilla ja siihenhän nyt kaikilla on mahdollista omalta osaltaan vaikuttaa.
Joka tapauksessa suosittelen lukaisemaan sen pdf:nkin ajan kanssa, jos se jäi tekemättä. Mielestäni se on aika korkeatasoinen keskimääräiseen näkemääni tasoon verrattuna. Graduilla on määrätty laajuus, eikä niiden ole tarkoitus käsitellä jotain aihetta kaikenkattavasti. Olen samaa mieltä, että varmasti kinkyydestä on vielä paljon kirjoitettavaa tuon jälkeenkin. Tätä osoittaa myös se, että gradun lisäksi oli syntynyt myös muita tieteellisiä julkaisuja ja nyt ollaan tekemässä lisäksi aivan väitöskirjatasoista teosta.
-
Poistin tekstini ja kysymykseni tutkimuksesta. En ole alasi asiantuntija. Tuolla tutkimussuunnitelman ja metodologian esittelyllä jätän vastaamatta.
-
Ot.. mutta miten voi osallistua tämmöiseen, jos ei omaa näkemyksiä kinkyn ja vaniljan eroista.. !?
E
ps. Luin gradusta 2/3 .. loput 1/3 oli "yliopistofraseologiaa"... Toivotaan että scenen besserwisserit, mielensäpahoittajat ja muut kynistään terävät osaisivat auttaa löytämään "kinkyilyn punaisen langan" :)
Gradujen pitää sisältää tieteellistä tekstiä. Anteeksi OT.
Gradut ja tiede - kauempana ei kaksi asiaa voi olla toisistaan. :o Muistan ikuisesti radio-ohjelman, jossa keskusteltiin graduista ja professorin happaman repliikin: "En ole koskaan nähnyt hyvin tehtyä gradua." Mutta hän olikin professori, mitä useimmat meistä eivät ole. Anteeksi OT.
-
Mihin kysymykseen haluat tutkimuksellasi vastauksen? Mikä on hypoteesisi? Mikä on foorumi missä artikkelit julkaistaan. Väitöksen tarkoitus on tuoda uutta luotettavaa tietoa ei terapiahöttöä. Kinky sanan merkitys on muuttuva ja siten hyvin ongelmallinen väitöksen aihe.
- kysymyksiä voi olla enemmän kuin yksi eikä kaikissa tutkimuksissa aseteta tutkimuskysymystä vaan esim. -ongelma tai -tehtävä
- hypoteeseja on yleensä vähintään kaksi (eikä kaikissa tutkimuksissa esitetä niitä)
- foorumeja voi olla useita, jos kyseessä on artikkeliväitöskirja eli "nippu", väitöskirjan kokonaisuus yleensä yliopiston julkaisusarjassa, mutta myös esim. Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisee
- jos jonkin sanan merkitys olisi kiinteä, sitä ei tarvitsisi tutkia lainkaan, muuttuvat sanat [oik. käsitteet] juurikin sopivat tutkimuskohteiksi
-
Mihin kysymykseen haluat tutkimuksellasi vastauksen? Mikä on hypoteesisi? Mikä on foorumi missä artikkelit julkaistaan. Väitöksen tarkoitus on tuoda uutta luotettavaa tietoa ei terapiahöttöä. Kinky sanan merkitys on muuttuva ja siten hyvin ongelmallinen väitöksen aihe.
- kysymyksiä voi olla enemmän kuin yksi eikä kaikissa tutkimuksissa aseteta tutkimuskysymystä vaan esim. -ongelma tai -tehtävä
- hypoteeseja on yleensä vähintään kaksi (eikä kaikissa tutkimuksissa esitetä niitä)
- foorumeja voi olla useita, jos kyseessä on artikkeliväitöskirja eli "nippu", väitöskirjan kokonaisuus yleensä yliopiston julkaisusarjassa, mutta myös esim. Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisee
- jos jonkin sanan merkitys olisi kiinteä, sitä ei tarvitsisi tutkia lainkaan, muuttuvat sanat [oik. käsitteet] juurikin sopivat tutkimuskohteiksi
Kiitos selvennyksistä. Kysyin projektintekijältä, koska kysymykset aikaisessa vaiheessa ovat tarpeen. Luin gradun, siksi kysyn.
Mikä on kinky-yhteisö ja mitä on kinkyn arki? Muuttuva sana on oiva tutkimuksen kohde, mutta sen tutkiminen ei ilmosta käy esiin.
-
Voi hyvät hyssykät, mistä näitä kaikkien alojen asiantuntijoita oikein tulee?
Väitöskirjatutkimuksia arvioidaan tieteenä väikkärintekijän omassa oppiaineessa ja laajemmassa tiedeyhteisössä, eikä Johanna Pohtinen varmaankaan etsi täällä väitöskirjan ohjausta. Nähdäkseni hänen työnsä ei myöskään ole kvantitatiivista vaan kvalitatiivista...
Jos työn teoreettinen viitekehys tai metodologia tai aiheen rajaus ei miellytä, ei tarvitse osallistua aineiston tuottamiseen.
-
Muistan ikuisesti radio-ohjelman, jossa keskusteltiin graduista ja professorin happaman repliikin: "En ole koskaan nähnyt hyvin tehtyä gradua." Mutta hän olikin professori, mitä useimmat meistä eivät ole. Anteeksi OT.
En ole nähnyt käsissäni miljoonaa (1.milj.) euroa, mutta tämä ei tarkoita, etteikö joku muu olisi.
Uskoisin, että moni meistä haluaa suoriutua menestyksekkäästi sekä opinnoissa, että työelämässä. Eikös voisi ajatella, että jos tällä foorumilla pyydetään apua työtä varten, varmasti pyynnön esittäjä ajattelee juuri täältä löytyvän henkilöitä, joiden panos on arvokas?
Mielestäni aloittajan avaus on asiallinen, jokainen voi valita, haluaako tarjota kokemukseen perustuvaa materiaalia työtä varten.
-
....
-
Mitä oikeasti haluat?
Jos vahuksen kokemuksia, niin heitä YV tai sp ;D
Nimimerkillä pervo jo 70-luvulta 8)
-
Mitä oikeasti haluat?
Jos vahuksen kokemuksia, niin heitä YV tai sp ;D
Nimimerkillä pervo jo 70-luvulta 8)
En ole aloittaja, mutta käsittääkseni hän ei ole määrittänyt ikäjakaumaa tässä aloituksessaan. On todella paljon pervoja jotka kokevat olleensa pervoja jo sieltä mainitsemaltasi 1970 -luvulta, osa heistä toki jo tätä ajanjaksoa edeltävinä vuosikymmeninä.
Teille, jotka vastustatte aloittajan tapaa kerätä materiaalia väitöstutkimuksensa edistämiseksi, mikä on painavin syy tälle vastarinnalle? Vastaaminenhan on kuitenkin täysin vapaaehtoista.
-
Osallistun - kirjoitus tulee myöhemmin :)
Upea juttu, kun kinkyistä kirjoitetaan väikkäri! :)
-
Mitä oikeasti haluat?
Jos vahuksen kokemuksia, niin heitä YV tai sp ;D
Nimimerkillä pervo jo 70-luvulta 8)
En ole aloittaja, mutta käsittääkseni hän ei ole määrittänyt ikäjakaumaa tässä aloituksessaan. On todella paljon pervoja jotka kokevat olleensa pervoja jo sieltä mainitsemaltasi 1970 -luvulta, osa heistä toki jo tätä ajanjaksoa edeltävinä vuosikymmeninä.
Teille, jotka vastustatte aloittajan tapaa kerätä materiaalia väitöstutkimuksensa edistämiseksi, mikä on painavin syy tälle vastarinnalle? Vastaaminenhan on kuitenkin täysin vapaaehtoista.
Kannattaa ottaa myös huomioon, että tästä ketjustahan syntyy mitä mainiointa materiaalia kuvaamaan yhteisön dynamiikkaa, ajattelu- ja puhetapoja. ;D
-
Ihanaa, kun kinkystä tuotetaan suomalaista laadukasta (akateemista) keskustelua! Osallistun tähän erittäin mielelläni omalla panoksellani. :) Harmi, että tätä topikkia ovat käyneet hämmentämässä tieteellistä kirjoittamista ymmärtämättömät, mutta eikös tällä foorumilla kaikki näkyvyys ole hyväksi. 8)
-
Kannattaa ottaa myös huomioon, että tästä ketjustahan syntyy mitä mainiointa materiaalia kuvaamaan yhteisön dynamiikkaa, ajattelu- ja puhetapoja. ;D
:peukku:
-
Hei kaikki, täällähän onkin syntynyt keskustelua aiheesta! Ja kiitos teille, jotka olette jo vastailleet kysyjille. Nostan hattua (pipoa vielä tässä kohtaa).
Varoitus: sisältää mahdollisesti vähän tieteellistä kieltä.
Kiva, että olette jaksaneet lukea mun gradua! Graduhan on opinnäytetyö, eli siinä opetellaan tutkimuksen tekemistä ja tieteellistä kirjoittamista. Kansatieteessä, ja käsittääkseni muillakin humanistisilla aloilla, gradu on usein jo ihan itsenäinen tutkimus ja antaa uutta tietoa. Tässä mielessä se on tieteellinen teos ja ainakin tieteellistä tekstiä - tai sen treenaamista! Graduni sai myös arvosanan, joka oikeuttaa jatko-opintoihin, joten ihan pohjanoteerauksesta ei nyt ole kysymys. Gradunihan on melko vanha, julkaistu 2012, ja tässä ajassa on kerennyt tapahtua paljon (tautiluokituksesta poistui 2011). En ole enää itsenikään kanssa samaa mieltä joistain asioista, mitä gradussani on. Mutta sellaistahan se on. Ei saa jämähtää.
Listaamani kysymykset ovat vain suuntaa-antavia ja kuten kirjoituskutsussa sanon, haluan kertomuksia siitä, mikä on juuri sinulle tärkeää. Kysymyslistaa voi käyttää apuna niin halutessaan. Ne ovat myös teemoja, joita olen suunnitellut väitöskirjani artikkelien aiheiksi. Väitöskirjassakin aihetta on pakko rajata. Esimerksiksi kinkybileet on mielestäni hyvin kiinnostava ilmiö - ne kuitenkin poikkeavat muista biletapahtumista aika lailla! Yhdistys- ja yhteisö-näkökulma tulee aivan suoraan siitä, että olen itse nähnyt kinkytoimintaa tästä näkökulmasta ollessani Turun Baletin hallituksessa. Tarkastelen omaa positiotani kuitenkin kriittisesti.
Kansatieteelle ja etnografiselle tutkimukselle ominaista on ymmärryksen saaminen jostain tietystä aiheesta. Aineisto voi siis koostua vaikkapa vain yhden henkilön kokemuksista ja myös tutkija voi olla tutkimuksen kohde (autoetnografia). Se, mikä erottaa terapia-avautumisen tieteestä, on se, että ainesitoa keskustelutetaan muun materiaalin kanssa: esimerkiksi muu aiheesta julkaistu kirjallisuus ja tutkimukset. Populaarikulttuuria unohtamatta. Oma tutkimukseni ei kuitenkaan ole mediatutkimusta, vaikka se herkullinen alue olisikin. (Musiikkitieteestä ilmestyi muuten ihan vasta väitöskirja Anna-Elena Pääkkölältä: Sound Kinks : Sadomasochistic Erotica in Audiovisual Music Performances https://www.doria.fi/handle/10024/125734 (https://www.doria.fi/handle/10024/125734))
Haluaisin tosiaan monipuolisen aineiston niin iän, seksuaalisuuden kuin sukupuolenkin kannalta! On kuitenkin haastavaa tavoittaa esim. ns. kotipervot (tätä termiä käytti eräs henkilö itsestään), jotka eivät käy yhdistysten tapahtumissa, eivätkä hengaa foorumeilla. Siksi olen koettanut myös jakaa kirjoituskutsua sosiaalisessa mediassa ja se on toivottavaa! :)
Mikään pakko ei todellakaan ole osallistua! Kaikenlaiset vastaukset niin elämäkertatyyppisistä suorempiin vastauksiin ovat erittäin tervetulleita! Koen myös ne jonkun terapia-avautumisiksi leimaamat tekstit tärkeiksi. Mua kiinnostaa ihmisten (teidän!) kokemukset, tunteet, fiilikset, ajatukset.
Ps. En tee tätä tutkimusta tohtorinhattu silmissä kiiluen. Eikä tää oo humanistille mitenkäänpäin hyvä uravalinta. Teen tätä, koska haluan lisätä ymmärrystä yhteiskunnassa kinkyistä. Vaikka täällä kuplan sisällä tuntuu että täähän on ihan normisettiä jo, niin ei se valitettavasti ole. Kinky kiinnostaa mua, ja koska siitä ei Suomessa juuri tutkimusta vielä ole, niin mä ajattelin tarttua toimeen! (Ite pitää kaikki tehä!)
-
(Ite pitää kaikki tehä!)
Ite-tiedettä. :love:
-
JodieJo: Sen verran täytyy kysyä, että kuinka tässä tutkimuksessa on sana "kinky" käsitetty? Kysymysten asettelu näyttäisi viittaavan siihen, että kinky=BDSM:n harrastaja, mutta sitten kuitenkin aloitus on laajempi. Puhtaat fettaritkin voivat mieltää itsensä kinkyiksi, mutta harvempi fettari pyörii BDSM-yhdistysten bileissä. Joidenkin fetissien ympärillä on ihan omat skenensä, joissa järjestetään privaattibileitä yksityishenkilöiden toimesta. He eivät ilmeisesti kuitenkaan kuulu tutkimuksen kohderyhmään?
Todella hienoa, että BDSM:stä tehdään tutkimusta. En koe kuuluvani tutkimuksen kohderyhmään eli en vastaa, mutta odotan kyllä innolla valmiin väikkärin lukemista.
Edit: "Ei kohderyhmään"-kuulumisella viittaan vain siihen, etten halua antaa "tarinaani" yleiseen jatkokäyttöön johon nämä tuon tutkimussuunnitelman perusteella päätyvät. Tutkimusta ei ollut tarkoitus kritisoida.
-
Tätä vaikka voisi miettiä vaikka jaksaisi kirjoittaa, on mukava mietyiä pikkasen mitä mitäkin merkitsee☺☺
-
Onkos tätä mainostettu myös Fetlifen puolella? Kaikki Suomen kinkyt ei hengaile täällä, joten Fetin kautta saattaisi joitain näistä tavoittaa.
-
Luin ne muutamat linkitykset hiukan viistosti ja joutun toteamaan, että en osaa kuvitella, miten saisi aiheesta kirjoittaa paremmin tai objektiivisemmin. Puoluettomuus kirjoituksissa yllätti, koska usein aiheen käsittelyssä otettaan joku uhrin tai sivusta katsovan "normaali" ihmisen asema ja se näkyy. Sulla sitä ei ollut ollenkaa. Nyt hiukan harmittaa, etten oikein osaa ilmaista itteensa kirjallisesti niin hyvin,mettä voisin osallistua, meni se päivämääräkin jo.
Kiitos, jatkaa samalla linjalla.
-
Käsitän tutkimuksessani kinkyn laajemmin kuin pelkän BDSM:n. Haluaisin siksi mukaan myös muita kuin BDSM-ihmisiä. Jos joku suinkin jaksaa, niin jakakaa ihmeessä Fetlifessä, kun itse en siellä ole! Kirjoituskutsua saa myös jakaa omissa piireissä, omille tutuille, Facebook-ryhmiin ym.
Useimmiten tutkimus keskittyy nimenomaan BDSM:ään ja sadomasokismiin. Itse olen tehnyt sen vedon, että käytän termiä kinky, juurikin siksi, että en halua rajata aihettani pelkästään näihin. Olen myös huomannut, että Suomessa kinkybileissä on sekä SM-jengiä, että fettareita sulassa sovussa bilettämässä. Tämä on yksi olettaakseni suomalaiselle bileskenelle ominainen piirre.
Kirjoituskutsuun siis saavat osallistua, ja toivon, että osallistuvat myös muut kuin BDSM-ihmiset. Siksi en määritellyt termiä tarkemmin, koska minua kiinnostaa ihmisten oma identifikaatio skeneen ja termeihin.
Aikaakin on toukokuun loppuun saakka! :)
-
Ooh, tiedejulkaisuja rakastavalle pornoa :love: Lupaan vastata ja koetan saada sopivia vastaajia tavoitettua myös tuttavapiiristäni.
Ihan mielenkiinnosta, miten olet käsitellyt aineistossasi niitä fettareita ja kinkstereitä jotka eivät missään nimessä halua käyttää sanaa kinky itsestään? Heitä on vaikea tavoittaa ja skenessä he eivät pyöri. Kinky on aika - yllätys yllätys - stigmatisoiva termi ja moni fettari ei halua tulla siihen liitetyksi :) Tietyllä tapaa väikkärisi, jonka aihetta toki rakastan, uhkaa tulla ainoastaan skenessä pyörivistä oleva kvalitatiivinen (?) tutkimus. Tähän hätään en kerkiä lukaista jo olemassa olevaa läpi mutta sitä olisi hyvä ainakin käsitellä jossakin kohtaa keskustelua.
-
Pistetäänpäs vaikeusastetta ja kierroksia lisää, en tarkoita niinkään tutkijalle, vaan kannanottoja tässä keskustelussa pyöriviin taustaoletuksiin.
1. Meillä on kohteita, joita on tarkoitus tarkastella, mutta emme ymmärrä ja rajaa niitä samalla tavoin, vaan kukin omalla tavallamme, johon vaikuttaa koko elämänhistoriamme, toki olemme myös kulttuuri(e)mme vankeja siinä. Ja btw, ovatko kohteemme sellaisia, että ne ovat olemassa havaitsijoista riippumatta vai ovatko ne sellaisia, että ne ovat olemassa mielessä tai jossain mieltä vastaavassa sosiaalisessa rakenteessa (joskus puhutaan esim. arkkityypeistä ja kollektiivisesta alitajunnasta)?
2. Meillä on ihmisinä kyky ymmärtää ja muodostaa käsitteitä, mutta kuinka universaali, kulttuurisidonnainen tai yksilöllinen tämä kyky tutkimuksen kohteen suhteen on? (Jos tai kun tekoäly näyttää tulevan, pitäisikö siltä kysyä, miten tämä kohde jäsentyy? Ja kun aurinkokunnan ulkopuolelle lähetetään luotaimia, pitäisi niiden viestikapuloihin saada mukaan asianmukaisesti muotoiltu ja koodattu kysymys: miten käsitätte kinkyn?)
3. Kieli ja sanastot. Onko tutkimuksen kohde olemassa eri tavoin eri kielissä? Ovatko jotkut kielet suotuisampia sen käsittelylle? Kieli voidaan käsittää niinkin vahvasti, että olemisen tapamme riippuu siitä eli kuten Heidegger sanoi, kieli on olemisen talo. Onko (jokin tietty) kieli siis myös tämän tutkimuksen kohteen olemiseen erityisesti vaikuttava tekijä? Mikä merkitys on erityissanastoilla, saavatko ne esim. aikaan jotain toimintatapoja ja estävät toisia näkymästä ja toteutumasta?
Siksi minua hieman huvittaa, kun täällä tuhahdellaan puheena olevan tutkimuksen laadullisuudelle. Kuulkaas, jostakin ne kyselyiden ja muiden tiedonkeruiden vaihtoehdot, luokitukset ja kategoriatkin laadullisesti tulevat, ei niitä tyhjästä lasketa olemaan. Tietystihän kohteen syvin olemus ja vastaus perimmäiseen kysymykseen voi olla myös 42.
-
JodieJo: Kiitos selvityksestä. Toinen asia (jonka takia siis itse rajaan itseni kohderyhmän ulkopuolelle) on se, että miksi tutkittava ei saa itse päättää saako hänen tekstiään jatkokäyttää toisissa tutkimuksissa? Henkilökohtaisesti minä ei häiritsisi yhtään vastata SINUN tutkimukseesi kun tiedän tutkimussuunnitelman, mutta en halua antaa "vapaata valtakirjaa" siihen että kuka tahansa tutkija voi sitä tulevaisuudessa käyttää ihan mihin tahansa tutkimukseen. Syyt lienevät ilmiselvät kun puhutaan kinkystä. En tiedä kansatieteen tutkimuskäytäntöjä, mutta eräillä toisilla aloilla yleensä on suosituksena antaa tutkittavan itse päättää asiasta.
-
JodieJo: Kiitos selvityksestä. Toinen asia (jonka takia siis itse rajaan itseni kohderyhmän ulkopuolelle) on se, että miksi tutkittava ei saa itse päättää saako hänen tekstiään jatkokäyttää toisissa tutkimuksissa? Henkilökohtaisesti minä ei häiritsisi yhtään vastata SINUN tutkimukseesi kun tiedän tutkimussuunnitelman, mutta en halua antaa "vapaata valtakirjaa" siihen että kuka tahansa tutkija voi sitä tulevaisuudessa käyttää ihan mihin tahansa tutkimukseen. Syyt lienevät ilmiselvät kun puhutaan kinkystä. En tiedä kansatieteen tutkimuskäytäntöjä, mutta eräillä toisilla aloilla yleensä on suosituksena antaa tutkittavan itse päättää asiasta.
Lisäksi kesken tutkimuksen / missä vaiheessa tutkimusta pitäisi olla mahdollisuus vetäytyä tutkimuksesta yleisen tutkimuseettisen säännöstön mukaisesti. Laadullinen tutkimus ei ole minun juttu, joten jätän vastauksen sen eettisyydestä muille. En määrittele itseäni kinkyksi, joten en ole tutkimusryhmää.
JodieJo minäkin kiitän selvennyksestä. Voin osallistua tutkimukseen kuinka eri asioita koetaan kinkiyden skaalassa.
-
1. Meillä on kohteita, joita on tarkoitus tarkastella, mutta emme ymmärrä ja rajaa niitä samalla tavoin, vaan kukin omalla tavallamme, johon vaikuttaa koko elämänhistoriamme, toki olemme myös kulttuuri(e)mme vankeja siinä. Ja btw, ovatko kohteemme sellaisia, että ne ovat olemassa havaitsijoista riippumatta vai ovatko ne sellaisia, että ne ovat olemassa mielessä tai jossain mieltä vastaavassa sosiaalisessa rakenteessa (joskus puhutaan esim. arkkityypeistä ja kollektiivisesta alitajunnasta)?
Saamme vastauksen siitä ryhmästä, jota tutkimme sillä kysymyksenasettelulla jolla tutkimme. Laadullinen tutkimus vaikuttaa sekoittavan objektisuuden käsitteen subjektin ollessa osana arviota. Asenteiden, mielikuvien, ajatusrakenteiden ja tekojen välistä yhteyttä tutkitaan paljon. Vastaako ihmisen käsitys itsestään hänen tekojaan, onko ihminen TRUE palstaa lainaten.
Ehdotankin ennakkoasenteiden ja subjektiivisuuden poistamista. Silloin pitää olla objektiivisesti mitattavia tai skaalattavia tarkasteltavia asioita, jotka ovat helposti mitattavissa hyvin laajalta joukolta. Tämän tulee tapahtua ilman ennakkokäsityksiä ja rajauksia ryhmiin. Ryhmiin jaon tulee tapahtua myöhemmin. Tällöin ilmiöistä voi oppia ennakkokäsityksiään enemmän.
Mikäli puhutaan elävistä olennoista, ne ovat erilaisia ajankohtina a ja b. Ajankohta a ihminen ei ollut kinky, ajankohtana b on. Ilmiönalkamisikä on aina mielenkiintoinen. A ja b välillä on tapahtunut joukko asioita, jotka eivät välttämättä ole syy-yhteydessä toisiinsa. Onko lapsuudestaan lähtien vinksahtanut erilainen kuin aikuisiällä vinksahtanut. Ihmiset hakevat syyllistä asioille, oliko se vapaamielinen poikaystävä, kiusaaminen, ero.. Miten neuroatypia vaikuttaa?
Kollektiivinen alitajunta on hyvin usein merkittävänä pidetty ilmiö. Oivallus tapahtuu, kun siihen liittyvät osaset ovat tarjolla. Ilman keskustelua ei tapahdu oivalluksia.
2. Meillä on ihmisinä kyky ymmärtää ja muodostaa käsitteitä, mutta kuinka universaali, kulttuurisidonnainen tai yksilöllinen tämä kyky tutkimuksen kohteen suhteen on? (Jos tai kun tekoäly näyttää tulevan, pitäisikö siltä kysyä, miten tämä kohde jäsentyy? Ja kun aurinkokunnan ulkopuolelle lähetetään luotaimia, pitäisi niiden viestikapuloihin saada mukaan asianmukaisesti muotoiltu ja koodattu kysymys: miten käsitätte kinkyn?)
Käsitteet ja kieli ovat muuttuvia ja eri ihmisten taito tämän suhteen vaihtelee. Huumori on hyvin erilaista eri kulttuureissa, mutta kaikissa kulttuureissa sitä esiintyy. Kinkyä käsitteenä vertaisin huumoriin. Kinky kulttuurit ovat hyvin erilaisia, en tunne Suomen skeneä palstaa enempää, mutta sen mitä olen havainnut on saksalainen ja hollantilainen ajattelu hieman erilaista.
Yleensä käsite muodostetaan konsensuksen perusteella, sen sijaan, että clusteroitaisiin tekoälyn avulla kohteita ja luotaisiin ryhmille nimet. Ryhmät aina overlappaavat, elämä ei ole mustavalkoista. Ilmiöiden yleisyyden tarkastelu on perusepidemiologiaa.
3.
Monikielisenä en sano muuta kuin kielet ovat hyvin erilaisia. Tämä Suomen sanasto vaikuttaa kovin rajalliselta. Ihmiset tekevät itselleen tärkeille asioille hyvin laajan sanaston ja siten eri kielien sanastot vaihtelevat.
4. Minä kyseenalaistan aina kaiken ja tiedän sen, että se miten ajattelemme maailmasta kymmenen vuoden päästä eroaa tästä hetkestä. Osaako kysyä oleellisen kysymyksen, se vaihtelee. Onko vastaus 42? Kuka tietää.
-
Oivaa pohdintaa Diegen!
Ehdotankin ennakkoasenteiden ja subjektiivisuuden poistamista. Silloin pitää olla objektiivisesti mitattavia tai skaalattavia tarkasteltavia asioita, jotka ovat helposti mitattavissa hyvin laajalta joukolta. Tämän tulee tapahtua ilman ennakkokäsityksiä ja rajauksia ryhmiin. Ryhmiin jaon tulee tapahtua myöhemmin. Tällöin ilmiöistä voi oppia ennakkokäsityksiään enemmän.
Yksi ryhmäjako on kuitenkin tehtävä oitis: On valittava ne, joita tutkitaan (tässä tutkimuksessa) ja ne, joita ei tutkita. Voiko tämä tapahtua ilman ennakkoasenteita? On esimerkiksi jo valittu tämä foorumi joidenkin vaihtoehtojen joukosta joillakin perusteilla.
Tuossa ehdotuksessa palataan hienosti todella juurille, kysymykseen siitä, mitä objektiivisuus tarkoittaa. Objektiivisuus ei syvimmiltään tarkoita esimerkiksi puolueettomuutta tai tasapuolisuutta, niin kuin usein esitetään. Objektiivisuuden ankara määritelmä on, että havaittu ominaisuus on kohteessa eikä havainnoijassa. Kuitenkin Kantin mukaan voimme tavoittaa vain sen, mitä asia on minulle (das Ding für mich), mutta emme sitä, mitä asia on itsessään (das Ding an sich).
Tämä ei kuitenkaan tee tyhjäksi sitä, että tutkimuksella tavoitellaan mahdollisimman osuvia merkkejä siitä, mitä tutkittavaan asiaan, kuten kinkyyn, on kiinnittynyt tai viittaamassa. Se ovatko nuo merkit asiaankuuluvia (relevantteja) ja toistuvatko ne riittävästi havainnosta toiseen (reliabiliteetti) on taas metodologinen, lopulta myös tieteenfilosofinen ja siten myös yhteisöllinen asia. Näin lähtökohtaisesti objektiivinen sisältää kuitenkin myös intersubjektiivista ainesta. (Ei kannata verrata menetelmäoppaiden vanhempia painoksia uudempiin, voi tulla ontto olo.)
-
Tutkimusasetelman rajaus on tärkeä osa tutkimuksen suunnittelua. Satunnainen otoskin voi vinoutua ja vinoutuma tulee ymmärtää siinä vaiheessa, kun tutkimuksesta tekee johtopäätöksiä. Tutkimusasetelma on lähtökohtaisesti vinoutunut tutkimusaineiston rekrytointitavan vuoksi tässä tutkimuksessa ja se lienee harkittu päätös tavoitettavuuden vuoksi.
Objektiivisuuden puute leimaa tätä valehtelevaa kaksinaismoraalista maailmaa. Kuinka saada vääristyneen kuvan muodostaneesta maailmasta totuudenmukainen kuva. Muistot ovat aina vääristyneitä.
-
Tutkimusasetelma on lähtökohtaisesti vinoutunut tutkimusaineiston rekrytointitavan vuoksi tässä tutkimuksessa ja se lienee harkittu päätös tavoitettavuuden vuoksi.
Tuolta itsestänikin hieman vaikuttaa. Tässä rekrytointitavassa on valtava riski siihen, että aineisto vinoutuu täysin. Toki tutkimuksen tekijä tietää nämä kaikki asiat ja on tehnyt valintansa tietoisesti, koska tässä vaiheessa on jo tutkimussuunnitelmat hyväksytty. Olisi reilumpaa vain suoraan määrittää se kohderyhmä, koska rajaus on kuitenkin tehty. Mehän emme oikeasti tiedä kuinka paljon sadomasokisteja, BDSM-harrastajia (teen eron nyt puhtaisiin sadomasokisteihin) ja fettareita Suomessa edes on. Ei ole mitään kvantitatiivista dataa lukumäärien tueksi, joten on täysin mahdotonta tietää onko heistä edes suurin osa missään yhteyksissä BSDM-baariin, Fetlifeen tai BDSM-yhdistysten bileisiin. Minäkin olen kinkyillyt vuosia ihan ilman mitään kosketuksia näihin paikkoihin, ja tämän suhteen toinen osapuolikin (joka on ollut "kinky" lapsuudesta saakka) on yhteyksissä vain omaan fetissiskeneensä.
Useita vuosia sitten (en tiedä tämän hetkistä tilannetta, ilmeisesti kaikki on nykyään parempaa) BDSM-yhdistykset tuntuivat olevan varsin tarkkoja siitä kenelle heidän toimintansa on suunnattu ja muita ohjattiin aika tehokkaasti pois. Eräät yhdistykset oikein kunnostautuivat tässä. Eikä tämä BDSM-Baarikaan nyt mikään suvaitsevaisuuden esikuva ole. Kun puhutaan ihmisistä, jotka ovat todennäköisesti kinkyilleet koko elämänsä niin se toiminta, jota BDSM-yhdistyksissä harjoitettiin vaikka 10v sitten on ajanut "skenestä" (jos sillä on nyt tätä Baaria ja BDSM-yhdistyksiä tarkoitetaan) pois parikymppisiä ihmisiä. Parikymppisinähän "lapsuudesta saakka kinkyilleet" ottavat kontaktia tähän maailmaan. Nyt sitten 30-40-vuotiaina he toimivat muilla areenoilla, joilla kerrotaan nuoremmille omista kokemuksista "BDSM-skenen" parissa. Kyllä minä ainakin tiedän kinkyjä, jotka eivät ole missään tekemisissä skenen kanssa - sen vuoksi että kokevat meiningin turhan sovinnaiseksi itselleen.
-
Satunnainen otoskin voi vinoutua ja vinoutuma tulee ymmärtää siinä vaiheessa, kun tutkimuksesta tekee johtopäätöksiä. Tutkimusasetelma on lähtökohtaisesti vinoutunut tutkimusaineiston rekrytointitavan vuoksi tässä tutkimuksessa ja se lienee harkittu päätös tavoitettavuuden vuoksi.
Entäpä, jos käsitteet otos ja sen attribuuttina vino eivät lainkaan sovi tutkimuksen taustaoletuksiin? On olemassa esimerkiksi grounded theory -lähestymistapa (GT), jossa ideana on teorian rakentaminen monitapaustutkimuksena aineiston monivaiheisen käsitteellisen koodauksen ja analyysin pohjalta. Ideana ei siis ole jonkin kehitellyn teorian tai hypoteesin testaaminen. Aiempi tutkimus tulee laajemmin mukaan vasta alustavaa mallia tarkennettaessa ja koeteltaessa.
Laadullinen tutkimus voi toteutua itsenäisesti tai se voi olla suhteessa kvantitatiivisiin lähestymistapoihin: joko niin, että ensin jäsennetään ilmiötä laadullisesti ja sitten kartoitetaan sen piirteiden esiintymistä ja keskinäisiä suhteita tilastollisin menetelmin tai päinvastoin, tilastollista, pelkistynyttä jäsennystä tarkennetaan ja rikastetaan tapausten ja niistä koostettujen abstraktimpien mallien avulla.
-
Grounded teoria, vapaasti suomennettuna kiville karahtanut tai ilmailukiellon saanut teoria ;-) kerää havaintoja, kunnes uusia havaintoja ei enää synny. Ja näistä havainnoista tutkija muodostaa tietokannan, jonka koodaa subjektiivisesti ja sen jälkeen muodostaa uusia teorioita tai malleja. Oletusarvo teoriassa on, että kaksi tutkijaa eivät päädy välttämättä samaan tulokseen aineistoa tarkastellessaan eli löydökset eivät ole välttämättä toistettavissa.
Riippuu siis tuurista miten aineisto saturoituu, kuinka tarkasteltavaa ilmiötä kuvaava se on ja tutkijasta kuinka viisaasti aineistoa tulkitsee. ;D GT maistuu ehkä paremmin drinkkinä, kuin ainoana tapana tutkia jotakin aineistoa.
Ps olen ollut loistavassa GT väitöksessä, jossa aineisto koostui viidestä ihmisestä. Tieteellisestä tasosta en voi sanoa mitään, koska laadullinen tutkimus ei ole minun erikoisalaa.
-
Tieteellisestä tasosta en voi sanoa mitään, koska laadullinen tutkimus ei ole minun erikoisalaa.
Ja sen huomaa. Mutta minun osaltani tämä topiikki nyt riittää. ;D
-
Jep minunkin, olen nauranut tarpeeksi.
-
Ihan mielenkiinnosta, miten olet käsitellyt aineistossasi niitä fettareita ja kinkstereitä jotka eivät missään nimessä halua käyttää sanaa kinky itsestään? Heitä on vaikea tavoittaa ja skenessä he eivät pyöri. Kinky on aika - yllätys yllätys - stigmatisoiva termi ja moni fettari ei halua tulla siihen liitetyksi :) Tietyllä tapaa väikkärisi, jonka aihetta toki rakastan, uhkaa tulla ainoastaan skenessä pyörivistä oleva kvalitatiivinen (?) tutkimus. Tähän hätään en kerkiä lukaista jo olemassa olevaa läpi mutta sitä olisi hyvä ainakin käsitellä jossakin kohtaa keskustelua.
En ole varma ymmärränkö kysymystä, mutta luonnollisestikin olen huomioinut mahdollisen aineistoni vinouman. Kuten jo aiemmin mainitsinkin, on hankala tavoittaa ne kinkyt, jotka eivät ole esimerkiksi täällä foorumilla, tai yhdistysten sähköpostilistoilla ja Facebook-ryhmissä (mikäli yhdistykset ovat kirjoituskutsuani jakaneet, ovatko?). En ole toistaiseksi keksinyt muuta keinoa tämän korjaamiseen, kuin jakamalla kirjoituskutsua myös niille ystäville ja tutuille, joiden tiedän olevan kinkyjä, mutta jotka eivät ole mukana "skenessä". Tämä foorumi ei siis suinkaan ole ainoa paikka, jossa tätä kutsua jaan.
Kirjoutuskutsuni on lisäksi jaettu mm Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen sivuilla ja joissain (ei kinky-yhdistysten) Facebook-ryhmissä.
Olipa tutkimus sitten kvantitatiivista tai kvalitatiivista, vinoumilta ei voi välttyä, samoin kuin ei tutkijan subjektiivisuudeltakaan (objektiivista tutkimusta ei ole). Nämä asiat voi kuitenkin tiedostaa ja kirjoittaa auki tutkimukseen ja niitä voi pohtia samalla tavalla kuin vaikka sitä, että kaikki eivät osaa, halua tai kykene kommunikoimaan kirjoittamalla, tai käytä nettiä, mutta olen kuitenkin päättänyt kerätä aineistoani netin välityksellä ja nimenomaan tekstien muodossa.
Kansatieteessä oli aikaisemmin tapana tehdä väitöskirjat tyyliin "tässä on tämä asia, nyt kerron siitä teille kaiken". Nykyisin, kun kiinnostuksenkohteet ovat muuttuneet esimerkiksi pellavan viljelyn tai jalaskehdon tutkimuksesta enemmän ihmisten kokemusmaailman ja arjen ilmiöiden tutkimuksen suuntaan, myös aiheista tulee rajatumpia. Nykyisin halutaan keskittyä tarkemmin pienempään ilmiöön tai rajatumpaan tutkimuskohteeseen sen sijaan, että koetettaisi kertoa yhdestä aiheesta (pinnallisesti) kaikki samojen kansien välissä.
Ps. Tässä nyt tuli tekstiä reaktiona myös muiden kommentteihin, kuin Triss, vain sinulle. :)
-
Hei vielä ehtii osallistua! Kiitokset kaikille kirjoituksensa jo lähettäneille!
Jos kiinnostaa nähdä mitä olen tähän mennessä saanut aikaan vanhalla, mutta hyvin saman tyyppisellä aineistolla, niin tässäpä linkki tänään julkaistuun artikkeliini. https://journal.fi/sqs/article/view/63645 (https://journal.fi/sqs/article/view/63645)
-
Mitähän tälle tutkimukselle muuten nykyään kuuluu? Joko on väitelty? ???