BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: balthazar - 24.05.2015, 11:22
-
Hiljattain on ollut keskustelua "asiakaspalvelunaamasta", johon olen viitannut aiemmin elämässäni harrastamieni suhteiden ytheydessä. Elämässä, jossa oli vain luonnollinen marssijärjestys, kaikenmaailman hamsteri- ja submissiivisuuspelleilyn ulkopuolella.
Olen aina ollut kiinnostunut syistä ja seurauksista, siitä miten asiat toimivat. Näin on ollut myös naisten laita, tyylilleni uskollisena olen kerännyt elämäni aikana huomattavan määrän kokemusta siitä, miten erilaiset ihmiset saa nauttimaan erilaisilla tavoilla. Kumppaneita minulla luulisin olleen alle sadan, mutta siihen värikkääseen joukkoon mahtuu nimenomaan erilaisia kokemuksia, koskaan ei ole kohtuuttomasti kiinnostanut saman toistaminen odottaen erilaisia tuloksia. Tutkimusta siitä, millaisia fyysisiä ja psyykkisiä eroja eri ihmisillä on; mistä kukakin kiihottuu, miten saadaan joku keikkumaan nautinnon rajoilla, tiputettua reunan yli tahtonsa mukaan tai vain tulemaan oman tahtoni mukaisesti. Minulle seksi on näyttäytynyt tällaisena pelinä ihan viime aikoihin saakka. Jos asian haluaa niin ajatella, olen ollut pikkupojasta saakka trüe master, tosielämän dominantti makuuhuoneessa joka pitää huolen siitä, että oikeita kytkimiä napsutellaan oikealla hetkellä. Varsinaisia henkisiä tai fyysisiä rajoituksia on ollut oikeastaan aika vähän, vaikka asenteeni on ollut ulkoisesti naista kunnioittava ja tasa-arvoon tähtäävä, olen pitänyt tarkkaa huolta siitä että molempien nautinto on tiukasti omissa käsissäni.
Siksikin on ollut entistä hämmentävämpää tutustua D/s-maailmaan, jossa jokaisella on yksi, tai useampi "the juttu" jota pitää päästä harrastamaan huolimatta lopputuloksista. Submissiiviseksi itsensä luokittelevat ihmiset kun siis käytännössä tietyllä tapaa nakertavat totuttua valtaani pois, rajoittavat minua asettamalla viitekehyksiä ja vaivihkaisia vaateita sille, millaista on oikeanlainen alistuminen ja masterointi. Kaikilla tuntuu olevan kiveenhakattu käsitys siitä millaisiin ääriviivoihin itse kuuluvat, millaiset ääriviivat minun pitäisi täyttää, millainen kokonaisuus tässä pitäisi olla.
Kaikkien odotusten vastaisesti kuitenkin jonkinlainen uusi, elävä, hengittävä ja vapaa seksuaalisuus on löytänyt tiensä elämääni, opastanut minua ymmärrykseen siitä että nyt riittää, D/s ei ole vain yksi asia lisää tässä elämässä jota ajetaan. Enemmänkin näen kaikenlaisen pervoilun äärellä puuhastelevat ihmiset vaniljaisempina itseään pitäviä kanssaihmisiämme tiedostavampina olentoina. Jokainen on syystä tai toisesta, tavalla tai toisella joutunut miettimään seksuaalisuuttaan niin hyvässä kuin pahassa, asia jota väittäisin hyvin harvan "vaniljan" joutuvan miettimään, koska asiat loksahtavat paikalleen luonnostaan. On ollut vapauttavaa ymmärtää, että ihmisiin tutustuminen ei millään tavalla velvoita minua dominoimaan ketään tavalla, johon olen tottunut ennenkuin tiesin "todellisesta" pervoilusta tuon taivaallista. Voin tutustua ihmisiin vapaana seksuaalisuuden kahleista, jollaisina opin jo pitämään vastuutani niin toisen, kuin yhteisestäkin nautinnosta.
Tehkää siis toisenne jatkossakin onnellisiksi itsellenne sopivilla tavoilla. Nauttikaa itsestäne ja toisistanne, kuunnelkaa itseänne. Siellä asuu se oikea ja todellinen tapa nauttia ja rakastaa. Oma onnellisuus lähtee sisältäpäin, eikä sen jakamiseksi tarvitse tehdä kummoisia kommervenkkejä.
Sitä minä tässä vaan.
-
Tasapainostahan tuossa on kyse, että osaa sopivassa suhteessa kuunnella omia ja kumppanin tarpeita. Vaikka olenkin suhteessamme se, joka asioista päättää ja määrää, kuuntelen ja seuraan silti herkällä korvalla pikkuiseni sanomisia sekä reaktioita. Aika pirun monta asiaa olisi jäänyt kokematta, jos olisin vain tvuemassuillut täysin oman pääni mukaan.
Seksi ja BDSM ovat minulle vuoropuhelua, jossa kumppanit etsivät yhteistä nautintoa. Joskus se tarkoittaa sitä, että otan haluamani kyselemättä, joskus taas sitä, että kysyn kumppanini toiveita ja keskityn toteuttamaan niitä. Usein molempia voi nähdä samassa sessiossa vuorottelemassa.
Ja sitten on toki kokeilua, jossa kaksi keltanokkaa aukoo molemmille uusia ovia tietämättä ollenkaan, mihin ovat menossa. Yhteinen matka ja tutkiminen on tärkeämpi kuin päämäärä, ja jos ei mitään muuta, niin noistakin on saatu irti hyviä nauruja semmoisessa "mitä vittua me oikein tehhään" -hengessä.
-
Olipas tässä sitten mielenkiintoinen aihe. Itse jos leikin subia ja esitän niin sanottuja toiveita tai rajoituksia masterille, en tarkoita sitä millään pahalla. Tarkoitukseni nimenomaan on helpottaa Hänen työtään oppimaan minun käsittelyä nopeammin ja paremmin, siksi koenkin että "asettamalla viitekehyksiä" tekeväni masterille palveluksen.
-
Olipas tässä sitten mielenkiintoinen aihe. Itse jos leikin subia ja esitän niin sanottuja toiveita tai rajoituksia masterille, en tarkoita sitä millään pahalla. Tarkoitukseni nimenomaan on helpottaa Hänen työtään oppimaan minun käsittelyä nopeammin ja paremmin, siksi koenkin että "asettamalla viitekehyksiä" tekeväni masterille palveluksen.
Mites kun se master siinä opettelee ja käsittelee, millaisia asioita itse työstät? Tuo kuulostaa nyt yksipuoliselta karkkikauppailulta, jossa alistuvana ilmoitat että näitä haluan ja odotat, että kumppani vääntää itsensä siihen muottiin. Minkälaisissa asioissa joustat, opettelet ja kehityt itse?
-
Olipas tässä sitten mielenkiintoinen aihe. Itse jos leikin subia ja esitän niin sanottuja toiveita tai rajoituksia masterille, en tarkoita sitä millään pahalla. Tarkoitukseni nimenomaan on helpottaa Hänen työtään oppimaan minun käsittelyä nopeammin ja paremmin, siksi koenkin että "asettamalla viitekehyksiä" tekeväni masterille palveluksen.
Mites kun se master siinä opettelee ja käsittelee, millaisia asioita itse työstät? Tuo kuulostaa nyt yksipuoliselta karkkikauppailulta, jossa alistuvana ilmoitat että näitä haluan ja odotat, että kumppani vääntää itsensä siihen muottiin. Minkälaisissa asioissa joustat, opettelet ja kehityt itse?
Eiköhän siinä joudu molemmat osapuolet opettelemaan toistensa mieltymyksiä ja käsittelyä, tässä nyt vaan sattui olemaan puhe näin päin. Oon aika samoilla linjoilla Heinäsen kanssa, että jos ihmisellä on tiettyjä mieltymyksiä tai rajoituksia, niin onhan niistä mielekästä jutella ja antaa jonkinlaista suuntaa ja viitekehystä sen sijaan, että toinen joutuisi alusta alkaen aivan hakuammunnalla etsimään toimivia juttuja. Olenhan mäkin esittänyt sulle paljonkin toiveita ja ehdotuksia ja ajatuksia, mutta käsittääkseni oot kokenut sen positiivisena eikä rajoittavana muottiin vääntämisenä. Tää on taas tää epämääräinen raja sen välillä, että tuntee omat mieltymyksensä ja keskustelee toiveistaan, tai että karkkikauppailee yksipuolisesti ja joustamatta :)
Musta tuntuu että me luettiin Heinäsen kirjoitusta nyt jotenkin aivan eri tavoin :o
-
Musta tuntuu että me luettiin Heinäsen kirjoitusta nyt jotenkin aivan eri tavoin :o
Niin taidettiin tehdä :D Luin uudestaan nuo pätkät ja jostain syystä päädyin provosoitumaan ihan liian helposti ja ilman syytä. Pitänee raportoida jos saan kiinni syistä.
Heitetään alkuun arvaus, että puhuin itse ensin molemmista suunnista ja sen perään vain toisesta puhuminen särähti korvaan. Ei ollut tosiaan tarkoitus lietsoa sotaa.
-
Khyl, avoin kommunikaatio on kokonaan toinen asia, kuin rajojen ja reunaehtojen asettaminen. Äärilaidat on koluttu ja kultainen keskitie löydetty; ei ole tarkoitus (ainakaan minun tapauksessani) joutua arvailemaan tai tehdä tahtonsa mukaisesti toisen ajatuksista ja tunteista huolimatta, mutta kiveen hakattuja rooleja ei tarvitsisi tulla, kummaltakaan puolelta. Hyviä pointteja från allihopa. Toivottavasti keskiviikkona taas miitissä tavataan :)
-
Kiitos aloituksesta. Olen aina miettinyt, että mitäs ne Masterit sit tekis, jos ei subeja ois... Siinähän sit heiluttelisivat kikkeleitään :o
-
Kiitos aloituksesta. Olen aina miettinyt, että mitäs ne Masterit sit tekis, jos ei subeja ois... Siinähän sit heiluttelisivat kikkeleitään :o
hih :D
-
Kiitos aloituksesta. Olen aina miettinyt, että mitäs ne Masterit sit tekis, jos ei subeja ois... Siinähän sit heiluttelisivat kikkeleitään :o
Öööh, sitähän me enimmäkseen. Vaikka on subejakin :o
-
Itse olen kokemuksen kautta oppinut sen, että oma mielipiteeni on vain ehdotus, johon odotan toiselta puolelta vasta ehdotusta, jota hän ei oleta automaattisesti hyväksyttävän. Eli nämä ovat keskustelun lähtöpisteet, josta aletaan keskustelemaan. Tässä se että kumpikaan ei asia siirrä henkilökohtaiseksi on tärkeätä, sillä asiat kinastelee ei ihmiset.
Tässä on juuri se millä irtautuu palvelijan roolista, jolloin se mitä tehdään on kompromisseja, tälläinen toisaalta on monelle vaikea, sillä pitävät seksualisuuttaan jo valmiiksi olevana, jolloin unohtavat sen olevan paljolti vain nippu kokemuksia, jotka ovat joko positiivisia tai negatiivisia, jotka vielä ovat tietoisuuden mukaan vielä muuttuvia.
-
Tässä on juuri se millä irtautuu palvelijan roolista, jolloin se mitä tehdään on kompromisseja, tälläinen toisaalta on monelle vaikea, sillä pitävät seksualisuuttaan jo valmiiksi olevana, jolloin unohtavat sen olevan paljolti vain nippu kokemuksia, jotka ovat joko positiivisia tai negatiivisia, jotka vielä ovat tietoisuuden mukaan vielä muuttuvia.
Hyvin sanottu. Näinhän se on.
-
Itse olen kokemuksen kautta oppinut sen, että oma mielipiteeni on vain ehdotus, johon odotan toiselta puolelta vasta ehdotusta, jota hän ei oleta automaattisesti hyväksyttävän. Eli nämä ovat keskustelun lähtöpisteet, josta aletaan keskustelemaan. Tässä se että kumpikaan ei asia siirrä henkilökohtaiseksi on tärkeätä, sillä asiat kinastelee ei ihmiset.
Tässäpä oikeastaan tiivistyi hienosti se olennainen; jos asioista pitää keskustella pikemminkin vastakkaisilta laidoilta kuin yhteisymmärryksessä, samalla rintamasuunnalla, niin miksi, oi miksi pitäisi jos ei halua?
Miksi kaikenlainen pervoilu tuntuu olevan juuri sitä argumentoivaa keskustelua siitä, mitä tässä nyt tehtäisiin, mikä tuntuisi kivalta ja mitä voisi kokeilla, vaikka lähtökohtaisesti vähän tuntuu valjulta? Mitä tahansa voi tapahtua aivan luonnostaan huolimatta siitä, kuinka lujaa ja kenelle on julistanut olevansa ja mitä.
Aiemmin olin ihminen, joka taipui henkisesti parisuhteessa loputtomalta tuntuvan ajan ja matkan katkeamispisteeseen saakka ja kompensoin sitä seksuaalisesti pitämällä ohjat raudanlujassa otteessa kaikissa suhteissani. Nyt kun alkaa näkyä valoa tunnelin päässä monellakin eri tavalla ja tasolla, niin en halua sen enempää suhteissa kuin seksuaalisuudessakaan asettaa itseäni, tai ketään muutakaan asemaan jossa pitäisi kulkea tai taipua suuntaan johon ei itse halua kasvaa. Kukaan ei ole sen arvoinen että itseään pitäisi ruveta muuttamaan, eikä kenenkään pitäisi kokea olevansa muuta kuin täydellinen sellaisena kuin on. Voi hyvinkin olla mahdollista, ettei sellaista suhdetta olekaan, mutta siinä tapauksessa elelen mielummin yksikseni ja pidän omanlaiseni ihmiset ystävinä hakien nautintoa asioista joissa ei tarvitse miettiä keneen sattuu ja kuinka paljon.
Muoks: Ennenkaikkea se oma argumentointi, itselleen asioiden perustelu ja puhuminen hyväksi on aivan omalla vastuulla huomata.
Toinenhan kun ei, hamsteriuden tasosta huolimatta, osaa lukea ajatuksia.
-
Toinenhan kun ei, hamsteriuden tasosta huolimatta, osaa lukea ajatuksia.
Miksei muka osaa? Hamstereiden pitää osata kaikki! >:D
Hitto, kun en osaa pukea sanoiksi sitä, miten ihmettelen, miksi dominoivien edes pitää toteuttaa subien toivelahjasävellistaa. Eiks subin pitäisi olla niin fiksu, että etsii parikseen sellaisen dominoivan ihmisen, jonka kanssa halut kohtaavat, eikä niin, että odottaa toisen muuttuvan palvelurobotiksi.
Emmä ainaskaan syty, jos huomaan, että dominoiva tekee jotain juttuja vain siksi, että minä haluan. Sytyn, jos huomaan dominoivan haluavan minua... eiku siis tekevän mitä haluaa :D
-
Itse olen kokemuksen kautta oppinut sen, että oma mielipiteeni on vain ehdotus, johon odotan toiselta puolelta vasta ehdotusta, jota hän ei oleta automaattisesti hyväksyttävän. Eli nämä ovat keskustelun lähtöpisteet, josta aletaan keskustelemaan. Tässä se että kumpikaan ei asia siirrä henkilökohtaiseksi on tärkeätä, sillä asiat kinastelee ei ihmiset.
Tässäpä oikeastaan tiivistyi hienosti se olennainen; jos asioista pitää keskustella pikemminkin vastakkaisilta laidoilta kuin yhteisymmärryksessä, samalla rintamasuunnalla, niin miksi, oi miksi pitäisi jos ei halua?
Miksi kaikenlainen pervoilu tuntuu olevan juuri sitä argumentoivaa keskustelua siitä, mitä tässä nyt tehtäisiin, mikä tuntuisi kivalta ja mitä voisi kokeilla, vaikka lähtökohtaisesti vähän tuntuu valjulta? Mitä tahansa voi tapahtua aivan luonnostaan huolimatta siitä, kuinka lujaa ja kenelle on julistanut olevansa ja mitä.
Aiemmin olin ihminen, joka taipui henkisesti parisuhteessa loputtomalta tuntuvan ajan ja matkan katkeamispisteeseen saakka ja kompensoin sitä seksuaalisesti pitämällä ohjat raudanlujassa otteessa kaikissa suhteissani. Nyt kun alkaa näkyä valoa tunnelin päässä monellakin eri tavalla ja tasolla, niin en halua sen enempää suhteissa kuin seksuaalisuudessakaan asettaa itseäni, tai ketään muutakaan asemaan jossa pitäisi kulkea tai taipua suuntaan johon ei itse halua kasvaa. Kukaan ei ole sen arvoinen että itseään pitäisi ruveta muuttamaan, eikä kenenkään pitäisi kokea olevansa muuta kuin täydellinen sellaisena kuin on. Voi hyvinkin olla mahdollista, ettei sellaista suhdetta olekaan, mutta siinä tapauksessa elelen mielummin yksikseni ja pidän omanlaiseni ihmiset ystävinä hakien nautintoa asioista joissa ei tarvitse miettiä keneen sattuu ja kuinka paljon.
Muoks: Ennenkaikkea se oma argumentointi, itselleen asioiden perustelu ja puhuminen hyväksi on aivan omalla vastuulla huomata.
Toinenhan kun ei, hamsteriuden tasosta huolimatta, osaa lukea ajatuksia.
Eikö ole kumma mitä elämänkokemus teke, eli joskus oli vain tarve toteuttaa asioita. Mutta nytten se ei riitä, vaan sisältöä pitää olla paljon enemmän. Jolloin se että toisesta on keskustelemaan on kummasti yksi arvo joka korostuu. Sillä varsin yleistä on tämä jossa on itselle annettu jokin arvo (subi, Domina tai Master), mutta ei ymmärretä sitä että tämän antaa toinen henkilö, jolloin näiden kanssa on myös mahdotonta käydä asiasta keskustelua, sillä he eivät kuuntele sitä millainen on toisen mielestä kyseinen arvo.
-
Mielenkiintoinen keskustelu jää minulle nyt vähän vajaaksi tai aukinaiseksi. Johtuneeko minusta vai siitä, että keskustelua käydään aivan kuin jatkeena jollekin jo aloitetulle mietinnälle.
Siis miten käytännössä sub esittää sävellähjatoivelistansa? Mitä ne masterille snnettavat reunaehdot ovat konkreettisella tasolla? Käydäänkö tätä "mä sitte haluun ensin sitä ja sen jälkeen että sä sidot, vähän klitorista ja sitten muutama sylkäisy naamaan ja narttu sana vasta orgasmin jälkeen" tai "kun mä alan riitelee niin mua pitää vaan ottaa tiukasti hiuksista ja panna peppuun. Paitsi että jos mä oon ihan tosissani ärsyyntynyt niin keskustelemalla pitää saada ärsytys pois. Siis voidaan sessioida joo, mutta se subbailu ei sitte oo kovin aitoo, kun tekee kaiken vain ootellen, koska loppuu" -keskustelua parisuhteessa, sovituissa sessioissa vailla ihastumista, vapaissa suhteissa, seksin jälkeen, riitoja selvitellessä vai subien kesken kahvilassa vai miiteissä vai onko keskustelu jotain yleistä tendenssiä?
Jos elät parisuhteessa toisen kanssa, niin ei siitä lähdetä sen syyn takia, että kemiat ja tarpeet eivät aina kohtaa. On pakko keskustella ja sopia. Tämä osuus pystyy helposti vesittämään spontaanin alistumisen tai vielä enemmän aidon alistamisen. Mitä alistamista on sellainen, mikä tapahtuu sovitusti sellaisissa rajoissa, mitkä alistuja määrittelee? Se on illuusioita tai peliä. Olen samaa mieltä. Mutta keskustelua pitää kai käydä, jotta parisuhde kehittyy ja rakentuu. Seksiä tuskin voi erottaa tästä.
Mutta mikä on se raja, mistä voidaan sopia tai puhua, jotta kysymys ei sävellahjalistasta? Mistä asioista konkreettisista sellaisista sopiminen tai argumentointi on masterin vallan rajaamista? Olisi kiva kuulla siis ihan eläviä esimerkkejä.
-
Dominoivan asenne subin pyyntöihin on ratkaiseva.
Kaikenlaisia haluamisia ja toiveita voi toki kuunnella ja toteuttaakin. Hieman huvittuneena toisinaan tyyliin: ahaa, vai tuollaistakin vielä pitäisi, no mikäs siinä, kokeillaan jos toimii.
Dominoiva sallii subin puolelta kaikenlaista. Voi myös valita toisin ja estää jos näin haluaa.
Silloin olisi hyvä olla perustelu miksi kieltää jotain. Miksi ei halua tehdä jotain.
Nyt joku tietysti sanoo, että ei Dominoivien tarvitse perustella mitään. Käsky tai kielto riittää.
Itse olen perustelun kannalla siksi koska kun s saa tietää syyn, silloin on helpompi tyytyä siihen. Kun s saa kuulla syyn, se kasvattaa häntä näkemään tilanteen toisella tapaa.
Syy on kuin pimeään sytytetty valo. Se näyttää tietä ymmärtämään.
-
Maarialle:
Olet täsmälleen asian ytimessä, jokaiselle on luonnostaan sopiva kumppani tai useampia, olipa kyse aidosta alistumisesta (miten sen itsekukin määrittelee) tai yhteisestä leikistä tai pelistä jossa on selkeät rajat ja/tai säännöt. Koskaan ei voi tietää mitä uutta elämä tuo tullessaan, jos on etukäteen määritellyt itsensä ja toiveensa liian tarkkaan. Kiitos kirjoituksestasi, olin äärimmäisen epävarma tätä kirjoitellessani, mutta ilmeisesti herännyt keskustelu on ollut hyödyllinen, hauska ja hedelmällinen :)
-
Tämä keskustelu on itselleni hyvinkin ajankohtainen, sillä omassa parisuhteessa olemme vain menneet flowssa pitkään, mutta nyt d/s on vähitellen muuttunut suunnitelmallisemmaksi tai paremminkin tiedostavammaksi. Jos kerron miehelleni toiveistani, niin tunnen heti rajaavani hänen toimintaansa. Mieheni taas hyvänä puolisona myös haluaa toteuttaa toiveitani, mutta hyvin helposti tämä normi toisen hyvästä huolehtiminen kääntyy d/s ajatusta vastaan.
-
Dominoivan asenne subin pyyntöihin on ratkaiseva.
Kaikenlaisia haluamisia ja toiveita voi toki kuunnella ja toteuttaakin. Hieman huvittuneena toisinaan tyyliin: ahaa, vai tuollaistakin vielä pitäisi, no mikäs siinä, kokeillaan jos toimii.
Dominoiva sallii subin puolelta kaikenlaista. Voi myös valita toisin ja estää jos näin haluaa.
Silloin olisi hyvä olla perustelu miksi kieltää jotain. Miksi ei halua tehdä jotain.
Nyt joku tietysti sanoo, että ei Dominoivien tarvitse perustella mitään. Käsky tai kielto riittää.
Itse olen perustelun kannalla siksi koska kun s saa tietää syyn, silloin on helpompi tyytyä siihen. Kun s saa kuulla syyn, se kasvattaa häntä näkemään tilanteen toisella tapaa.
Syy on kuin pimeään sytytetty valo. Se näyttää tietä ymmärtämään.
Monesti yhteistyö vaatii motivoitumista, jolloin se mitä ehdotetaan ei välttämättä nosta tätä. Jolloin on tietenkin dominoivalle puolella hyvä olla vastaanotosta mikä taas kiinnostaa, jolloin s voi itse miettiä joko tätä tai sitten ehdottaa oma vasta ehdotusta. Eli tällaiseen johon yleensä ei nämä palvelumassukat edes pääse, sillä he vain eivät voi pettymystä vastapuolelle tuoda, eikä varsinkaan pistää tätä hankalaan ajattelua vaativaan tilaan, sillä tämä on kovin ikävän vaativaa, jolloin toisen mieli voi voi pahoittaa.
Eli taitaa palveluMasterin vaatia palvelun iroittamiseen etuliitteesnä, vaatia että ymmärtävät tasa-arvoisen suhteen perusasiat, jossa kumpikin on oikeutettu omiin mielipiteisiin, josta Masteriksi kasketaan vielä näistä pitämällä.
-
Freelance-toimintaa fiiliksen mukaan...istuu paremmin
-
On niitä, jotka vie ja niitä, jotka vikisee.
Ne jotka vie, on niiden vikisijiöiden pikku-huoria jos on
olemassa säännöt ja raamit.
Prove me wrong.
>:D
-
Äijällä on sana hallussa. Tiivistit Maarian turhan pitkän postauksen tuosta yltä melko napakkaan pakettiin :D
Kuinkahan moni tuon on omin nokkinensa hoksannut ja valaistumisensa jälkeen ilolla jatkanut puuhasteluja kuin mikään ei olisi muuttunut?
On niitä, jotka vie ja niitä, jotka vikisee.
Ne jotka vie, on niiden vikisijiöiden pikku-huoria jos on
olemassa säännöt ja raamit.
Prove me wrong.
>:D
-
Äijällä on sana hallussa. Tiivistit Maarian turhan pitkän postauksen tuosta yltä melko napakkaan pakettiin :D
Kuinkahan moni tuon on omin nokkinensa hoksannut ja valaistumisensa jälkeen ilolla jatkanut puuhasteluja kuin mikään ei olisi muuttunut?
On niitä, jotka vie ja niitä, jotka vikisee.
Ne jotka vie, on niiden vikisijiöiden pikku-huoria jos on
olemassa säännöt ja raamit.
Prove me wrong.
>:D
Stoge ainakin. ;D
-
(http://images2.fanpop.com/image/photos/10800000/Drugs-Hamster-disneys-bolt-funny-pictures-10886129-441-442.jpg)
-
Jos pikkasen miettii miksi nämä keskustelut ovat monelle ikäviä, tämähän on ihan luonnollista, sillä eihän kukaan halua tunnustaa että on palvelumassukan kanssa, sillä tämähän alentaa hänet itsekkin subina ☺
-
Jääkö keskusteluista ikävä maku ihmisille noin ylipäätään, jos ihmiset ovat eri mieltä asioista, tuntemuksista ja tarpeista tai niiden ilmaisuista?
Tietenkin aloin miettimään, että aliarvioinko jonkun alistumista tai d/s seksiä sanomalla, että toiveista puhuminen on illuusioita... lue: ei ole aitoa alistamista... Toivottavasti kukaan ei niin käsittänyt. Omat kirjoitukseni ja ajatukseni tietenkin pohjaavat vain ja ainoastaan minun omiin kokemuksiini ja haluan todellakin alleviivata, että minua ei saa mukaan minkäänlaiseen lokerointiin tai ihmisten arviointiin akselilla enempi-vähempi, aidompi-epäaidompi.
Mutta myös ihmettelen ihmisten kovin kiivasta tarvetta hakea hyväksyntää tai nähdä hyväksymättömyyttä tai arvostelua toisten ihmisten mielipiteissä tai ajatuksissa. Minua häiritsee elämässä yleensä kamalan pitkälle viety diplomatia sen pelossa, että joku loukkaantuu minun henk. koht. mielipiteistä jostakin yleisestä asiasta. Itse näen kaikissa asioissa monta eri tasoa ja on täysin vierasta minulle vetää herneitä nenään yleisestä mielipiteen vaihdosta. Jos minä pidän puutarhassa ruusuista ja kehun ruusuja, niiden tuoksua, ulkonäköä, helppohoitoisuutta ja pidän niitä kukkien kuningattarina, niin enhän minä sano enkä tarkoita, että tulppaaneja puutarhassaan kasvattava ei tiedä puutarhan pidosta mitään, tulppaanit ovat rumia ja sitä myöten tulppaanipuutarha ihan mitäänsanomaton.
Raah.
-
Mutta myös ihmettelen ihmisten kovin kiivasta tarvetta hakea hyväksyntää tai nähdä hyväksymättömyyttä tai arvostelua toisten ihmisten mielipiteissä tai ajatuksissa.
Tuostahan palveluspoikamasteroinnissa on kyse, hyväksynnän hakemisesta ja pelosta että subi jättää jos tulee dominoiduksi. Osa kyllä varmasti sen tekeekin, mutta sellaisen seuralla ei tee yhtään mitään.
Kyllä se valta siellä on otettavana, jos siihen uskaltaa tarttua, ja subikin taipuu, jos on sub eikä vaan elämysmatkailija joka juuri sillä hetkellä on keksinyt että onkin sub.
-
Ottamatta kantaa sen enempää juuri tähän keskusteluun, kerron Maarialle, ja muillekin uudemmille foorumilaisille, että skenessä on ainakin pari melko eri tavalla D/s:ää toteuttavaa ryhmää. He, jotka karttavat kaikenlaista lokerointia (ehkä, siksi että eivät löydä itseään niistä, tai eivät arvosta perinteistä linjaa?) ja he, jotka ovat suht konservatiivisia D/s:n harjoittajia. Se luonnollisestikin vaikuttaa kirjoituksiin foorumilla.
Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään.
-
Varmasti kaikkien harrastusryhmien alta löytyy vaikka minkälaista lokeroa ja lokeroissa olijoita. Tietenkin. Mutta ei kenenkään lokero ole sen aidompi kuin toisen erilainen lokero eikä lokerointi mitenkään estä keskustelua.
Miten voi tietää kuuluvansa johonkin seksuaalisuuden lokeroon, jos ei saa elämysmatkailla (kehno termi) etsien itseänsä? Väitän, että hyvin harva ihminen tietää seksuaalisuuden kukkaan puhkeamisen vaiheessa, mitä haluaa, mistä nauttii ja mihin päin seksuaalisuus kasvaa. Tai siis mitä merkitystä sillä on keskustelun osalta on, onko elämysmatkailija vai jo oman, vaikka konservatiivisen tien, löytäjä? Käytännön tasolla tällä varmasti on paljon merkitystä... ehkä.
Minä väitän, että d/s skene on paljon paljon enemmän kuin kinky miitti jossain päin suomea tai keskustelufoorumi netissä. Ja sitä myöten väitän, että jos skenen lokerointia pitää tehdä niin valjuksi ja kapeaksi se jää, jos lokerot muodostetaan näiden perusteella.
***
Minä en voi käsittää mastereiksi itsensä luokittelevien itseluottamusta ja varmuutta. Siinä on jotakin mystistä. Ymmärrän siis, että erilaisten toiveiden ja tarpeiden täyttämisen edessä kokee epävarmuutta ja halua tulla hyväksytyksi. En voi uskoa kaikkien mastereiden olevan suuria ihmistuntijoita tai tunteiden tulkkeja, joten ihmettelen suuresti, mistä ne masterit ovat tehty, jotka kuulevat, näkevät ja vielä liikkuvat subiensa toiveiden ja tarpeiden toteuttamisen välimaastossa täysin tyytyväisinä itseensä.
-
Joo, ei ollutkaan tarkoitukseni arvottaa edellä mainittuja ryhmiä, eikä muitakaan. Oma havaintoni on, että näkemyserot ovat aika suuria, vaikuttaen/vaikeuttaen välillä keskustelua ja mielipiteiden vaihtoakin. Ainakin on iso joukko foorumilaisia, jotka ovat lakanneet kirjoittamasta mitään syvällisempää tänne. Ainakin minä.
Tää foorumi on paisunut kai liian isoksi ja heterogeeniseksi.
Tähän: "ihmettelen suuresti, mistä ne masterit ovat tehty, jotka kuulevat, näkevät ja vielä liikkuvat subiensa toiveiden ja tarpeiden toteuttamisen välimaastossa täysin tyytyväisinä itseensä."
Ne on niitä Mastereita, jotka ovat löytäneet/valinneet itsellensä sopivan subin tai löytöretkeilleet yhdessä haluttuun suuntaan :)
-
Miten mikään voisi kehittyä, jos ei ole keskustelua?
Väkivalta ja BDSM ovat eri asioita.
Mietin, että D/s on mielen matka omaan ja toisen mieleen
erilaisia keinoja käyttäen.
Tarvitaan yhteistä luottamusta, vuorovaikutusta, keskustelua ja mielen uteliaisuutta ja halua kokea yhdessä polkua.
Ajattelen, että alistumiseni on lahja sille ihmiselle, jolle sen haluan antaa, ei muille.
misuli.
-
Miten mikään voisi kehittyä, jos ei ole keskustelua?
Väkivalta ja BDSM ovat eri asioita.
Mietin, että D/s on mielen matka omaan ja toisen mieleen
erilaisia keinoja käyttäen.
Tarvitaan yhteistä luottamusta, vuorovaikutusta, keskustelua ja mielen uteliaisuutta ja halua kokea yhdessä polkua.
Ajattelen, että alistumiseni on lahja sille ihmiselle, jolle sen haluan antaa, ei muille.
misuli.
Kauniisti sanottu.
Juuri noin mäkin sen ajattelen.
-
Väkivalta ja BDSM ovat eri asioita.
Ei kaikille. ;D
*lokerointia!*
;D
-
Mun BDSM ON väkivaltaa.
Tai emmätiiä mitä se on,mutta toimintaan jota harrastan liittyy seks ja väkivaltaa. Joskus pelkkää väkivaltaa,mutta se onkin paljon parempaa ku seksi!
Nääs nääs.
-
Väkivalta ja BDSM ovat eri asioita.
Ei kaikille. ;D
*lokerointia!*
;D
Väkivaltahan on rikos ja siten mahdollisesti tuomion alaista. Muista nyt pitää esillä,että kumppanisi ovat tuossa väkivallassa vapaaehtoisesti mukana. Jos vaikka pikkuiset lukevat näitä "kaikille avoimia alueita"
-
Joo, ei ollutkaan tarkoitukseni arvottaa edellä mainittuja ryhmiä, eikä muitakaan. Oma havaintoni on, että näkemyserot ovat aika suuria, vaikuttaen/vaikeuttaen välillä keskustelua ja mielipiteiden vaihtoakin. Ainakin on iso joukko foorumilaisia, jotka ovat lakanneet kirjoittamasta mitään syvällisempää tänne. Ainakin minä.
Tää foorumi on paisunut kai liian isoksi ja heterogeeniseksi.
Tähän: "ihmettelen suuresti, mistä ne masterit ovat tehty, jotka kuulevat, näkevät ja vielä liikkuvat subiensa toiveiden ja tarpeiden toteuttamisen välimaastossa täysin tyytyväisinä itseensä."
Ne on niitä Mastereita, jotka ovat löytäneet/valinneet itsellensä sopivan subin tai löytöretkeilleet yhdessä haluttuun suuntaan :)
Eikö tämä ole aina sama juttu kun marginaali muuttuu normaaliksi, mutta toisaalta se on itsestäni vain hyvä, sillä jos jotain vapautumista tapahtu meissä Suomalaisissa niin se on vain hyvä asia. Toisaalta miksi itse kirjoitan on enemmin syynä nämä jotka ihmettelevät sitä että ei tämän nytten pitänyt vain laitteita olla, jolloin jos keskustelemalla saan tietoa levitetty, joka kyllä välillä jopa itsestäni tuntuu siltä kun olisi norsuna posliinikaupassa, sillä keskustelu taidot näistä asioista on vaikeata, sillä keskustelu niinkin henkilökohtaisesta kuin omasta sekuaalisuudestaan. Se vain aina kummastuttaa kuinka valmiita monet on henkisellä puolelle näissä asioissa, sillä itse joutuu aina toteamaan itsensä olevan itsensä kanssa vasta oppilas tasolla, sillä tieto ei koskaan vähennä kysymysten määrää, vaan se niitä avaa aina uusia moninkertaisesti.
-
Minä en voi käsittää mastereiksi itsensä luokittelevien itseluottamusta ja varmuutta. Siinä on jotakin mystistä. Ymmärrän siis, että erilaisten toiveiden ja tarpeiden täyttämisen edessä kokee epävarmuutta ja halua tulla hyväksytyksi. En voi uskoa kaikkien mastereiden olevan suuria ihmistuntijoita tai tunteiden tulkkeja, joten ihmettelen suuresti, mistä ne masterit ovat tehty, jotka kuulevat, näkevät ja vielä liikkuvat subiensa toiveiden ja tarpeiden toteuttamisen välimaastossa täysin tyytyväisinä itseensä.
Täällä BDSM-skenessä on vallalla käsitätmätön ajatus siitä että ihmisen pitäis olla koko ajan jotenkin epävarma itsestään, etsiä itseään ja omia mieltymyksiään ja luonteenpiirteitään jatkuvasti. Ja muuttua joksikin toiseksi jotta olis löytänyt jotain uutta itsestään.
Suurin osa ihmisistä löytää itsensä ihan mutkattomasti, osa jo hyvin nuorena ja osa vähän vanhempana, mutta kuitenkin löytää. Eikä täällä tyypillinen jatkuva etsiminen ole sen jälkeen mitenkään tarpeen. On vaan sitä mitä on, vaikkapa Dominoiva, tai alistuva.
Ja kun on löytänyt omat nahkansa on melkoisen helppoa olla itsevarma ja käyttäytyä sen mukaisesti, oli sitten Dominoiva tai alistuva. Toki on hyvä jos löytää itselleen sopivan kumppanin, sellaisen joka on myös omasta itsestään selvillä.
-
Joo, ei ollutkaan tarkoitukseni arvottaa edellä mainittuja ryhmiä, eikä muitakaan. Oma havaintoni on, että näkemyserot ovat aika suuria, vaikuttaen/vaikeuttaen välillä keskustelua ja mielipiteiden vaihtoakin. Ainakin on iso joukko foorumilaisia, jotka ovat lakanneet kirjoittamasta mitään syvällisempää tänne. Ainakin minä.
Tää foorumi on paisunut kai liian isoksi ja heterogeeniseksi.
Tähän: "ihmettelen suuresti, mistä ne masterit ovat tehty, jotka kuulevat, näkevät ja vielä liikkuvat subiensa toiveiden ja tarpeiden toteuttamisen välimaastossa täysin tyytyväisinä itseensä."
Ne on niitä Mastereita, jotka ovat löytäneet/valinneet itsellensä sopivan subin tai löytöretkeilleet yhdessä haluttuun suuntaan :)
Eikö tämä ole aina sama juttu kun marginaali muuttuu normaaliksi, mutta toisaalta se on itsestäni vain hyvä, sillä jos jotain vapautumista tapahtu meissä Suomalaisissa niin se on vain hyvä asia. Toisaalta miksi itse kirjoitan on enemmin syynä nämä jotka ihmettelevät sitä että ei tämän nytten pitänyt vain laitteita olla, jolloin jos keskustelemalla saan tietoa levitetty, joka kyllä välillä jopa itsestäni tuntuu siltä kun olisi norsuna posliinikaupassa, sillä keskustelu taidot näistä asioista on vaikeata, sillä keskustelu niinkin henkilökohtaisesta kuin omasta sekuaalisuudestaan. Se vain aina kummastuttaa kuinka valmiita monet on henkisellä puolelle näissä asioissa, sillä itse joutuu aina toteamaan itsensä olevan itsensä kanssa vasta oppilas tasolla, sillä tieto ei koskaan vähennä kysymysten määrää, vaan se niitä avaa aina uusia moninkertaisesti.
Joo, ei minua haittaa, vaikka BDSM on viime vuosina menettänyt tietynlaista underground-statustaan ja tullut ainakin melkein mainstreamiksi tai ainakin hyväksytymmäksi ja siten kinkyskenekin kirjavammaksi. Kaikenlainen seksuaalinen rentous ja vapautuminen tekemään sitä, mikä kiinnostaa, on hyväksi ihmisille :)
Jotenkin vaan tuntuu, että olisi helpompaa keskustella yhteisesti BDSM:stä, jos ei olisi tunnetta, että joutuu puolustamaan omaa kantaansa, tapaansa toteuttaa. Mutta ehkä toi on vaan mun päässä. Mutta mä en olekaan keskustelijana mikään väittelijä tai hyvä argumentoija, lähinnä tyydyn jakamaan kokemukseni tai mielipiteeni.
-
Mutta mä en olekaan keskustelijana mikään väittelijä tai hyvä argumentoija, lähinnä tyydyn jakamaan kokemukseni tai mielipiteeni.
Monesti nuo todella vahvan mielipiteen ja bunkkerin omaavat on myös niitä jotka ei kykene argumentoimaan, näkemään asiaansa toiselta/toisen kantilta, mutta kuitenkin saarnaavat kuin uskossa olisivat omaa mantraansa.
-
Mutta mä en olekaan keskustelijana mikään väittelijä tai hyvä argumentoija, lähinnä tyydyn jakamaan kokemukseni tai mielipiteeni.
Monesti nuo todella vahvan mielipiteen ja bunkkerin omaavat on myös niitä jotka ei kykene argumentoimaan, näkemään asiaansa toiselta/toisen kantilta, mutta kuitenkin saarnaavat kuin uskossa olisivat omaa mantraansa.
Tarkoititko minua :D
-
Mutta mä en olekaan keskustelijana mikään väittelijä tai hyvä argumentoija, lähinnä tyydyn jakamaan kokemukseni tai mielipiteeni.
Monesti nuo todella vahvan mielipiteen ja bunkkerin omaavat on myös niitä jotka ei kykene argumentoimaan, näkemään asiaansa toiselta/toisen kantilta, mutta kuitenkin saarnaavat kuin uskossa olisivat omaa mantraansa.
Tarkoititko minua :D
En
-
Mutta mä en olekaan keskustelijana mikään väittelijä tai hyvä argumentoija, lähinnä tyydyn jakamaan kokemukseni tai mielipiteeni.
Monesti nuo todella vahvan mielipiteen ja bunkkerin omaavat on myös niitä jotka ei kykene argumentoimaan, näkemään asiaansa toiselta/toisen kantilta, mutta kuitenkin saarnaavat kuin uskossa olisivat omaa mantraansa.
Tarkoititko minua :D
En
Fine :) Mutta täytyy myöntää, että pikkasen on tuttua tuo omallekin kohdalle. Jos kerran tiedän, minkälainen BDSM tai D/s on MUN mielestä antoisinta, toivoisin muidenkin hiffaavan sen, mikä on parasta :love:
Mutta toki niin, mikä sopii mulle, ei välttämättä ole kaikkien muiden juttu.
Lisätty sana: kaikkien :)
-
Minä en voi käsittää mastereiksi itsensä luokittelevien itseluottamusta ja varmuutta. Siinä on jotakin mystistä. Ymmärrän siis, että erilaisten toiveiden ja tarpeiden täyttämisen edessä kokee epävarmuutta ja halua tulla hyväksytyksi. En voi uskoa kaikkien mastereiden olevan suuria ihmistuntijoita tai tunteiden tulkkeja, joten ihmettelen suuresti, mistä ne masterit ovat tehty, jotka kuulevat, näkevät ja vielä liikkuvat subiensa toiveiden ja tarpeiden toteuttamisen välimaastossa täysin tyytyväisinä itseensä.
Täällä BDSM-skenessä on vallalla käsitätmätön ajatus siitä että ihmisen pitäis olla koko ajan jotenkin epävarma itsestään, etsiä itseään ja omia mieltymyksiään ja luonteenpiirteitään jatkuvasti. Ja muuttua joksikin toiseksi jotta olis löytänyt jotain uutta itsestään.
Suurin osa ihmisistä löytää itsensä ihan mutkattomasti, osa jo hyvin nuorena ja osa vähän vanhempana, mutta kuitenkin löytää. Eikä täällä tyypillinen jatkuva etsiminen ole sen jälkeen mitenkään tarpeen. On vaan sitä mitä on, vaikkapa Dominoiva, tai alistuva.
Ja kun on löytänyt omat nahkansa on melkoisen helppoa olla itsevarma ja käyttäytyä sen mukaisesti, oli sitten Dominoiva tai alistuva. Toki on hyvä jos löytää itselleen sopivan kumppanin, sellaisen joka on myös omasta itsestään selvillä.
Komppaan IKRM:ää
-
Muutama asia pistää aina välillä silmään.
Mikä pakko on pistää ihmisiä mihinkään kategoriaan? Ihmiset kehittyvät tai ovat kehittymättä. Toki ymmärrän että lähtökohtaisesti on helpompaa, jos master tietää kuka on sub jne.
Toinen on se, että minusta kaikki asetelmat lähtevät päänupista. Toki itse toiminnassa se ei välttämättä aina näy.
Ja kolmas on se, että toiselle raja tulee nopeammin vastaan kuin toiselle. Se että ei pysty ylittämään joitakin rajoja, jotka toiselle ovat helppoja, ei tee ihmisestä huonoa tai hyvää.
-
Tämä on ollut minusta todella mielenkiintoinen keskustelu seurata.
Submitille kiitos siitä, että selvensit, että on selkeästi kaksi koulukuntaa. Itse sanoisin, että siitäkin huolimatta keskustelu ei ole koskaan pahasta. Jokainen voi tuoda mielipiteensä ja elää tavallaan, mutta ajatustenvaihto on aina hyvästä. Itse olen kokenut puhtaan D/s -suhteen ja sitten tällaista uutta koulukuntaa. Itse tykkään enemmän jälkimmäisestä.
Joku kysyi, että tietääkö dominoiva aina mitä subi haluaa pelkästään luottaen omaan arviointikykyynsä ja ihmistuntemukseen. No ei tiedä. Pakko on jutella ja kyllä kaikki lähtee liikkeelle siitä, että ylipäätään osapuolten kemiat kohtaa. Pakko on vähän kysellä mitä alistuva haluaa ja mitkä on ne ehdottomat nounout ja ylipäätään vain keskustelemalla voi päästä sen verran lähelle toista, että tietää onko onnistumisen mahdollisuuksia. Aina sitä ei ole.
Se, että itse sessiossa subi onkin se joka sanelee ja ohjaa koko hommaa on minusta kaukana koko ideasta. Rajat on vedettävä ennen settiä ja dominoiva päättää sitten itse session aikana suunnan, määrän ja laadun. Jälkeen päin voi pitää sitten palautekeskustelua, jos katsotaan tarpeelliseksi. Voihan siinä toki subi pullikoida vastaan, mutta itse olen ainakin sitä mieltä, että turvasana(t) on olemassa sitä varten, että subi voi ilmaista mielipiteensä session aikana.
Itse olen siis sitä mieltä, että palvelukatalogia voi selailla ennen itse asiaa, mutta sen jälkeen saa mitä on tilannut höystettynä dominoivan omalla näkemyksellä.
-
Joku kysyi, että tietääkö dominoiva aina mitä subi haluaa pelkästään luottaen omaan arviointikykyynsä ja ihmistuntemukseen. No ei tiedä.
Tietysti tietää, subi haluaa aina sitä mitä Herra haluaa. Jos ei halua, on karkkikauppasub, kokemusten hankkija tai elämysmatkailija, eikä se ole ollenkaan sama asia kuin sub.
-
Joku kysyi, että tietääkö dominoiva aina mitä subi haluaa pelkästään luottaen omaan arviointikykyynsä ja ihmistuntemukseen. No ei tiedä.
Tietysti tietää, subi haluaa aina sitä mitä Herra haluaa. Jos ei halua, on karkkikauppasub, kokemusten hankkija tai elämysmatkailija, eikä se ole ollenkaan sama asia kuin sub.
Sitten on karkkikauppamastereita jotka haluavat vain tietynlaisia subeja tai subin. Koska kokemus ja elämys. :P
-
Joku kysyi, että tietääkö dominoiva aina mitä subi haluaa pelkästään luottaen omaan arviointikykyynsä ja ihmistuntemukseen. No ei tiedä.
Tietysti tietää, subi haluaa aina sitä mitä Herra haluaa. Jos ei halua, on karkkikauppasub, kokemusten hankkija tai elämysmatkailija, eikä se ole ollenkaan sama asia kuin sub.
Sitten on karkkikauppamastereita jotka haluavat vain tietynlaisia subeja tai subin. Koska kokemus ja elämys. :P
Eikö se ole järkeä että on valikoiva, sillä jos kaiken hyväksyy. niin todelisia pommeja joutuu kestämään, sillä massasta on vaikea ihan helpolla ne kaikkikotona olevat löytää. Tähän kyllä on paras keino mennä mielummin pää edellä, eikä vain haaranväli tuntumalla. sillä kun vaivautuu pikkasenkin keskustelemaan, niin hyvin äkkiä huomaa kannattaako panosta, sillä elämä on tunnetusti lyhyt. Tietenkin jos onsen verran itse itsepäinen, että ei opi muutamasta epäonnistumisesta jo ne merkit mihin kannattaa kiinnittää huomiota, niin sitten voi varman luokitella jonkin asteen masokistiksi, sillä mitä on seurannut vierestä, niin ongelmien määrällä ei tunnu olevan mitää kohtuua, jos sattuu oikean unoelman mukaansa ottamaan:)
-
Joku kysyi, että tietääkö dominoiva aina mitä subi haluaa pelkästään luottaen omaan arviointikykyynsä ja ihmistuntemukseen. No ei tiedä.
Tietysti tietää, subi haluaa aina sitä mitä Herra haluaa. Jos ei halua, on karkkikauppasub, kokemusten hankkija tai elämysmatkailija, eikä se ole ollenkaan sama asia kuin sub.
Höpsis. Olikos allekirjoittanut konservatiivisen linjan kannattaja? Meinasin jo tarttua aiemmin tuohon konservatiivi termiin. Jos nyt bdsm historiaa selaa taaksepäin, niin kyllä se kokemuksien ja salaisen intohimon tai kielletyn hedelmän maistaminen on konservatiivisempaa kuin jonkunlainen 24/7 ja kaikilla elämän osa-alueilla d/s taajuudella eläminen. Jopa elämänsä puolesta pelkäävällä orjalla on omat halut. Eriasia on miten ne omat halut tai mieltymykset ilmaisee niin että itse saa, mitä haluaa ja samalla toinenkin. Vaikkakin itsekin mielelläni alistun kokonaisvaltaisesti. Se luo turvaa ja tasapainoa. Mutta että aina haluaisin oikeasti ja tosissani? En. Alistunko? Joo, koska niin on sovittu.
-
Joo, koska niin on sovittu.
Todella huono syy alistua. Varmaan suurikin nautinto dominoivalle saada sovittua alistumista ilman sielua.
IKRM
-
Minä en voi käsittää mastereiksi itsensä luokittelevien itseluottamusta ja varmuutta. Siinä on jotakin mystistä. Ymmärrän siis, että erilaisten toiveiden ja tarpeiden täyttämisen edessä kokee epävarmuutta ja halua tulla hyväksytyksi. En voi uskoa kaikkien mastereiden olevan suuria ihmistuntijoita tai tunteiden tulkkeja, joten ihmettelen suuresti, mistä ne masterit ovat tehty, jotka kuulevat, näkevät ja vielä liikkuvat subiensa toiveiden ja tarpeiden toteuttamisen välimaastossa täysin tyytyväisinä itseensä.
Täällä BDSM-skenessä on vallalla käsitätmätön ajatus siitä että ihmisen pitäis olla koko ajan jotenkin epävarma itsestään, etsiä itseään ja omia mieltymyksiään ja luonteenpiirteitään jatkuvasti. Ja muuttua joksikin toiseksi jotta olis löytänyt jotain uutta itsestään.
Suurin osa ihmisistä löytää itsensä ihan mutkattomasti, osa jo hyvin nuorena ja osa vähän vanhempana, mutta kuitenkin löytää. Eikä täällä tyypillinen jatkuva etsiminen ole sen jälkeen mitenkään tarpeen. On vaan sitä mitä on, vaikkapa Dominoiva, tai alistuva.
Ja kun on löytänyt omat nahkansa on melkoisen helppoa olla itsevarma ja käyttäytyä sen mukaisesti, oli sitten Dominoiva tai alistuva. Toki on hyvä jos löytää itselleen sopivan kumppanin, sellaisen joka on myös omasta itsestään selvillä.
Ei itsevarmuudessa ole mitään mystistä. Jos malttaa tutustua ja keskustella avoimesti ennen mitään puuhailuja, on helppo toimia. Kaikenlaisia tekniikoita voi opetella, mutta halu (ja kyky) dominoida joko on tai ei. Se ei ole opeteltavissa.
IKRM:ltä hyvin muotoiltu. Luulenpa, että ne ikuiset etsijät ovat (tiedostamattaan?) kateellisia tällaisille, jotka ovat itsensä ja omansa löytäneet ja tyytyväisinä leikkivät omalla hiekkalaatikollaan :)
-
Ei itsevarmuudessa ole mitään mystistä. Jos malttaa tutustua ja keskustella avoimesti ennen mitään puuhailuja, on helppo toimia. Kaikenlaisia tekniikoita voi opetella, mutta halu (ja kyky) dominoida joko on tai ei. Se ei ole opeteltavissa.
IKRM:ltä hyvin muotoiltu. Luulenpa, että ne ikuiset etsijät ovat (tiedostamattaan?) kateellisia tällaisille, jotka ovat itsensä ja omansa löytäneet ja tyytyväisinä leikkivät omalla hiekkalaatikollaan :)
Kenties,mistä tietää,kateus on myös Kinkyn vaivana joskus,hihhihhii.
Luultavasti joku on mullekin kateellinen,kun on tällainen loputon etsijä-viitisen vuotta jopa tajuillut näitä Kinkyjä asioita eli vissiin jotenkin niukinnaukin olen pelastuneiden joukossa :D
Laiska töitään luetelmoi,mutta mitä olen ollut asioissa mukana,jopa miittejä järkkäämässä ja hihat ylös käärittynä, niin tullut tunne, että aika vähän ihmiset haluavat keskustella ja tutustua avoimesti-tai kenties mä olen vaan niin tylsä tyyppi.
Mielestäni ei pidä olla liian valmis ja itsevarma-kuvitella,että kokemus ja intuitio riittää ihan kaikkeen ja ettei mitään keskusteluja ja tutustumisia edes tarvita. Riittää kun laskee käden reidelle tai tarttuu niskatukasta kiinni :)
-
Joo, koska niin on sovittu.
Todella huono syy alistua. Varmaan suurikin nautinto dominoivalle saada sovittua alistumista ilman sielua.
IKRM
Painotus oli varmaankin sanalla "aina"
Uskon ja tiedän sellaisia aikoja olevan jolloin ei alistuminen huvita yhtään. Silti alistuu koska niin on sovittu.
Alistuminen ilmenee tekoina. Aina ei jaksaisi. Se ei vähennä yhtään sitä tietoisuutta, että on alistuva jollekin. Tämä on asenne ja lupaus - sopimus.
-
Kyllä minä voin ihan rehellisesti sanoa olevani kateellinen itsevarmoille ihmisille. Rauhallinen itseluottamus ja varmuus ovat sellaisia piirteitä, joiden edessä minä tunnen ihailua, koska itselläni niitä ei niin suunnattomasti ole seksuaalisuuden osalta. Tai suhteellista tuokin. Minä en ole niin itsevarma kuin toivoisin olevani. Olisi aika kamalaa, jos pitäisi mieltää itsensä huonommaksi tai sopimattomaksi hieman naurettavaksi jopa, koska haluan kasvaa itsevarmemmaksi.
Dominointia voi opetella. Ihan kaikkea voi oppia. Mutta totta on se, että joissain ihmisissä on sellainen voima tai piirre luonnostaan, että he saavat ihmiset polvilleen. Tuota piirrettä on kyllä hankala opetella.
-
Joku kysyi, että tietääkö dominoiva aina mitä subi haluaa pelkästään luottaen omaan arviointikykyynsä ja ihmistuntemukseen. No ei tiedä.
Tietysti tietää, subi haluaa aina sitä mitä Herra haluaa. Jos ei halua, on karkkikauppasub, kokemusten hankkija tai elämysmatkailija, eikä se ole ollenkaan sama asia kuin sub.
Höpsis. Olikos allekirjoittanut konservatiivisen linjan kannattaja? Meinasin jo tarttua aiemmin tuohon konservatiivi termiin. Jos nyt bdsm historiaa selaa taaksepäin, niin kyllä se kokemuksien ja salaisen intohimon tai kielletyn hedelmän maistaminen on konservatiivisempaa kuin jonkunlainen 24/7 ja kaikilla elämän osa-alueilla d/s taajuudella eläminen. Jopa elämänsä puolesta pelkäävällä orjalla on omat halut. Eriasia on miten ne omat halut tai mieltymykset ilmaisee niin että itse saa, mitä haluaa ja samalla toinenkin. Vaikkakin itsekin mielelläni alistun kokonaisvaltaisesti. Se luo turvaa ja tasapainoa. Mutta että aina haluaisin oikeasti ja tosissani? En. Alistunko? Joo, koska niin on sovittu.
Eikö orja osaa tuoda omat halunsa ja mieltymykset esille, jolloin Dominoiva muokkaa niistä sellaisia mitkä itseään kiinnosta toteuttaa, jolloin orja on itse asiassa se aktiivinen osapuoli, joka haluaa itsestään tutkia niitä puolia jotka voivat olla epämieluisa mutta kiinnostavia. Jolloin se jännitys tulee siitä miten nämä toteutetaan, eikä niin kuin asiakaspalvelumasterien tilanteessa, jossa toteutetaan vain se mitä pyydetään.
-
..
-
Kun kyse on vapaasta tahdosta molemmat saavat ansionsa mukaan. Niin Herra, kuin narttu >:D Arvostus ja alistuminen tulee ansaita, muutoin se ei ole luontaista. Yhteisen kemian rakennuttua vastavuoroisuus ja palveleminen syntyy luonnostaan, koska kumpikin haluavat niin saada, kuin antaa 110% tai enemmän. ;)
-
Yhteisen kemian rakennuttua vastavuoroisuus ja palveleminen syntyy luonnostaan, koska kumpikin haluavat niin saada, kuin antaa 110% tai enemmän. ;)
Tätä juuri tarkoitin.
IKRM
-
Yhteisen kemian rakennuttua vastavuoroisuus ja palveleminen syntyy luonnostaan, koska kumpikin haluavat niin saada, kuin antaa 110% tai enemmän. ;)
Tätä juuri tarkoitin.
IKRM
Tämä keskustelu pässyt hieman ohittumaan pitkänviikonlopun tiimellyksessä landella... mutta, ah -- paljon, paljon tekis mieli muotoilla.. Yllämainitut fraasit "niin pätee".. - että miettii toisaalta miksi analysoida enempää...?! ( varsinkin kun olen analysoimalla ehkä rikkonut 99% omista suhteistani.. lue = aika ankara itseä kohtaan,mutta monasti nainenkin on antanut suhteeseen vain sen 99% - joka ei riitä... ) niimpä