BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Dreamer94 - 11.07.2025, 02:07
-
Hei vaan, olen uusi käyttäjä ja silmäilin läpi KAIKKI deittipalstan ilmoitukset.
96% ilmoituksista olivat M etsii N, joko subi vailla dominaa tai master hakemassa sub naista. Loput ilmoitukset olivat sub nainen etsimässä dom miestä tai pari etsimässä jotain.
16 sivua deitti ilmoituksia ja niistä 0 oli domina etsii subia. Kyl miusta tuntuu et ei näitä subeja hakevia nais dominoita ole edes olemassa :o
Prove me wrong if you disagree
-
Emmä lähde todistelemaan, mutta muistan lukeneeni että naisdomeja kyllä on skenessä. Ja olen tainnut tavatakin yhden, ainakin skeneläinen oli ja noin... (olen tavannut kyllä muutaman skeneläisen, mutta tämä oli nainen ja amazon-dom tyylinen sanoisin).
-
On tuollaisiakin ilmoituksia joku näkynyt täällä seuratessa. Mutta veikkaisin että saavat sen verran epäkelpoja vastauksia että poistavat viestin aika nopeasti.
-
On tuollaisiakin ilmoituksia joku näkynyt täällä seuratessa. Mutta veikkaisin että saavat sen verran epäkelpoja vastauksia että poistavat viestin aika nopeasti.
Voi olla sekin. Mä esitin kerran miehenä naista yhessä nettiroolipelissä (World of Warcraft) ihan vaan koska tykkäsin siitä naishahmosta, en yhtään seuramielessä. Sain ihan liikaa kaikenlaista huomiota miehiltä, varatuiltakin ja niiltä varsinkin, tasan siihen asti kunnes paljastin että mulle on mulukku. Sitten jäi vain ne harvat aidot miehet jäljelle, ja he onkin hyviä miehiä täytyy sanoa. Kovia kun mitkä tappelemaan jos tulee tappelu, mutta myös tosi karismaattisia ja hyväsydämisiä.
Poitti, on että jos olet nainen, niin se seuranetsijöiden määrä, ainakin netissä, voi olla turhan suurta. Ja kerran mä hyväkroppaisena pukeuduin (ihan tosielämässä siis) naisten tiukkoihin farkkushortseihin, ja mulla on kuulemma parempi perä kuin monella naisella (joopa joo), ja siellä aamuvarhain asemalla kävellessä yksi mies näki mut kaukaa ja rupesi heti lähestymään. Mutta kun näki mut, niin tuli simmosta "hyi v-ttu" -yskimistä aggressiivisesti.
Miehet on elukoita eikä hyvässä mielessä. Ei todellakaan kaikki miehet, mutta... kuitenkin. Ja naisilla on hyvä vaisto.
Ja siis pointti on, että naiset saa ainakin netissä varmaan vieläkin aivan liikaa lähestymisyrityksiä miehiltä. Prove me wrong?
-
Jos jaksat seurailla sivustoa pidempään kuin pari päivää, niin kyllä Dommejakin aina välillä ilmoituksissa vilahtaa.
Iso osa meistä on vaan todella kyllästyneitä etsimään seuraa, tai hoitaa sen jollain muulla tavalla kuin huutelemalla täällä.
-
Dreamer94, olet siis tiistaina rekisteröitynyt baariin ja valitat jo, kun ei löytynyt mieleistä seuraa :)) Oliko oletus, että dominoivia naisia on paljon deittipalstalla ja voit sieltä käydä valitsemassa mieleisesi?
Oon joskus käynyt lukemassa deittipalstaa, kun uusi subimies siellä ilmoittaa olemassa olostaan ja kirjoittaa 2 lauseen ilmoituksen täynnä kirjoitusvirheitä. Sitten muutaman päivän päästä hän kommentoi ilmoitukseen "EKS OO KETÄÄÄÄ" ja sitten onkin profiili kadonnut. Ei näin...
Tsemppiä seuranhakuun! :) Mene mukaan miitteihin ja bileisiin. Tule baarin discordiin. Ehkä mieleistä seuraa joku päivä löytyy.
-
Ilmiön hyvin tiivistävä nosto Lauralta:
Oon joskus käynyt lukemassa deittipalstaa, kun uusi subimies siellä ilmoittaa olemassa olostaan ja kirjoittaa 2 lauseen ilmoituksen täynnä kirjoitusvirheitä. Sitten muutaman päivän päästä hän kommentoi ilmoitukseen "EKS OO KETÄÄÄÄ" ja sitten onkin profiili kadonnut.
Jossain taidetaan sanoa, että jos haluu saada, on pakko antaa - tässä yhteydessä se tarkoittaa, että seuranhakijana täytyy laittaa itsensä kunnolla peliin eikä noin kuin Laura kuvasi. Siihen vaaditaan itsetuntemusta ja kärsivällisyyttä (jotenkin luulisi muuten, että ne olisivat subille välttämättömiä ominaisuuksia yleensäkin...).
Sama ilmiö näkyy nopeammassa mittakaavassa myös Baarin chatissa. Käydään kurkkaamassa että mitä on tarjolla ja sekunneissa pois, kun huomataan, että siellä jengi naljailee toisilleen, jakaa ruokareseptejä tai viljelee jotain hämärää kulttuuritsättiä (touché!). Eikä nimimerkeistä edes näe (pitäisikö muka?) että tuo ja tuo on mun makuni mukainen dom(me) / subi.
Olen hieman sitä mieltä että Karthago... eiku, että seuran ja vallankin seuran etsiminen epäsymmetrisessä asetelmassa on kiinni sekä taidosta, onnesta että paneutuvasta ja toista osapuolta (roolista riippumatta) kunnioittavasta asenteesta. Miitit ja bileet ovat avain ihmisiin ja tähän kulttuuriin tutustumiseen.
Mr Birch
-
Luulen, että seuranhaku perusheterosuhdettakin etsiessä perustuu ennen kaikkea johonkin lokeroon sujahtamiseen. Ihmiset, joilla ei ole lokeroa, jäävät helposti ilman seuraa.
Vaikka tekisi juuri niin kuin muut tai ammattilaiset neuvovat, niin ei se välttämättä johda seuran löytämiseen. Parinvalinta on hienovireistä tunteiden ja vaistojen leikkiä, johon voi vaikuttaa vain rajallisesti tietoisia valintoja tekemällä.
-
Lokerointia olennaisempaa on osata kertoa itsestään ja osata asettua edes jonkin verran toisen osapuolen asemaan sitä tehdessään.
Peruskäytöstavat ovat myös olennaiset - eräskin Domme manasi minulle naisten kesken, miten osa subimiehistä alkaa heti käyttäytyä kuin hänkin olisi heidän subinsa kun huomaa hänen olevan Domme, ja osa vielä kinuaa seuraa, sen sijaan että kohtelisi chatissa ihan kuin ihmistä ylipäätään. Ei se ole dominoivaa kohtaan sen sopivampaa kuin dominoivankaan on sopivaa alistaa satunnaista subia ilman että siitä on sovittu.
-
Lokerointia olennaisempaa on osata kertoa itsestään ja osata asettua edes jonkin verran toisen osapuolen asemaan sitä tehdessään.
Peruskäytöstävat ja toisen huomioiva käytös ovat tietenkin tärkeitä, mutta ei se lokeroon sujahtamista takaa. Näen tämän eräänlaisena karismakysymyksenä. Karismaa joko on tai ei ole, se on synnynnäinen ominaisuus. Samalla tavalla jotkut onnistuvat kohtaamaan muita ja toiset eivät.
-
Dreamer94, olet siis tiistaina rekisteröitynyt baariin ja valitat jo, kun ei löytynyt mieleistä seuraa :)) Oliko oletus, että dominoivia naisia on paljon deittipalstalla ja voit sieltä käydä valitsemassa mieleisesi?
Oon joskus käynyt lukemassa deittipalstaa, kun uusi subimies siellä ilmoittaa olemassa olostaan ja kirjoittaa 2 lauseen ilmoituksen täynnä kirjoitusvirheitä. Sitten muutaman päivän päästä hän kommentoi ilmoitukseen "EKS OO KETÄÄÄÄ" ja sitten onkin profiili kadonnut. Ei näin...
Tsemppiä seuranhakuun! :) Mene mukaan miitteihin ja bileisiin. Tule baarin discordiin. Ehkä mieleistä seuraa joku päivä löytyy.
En olettanut löytäväni "mieleistä seuraa"; sen verran realisti olen. Vaikka kemiat kohtaisivat, pitää myös sijainnin kohdata. Asun Kaakkois-Suomessa pienessä kaupungissa. Mie olen valmis matkustamaan jonkin verran, mutta en mitään 500km edestakas matkoja. Lähinnä nyt ittäni huvitti tuo deittipalsta, kun siellä oli pelkästään ukot huutelemassa ja sen takia tein tän postauksen.
Miiteissä ja bileissä olisi kiva kyllä käydä. Katselin täältä baarista ja fetLivest tapahtumia ja kaikki niin pirun kaukana. Joku päivä lähden kyllä johonkin isompaan tapahtumaan, sen verran kiinostusta on.
-
Hei vaan, olen uusi käyttäjä ja silmäilin läpi KAIKKI deittipalstan ilmoitukset.
96% ilmoituksista olivat M etsii N, joko subi vailla dominaa tai master hakemassa sub naista. Loput ilmoitukset olivat sub nainen etsimässä dom miestä tai pari etsimässä jotain.
16 sivua deitti ilmoituksia ja niistä 0 oli domina etsii subia. Kyl miusta tuntuu et ei näitä subeja hakevia nais dominoita ole edes olemassa :o
Prove me wrong if you disagree
Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta tällaisena seuranhakupalsta- dynamiikka- ja runkkari runkkarina haluaisin ilmoittaa että kolmannella sivulla tulee ensimmäinen jossa Dominoiva Nainen hakee sub miestä. Ilmoituksessa on toki kriteerit ja en nyt sijainteja alkanut mittailemaan :)) subit on luotu kulkemaan ja siirrettäväksi ja niin edespäin, jos muuten mahtuu edes likimain haettuihin kehyksiin.
Taruolentoudesta en tiedä, mutta noin yleisellä tasolla tarkoittamiasi ilmoituksia tosiaan on, täälläkin. Seulamme saattavat olla kuitenkin hyvin erilaiset, mutta tällaisen ajanvietteenään palstaa pläräävän 96% kuuluvan silmiin ne kyllä osuu.
Seuranhaussa turhautuminen, ymmärrettävistäkin syistä on kuin pakit antavan haukkuminen, poistaa itseltään ne kaikki mahdollisuudet nyt ja aina. Tämä yleisenä ajatuksena aiheen myötä, ei aloittajan postaukseen kohdentuen.
Tervetuloa baariin ja onnea seuranhakuun. Itse en usko enää edes sattumaan, sen verran kovaa osu kohdalle baarin seuranhakupalsta taannoin, ettei sen kanssa nyt ihan luovuttaakaan kannata. Asioita tapahtuu kun niin on tarkoitettu ja tohtii seistä kaappinsa ulkopuolella omana itsenään.
-HPM
"Ja kun sen ihmeen muistan
On mieli rauhaton
Sydän levoton
Ja niin kuin taulu raamiton
Kun sen ihmeen muistan
On mieli rauhaton
Sydän levoton
Ja niin kuin laulu soinniton"
-
Tämä herättää kyllä nyt epäilyä:
Karismaa joko on tai ei ole, se on synnynnäinen ominaisuus.
Kun noin oletetaan tai kärjistetään, siitä seuraa:
- Yksilöllä on vauvasta vanhukseen sama karisma. Huonossa tapauksessa peli on siis menetetty jo ennen ensiparkaisua.
- Ympäristön ja kulttuurin vaihtaminen ei auta. Pohjoisnavalla, bilettävässä suurkaupungissa ja innostuneessa harrastusyhteisössä on yhtä hyvät tai huonot mahdollisuudet.
- Jokainen kontakti kannattaa torjua, koska suhde on karisman puutteessa tuomittu epäonnistumaan.
Ehkä tilanne on kuitenkin hieman joustavampi, lohdullisempi... :love:
-
Switchaavasti ja kotioloissa varsin usein dommeilevana pikkuperseenä on pakko todeta että onpahan hassu aloitus ja kysymys, tottakai minä ainakin olen taruolento! Ja taruolennoista mitään tietävät, kyllä hoksaa että taruolentojen löytyminen vaatii muttakin kuin hyvän metsästystaidon ja ansaverkon. Ihan niinkuin yksikään taruolento menisi niin yksinkertaiseen halpaan kerrasta?
On olemassa lokeroita, rooleja ja olemuksia, joista kukin meistä itsensä löytää tai ei löydä. Jos otetaan poikkileikkaus tältäkin foorumilta vaikka 200 yksilöä, heistäkään kaikki eivät menisi tähän perään edes henkilökohtaisesti yksäreillä kysyttäessä julki lausumaan kaikkia lokeroitaan, sillä sellaisten lausuntojen leviäminen kulovalkean tavoin on useimmiten taattu. On kysymys siitä, mitä kukin yksilö haluaa, millaista seuranhakulinjaa noudattaa ja miten omat seuralaisensa valitsee. Sellainen kuhina joka syntyy, jos lausunto kuningattaren uudesta hiustyylistä leviää koko valtakuntaan, ei välttämättä ole kuningattaren tahdon mukaista. Mitä jos uusi hiustyyli olikin varattu vain lähimmille hovin jäsenille ja yhden ohi mennen annetun lausunnon mukana tieto siitä leviäisi koko kansalle, ei hyvä. Ei lainkaan hyvä.
Voisin melkein todeta että seuraa löytääkseni en välttämättä alkuun pistä tikkua ristiin. Saatan ilmaista jonkinlaisen paikan olevan auki - mutta en ala huutelemaan kaikilla markkinoilla ympäri turuja ja toreja että kaipailisin uskollista jalkarahia, etenkin kun siihen asti olen selvinnyt varsin hyvin ilmankin. Mieluummin odotan ja luotan siihen, että yhden kutsuhuudon heitettyäni osaa se minulle tarkoitettu jalkarahi itse tien luokseni ja lähestyessään osaa esittää asiansa tarpeeksi asiallisesti. Mikäli joku yksittäinen jalkarahi ei osaa lukea karttaa, tai ei halua pelata tikkaripeliä (a.k.a tutustumisviestejä) mun kanssa, saatika lähestyä asiallisesti - se ei ole minun jalkarahi, se on jonkun muun. Näin ollen, hyvin harva jalkarahi päätyy mun luokse, hyvin harva jalkarahi edes useimmiten tietää siitä, että voisivat päästä jalkarahiksi. Kaikki on kiinni jalkarahin omasta hereillä olosta ja siitä, miten asiansa tuo esiin. Mulla on kylmät varpaat, ne ei ihan hetkessä kaikenlaisille viesteille lämpene. (Tähän saattaa joku kommentoida että allekirjoittaneen kohdalla siniset lapiot on hyvä väline metsästykseen, tuohon kommenttiin vastaan vain että niinhän sinä luulet, etpä edes tiedä miksi?)
Se mitä koitan sanoa:
Paljon on kiinni siitä, miten sitä omaa taruolentoa lähdet metsästämään. Pätee kaikkeen seuranhakuun. Mitä annat, kerrot ja uhraat itseltäsi, pyydystääksesi lohikäärmettäkin harvemmin nähdyn otuksen? Missä metsästät, millaisilla välineillä ja taidoilla? Jos olet tottunut narraamaan lohia järvestä, pupuja puskasta ja puluja puun oksalta - se ei välttämättä vielä riitä siihen olentoon, jonka tarunhohtoisuus yhdistää nuo kaikki kolme ja kymmenen muun, petoeläimellisetkin vaistot ja taidot olla jäämättä haaviin.
Vinkki:
Muista että taruolennot ovat usein omaa vapauttaan rakastavia, vain silloin tällöin otollisissa tilaisuuksissa suojaväriin naamioituneena näyttäytyviä ja nauttivat omasta rauhastaan missä luuraavatkaan. Taruolennon metsästyksessä tärkeintä on ihan alkuun selvittää miksi metsästät sellaista? Jos haluat vain ripustaa lasikengän tai kultaisen hiussuortuvan takan ylle, kertoaksesi muille kuinka kerran melkein sait kuningattaren - et luultavasti koskaan tule löytämään mitä etsit. Mutta jos olet valmistautunut siihen että etsimäsi taruolento saattaa purra, raadella, imeä verta ja lukita sinut tyrmään seuraavaa uuninlämmintä ateriaa varten - olet ehkä oikeilla jäljillä..? Tai sitten olet metsästämässä vampyyriä, who knows? ::)
~ Nelli
Kissankiusaaja, jonka pitäisi ehkä tällä mielikuvituksella kirjoittaakin lastenkirjoja eikä foorumipostauksia?
-
Ehkä tilanne on kuitenkin hieman joustavampi, lohdullisempi... :love:
Kuuntelin joskus entisen teatterikorkeakoulun rehtorin Vesa Vierikon haastattelun. Hän totesi, että pääsykokeissa tärkein kriteeri on karisma, eikä sitä voi harjoitella.
Saman olen huomannut, kun olen harrastanut itse improteatteria. Joillakin on karismaa, toisilla ei. Minulla ei ole yhtään. Tämä ei estä harrastamistani, mutta kyllä joukosta hyvin selvästi erottuvat ihmiset, joilla on luontaista vetovoimaa.
Se lähtee jo ulkoisesta olemuksesta. Olemuksen ei tarvitse olla yhdenlainen tai tietynlainen, eikä ihmisen tarvitse olla kaunis tai komea ollakseen karismaattinen, mutta jotain syvempää ulkonäöstä, olemuksesta, äänestä ja sen käytöstä täytyy ulospäin tihkua, jotta ihminen erottuisi muista.
Pelkkä itseluottamuskaan ei tee ihmisestä karismaattista. Mukavamman saattaa tehdä, koska itseensä luottavalla ihmisellä ei ole tarvetta väheksyä muita tai korostaa itseään.
-
Olen suhteellisen samaa mieltä edellisen kanssa. Itsetuntemus ei tule ulkoapäin vaan nimenomaan itsensätuntemisen kautta, johon tietenkin tarvitaan myös ulkopuolista arvostelua. Mikäli arvostelu on pelkästään nedatiivistä, niin siihen helposti reagoituu itsensä halventamisella, mutta mikäli arvostelu onkin positiivistä, niin itsetunto lähtee nousemaan terveellä tasolla.
-
Minä olen dominoiva nainen ja minulla oli täällä seuranhakuilmoitus. Suurin osa saamistani vastauksista oli ihan asiallisia. Kävin useamman kanssa kahvilla ja kaikki tapaamani henkilöt olivat mielenkiintoisia ja oli kiva tutustua kinky-väkeen. Löysin myös täältä itselleni subi seuraakin ja osan kanssa sessiot jatkuvat edelleenkin. Viestejä tuli vain niin paljon etten pystynyt kaikille vastaamaan.
-
"Tarjonta" ei vastaa "kysyntää" :-\
-
"Tarjonta" ei vastaa "kysyntää" :-\
Ehkäpä tämä ei ole kaikkein toimivin tapa ajatella, kun kyse on valtasuhteisiin perustuvista leikeistä ja ihmissuhdeasetelmista, jos puhutaan ei-kaupallisesta toiminnasta.
Mr Birch
-
Minä olen omassa suhteessani visusti s, mutta tähtien ollessa oikeassa asennossa kiinnostaa myös Dommeilu sopivassa seurassa. Olen joskus hakenut siihen tällä sivustolla seuraa, tuloksetta. En puhu muiden puolesta, mutta minun puolestani seuranhaku on ollut ongelmallista.
Jos haluan olla Domme, haluan silloin myös olla vallan kahvassa (toki toisen rajoja kunnioittaen). Olen kokenut haasteelliseksi sen, että jos olen hakenut seuraa Domme-statuksella, minut on laitettu helposti jonkinlaiseen subimiehen itsensä määrittelemään boksiin. Sen sijaan, että miehet olisivat nöyrästi lähestyneet, esitelleet itsensä ja kyselleet, mitä minä haluaisin, he ovat lähestyneet usein itse kertoen, mitä heille tai heidän pitäisi tehdä. Tämä yhtälö on minusta käsittämätön ja vie minulta välittömästi sen vallan tunteen pois. Koen tulleeni kohdelluksi ei Dommena, vaan jonkinlaisena palveluntarjoajana, mikä ei ollenkaan houkuta seuranhakuun. Pahimmassa tapauksessa subimies asuu toisella puolella Suomea ja odottaa minun järjestävän itseni hänen luokseen, ei osaa kertoa itsestään yhtään mitään ("Tässä olisi subimies! En osaa kertoa mitään, mutta kysy!") ja odottaa saavansa kotiinkuljetuksella juuri tilaamaansa palvelua. Tulee tällöin mieleen, että entäs minä? Minä en ole mikään paketti-Domme aikuisviihdekuvastosta, en välttämättä halua samoja asioita kuin mitä minulle kovasti ehdotetaan. Olen ihan oma itseni, mutta kuka siihen haluaisi tutustua? Entä onko sub itse valmis näkemään vaivaa, kertomaan itsestään ja matkustamaan minun luokseni?
Edellisiä lainatakseni, "kysyntää" tuntuisi olevan, mutta mikäli olet etsimässä autoa, et ehkä osta taloa ;D Sanat Domme ja sub ovat vain viitteellisiä rooleja, joille kukin antaa oman merkityksensä. Eivätkä ne merkitykset tunnu helposti kohtaavan. Subit hakevat kokemukseni mukaan usein itselleen nautintoa, mutta se tehdään tavalla, joka ainakin omalla kohdallani nimenomaan syö Dommen valtaa (ja mielenkiintoa).
Tämän saa tulkita myös seuranhakuilmoituksena, jos siellä nyt joku kiva ihminen sattuu olemaan :)
-
"Tarjonta" ei vastaa "kysyntää" :-\
Ehkäpä tämä ei ole kaikkein toimivin tapa ajatella, kun kyse on valtasuhteisiin perustuvista leikeistä ja ihmissuhdeasetelmista, jos puhutaan ei-kaupallisesta toiminnasta.
Mr Birch
Toki näinkin. Jos löydätte hyvän, toimivan D/s suhteen, niin pitäkää siitä kovaa kiinni. Ei turhan yleistä herkkua tämä.
-
No, ei sinänsä taruolentoja seuranhaun suhteen, siinä kun on ihan tolkuton homma yrittää erottaa viesteistä sitten he, joiden kanssa voisi jokin kuvio kehittyä.
Siinä todella saa hakea ja etsiä. Vaan kuten moni ylempänä onkin todennut, se vaan on yksinkertaisesti helpompaa tehdä eri reittiä.
Viimeksi kuin hain seuraa ilmoituksella, oli kaksi kriteeriä: oikeasti alistuva ja ottaa neuloja itseensä.
Sain ensimmäkseen vastauksia, että olisi kiinnostuneita kokeilemaan alistumista ja niitä neuloja kipukynnyksensä testaamiseen. Like it was a same thing.
For fucks sake, testailkaa kipukynnyksenne ja alistumisenne vaikka potkaisemalla varpaita ovenkarmiin tai jotain. En ole mikään elämyspuisto, jossa kokeillaan.
Mutta sen takia viimeksi otin ilmoitukseni pois päivän sisällä, ja löysinkin sitä varsin ihanaa ja parasta seuraa yhteisten tapahtumien kautta.
Joten ei uusia subeja etsivät dommet taruolentoja ole, mutta kuten huomata saattaa, ihan sillä että EI haeta seuraa, joku on kahdessa päivässä kärsimätön. Kun haetaan, aina sama juttu toistuu.
-
Mutta sen takia viimeksi otin ilmoitukseni pois päivän sisällä, ja löysinkin sitä varsin ihanaa ja parasta seuraa yhteisten tapahtumien kautta.
Mielenkiintoista. Ymmärrän hyvin miksi livenä tosielämässä vaan löytää seuraa helpommin, varsinkin naisena, kun silloin on aidoimmillaan ja vilpittömyys välittyy vähän eri lailla kuin nyt tekstin välityksellä.
Mua on sanottu vilpittömäksi ja että se on tosi hyvä juttu kun esiinnyn ihmisille ja keskustelen yleisön kanssa. Koen että se helpottaa asiaan pääsemistä ihan järjettömästi, tosi hyvin.
Sub joka tietää kuitenkin arvonsa ja tietää kunnolla mitä haluaa (siis on ottanut itestään selvää kokemuksien ym kautta), taitaa olla harvinaista herkkua domeille? En ole itse ollut koskaan dom/sub, mutta tämä dynamiikka tai sosiaalinen osa kiinnostaa kyllä.
-
Eivät ole tarua. Täältä löysin täydellisen itselleni ihan ilmoitukseen vastaamalla jokunen vuosi sitten :love: :love:
Tokikaan se ei ollut ensimmäinen eikä tainnut olla edes kymmenes ihminen johon tutustuin ilmoituksen kautta, mutta etsiminen tottavie kannatti. Tsemppiä ja kärsivällisyyttä sulle.
-
eivät lainkaan. lähes kaikki dominat, joiden kanssa juttelen, tuntuvat toivovan salaa oman subin löytymistä. mun mielestä dominanssiin tosin kuuluisi myös tavoitella sitä xD mutta monet naiset tuntuu yllättävän passiivisilta kumppanin haussa. siihen oon kiinnittänyt huomiota niin bdsm piireissä kun poly- ja monopuolellakin. toivotaan salaa himassa muttei tehdä mitään. tosi raskasta omaan silmään. ehkä asiat on sitte riittävässä määrin hyvin keskenäänkin kun motivaatiota ei tunnu olevan :D jokainen toki tyylillään. itsellä on haku auki poikkeuksetta lähes aina mutta siitä huolimatta melko harvoin päätyy treffeille.