BDSM-baari
Kirjasto - jäsenille tarkoitetut alueet => Päiväkirjat => Näkökulmia lokerosta ja sen vierestä => Aiheen aloitti: Kolumnisti - 26.04.2015, 09:12
-
Stereotyypit Baarissa
Aina toisinaan keskustelufoorumeita kahlatessa herää kysymys, noinkohan tässä ovat oikeasti aikuiset ihmiset toistensa kanssa tekemisissä. Joskus tulee mieleen amerikkalaiset high school -komediat stereotyyppisine hahmoineen, iänikuisine draamoineen ja yliampuvine farsseineen. Vai eikö teistä muka meillä täällä Baarissakin ole jo täysi kavalkadi karikatyyrejä B-luokan teinileffan tarpeisiin?
Tämän foorumin ilkeät tytöt ovat ehdottomasti teräväkieliset dommet eli niin sanottu dommemafia. Nämä kiertelevät keskusteluketjuja saalistaan vaanien, ja iskevät kyntensä kiinni samantien, jos joku jossain yhteydessä luulee olevansa jotakin. Sellainen ajatteluhan on kitkettävä alkuunsa.
Fettarit ovat selkeästi niitä matikkakerholaisia, jotka viihtyvät lähinnä omissa oloissaan. Aina joskus niitä jossain vilaukselta näkee, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä ne sitten puuhaavat tai ovat mistään mieltä. Ovatkohan ne?
Yleistä nuhdetta ja järjestystä ylläpitämässä meillä on ikiomat nöpönuukat oppilaskunta-aktiivimme. Mitä, avasiko joku uuden ketjun vaikka aihetta on käsitelty jo vuoden 2010 lokakuussa täällä *link*! Tähän täytyy viipymättä puuttua.
Sitten on niitä anarkistisia pikku paskiaisia, joiden järkähtämättömän aatteen mukaisesti kaikki on aina jo lähtöjään peruuttamattomasti pilalla. Ylläpito on lahjottu, kaikki D:t lampaita ja luopioita, subit salakavalia susia, switchit pelkkiä pilipalipilotteja. Joka sorkka sokeita surkimuksia, joilla ei ole kapasiteettia käsittää sitä vallitsevaa todellisuutta, joka on näille ilopillereille valjennut.
Aina silloin tällöin baarissakin muodostuu mätsejä, joiden keskinäinen kommentointi muistuttaa totisesti teinien dry humpingia koulun käytävillä. Sivulliset voivat vain vaivaantuneita odotella, milloin toiminta siirtyy foorumilta omppuhotellin puolelle, ja sieltä luonnollisena jatkumona shoutboxiin puolikryptisinä solvauksina. Loukattu ylpeys kun käy kovin mielellään loveen lankeamisen jalanjäljissä.
Mukaan mahtuu myös niitä sinänsä sympaattisia opettajahahmoja, jotka sinnikkäästi koittavat perehdyttää asenneongelmaisia jästipäitä suvaitsevaisuuden saloihin selittäen seikkaperäisesti ajatuskulkuja erilaisten näkemysten takana. Ongelma piilee vain siinä, että niille jotka viitsivät näitä selontekoja lukea asia on jo itsestäänselvä, ja ne puolestaan, joiden ymmärrykselle pieni avartuminen ei olisi ollenkaan pahitteeksi, viis veisaavat moisista monologeista.
Allekirjoittanut tunnistaa itsessään ehdan pilvipäisen taidehyypiön, raivostuttavan ylianalyyttisen intohimohumanistin. Keskustellaan sitten anaalitapeista tai armokuolemasta, meikäläiset ovat kärppänä paikalla roiskimassa sydän- ja kuukautisverta yltympäriinsä. Kaikki otetaan ensin hemmetin henkilökohtaisesti, yleistetään sitten yhteiskunnalliseksi epäkohdaksi, minkä jälkeen otetaan entistä ehommalla eetoksella ja antaumuksella itteensä. Olipa kysymys mistä hyvänsä, vastaus kattaa pohdinnat kysymyksenasettelun semantiikasta, muiden mahdollisista olettamuksista vastaajan kannasta ja siitä miltä se kaikki tästä tuntuu, sekä arviot siitä mihin koko hela hermeneuttinen kehäpäätelmä loppujen lopuksi juontaa juurensa, sikäli kun mitään lopullista nyt mistään voidaan sanoa.
Varsinaisia luokan pellejä joka iikka, eikö.
Foorumikirjoitukset edustavat vain hyvin kapeaa siivua itse kunkin persoonasta. On normaalia ja ymmärrettävää, että toisten tyypillinen tapa tuoda ajatuksiaan esille aina toisinaan ottaa hermoon, niistä näkemyksistä nyt puhumattakaan. Kaikki me olemme ärsyttäviä ääliöitä omalla tavallamme, ja toistamme itseämme naurettavuuteen saakka. Joutavaa sen tähden on toisen koko persoonaa kyseenalaistaa ja ryhtyä julkisesti naljailemaan.
Olen ollut huomaavinani, että baarin ilmapiiri on käynyt aiempaakin ahtaammaksi. Huomioiden, miten heterogeeninen ja löyhästi yhteiseen toimintaan sitoutunut ryhmä me olemme, minusta on kuitenkin pieni ihme, että onnistumme olemaan näinkin sopuisasti keskenämme. Vaalikaamme sitä ihmettä. Otetaan toisemme tosissaan, muttei tosikkomaisesti, eikä nyt hyvän tähden viitsitä ottaa itseämme niin pahuksen vakavasti. Pistetään joskus nauruksi sen sijaan, että kaivetaan verta nenästämme ja tökitään toisiamme tikulla silmään hamaan loppuun asti. Riidan haastamisessa kun on se ansa, että riita voittaa aina. Jos me kerran olemme kuin kliseisestä teinikomediasta, niin eiköhän oteta ja hekoteta sille oikein kunnolla, yhdessä.
Ja ehkä, vain ehkä, jokainen voisi aina joskus tahollaan tarkastella, jättääkö oma karaktääri jälkeensä varjon, vai tuoko se tullessaan valoa.
Tietoisesti kärjistäen, toivottavasti silti kenenkään mieltä pahoittamatta,
(http://www.bdsmbaari.net/index.php?action=dlattach;attach=11839;type=avatar)
pikkusisko
-
Nauru aivan kupli sisälläni, lukiessani tarkkaa analyysiasi baarin arkkityypeistä.
Kiitos päivän piristyksestä pikkusisko :love:
ps. Taito nauraa itselleen, on mielestäni se olennaisin. Itselläkin onnistuu vaihtelevalla menestyksellä, mutta yritys hyvä ;)
-
Oivallista sanailua! ;D
-
Ai kamala, miten osuvaa huulenheittoa ;D
-
:love:
-
Ilmapiirin ahtaus ... en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, enkä ainakaan alistu siihen. Rypistelen vastaa täysin voimin tuomalla esiin epäsovinnaisia mielipiteitä .. liittyivät ne sitte asiaan tai eivät.
Ilmapiiri voi muuttua ahtaammaksi vain sillain, et suvaitsevaiset ovat hiljaa jolloin ahdamielisten äänekkyydestä voi tehdä sen väärän johtopäätöksen, et porukka olis muuttumassa ahdasmieliseksi.
Aktivoitukaa kaikenmaaliman kummalliset hörhöt ja kinkyt.
-
Jaa-a, mihinköhän stereotyyppiin sitä ite kuuluu...sen varmaan muut näkevät paremmin...
Minua ei erityisemmin kiinnosta, enkä huomio, mitä ominaisuutta kukakin tyypillisesti edustaa, enemmän se mitä sanotaan, ja ehkä sitten se miksi. Analyytikko täälläkin siis.
Siksi ehkä haluaisinkin että kaikki kukat saisivat kukkia, nimenomaan erilaisin sanomisineen kuin niinkään tyyppeinä. Samoin toivoisin että se sanominen, oli se minkälaiseen tyyliin tahansa tehtyä sitten, olisi oleellisinta (paitsi henkilöön käyvään tahallisesti, tulkintahan on aina kaikesta sanotusta jokaisen oma).
Eli toivon että fokus olisi siinä sanotussa ei sanojassa. Sellainen kun antaa paremmin mahdollisuuden nettimaailman hyvälle puolelle; muuttaa mielipidettään jos vain saa toisenlaisia näkökulmia omaan näppiksen takaiseen maailmaansa.
-
2 out of 6 ain't bad :) Toinen niistä 2:sta siis opettaja, koska kyllä mä jaksan välillä olla selkeyden lisäksi kärsivällinen tässä puolianonyymissa baarissakin. Irl-elämästä tietysti puhumattakaan, vaikka kieltämättä Dommeasenne [tm] terästää jämäkkyyksineen ja neuvottelukykyineen myös arjen vaniljaisia kanssakäymisiä, joilla ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa.
Itse olisin lisännyt listalle vielä yhden ihmisryhmän eli Tarkkailuluokan Pojat. Tässä kommentoitu kolumni kun jo itsessään vaatii baarilukeneisuutta, jotta tekstin sisältö aukeaa, luotan että tämän kommentin lukijat ymmärtävät keitä tarkkispojat tässä yhteydessä tarkoittaa.
Voittopuolisesti täälläkin mielestäni, kuten näköjään myös Chlmnin mielestä, riitelevät asiat eivätkä ihmiset. Tai ainakin minä annan palaa asioihin, en yksittäisiin ihmisiin liittyen.
-
Omenahotelli :love:
-
Heterogeenisyysdestä, pun intended, ahdasta on. Mielenkiintoisella tavalla provokatiivinen toiminta karkaa jossain vaiheessa lapasesta, mopo keulii, kun opponentit eivät ihan saa kiinni ajatuksesta. Siitä että kyse on reaktioiden havainnoinnista, ei itse asiasta. Hau hau, karavaani.
-
Oi rakas pikkusisko, tämä oli niiiiiiin hyvä teksti! :love:
-
Työkseen ajatteleva tuttu lueskeli Baarin topsuja ja totesi lopulta, että pitääkö tämän olla näin vaikeaa? Harvemmin tosiaan jaksaa mihinkään paskanheittokeskusteluun osallistua.
-
Oi ihana kirjoitus :D
Ihan mahtavaa!
Pelasti iltani soneran nettitöllön kaatumisen jälkeen
Hiljainen todistaja meinasi jäädä näkemättä...
-
Työkseen ajatteleva tuttu lueskeli Baarin topsuja ja totesi lopulta, että pitääkö tämän olla näin vaikeaa?
Lähdin pyytään meritaimenta täs taannoin, ja kun en merestä enkä taimenesta juurikaan mitään tiiä niin piipahdin internetsin kalapalstoilla tutkailemassa asioita. Juurikaan viisaammaksi en taimenasioissa tullut, sen sijaan fasineerauduin että miten ihmeessä virvelöinnistä voidaan tehdä niin vaikeeta!
Vähän alkoi ahdistaa joten tyydyin liimaamaan yksisarvistarran vanhaan paskaan huoltsikkavapaani, ja ihan yhtä huonosti näyttää mulle taimenta tulevan kun niille kryptoniitilla silatuilla hiilikuitulasertähtäintainnutussädevarustelluilla vavoilla onkiville setämiehille. Mut ihan kivaa kaikilla on silti, istuskella veneessä ja katsella merikotkia.
Eikä tällä tarinallakaan taida olla mitään aisoposiaalista opetusta vaikka niin fantasioin, mutta viisastelu vaan on välillä kivaa, sekin.
-
Olipas nautinnollista ja herkullista luettavaa, monellakin eri tasolla. Kiitos tästä Pikkusiskolle!
-
:love:
Mäkin oon ihan tyypillinen stereo.
-
...Vähän alkoi ahdistaa joten tyydyin liimaamaan yksisarvistarran vanhaan paskaan huoltsikkavapaani, ja ihan yhtä huonosti näyttää mulle taimenta tulevan kun niille kryptoniitilla silatuilla hiilikuitulasertähtäintainnutussädevarustelluilla vavoilla onkiville setämiehille. Mut ihan kivaa kaikilla on silti, istuskella veneessä ja katsella merikotkia.
Eikä tällä tarinallakaan taida olla mitään aisoposiaalista opetusta vaikka niin fantasioin, mutta viisastelu vaan on välillä kivaa, sekin.
Nauroin makeasti, sehän on juuri näin. Harrastuksesta huolimatta; olipa kyse kinkyilystä tai koiraharrastamisesta :)
-
Loistavan hauska kirjoitus :)
-
Hauska aihe.
Tosta puuttui vielä ne standup koomikot joiden jokainen kommetti vääntyy vitsiksi. Ja sit tietty se oma lemppari ryhmä, eli ne super ujot ja arat joita harva edes huomaa.
Samat stereotyypit kyl taitaa löytyä kaikista yhteisöistä, ja hyvä niin. Olis elämä aika tylsää jos kaikki oltais tasapaksuja robotteja.