BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: ManScandinavian - 12.12.2024, 16:43
-
Tänään Helsingin Sanomat:
https://www.hs.fi/taide/art-2000010897234.html
Kaikesta päätellen myös Mika Waltari oli kinky. Vai miten asiaa analysoitte te?
-
Jos aktiviteetti on epäkonsensuaalista, niin kyseessä on väkivalta, ei kinkyys.
-
Jos aktiviteetti on epäkonsensuaalista, niin kyseessä on väkivalta, ei kinkyys.
"Paitsi että..."
Ja kuusitoista sivua turhaaa bittilässytystä myöhemmin, päädymme lopputulokseen, että
toivottavasti Uganda voittaa seuraavan kerran jääkiekon MM kisat, sekä siihen, että kyllä/ei/ehkä/paitsi/jos.
-
Kinky-fantasiat saattavat olla epäkonsensuaalisia, vaikka konkreettinen toteutus olisi konsensuaalista. Ilmeisesti Waltari on lähinnä fantasioinut S/M:stä ja tapellut vaimonsa kanssa kännissä noin muuten.
Sinänsä jännää, että eräitävarhaisimpia juttuja jotka herättelivät kiinnostustani sadomasokismiin olivat jotkin Waltarin romaanien kohtaukset. Hänkö kasvatti minut kieroon? No ei pelkästään Waltari.
-
Mahdoton tuosta on päätellä, mikä osa on fantasiaa, ja mikä osa totta (paitsi mitä muuten tiedettiin heidän tapelleen).
Kun lukee linkitetyn aiemman jutun, niin runoelma antaa ymmärtää, että kyseessä voisi mahdollisesti olla jonkin tasoinen implisiittinen cnc - mutta siitäkään ei voi olla varma.
-
Osalle ihmisiä täällä palstalla, on vierasta ajatus, että joidenkin suhteessa, annetaan asioihin yleisluontoinen suostumus ja sen jälkeen se ei ole asia mihin kysyttäisiin suostumusta. Lakiteknisesti puhutaan varmasti esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä tai raiskauksesta. Käytännössä Suomen lain mukaan näihin ei ole mahdollista antaa suostumusta. Silti osa valitsee toimia niin. Koska suostumus kuitenkin on, toiminta on konsensuaalista.
Lainaan tähän alle pätkän runoelmasta, minulle se edustaa tietynlaista välittämistä ja toisen tarpeiden huomioimista. Ja ei, en kiistä etteikö heillä olisi ollut myös väkivaltaa, aika monilla alkoholisteilla on, ja oli varsinkin 40 -luvulla
"Tytönpäivinäs ruumiisi lukkoon
löi raiskausyritys.
Jokin sinussa umpeni tukkoon.
Mikään normaali tyydytys
ei riitä, kun vangiten lyöpyi
sinun ruumiisi pimeään
jokin salainen kahle. Se syöpyi
iäks’ sielusi syvimpään.
Mikään muu ei sinulle riitä,
syleilystä et rauhaa saa,
jos en raa’asti siihen liitä
väkivaltaa karkeaa."
-
Lieneekö suomalaisessa kirjallisuusperinteessä muita kinkyistä aiheista kirjoittaneita? Sen verran innostuin tuosta Waltarin runosta, että lukisin mielelläni lisää. O:-)
-
Nykyään on termejä ja sanoja kinkylle seksille. Kirjaimet Bdsm ovat melkein joka kuukausi iltapäivälehtien lööpeissä. Ennen vanhaan näin ei ollut, mutta ihmisillä oli silti erilaisia mieltymyksiä. Joita sitten joko pystyi tai ei pystynyt toteuttamaan. Olisikohan niin, että Waltarin muusa halusi rajumpaa menoa, ja kirjailijalle tämä sopi hyvin. Eikä hänellä ollut parempaa sanaa kuin "väkivalta" näissä runoissaan käytettäväksi.
-
Muusahan ei enää nähnyt Waltaria, kun oli kirjoittanut kirjeessä mukiloineensa vaimonsa. Runo oli jollakin sellaisella saatetekstillä lähetetty, että tutkii pimeää puolta itsessään.
Mitä luin artikkelin, niin kun Waltarille kinkyt aiheet muutenkin olivat tuttuja, vaikuttaa runo tutkivan jossakin määrissä enemmän pettämistä ja parisuhdedynamiikkaa vaimon kanssa kuin sadismia itsessään – tai mistä minä tiedän. Toiselle naiselle hän kuitenkin runot lähetti.
Näin tyyppinä jonka masokismi ei ole traumaperäistä, ajatus toisesta liittymässä henkilökohtaista valtakamppailua toisen pyynnön toteuttamisessa ei tunnu kovin eettiseltä. Kuin puhuja antaisi itselleen vapauden vahvistaa omaa sisäistä asemaansa ilman, että huomioi toisen – vaikka toki antaa toiselle sen tyydytyksen, jota tämä tarvitsee.
Joku, jolla on eri kokemus, voisi toki osallistua keskusteluun.