BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Icebug85 - 01.01.2017, 21:53
-
Olen luonteeltani sellainen, että analysoin ehkä tavallista syvemmin sen mitä minulle sanotaan tai kirjoitetaan ja näinollen teen tietynlaisia tulkintoja ja esitän jatkokysymyksiä jos vähänkään näen aihetta selvittää toisen osapuolen ajatuksia. Minulle on tämän luonteenpiirteen vuoksi sanottu "olet naismainen"
Nyt ajattelin kysellä miten tällainen ominaisuus mielestänne vaikuttaa? Onko se lähtökohtaisesti huono ominaisuus?
Tarkennettakoon, että kysyn tätä heteromiehenä ilman mitään BDSM-juttuja. En toki halua rajata mitenkään keskustelua joten antakaa vapaasti ajatuksenne julki.
-
Se pitääkö tuota hyvänä vai huono omaisuutena miehelle varmaan riippuu aika paljon kulttuuritaustastakin. Asuin joskus Vaasassa ja sen muutaman vuoden päättelyn perusteella tulin siihen tulokseen, että pohjalaisten miesten keskuudessa taidetaan arvostaa sellaista uhoamista ja öyhöttämistä enemmän kuin kykyä kuunnella mitä se toinen oikeasti sanoo. Anteeksi jos loukkasin pohjalaisia tunteitasi :D Tällaiselle karjalaiset juuret omaavalle pk-seudulla kasvaneelle naisihmisille se oli aika noh... ahdistava paikka. Siihen kun vielä lisätään se, että kuulun uskonnolliseen vähemmistöön niin meininki meni välillä jopa pelottavaksi. En siis mitenkään tuo uskonnollista taustaani esiin, mutta jos joudun kuuntelemaan loukkaavia vitsejä niin kyllä siitä sanon. Etenkin Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa olevan sellainen yhden totuuden paikka, jossa etenkin miehille tarjotaan vain sitä yhtä roolia.
En usko, että tuo ominaisuutesi on jotenkin sukupuolisidonnainen juttu vaan osoitus siitä että olet syvällinen ihminen joita kiinnostaa muidenkin ihmisten ajatukset. Minäkin olen sellainen, mutta kun olen nainen niin eipä tuo ole ainakaan parisuhdemarkkinoilla haitannut. Jos sitä miettii miehen ominaisuutena niin ongelmaksi se varmaan muodostuu vain silloin jos se johtaa ikuisiin jahkailuihin todellisuudella syvimmästä oletuksesta eikä mistään tule koskaan valmista.
-
Onko se koskaan huono asia? Ei muiden kuin misogynistien mielestä. Jos käytetään ilmaisua "olet naismainen" kritisoivassa/loukkaavassa tarkoituksessa, siinä tehdään oletus että naismaiset piirteet tekee miehestä "huonomman", ja siis laajemmin että miehet on parempia kuin naiset. Vähän samaa kuin käyttäisi sanaa "homo" loukkauksena. Kokonaisuudessaan siinä yritetään arvottaa "normaalista" äijämäisestä miestyypistä poikkeavat huonommiksi. Kannattaa jättää tämä ajattelutapa roskakuoppaan minne se kuuluukin. Miehellä voi olla "naismaisia" piirteitä (mitä nekin tarkalleen on?), se on erilaista muttei missään nimessä huonoa.
-
Makuasioista ei voi kiistellä :)
Itseäni feminiiniset piirteet miehessä eivät kyllä haittaa, usein koen että feminiinisiä piirteitä omaavan miehen kanssa on helpompi kommunikoida kuin esim. hyvin machomaisen miehen kanssa.
Älä anna erilaisten mielipiteiden määritellä itseäsi kuitenkaan :-*
-
En itsekään mahdu siihen perinteiseen miehen malliin. Koulussa siitä kiusattiin. Siitä oli isoja vaikeuksia päästä yli, mutta nykyään hyväksyn itseni sellaisena kuin oon. Jos se ei jollekin kelpaa niin se on sen ongelma. Ei mun.
-
Kohderyhmäajattelu on olennainen puntaroitaessa mikä on huono tai hyvä asia luonteenpiirteissä.
Toisille naismaiset piirteet on miehessä kauhistus, toiset sellaisia taas jopa miltei ihannoivat. Onneksi nykyään ihminen voi valita seuransa ja elinympäristönsä vapaammin kuin aiemmin, eli on suurempi mahdollisuus löytää kaltaisiaan ihmisiä.
IKRM
-
Ei ole olemassa naismaisia tai miesmäisiä luonteenpiirteitä. On vain sosiaalisia konstruktioita. Badamtshhh!
-
Itse asiassa onko itsestä sanottujen tai kirjoitettujen asioiden tavallista syvällisempi puntaroiminen nimen omaan naismainen piirre? Itsessäni en ainakaan sitä tunnista. Ainakaan jos ympäristö on tällainen koiranleukojen luvattu maa. Joten eiköhän siinä vaikuta muut kuin sukupuoliominaisuudet.
-
Itse myös monessa suhteessa ylianalyyttinen. Nytkin alan analysoimaan, mitä on analyyttinen, mitä ylianlyyttinen, mitä analysoidaan ja millä motiivilla. En osaa näitä tyhjentävästi pukea sanoiksi, arvostan älykkyyttä, toisaalta myös sitä ettei jää ns lillukanvarsiin, esim liika kelailua mitä joku sanoi minusta.
Tulee mieleen lyhyt heilastelun alku erään naishenkilön kanssa parin vuoden takaa. Asioiden ruotimiselle ei todella ollut loppua. "Ai kiva olla minun seurassa? Miksi? Miten koet, että minä koen, että sinulla on kivaa? Miettinyt että minullakin kivaa, mutta miksi ja millä motivaatiolla..." huoh
-
Ei, jos kyseistä olentoa aikoo panna.....
-
Ei ole olemassa naismaisia tai miesmäisiä luonteenpiirteitä. On vain sosiaalisia konstruktioita. Badamtshhh!
Syntyessään luonteenpiirteitä ei vielä ole, nopeasti kuitenkin lelujen ja leikkien myötä muovataan lapsille käsitykset sukupuoliriippuvaisista luonteenpiirteistä.
-
Ei ole olemassa naismaisia tai miesmäisiä luonteenpiirteitä. On vain sosiaalisia konstruktioita. Badamtshhh!
Juurikin niin.
-
jos haluaa olla " katu-uskottava " sissy niistä on jopa hyötyä muitten osalta mielipide kysymys mutta alle 100kg punnitaan neuvolassa =)
-
Ei parempaa tai huonompaa, monessa suhteessa erilainen mieli miehellä ja naisella kyllä on, in my humble opinion
-
Jos jokin askarruttaa mieltä, on siitä aina hyvä kysyä. Ja se on erittäin positiivinen piirre jos kysymyksen esittää neutraalisti. Jos kysymys on aseteltu tavalla, että se sylkäistään karvat pystyssä sähisten, syytellen, ei se kovin positiivinen piirre ole silloin.
Ei miehellä eikä naisella. Nämä ei ole sukupuolisidonnaisia asioita mielestäni.
Asioiden analysointi on myös hyvästä, mutta jos kaiken analysoi aina hyökkäykseksi, negatiiviseksi kommentiksi tms niin sellaisen henkilön kanssa on raskas kommunikoida, koska joutuu alkaa miettiä liian tarkasti, miten sanansa asettelee, ettei varmastikaan loukkaa toista.
Näin netissä tekstin sävyt kun ei tule kovin herkästi esille, varsinkaan jos ei käytä hymiöitä tms ilmaisemaan sitä mitä yrittää sanoa. Esim sarkasmi ventovieraiden kesken voi olla hankalaa. Jos henkilö on sitte vielä helposti väärin analysoivaa sorttia, niin herneet menee herkästi nenään.
-
Vaikea sanoa, en tiedä! *keikauttaa peppua ja räpsyttää ripsiä* ;)
-
Ei parempaa tai huonompaa, monessa suhteessa erilainen mieli miehellä ja naisella kyllä on, in my humble opinion
Hmmmhmmmhmmm...eli tänne suunnalle kallistelen minäkin hiukan, en kuitenkaan halua lähteä mihinkään tieteiden sotaan yhteiskunta- ja biologiatieteiden kesken (en oikein osaa sovittautua kumpaakaan kokonaan vaan pitelen jalkojani tukevasti molemmissa, ihminen kun olen) mutten aivan purematta niele ajatusta vain sosiaalisista konstruktioista ihmisluonnon suhteen (oli sitten miehistä, naisista tai jotakin muuta sukupuolta oleva ihmisluontoa oleva yksilö kyseessä). Eli kyllä siellä on se biologia yleisemmin taustalla aina kutoutuneena yhteisöllisten/sosiaalisten/kulttuuristen seikkojen kanssa.
Se sitten miten mikäkin mihinkin, ja kehenkin, ja taas takaisin merkityksellistettynä, vaikuttaa on vaikeaa tutkia. Toki usein tarpeellista, ja hyödyllistäkin, ja niin sekä riemastuttavaa että raivostuttavaakin toisinaan.
Heh. Eräs esimerkki tuli mieleen joku tovi sitten kuulemastani, ja myös osallistumastani, suomalaisten naisten välisestä keskustelusta suomalaisesta miehestä. Luonnehdinta oli aika karu: "hidas, yksioikoinen ja yksinkertainen kömpelys".
En ota sen kummemmin kantaa tuohon mutta aloittajan kokemukseen ja pohdintaan peilattuina voisi tuottaa 'positiivisen' tulkinnan aloittajasta verrattuna yleiseen, ainakin joissain piireissä vallitsevaan, käsitykseen ja merkityksellistämiseen 'suomalaisesta miehestä'. Eli tässä 'tapauksessa' lopputulema olisi siis nimenomaan hyvä vertailun suhteen sillä vallitseva käsitys keskustelussa oli että suomalainen nainen on jotain parempaa kuin suomalainen mies.
Noh, jokainen olkoon mitä mieltä on...toivottavasti ei mene palkokasveja hengityselimiin kuitenkaan kenelläkään.
-
Kiitoksia kaikille näkemyksenne esittämisestä :) Sana on tosin edelleen vapaa.
Asia siis on ehkä vähän, tapauksesta riippuen, kaksiteräinen miekka mutta yleisellä tasolla taitaa olla positiivisen puolella?
Minun on todettu olevan "naismainen" viestitelyn yhteydessä joten se hankaloittaa tulkintaa ja niinpä asia on jäänyt mielen sopukoihin pyörimään..ja myöhemmin tulkitsin sen loukkauksena. Siksi koetan vähän selvitellä mikä lienee yleinen kanta asiaan.
En osaa sanoa onko luonteessani muita "naismaisia" piirteitä (vai oliko sitä kuitenkaan luonteenpiirteissä olemassa erikseensukupuolisidonnaisia asioita) mutta kuitenkin olen sellainen, että jään miettimään sitä mitä mulle on sanottu tai kirjoitettu..vaan en silti halua syyllistää tai tehdä riitaa.
-
Älä muutu. Ole sellainen kuin olet. Todennäköisesti tulet treffeilläkin kuulemaan yhtä sun toista viestittelyn lisäksi. Toiset miettii että millainen joku on, peilaa sitten omiin kokemuksiin ja tekee päätelmiä. Mikä ei sovi toiselle, sopii jollekulle muulle.
-
Nääh. Kannattaa keskittyä asioihin, jotka voit muuttaa. Tuskin voit muuttaa luonnettasi, niinpä kannattaa vaihtaa seurasi. Kaikkia ei voi miellyttää.
Tuskin olet vahingoittanut kenenkään mieltä niin, että pitäisi maksaa vahingonkorvauksia! ;)
Ja kun "klikkaa", olet onnellinen saadessasi olla oma itsesi.
-
Maskuliinisuus ja feminiinisyys on jana ja harvat sen ääripäissä.
Se, mitä pidetään m- tai f-piirteenä, on kulttuurisidonnaista.
Niin että se, mitä olet, on hyvä.
edit. mulle miehen femmepiirteet on pelkästään plussaa.
-
Onko se femmepiirteitä (siis luonteenpiirteitä) omaava mies sitten enemmän sellainen kiva kaveri jonka kanssa vaihtaa ajatuksia? Vai onko siitä mahdollisesti aviopuolisoksi?
-
Onko se femmepiirteitä (siis luonteenpiirteitä) omaava mies sitten enemmän sellainen kiva kaveri jonka kanssa vaihtaa ajatuksia? Vai onko siitä mahdollisesti aviopuolisoksi?
Makuasia. Mun mielestä on aviopuolisoksi, mutta ei varmaan kaikkien mielestä.
-
Onko se femmepiirteitä (siis luonteenpiirteitä) omaava mies sitten enemmän sellainen kiva kaveri jonka kanssa vaihtaa ajatuksia? Vai onko siitä mahdollisesti aviopuolisoksi?
Makuasia. Mun mielestä on aviopuolisoksi, mutta ei varmaan kaikkien mielestä.
Näin vähän arvelinkin. Se taitaa olla piirre jonka vain harva hyväksyy aiomiehelleen.
-
Äläpä ole millänsäkään. Toki siitä voi olla haittaa silloin kun miehisen auktoriteetin oletetaan olevan muuta kuin feminiininen luonteen piirteiltään. Sellaisia paikkoja on erittäin vähän. Opettaja on yksi, mutta siinäkin luonteenlujuus pelastaa karskiuden puutteen. Muistan lapsuudestani yhden opettajan joka oli feminiininen luonteeltaan, mutta heikko luonteeltaan. Se yhdistelmä oli kyllä katastrofaalinen. Hän ei saanut tukea edes ominta työkavereiltaan. Lopputulos oli aika kaoottinen kun aineryhmässä ei ollut minkäänlaista kuria, saati opiskelurauhaa. Parisuhteessa oikeanlaisen kumppanin kanssa sillä ei ole merkitystä, koska lähtökohtaisesti se oikea on juuri se joka sellaista ymmärtää. Etsinnässä tulee kyllä haavoja ja kipuja, mutta kun suhtautuu asiaan niin että se joka ei ymmärrä nyt ei ymmärrä jatkossakaan, on helpompaa antaa ja ottaa pakit, kuin jos ei tiedosta minuuttaan. Kyllä sinä opit tunnistamaan ihmisen joka on paitsi domina, myös valmis olemaan kumppanisi. Jos sinulla on ominaisuus jota voit hyödyntää, hyödynnä se. Oli se sitten vaikka työ tai harrastus. Tanssitaito on hyvä esimerkki. Mutta älä hautaudu "omaan nurkkaasi". Sieltä ei sinua kukaan löydä.
-
Onko se femmepiirteitä (siis luonteenpiirteitä) omaava mies sitten enemmän sellainen kiva kaveri jonka kanssa vaihtaa ajatuksia? Vai onko siitä mahdollisesti aviopuolisoksi?
Makuasia. Mun mielestä on aviopuolisoksi, mutta ei varmaan kaikkien mielestä.
Näin vähän arvelinkin. Se taitaa olla piirre jonka vain harva hyväksyy aiomiehelleen.
Tungenpa omankin mielipiteeni sekaan. Mun mielestä naiselliset ominaisuudet olisivat jopa suotavia. Asioiden jatkuvaa ylianalysointia en osaa pitää naisellisena piirteenä. Sellaisen ihmisen kanssa olemisen kokisin niin väsyttävänsi, etten harkitsisi mitään pitkäaikaista suhdetta hänen kanssaan. Lyhytaikainenkin voisi olla liikaa. Mutta mä olenkin aika lyhytpinnainen.
-
Onko se femmepiirteitä (siis luonteenpiirteitä) omaava mies sitten enemmän sellainen kiva kaveri jonka kanssa vaihtaa ajatuksia? Vai onko siitä mahdollisesti aviopuolisoksi?
Makuasia. Mun mielestä on aviopuolisoksi, mutta ei varmaan kaikkien mielestä.
Näin vähän arvelinkin. Se taitaa olla piirre jonka vain harva hyväksyy aiomiehelleen.
Tungenpa omankin mielipiteeni sekaan. Mun mielestä naiselliset ominaisuudet olisivat jopa suotavia. Asioiden jatkuvaa ylianalysointia en osaa pitää naisellisena piirteenä. Sellaisen ihmisen kanssa olemisen kokisin niin väsyttävänsi, etten harkitsisi mitään pitkäaikaista suhdetta hänen kanssaan. Lyhytaikainenkin voisi olla liikaa. Mutta mä olenkin aika lyhytpinnainen.
Jos joitakin mainoksia on uskominen niin saattaa pitää paikkansa...Aiemmin mainitsemani keskustelu lähti siitä että otin esille erään mainoksen jossa suomalainen aviomies mennä pörheltää ruohonleikkurin kanssa omakotitalon(?) pihamaan perennapenkkiä matalaksi. Vaimoihminen keskustelee (ilmeisesti?) äitinsä kanssa puhelimessa äitinsä aviomiehestä/isästään(?) (joka leikkasi perennat ruohnleikkurilla kun luuli niitä rikkaruohoiksi), samalla tytär avaa jääkaapin ja oman aviomiehen lenkkarit löytyvät sieltä. Toisessa saman tuotteen (palvelun) mainoksessa ollaan lääkärin vastaanotolla ja aviomies rullailee ja pöllöilee toimistotuolilla ympäriinsä. Vaimoihminen keskustelee häntä koskevista asioista (siis onko miehessä kaikki ok) lääkärin kanssa.
Mainokset ovat mielestäni hyvin kyseenalaisia. Vaikka toki haluavat kertoa että jopa täysin aivoton olento (tässä tapauksessa aviomiehet) osaa valita heidän tuotteensa.
Väistämättä käänsin asetelman toisinpäin ja totesin; emme elä tasa-arvoisessa maassa. Ja jos se suunta mitä nuo mainokset näyttävät on suunta tasa-arvoon niin en taida haluta sitä.
Mutta aloittajalle: mainoksen antaman kuvan perusteella et ole aviomiesainesta. En kuitenkaan loukkaantuisi sinuna. Olisit saattanut jopa viihtyä keskustelussamme (vaikka suomalainen mies merkityksellistettiinkin aika karusti). Läsnä oli fiksuja naisia ja miesesimerkit koskivat tämän maan johto- ja julkisilla paikoilla olevia miehiä (julkisuuden naisten arvostelu kun on enemmän näkyvää noin yleisemmin niin luonnetasolla kuin olemuksen ja käyttäytymisen suhteen).
(Saatan olla hiukan tosikko. Suom. huom.)
Ai niin...kyseisessä keskustelussa myös todettiin että suomalainen mies on oikein kiva kaverina mutta aika harvoin, jos koskaan, mikään seksuaalinen tulee kyllä mieleen hänen suhteensa.
Varmaan kaikille on sanomattakin(?) selvää että tällaiset yleistykset ovat aina karkeita eikä niitä pidä ottaa erityisen henkilökohtaisesti. Silti olen törmännyt tällaiseen käsitykseen juuri suomalaisesta miehestä aika paljon. Usein joidenkin julkimoiden kohdalla jopa ihmeteltiin että "vaikka sekin on sentään opiskellut/ollut töissä siellä ja siellä muilla mailla". Eli asia kääntyi ei pelkästään niihin sosiaalisiin ja kulttuurisiin rakentumisiin suomalaisen miesluonnon suhteen vaan myös biologiaan ja geenitasolle (y-kromosomikytkennöt mainittiin). (Lisäys)
-
Joo... Se on tietysti aika karrikotu kuva miesestä jos ainoa hyvä piirre on kun on oppinut käyttämää Bonusway'tä nettiostoksissa, mutta muutoin ei löydy mitään hyvää, kun se ei osaa erottaa kukkia rikkaruohoista tai jääkaappia kenkätelineestä. Kas kun ei aja vielä partaansakin ruohonleikkurilla. Mutta eine naisetkaan täydellisiä ole esim. siivousinnossaan kun sekaisin oleva työpöytä siivota roskikseen. Näitä esimerkkejä tarjoaa amerikkalaiset elokuvat miehistä jotka sitten raivoaa moiselle, mutta ei saa juuri sympatiaa siitä että se nainen se idiootti on, ei mies. Mutta näinhän se on mennyt kautta vuosisatojen. Jonkun vastaavan typeryyden takia on sitten saanut aloittaa hukkaan menneen työn alusta. Sitten ihmetellään että "miksi se nyt on taas pahalla päällä mulle". "Eikö se rakastakaan mua?" Jossakin tutkimuksessa taannoin oli saatu tulos joka kertoi naisten puhuvan porukoissaan eniten miehistä ja miehistään pahaa kuin miehet, jotka hyvin harvoin edes puhuivat omista puolisoistaan toisten miesten kanssa. Miksi näin on; ihmettelee hän.
-
Joo... Se on tietysti aika karrikotu kuva miesestä jos ainoa hyvä piirre on kun on oppinut käyttämää Bonusway'tä nettiostoksissa, mutta muutoin ei löydy mitään hyvää, kun se ei osaa erottaa kukkia rikkaruohoista tai jääkaappia kenkätelineestä. Kas kun ei aja vielä partaansakin ruohonleikkurilla. Mutta eine naisetkaan täydellisiä ole esim. siivousinnossaan kun sekaisin oleva työpöytä siivota roskikseen. Näitä esimerkkejä tarjoaa amerikkalaiset elokuvat miehistä jotka sitten raivoaa moiselle, mutta ei saa juuri sympatiaa siitä että se nainen se idiootti on, ei mies. Mutta näinhän se on mennyt kautta vuosisatojen. Jonkun vastaavan typeryyden takia on sitten saanut aloittaa hukkaan menneen työn alusta. Sitten ihmetellään että "miksi se nyt on taas pahalla päällä mulle". "Eikö se rakastakaan mua?" Jossakin tutkimuksessa taannoin oli saatu tulos joka kertoi naisten puhuvan porukoissaan eniten miehistä ja miehistään pahaa kuin miehet, jotka hyvin harvoin edes puhuivat omista puolisoistaan toisten miesten kanssa. Miksi näin on; ihmettelee hän.
Niin, mutta tuossa mainitsemassani mainoksessahan naiset, siis vaimoihmiset, ovat oikein myhäilevän onnellisia tuollaisista idioottimiehistään...Toki ymmärrän mainostajan haluavan korostaa omaa erinomaisuuttaan moista idiotismia vasten, silti se on minusta kovin kovin kyseenalaista.
Tuota voisi tietenkin lukea niinkin että miehet ovat niin briljantteja, aviomiehet irl, ettei heidän pilkkaamisena osu ollenkaan todellisuuteen vaan mainoksessa on reaalimaailmassa täysin tunnistamaton miestyyppi kyseessä. Ainoa ongelma silloin tulee siitä että minulle irl käydyistä keskusteluista ei välity sellainen kuva todellisuudesta vaan enemmänkin juuri mainoksessa karrikoitu kuva samasta asiasta todellisuudessa.
Noh, en mene pidemmälle...tunnen itse suomalaisia miehiä jotka eivät osu mainoksen karrikatyyriin mutta se ei ole totaalisen outo ja vastaantulematon mieskuva irl kuitenkaan...vai juuriko tähän mainoksen logiikka pohjaakin...? Ollaankin satiirin äärellä todellisuudesta ja kohderyhmänä naiset kyseiselle palvelulle...huhuhuh.
Olen huono ymmärtämään mainoksia sillä en juurikaan katso mainoskanavia, enkä muista mitä missäkin mainostetaan (niin kuin en tästäkään mainoksesta muistanut).
Ja siis ihan yhtä idioottimaisen vaikutelman saa sekä naisista jotka siivoaa miehensä (näin oletan?) kirjoituspöydän (roskiin varsinkin), kuin miehistä jotka raivoavat tuollaisen toimenpiteen tehneelle naiselle. Kovin ovat yksisilmäisesti molemmat rooliensa vankeja.
Samoin tuon mainitsemani mainoksen naisista/vaimoista saa yhtälailla aivan idiootin vaikutelman. Hehän ovat miehensä valinneet ja heihin tyytyväisiä (tyytyneet?).
Ja joo, hiffaan kyllä että näissä mainosjutskissa on kyse siitä tuotteesta ja sen kertakaikkisesta erinomaisesta upeudesta. En vain tajua miten tuollainen diskurssi auttaa hahmottamaan tuotteen jotenkin positiivisesti... :-o tai negatiivisen positiivisesti (ärsyttää mut jää mieleen...?).
Noiden elokuvien sukupuoliroolin suhteen olen sitten vielä huolestuneempi (äh, väärä sana mut en jaksa hakea...). Mutta en niin kova jenkkileffafani olekaan.(lisäys). Joo. Nyt stoppaan. Ei ollut tarkoitus tehdä tästä mitään mainosten yms analysointiketjua, sori.
Ja sen verran vielä että se keskustelu, tai niitä oli useampikin, jota kävin, käsitteli muita kuin aviomiehiä. Siis kukaan läsnäollessa ei keskustellut omista miehistään.
-
En nyt pahemmin lukenut aiempia viestejä jo senkin takia, että haluan vastata nimenomaan sinulle ja alkuperäiseen kysymykseen. Lyhyesti sanottuna totean vain, että viittaa kintaalla niille jotka näin sinulle sanovat.
Ei ole olemassa "miesten ja naisten piirteitä". Jokainen ihminen rakentuu erillaisista psyykkisistä tavoista ja taidoista. Jokaisen ihmisen persoonallisuus, ympäristö, mallit jne. määrittävät hyvin paljon sitä, miten ihminen ajattelee. Tämä niin sanottu kategorisoituminen miesten ja naisten piirteisiin on vain yhteiskunnan luoma myytti ja naisten lehtien myyntivaltti. Jos et ole normatiivisesti ajatteleva putkiaivo niin et ole mies vaan olet nainen ja se on huono asia. Siinä taas päästään siihen iän ikuiseen sovinismiin, jossa kaikki naiselliset piirteet leimataan negatiivisiksi.
Ole ylpeä siitä mitä olet, miten ajattelet ja anna muiden olla omassa arvossaan. Minulle ainakin kelpaa syvällisesti ajattelva ja ajatuksia pidemmällekin vievä mies. Ihmiset on yksilöitä, eikä minusta sukupuoli saa vaikuttaa siihen miten omaa persoonaansa toteuttaa.
-
Lukenut hieman Jussi Viitalan kolumnia Ylen sivuilta. Mä en tiennyt, nolona todettava, että ihminen on alussa naarassukupuolinen pelkiltään. Sitten se mitä syntymän jälkeen tapahtuu on ympäristön arvottamaa ja muokkaamaa. Olemme keksineet mm. sen, mikä on naismaista ja miesmäistä.
Unohdamme jatkuvasti kuitenkin, että useimmat käyttäytyvät jopa tilanteen sanelemana "miehekkäästi" ja ronskisti, vaikka kyseessä olisi 45 kg blondi.
Upeaa, jos ihmiset kykenevät säilyttää käyttäytymisessään ns. "naismaisia" piirteitä-nääs kun siperia kutsuu monia, sukupuoleen katsomatta.
Lisättäköön, etten katso oikeudekseni määrittää naismaisia ja miesmäisiä "luonteenpiirteitä". Itse en arjessani ole näitä voinut mitenkään erotella-siperia kun on kutsunut ja kuttuu edelleen ::)
http://yle.fi/uutiset/3-9378427 (http://yle.fi/uutiset/3-9378427)
Me kaikki alamme kehityksemme naaraina.
Sukupuolten perustava ero syntyy sikiökaudella ennen kuudennen raskauskuukauden päättymistä, mihin mennessä poikasikiön kivekset ovat tuottaneet verenkiertoon hurjasti miessukuhormonia, ja se muuttaa sikiön aivoja pysyvästi...
Lisäystä: Viitala ei pohdi tuossa kolumnissaan mm. sitä että jos "poikasikiön" kivekset eivät tuotakaan "hurjasti" miessukuhormonia-jos ne eivät tuota niitä ensinkään- no menee tosiaan lääketieteen,genetiikan jne. Puolelle,mutta varsin kiinnostavaa anyway