BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: oPoika - 05.04.2025, 12:58
-
Monille perusseksin harrastaminenkin tuntuu vaivalloiselta urakalta vähintään ajoittain. Mistä saatte voimat monimutkaisempiin kuvioihin? Mistä ammennatte motivaationne ja jaksamisenne?
-
Olen ulkoistanut tämän dominoiville :D Kun on itse käyttöesine, ei tarvitse nähdä vaivaa :D
-
Arki velvollisuuksineen ja uuvuttavuuksineen osaa olla toisinaan melkoinen erotiikantappaja, mutta toisaalta erotiikka on niin valtavan voimavaraistava asia elämässä, että se sillä on sijansa arvoasteikossani melko korkealla. Mutta mistä siihen saa voimat ja motivaation ammennettua, hyvä kysymys. Olen sillä tavalla helposti motivoitavaa sorttia, että minut saa halutessaan (ja osatessaan) melko helposti leikkiin mukaan. Ja silloin, kun en jaksaisi innostua, käyttöesinestatus on täälläkin tunnettu :D
Hyvä mielikuvitus on iso motivoiva tekijä. Mieleni hakeutuu luontevasti mieluisiin mielikuviin ja päiväunelmointeihin, jos vain on hetki vapaata aikaa, mikä taas pitää omaa eroottista vireyttä yllä. Tärkein tekijä lienee kuitenkin ihmissuhde, jossa arvotetaan kosketusta ja läheisyyttä hyvin korkealle, ja arjen kiireissäkään ei ole koskaan niin kiire, etteikö toista ehtisi ohimennen koskettamaan lämpimästi tai kiusoitellen. Leikeille ja intiimiydelle myös tietoisesti varataan aikaa. Näistä myös keskustellaan hyvin avoimesti ja heitellään puolin ja toisin ideoita sekä mitä villeimpiä haaveita, mikä kummasti myös sähköistyttää ilmapiiriä.
-
Olen täysin kinky, en siis edes tarvitse vaniljaa (vaikka se olisi vähemmän ”työlästä”), eli se on sitä perusseksiä jo lähtökohtaisesti. Olen sen verran seksuaalista sorttia, että haluaisin vaikka useamman kerran joka päivä. Samalla seksi ja muu seksuaalisuuden toteuttaminen on minulle äärimmäisen palauttavaa ja tapa ilmaista itseäni, niin oikeastaan ainoat tilanteet kun ei jaksaisi, on kun on fyysisesti ihan loppu, tai niin väsynyt että on huono olo.
Ennemmin on vaikeaa ja raskasta olla ilman…
-
Ennemmin on vaikeaa ja raskasta olla ilman…
Täsmälleen sama juttu! Että kinkyaktiviteettien puuttuminen elämästä aiheuttaa pahoinvointia. Surullista tässä on ehkä se, että kun on niin kynnysmatto, ettei osaa itse tehdä edes aloitteita, mutta sit on onneksi organisoinut elämänsä niin, ettei niitä tarvitse tehdä. Tavallaan ulkoistaa sen vastuun, ja onnekkaasti D-ihminen haluaa sen vastuun kantaa :)
-
Seksi on aika vaivatonta mun mielestä. Perusseksistäkin nautin ja siitäkin saa alistuville tyydyttävää helposti.
Kun tekee mieli niin tilanteen mukaan valitaan lelu tyydyttään tarpeet >:D
-
Mullakin niin päin, että kinkyily on se asia joka generoi energiaa muuhun arkeen.
-
Monille perusseksin harrastaminenkin tuntuu vaivalloiselta urakalta vähintään ajoittain. Mistä saatte voimat monimutkaisempiin kuvioihin? Mistä ammennatte motivaationne ja jaksamisenne?
Juuri viikonlopun KPP:ssä puhuin toiselle kivusta "osani ottamisesta". Se on jotakin, johon itselleni ainakin kasvaa nälkä ja tarve - joka herää siitä, että sen kokee. Tietysti esimerkiksi kipu on vittumaista silloin kun se osuu iholle, mutta kun se ei osu, sen pienen hetken sitä kaipaa.
Jos seksi väsyttää tai tuntuu viitsimiseltä, pohtisin, onko seksissä ongelma - vai onko arjessa tai jaksamisessa jotakin, joka tarvitsee tarkastelua. Nukutko hyvin, syötkö terveellisesti mutta nautinnollisesti? Saatko arjesta ja harrastuksista sen tyydytyksen, jonka voit saada? Onko arjessa kaikelta sijaa seksille vai tuntuuko, että seksi ja kinkyily vain lisäävät stressiä, kun pakolliset asiat jäävät tekemättä tai et ehdi pitää huolta kaikesta?
On etuoikeutettua omata tarpeeksi vapautta ollakseen huoleton, eikä se todellakaan ole monelle meistä mahdollista - edit - mutta elämästä saa ja pitää nauttia, koska juuri se usein antaa energiaa selvitä arjesta. Joskus se on jääkylmään veteen hyppäämistä, vaikka pelottaa.
-
Joko:
Jotenkin niin että käytän näitä jokseenkin mitattavissa olevia "maallisia" psykofyysisiä voimiani energisöimään itseni ja leikkikaverini (toimii myös valokuvaamisessa sekä soolona piirtämis- ja maalaamisvermeiden kanssa mutta aallonpituus on eri) kuin radioantennin ja sitten jonkinlainen kinkyyden aurinkotuuli osuu siihen, tempaa mukaansa ja asiat vaan tapahtuu. En tiedä auttaako se vain tällä syklillä löytämään oikean reitin ikuisesti samaan aikaan olevien kaikkien hetkien kaikkien eri variaatioiden välillä vai mikä on homman nimi. Energiaa on tässä kuitenkin liikkeellä enemmän kuin ihminen voi kestää eli tarttee käyttää järkeä sekä intuitiota ettei käy kuin Ikarokselle.
Tai:
On tää vaan niin eri jännää puuhaa että jaksaa ahertaa menemään vaikka vähän väsyttäiskin.
-
Mulla just toisinpäin. Jo perus vaniljaseksikin nostaa energiatasoja ja parantaa keskittymistä arkisiin asioihin. Vaikka jonkun pitkän session jälkeen ehkä kaipaa hetken fyysistä lepoa niin lepokin tuntuu palauttavammalta.
-
Vaniljaseksi vaatii välillä jaksamista ja virittäytymistä ja oikeita tähtien asentoja, mutta jos mua tartutaan vaikka hiuksista, oon hetkessä valmis mihin vaan. Kai sellaiset osuu ohituskaistaa pitkin johonkin aivojen neandertalilais-kerrokseen. Aika on sen sijaan se kortilla oleva hyödyke.
-
Olen ulkoistanut tämän dominoiville :D Kun on itse käyttöesine, ei tarvitse nähdä vaivaa :D
Minä puolestani ihmettelen asiaa juuri dominoivien osalta. Minä en mitenkään jaksaisi ylläpitää eroottista elämää kahden edestä. Muistan vuosien jälkeenkin, miten ex-suhteessa seksi ja etenkin leikit olivat vain yksi kotityö lisää, ja aina tietysti se viimeinen, jotta lapset nukkuivat jo. Luultavasti vika oli suhteessa ylipäätään, mutta kyllä siitä jonkinasteinen kammo jäi.
Joistakin ihmisistä saa energiaa ja silloin jotakin itsestään antaessaan saa itsekin. Muunlaisessa seurassa en ala enää mihinkään.
-
Olen ulkoistanut tämän dominoiville :D Kun on itse käyttöesine, ei tarvitse nähdä vaivaa :D
Minä puolestani ihmettelen asiaa juuri dominoivien osalta. Minä en mitenkään jaksaisi ylläpitää eroottista elämää kahden edestä. Muistan vuosien jälkeenkin, miten ex-suhteessa seksi ja etenkin leikit olivat vain yksi kotityö lisää, ja aina tietysti se viimeinen, jotta lapset nukkuivat jo. Luultavasti vika oli suhteessa ylipäätään, mutta kyllä siitä jonkinasteinen kammo jäi.
Joistakin ihmisistä saa energiaa ja silloin jotakin itsestään antaessaan saa itsekin. Muunlaisessa seurassa en ala enää mihinkään.
En miekään käsitä, että mistä ne dominoivat sen voiman ja jaksamisen repivät. Olen vain kauhean onnekas, kun saan olla itse vapaa siitä vastuusta.
-
Voimien riittämiseen liittyen olen pienesti kateellinen niille, joilla seksi ja siihen liittyvät leikit toimivat omassa parisuhteessa. Itselläni se, mihin aika ja energia ei oikein riitä, on se säätö ja epävarmuus, mitä toimivan suhteen löytämiseksi ja tapaamisten järjestämiseksi tarvittaisiin, kun D/s- tai muutkaan kinkyt jutut eivät omaan parisuhteeseen kuulu. Silloin kun joku juttu on onnistunut, niin komppaan kyllä muita alistuvia edellä, että sen jälkeen, kun dominoivan kanssa pääsee samaan tilaan, niin energia kyllä löytyy melkoisen helposti. Ja sitten taas uutta energiaa ja latausta muuhunkin elämään kertyy, kun saa sen tapaamisen verran olla ilman vastuuta tilanteen suunnittelusta tai siitä mitä ja miten tehdään jne..
-
No siis sessiointi tavallaan automaattisesti antaa sen energian, sitä haluaa enemmän kuin tässä elämäntilanteessa on mahdollista toteuttaa, kiima vie :) Mutta jos homma olisi jokapäiväisempää niin varmasti voisi olla haasteita arjessa. Kun muistelen avioliittoamme ja niitä ruuhkavuosia (vielä nuoremman pojan kohdalla autismin ja kehitysvamman "pienellä" lisätvistillä) niin seksi vähitellen vain kuivui, ei tehnyt mieli, ei jaksanut. Tosin toisessa järjestyksessä, ensiksi vielä teki mieli mutta paneminen (oltiin ihan vaniljaa) oli vain tietty haaste, sitä yhä mieluummin vain nukahti. Ja lopulta ei edes halunnut - ja minulta se halu kuoli ennen ex-vaimoa, jonka jätin kylmettymään. Klassinen tarina.
-
Jaa-a. Silloin, kun on ollut elämässä se oikea henkilö, jonka kanssa kinkyasioita puuhata, ei tämmöisiä ole tarvinnut miettiä, koska siinähän ne tapahtuvat kaiken muun ohella oikein auvoisasti, välillä aktiivisemmin ja välillä sitten valjummin. Jos tuntuu, että voimaa ja motivaatiota tarvitsee erikseen lähteä hakemaan, niin ehkäpä ne leikit voivat olla jonkun aikaa tauollakin.
-
Skidinä tuli harrastettua kaikkea sporttia, leikittyä leegoilla, pikkuautoilla, radio-ohjattavilla lennokeilla, jne - Kunnes löysin "elävät nuket", joita ehdollistaa mieleni mukaan ;) 90-luvulla tuli viimeks harrastettua vaniljaa: not my cup of tee -on motivoinut tähänkin asti, eikä tästä irtikään enää tunnu pääsevän... ;D
-
On siinä tosi paljon kyllä sitä, että jutellaan aiheesta lähes päivittäin vaikkei mitään tehtäiskään. Ja sekin sanotaan, kun ei pysty tai halua tai jaksa tehdä mitään. Ja kun sen sanoo ääneen niin onpa joskus käynyt niinkin, että seuraavana päivänä jo haluaakin taas.
Nähdään vaivaa sen eteen, että kahdenkeskistä aikaa järjestyy aikuisille perheen pyörityksen keskelle (treffi-iltoja, saunomista, tms.)
Ei laiteta sanoja toisen suuhun eikä ajatuksia toisen päähän. Ainoa keino selvittää miltä toisesta tuntuu on kysyä, miltä siitä tuntuu.
Minäkin jo kieli pitkällä mietin, että jonain päivänä me jätetään kakarat mummolaan ja lähdetään mökille viikonlopuksi . . . kahdestaan . . . !!!
-
Sellaistakin olen omalla kohdallani ollut havaitsevinani, että BDSM- elementtejä sisältävissä suhteissa seksuaalisuus on jotenkin tosi vahvasti läsnä, vaikka mitään konkreettista ei tapahtuisikaan mitenkään suurissa määrin. Kai se vain niin ruokkii mielikuvitusta ja sitä kautta saa rakentelemaan kaikenlaista kuvitelmaa. Aiheesta tulee puhuttua tosi paljon, vaihetelevissa määrin sitten siirryttyä sanoista tekoihin. En ole ainakaan itse itse vaniljaisissa suhteissa vastaavaa koskaan kokenut. Kai se sitten itseään ruokkii?
-
Sellaistakin olen omalla kohdallani ollut havaitsevinani, että BDSM- elementtejä sisältävissä suhteissa seksuaalisuus on jotenkin tosi vahvasti läsnä, vaikka mitään konkreettista ei tapahtuisikaan mitenkään suurissa määrin. Kai se vain niin ruokkii mielikuvitusta ja sitä kautta saa rakentelemaan kaikenlaista kuvitelmaa. Aiheesta tulee puhuttua tosi paljon, vaihetelevissa määrin sitten siirryttyä sanoista tekoihin. En ole ainakaan itse itse vaniljaisissa suhteissa vastaavaa koskaan kokenut. Kai se sitten itseään ruokkii?
Hyvä huomio tämä - se mitä itse olen arvostanut että seksi on selkeästi esillä oleva, keskusteltu ja tiedostettu asia. Kun se ihan oikeasti tosiaan on erittäin keskeinen juttu, jota ei vaan kannata jättää jonkin improvisaation ja onnen varaan. BDSM on ikään kuin aikuinen tapa olla seksisuhteessa :)
-
Perverssi kekseliäs mieli ja testosteronihuuru pääkopassa. Ei kai muuta tarvita.
-
Monille perusseksin harrastaminenkin tuntuu vaivalloiselta urakalta vähintään ajoittain. Mistä saatte voimat monimutkaisempiin kuvioihin? Mistä ammennatte motivaationne ja jaksamisenne?
Heikkoina elämän hetkinä olen ajatellut, että tyhjän elämän täyttäminen seksillä on kyllä keveän helppoa. Toista se on, kun kaksi oravan pyörää täytyy synkronoida keskenään niin, että hallitsematon yhteentörmäys vaihtuu taitavaksi vuorovaikutukseksi!
Siinä, missä taito vaatii harjoittelua, harjoittelu ammentaa energiansa syystä. Miksi, minkä vuoksi ja takia? Tämän hahmottaminen keskellä kiirettä ja taustahälyä perustuu onnekkaan sattuman sijaan nimenomaan taitoon. Eihän tikan heittäjäkään yritä osua silmänsä kiinni sidottuna?
1. UUDELLEENVIRITYS
Harva meistä kantaa vain yhtä taakkaa kerrallaan. Vielä harvempi pystyy unohtamaan edellisen taakan luonnetta jo ponnistellessa seuraavan kanssa. Tämän tunne- ja velvollisuuskaaoksen vastalääkkeenä on järjestys.
Työntekijä, vanhempi... Puoliso? Minä viritän subiani meidän käyttöömme kertaamalla niitä kaikkia rooleja, joita hän on tänään edustanut. Ja se on hyvä niin. Kaikelle on pieni hetkensä, mutta negatiivisesta kierteestä subia on vedettävä vitkuttelematta.
— Sinä et tee asioita, jotta kuulisit kiitoksen sanoja. Sinä toimit näin, koska se on oikein.
2. MITÄ ME OLEMME TOISILLEMME?
Parisuhde on päätös. Niin kuin muutkin asiat, se on olemassa vasta, kun se on kalenterissa. Sanon sinulle tämän: näytä minulle kalenterisi, niin minä kerron sinulle arvosi.
Aika on arvokkain resurssimme. Mikään ei palauta meille enää eilistä päivää, niinpä tiedosta, mille uhraat arvokkaintasi. Mitä olet uhrannut sen ihmisen eteen, jota kenties kutsut rakkaaksi? Minkä alttarilla olet, kun olemme kahdestaan?
Saavuitko tänne omasta tahdostasi, vaiko velvollisuutesi pakottamana? Oletko meitä? Unohda talouskumppanit ja ystävät — kerro, mitä kaikkea olet minulle?
3. SANOJEN LUNASTUS
Arvot ovat tekoja. Teot ovat työtä. Siinä, missä kaikille töille vaikeinta on niihin ryhtyminen, jotkut töistä palkitsevat nopeammin.
On helpompaa toimia, kun muistaa, että mitä on, kenen kanssa toimii ja mikä on arvokasta.
-
Monille perusseksin harrastaminenkin tuntuu vaivalloiselta urakalta vähintään ajoittain. Mistä saatte voimat monimutkaisempiin kuvioihin? Mistä ammennatte motivaationne ja jaksamisenne?
Heikkoina elämän hetkinä olen ajatellut, että tyhjän elämän täyttäminen seksillä on kyllä keveän helppoa. Toista se on, kun kaksi oravan pyörää täytyy synkronoida keskenään niin, että hallitsematon yhteentörmäys vaihtuu taitavaksi vuorovaikutukseksi!
Siinä, missä taito vaatii harjoittelua, harjoittelu ammentaa energiansa syystä. Miksi, minkä vuoksi ja takia? Tämän hahmottaminen keskellä kiirettä ja taustahälyä perustuu onnekkaan sattuman sijaan nimenomaan taitoon. Eihän tikan heittäjäkään yritä osua silmänsä kiinni sidottuna?
1. UUDELLEENVIRITYS
Harva meistä kantaa vain yhtä taakkaa kerrallaan. Vielä harvempi pystyy unohtamaan edellisen taakan luonnetta jo ponnistellessa seuraavan kanssa. Tämän tunne- ja velvollisuuskaaoksen vastalääkkeenä on järjestys.
Työntekijä, vanhempi... Puoliso? Minä viritän subiani meidän käyttöömme kertaamalla niitä kaikkia rooleja, joita hän on tänään edustanut. Ja se on hyvä niin. Kaikelle on pieni hetkensä, mutta negatiivisesta kierteestä subia on vedettävä vitkuttelematta.
— Sinä et tee asioita, jotta kuulisit kiitoksen sanoja. Sinä toimit näin, koska se on oikein.
2. MITÄ ME OLEMME TOISILLEMME?
Parisuhde on päätös. Niin kuin muutkin asiat, se on olemassa vasta, kun se on kalenterissa. Sanon sinulle tämän: näytä minulle kalenterisi, niin minä kerron sinulle arvosi.
Aika on arvokkain resurssimme. Mikään ei palauta meille enää eilistä päivää, niinpä tiedosta, mille uhraat arvokkaintasi. Mitä olet uhrannut sen ihmisen eteen, jota kenties kutsut rakkaaksi? Minkä alttarilla olet, kun olemme kahdestaan?
Saavuitko tänne omasta tahdostasi, vaiko velvollisuutesi pakottamana? Oletko meitä? Unohda talouskumppanit ja ystävät — kerro, mitä kaikkea olet minulle?
3. SANOJEN LUNASTUS
Arvot ovat tekoja. Teot ovat työtä. Siinä, missä kaikille töille vaikeinta on niihin ryhtyminen, jotkut töistä palkitsevat nopeammin.
On helpompaa toimia, kun muistaa, että mitä on, kenen kanssa toimii ja mikä on arvokasta.
Tosi hienosti muotoiltu olennainen ja keskeinen pointti - että ollaanko oikeasti siinä hetkessä, tarjotaanko itsemme, niin dom kuin subikin, vai väistetäänkö tilannetta ja itseämme ties mistä syystä. Seksi vaatii rohkeutta, hetkessä olemista, rehellisyyttä niin itselle kuin toisellekin. Siis niin vaniljassa kuin kinkyssäkin.
-
Yksinkertaista, silloin, kun tuntuu siltä, niin kumppanista, kuin minusta, niin harrastetaan.
Ei mietitä voimia ja motivaatiota