BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Pip - 21.10.2017, 00:29
-
Tästä olen triggeröitynyt useamman kerran naamalan puolella, missä monet naispuoliset tuttavani ovat joutuneet seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Ymmärrän hyvin, että tällä puolella olevat joutuvat varsinkin uusina tulokkaina "haukkojen" kynsiin. Omasta mielestäni en ole seksuaalisesti ketään häirinnyt, mutta nyt saa ihan luvan kanssa tulla tähän kertomaan, mikäli olet sellaista mun kohdaltani kohdannut.
Toivoisin myös niitä tarinoita, joita kulissien takana tapahtuu, en tirkistelläkseni, vaan siksi, että te väärinkohdellut naiset (miksei miehetkin, mutta oletusarvoisesti olette vähemmistönä), sekä muunsukupuoliset kertoisitte tarinanne julkisesti (ilman naming and shaming, eli ei nikkejä tekijöistä). Uskoisin, että voisitte keskenänne vaihtaa yksäreitä keskenänne todetaksenne, että kyse on samasta, tai sitten ihan eri tyypistä.
-
En ole tutustunut #ilmiöön sen kummemmin, mutta tiedän jotakuinkin, mistä on kyse.
Wäiskillä on (silloin tuntematon) henkilö tullut väkisin pöytäseurueeseen mukaan ja alkanut inttää, miksi en hymyile juuri hänelle. Jonkin ajan kuluttua inttämisestä pyysin häntä vaihtamaan pöytää, johon hän totesi "oksutytön" olevan hänelle huonoa seuraa muutenkin. Kuulemma ei myöskään ollut hänen syytään, että minulla on "huono elämä". Tulkinnan varaiseksi jäi, olisiko elämänlaatuni kohentunut hänen seurassaan.
Alakerran narikassa kohtasin saman henkilön uudestaan, jolloin hän täysin pyytämättä ja yllättäen tarttui molemmilla käsillään minua rinnoista. Lähdin pois ja vitutti, moni näki tämän kähmimisen, itse en osannut sanoa mitään. Se vain oli sen verran odottamaton tilanne.
Kyseisen henkilön nick selvisi myöhemmin, moni ei varmasti uskoisi. Huonosti olen minäkin käyttäytynyt joskus, en sitä kiistä. Tämä kuitenkin täytti seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkit räikeästi.
Ihan tarkennuksena, se ei todellakaan ollut aloittaja ja näin sarkasmin aivan liian myöhään. Pip ei ole tämä nimetön ahdistelija.
-
Täytyy sanoa, että kinkymiesten taholta en ole juuri joutunut seksuaalisesti ahdistetuksi. Tuntuu, että porukka kunnioittaa aika hyvin täällä omia rajojani ja ei-sanaa. Toki kaikenlaisia tyyppejä täälläkin liikkuu, mutta itse kohdannut pääosin vain järkeviä tyyppejä, sellaisia, jotka uskovat, kun sanon ei.
Vaniljamiesten taholta seksuaalista häirintää olen kohdannut enemmän. Yleensä häirintä on tapahtunut yökerhoissa, mutta esimerkiksi viimeinen häirintäkokemus miespuolisen työkaverin taholta tapahtui hänen kotonaan. Yleensä häirintä on ollut sitä, että esimerkiksi tanssilattialla läimäytetään takamukselle, hivellään reisiä ja kuten työkaverini teki, kävi rintoihin kiinni suoraan.
Ei tää onneksi ihan arkipäivästä ole ollut, mutta kyllä sitä seksuaalista häirintää/ahdistelua on tullut koettua.
-
Majavassa - lääpitty vaikka tiedetty että olen dominoiva
Smuffien boleet. Kaapelilla - lääpitty koska olen f
dominoiva. Keskustan ex- miitit. Lääpitty kun nikki tuli julki
Koska olin kertonut etten halua tuntemattomien koskettavan.
-
Kesken session katsoja yllättäen tarttui nilkkaani takaapäin.
Olin tarjonnut käsivarren välinekokeiluun, väline "eksyi" yllättäen nännille asti.
Yhden session tuttavuus ilmestyi pyytämättä ja ilmoittamatta kynnykselleni jatkoaikeissa.
Tuttava oli aikeissa läimäyttää takapuoltani ilman lupaa, yhteinen ystävä kuitenkin esti.
Kaikki miehiä. Ja kaikki kinkyilyn parissa, vaniljapuolella sitten nippu lisää.
-
Ja kaikki kinkyilyn parissa, vaniljapuolella sitten nippu lisää.
Täällä myös.
Seksuaalinen ahdistelu on aina väärin, kohdistui se keneen tahansa, joka kokee tulevansa häirityksi. Ei se missään Tallinnan laivallakaan lämmitä parikymppisiä mieshenkilöitä, kun "tädit vähän kokeilee."
[admin] Poistettu poistetun viestin lainaus.
-
Minäkin kuulun kyllä niihin joilta tulee lyhyen varoitusmurinan jälkeen suora oikea jos eksytään lähietäisyydelle omistajan elkein mutta ilman hallintaoikeutta. Olen pari kertaa joutunut tästä syystä " ystävällisen järjestyksenvalvojan saattamana" ravitsemusliikkeen ulko-oven toiselle puolelle. Mikä on omasta mielestäni ollut hyvä syy olla käyttämättä kyseisen ravitsemusliikkeen palveluita jatkossa. Harkitsin myös ovenpielen merkkaamista mutta koska oli talvi ja housut jalassa niin en viitsinyt palelluttaa itseäni vaan lähdin kotiin takan eteen nukkumaan.
Toinen puoli tästä on sitten se sanallinen häiriköinti. Esimerkiksi työpaikalla. Minä kuulun tässä asiassa taas niihin ihmisiin (oletan etten ole yksin) jotka eivät koe rivoja vitsejä ja tiettyä "perjantaipuhetta" mitenkään huonona asiana. Päinvastoin, pidän siitä ja joskus jopa nautin siitä. Ja kun maratooneja harrastava kolleega kahvihuoneessa pyytää kokeilemaan miten kovat vatsalihakset hänellä on..niin tottakai kokeilen. Molemmin käsin. Ja ehkä vähän liian pitkään... >:D...ja syvältä...kynsillä....kun kerran pyydettiin.
Mutta.
Kaikenlainen vallankäyttö silloin kun toinen ei ole "mukana" on väärin. Niin myös kosketus tai sana jos se on vallankäyttöön valjastettu. Eli jos ei ole lupaa, niin valtaa ei käytetä. Ei kosketa, ei sanota. Suoraan henkilökohtaisesti. Yleistä "perjantaipuhetta" ja vitsejä pitäisi kyllä osata kestää. Ainakin vähän. Ja jos ei, niin sit pitää olla sen verran munaa/munanjohtimia/munakokkelia että saa suunsa auki, joko siellä kahvihuoneessa tai seuraavassa kokouksessa. Ja jos ei itse mitenkään pysty, niin pyytää jonkun muun ottamaan asian esille.
Minä joudun säännöllisesti argumentoimaan oikeudestani olla nainen joka pitää siitä että miehet ovat dominoivia ja naiset alistuvia. (Tai ihmisistä jotkut ovat D ja toiset s) Minulta kysytään miten minä älykkäänä ihmisenä voin ajatella näin. Yritän selittää että se on tasa-arvoa parhaimmillaan mutta yleensä minua tuijotetaan vain pitkään.
Tiedän että ajatukseni asiassa jakavat mielipiteitä. Onneksi elämme aikakaudessa jossa voimme olla sulassa sovussa eri mieltä ja silti arvostaa ja kunnioittaa toisiamme. Pussokram.
-
Monet naiset eivät myöskään tiedä kuinka voisivat puolustautua. Esimerkiksi kuinka moni baarissa ahdistelluksi tullut nainen on valittanut asiasta portsarille? Minäkin opin kyseisen puolustautumiskeinon vasta kun ystäväni käytti sitä. Yksikään miespuolinen portsari ei kuittaa ahdistelusyytöstä olan kohtauksella, koska saattaa riskeerata baariin maineen. Ilman naisia baarissa ei ole miehiä eivätkä naiset käy "ahdistelubaareissa".
Olen muutaman kerran todistanut tätä tapahtumaa myös silloin, kun ulos heitetty mies on ensin torjunut portsarille valituksen tehneen, iholle käyneen naisen.
Toki aivan aiheellista on passittaa ulos sellaiset henkilöt (sukupuolesta viis) jotka esim. koskettelevat, ehdottelevat tai muutoin käyttäytyvät sopimattomasti, vaikka asiasta on jo huomautettu.
-
CR, kuinka reagoit, jos joku käy sinuun äkkiarvaamatta kiinni?
Nyt ei oo käyty vuosiin.. 2000- luvun alussa useampia kertoja :// Sillon yleensä läks itseltä taju hetkeksi..
Mutta tuohon seksuaaliseen häirintään, bunni - en itse ole joutunut kaiketi moiseen koskaan :// useasti kyllä saanut naistani / seurueen naisia tilanteissa puolustaa.. :love:
-
Se vähän riippuu minkä katson seksuaaliseksi häirinnäksi ja mikä on kohteliaisuus naiseuttani kohtaan.
Näitä nähty vuosien mittaan ja jos ei suoranaista fyysistä tai henkistä vahinkoa ole päässyt syntymään niin eipä ole jääneet vaivaamaan.
Huutelustakin selviää huumorilla:
Hän:"Hullu! Huora!"
Minä;"Haha. Niin olenkin."
Senkin olen huomannut, että Suomalaisen hyväksitarkoittama flirtti ja kontaktinotto vastakkaiseen sukupuoleen tapahtuu humalassa törkeällä kielenkäytöllä ja kovilla kouraisuilla. Joillakin näin.
Jonkun iskelmälaulajan kappale "ihmisen ikävä toisen luo" toteutuu joillakin kanssakulkijoilla melko brutaalilla tavalla.
Pidemmälle menevä törkeys ja häirintä ilman aikomusta lopettaa, mietin lähtisikö silloin avari poskelle tai oikea suora palleille. Vai pelkkä halveksiva katse ja käännös ympäri.
Oliko tämä aihe laitettu tarkoituksella kaikille näkyvillä olevalle alueelle?
-
Mielestäni #metoo on sikäli onnistunut sometempaus, että se tuo ongelman näkyväksi syyllistämättä ketään. Huomion kiinnittäminen uhreihin yksilöllisellä tasolla on sikäli viisasta, että se vie kaiken validiteetin pois "not all men" - argumenteilta.
Itseni kampanja käänsi ajatukset pois "no en mä ainakaan" tyylisestä puolustautumisesta "olenkohan minä..." tyyliseen pohdiskeluun. Tämän reaktion mahdollistaa syytöksen puute omaksi kokemaani sukupuolta kohtaan, ja sitä kautta puolustautumisen tarpeen puute.
Kyse on nähdäkseni vallankäytöstä eikä flirtistä, vähän samaten kuin raiskaus on väkivaltaa eikä seksiä. Oman sosiaalisen statuksen pönkittäminen toisen koskemattomuuden rikkomalla lienee useimpien arkipäivän tilanteiden takana. Rumaa ja ala-arvoista, ei oikein mitenkään oikeutettavaa kohdistui sitten keneen tahansa.
-
Kyse on nähdäkseni vallankäytöstä eikä flirtistä, vähän samaten kuin raiskaus on väkivaltaa eikä seksiä. Oman sosiaalisen statuksen pönkittäminen toisen koskemattomuuden rikkomalla lienee useimpien arkipäivän tilanteiden takana.
Saattaa olla. Enpä tuollaista ole tullut ajatelleeksi.
Tämä foorumi ja kaikenlaisten mukamastereiden/parittajien/uhoajien ym seuraaminen ja kohtaaminenkin on antanut aika hyvän rokotuksen kaikenlaisille häirinnöille. Ne tuntuvat nykyisin lähinnä naurettavilta. Siksipä katson kadulla pepulle taputtajaa tai tuntematonta miestä joka ohimennessään pysäytti ja antoi suudelman, katson niitä huvittavina tapauksina.
Pidemmälle menevä häirintä kohdistuen seksuaalisuuteen... valmis viemään vaikkapa oikeuteen asti.
-
^ ^ehkä naivimpaa mun mielestä on elää kuvitellen, että tämä some-kamppis saa suurempaa muutosta aikaan (tää on tän viikon juttu ja ens viikolla se joku muu). Ja tästä saamme syyttää itseämme kun media on muuttunut kilpajuoksuksi että kuka keksii ”maailmaa parantavimmam aiheen” kuluttajien juostessa kuin pässi narussa ”trendien mukana”.
Hyvä, että asiasta keskustellaan ja jokainen voi tahollaan miettiä mikä on ahdistelua omasta mielestä itsensä kohdalla ja tulisiko omaa käyttäytymistä muuttaa (lähinnä: onko oma käytös ahdistelevaa) tai vaikka miettiä mikä on johtanut ko tilanteeseen (syy/seuraus) ja juuri se - miten hoitaa tilanteet niin ettei siitä jää itselle ”mielipahaa/traumaa”..
Mutta koko homman juju lähtee kyllä ihmisistä itsestään ja niin kauan kuin jälkikäteen supistaan että joku tilanne on tuntunut ahdistavalta muttei ole toiminut tilanteessa niin myöskään muutosta ei tule. Se, että tilanteessa itse tai mahdollinen kaveri/seuralainen/ympärillä olevat puuttuu tilanteeseen jos ei itse kykene niin sellaisessa tilanteessa saa hyvällä tuurilla jopa ahdistelijan ymmärtämään omaa tekosensa ja vielä kenties ympärillä olevat näkemään tilanteen ”vääryyden”.. näin ehkä pikku hiljaa saadaan isompaa muutosta aikaiseksi.
-
Armadillolle.. Hmm, hauskaa miten mustavalkoisesti ihmiset provosoituessaan osaavatkin.. muotoilla omia näkemyksiään ja kuitata..
Ot: olen todistanut kymmeniä, ellen satoja kertoja kuinka se "pienikokoinen pahansisuinen toiminnan nainen" on taluttanut sen fyysisesti kookkaimman korston/hötyhihan kiltisti "korvasta"; ulos tilanteesta.. estäen "poikain välisen painin-päähänlyönti kisan"..
Harvemmin todistanut että väliinpuuttuva nainen olisi julkisesti piesty tuntemattoman miehen toimesta, vaikka olisivat olleet kuinka ja humalassa. (mm. Tästä syystä perheväkivalta ja muihin em. tilanteisiin suomenkin sisäministeriö ymmärsi alkaa kouluttamaan naispoliiseja 80-luvulla.)
.en kuitenkaan ole ollenkaan varma että mainittu "kähmijä" olisi potentiaalisin "vaimonhakkaaja, pahoinpitelijä".. mahdollisesti ainoastaan surkea reppana jonka harkintakyky on pettänyt :(( (näin niinku meidän luterilaisessa yhteiskuntamallissa)
-
^ ^ehkä naivimpaa mun mielestä on elää kuvitellen, että tämä some-kamppis saa suurempaa muutosta aikaan (tää on tän viikon juttu ja ens viikolla se joku muu). Ja tästä saamme syyttää itseämme kun media on muuttunut kilpajuoksuksi että kuka keksii ”maailmaa parantavimmam aiheen” kuluttajien juostessa kuin pässi narussa ”trendien mukana”.
Mullakin oli kieltämättä alunperin ajatus että mitäpä virkaa tällaisella kampanjalla on koska tuskimpa nämä ahdistelijoita kiinnostaa kuitenkaan. Ja sehän on ihan tottakin jos kampanja jää ainoaksi käytännön toimenpiteeksi. Toisaalta kuitenkin minkä tahansa ongelman ratkaisu alkaa aina sen tunnustamisesta että ongelma ylipäätään on olemassa, ja mun nähdäkseni juuri siitä tässä on kyse. Tämmöisen kampanjan tuloksilla voi olla hyvinkin paljon merkitystä mahdollisten tulevien kampanjoiden tukena, koska luonnollinen reaktio yrityksiin minkään ihmisryhmän (tai muunkaan ryhmän) aseman parantamiseksi on ongelmien vähättely.
-
Omasta mielestäni en ole seksuaalisesti ketään häirinnyt, mutta nyt saa ihan luvan kanssa tulla tähän kertomaan, mikäli olet sellaista mun kohdaltani kohdannut.
Kun kerran lupaat niin kyllä minun on pakko sinua muistuttaa. Asia on aikoja sitten puhuttu ja sovittu, eikä siitä julkisesti sen enempää. Pip on rasittava ja raskas tyyppi mutta silti mulle aina rakas :-* Tällaisia ei vain kantsis mennä noin autuaasti unohtamaan, siksi en saanut nieleskeltyä kieltäni. En myöskään tykkää siitä että ruvetaan pullistelemaan sillä ettei ole ketään ahdistellut, sen pitäisi olla selviö. Samoin kuin tilanteeseen puuttuminen, ei siinä minun mielestäni tarvitse ketään ritariksi lyödä, vaikka tietysti sitä suuresti arvostankin. Kaikkien vain pitäisi ilman muuta toimia niin.
Ahdisteluun olen itse törmännyt sekä kinky-yhteyksissä että vaniljamaailmassa. Viimeisin tapaus sattui työpaikalla, asiakaspalvelutilanteessa. Ei siinä ihan oikeasti osaa mitään tehdä, se tulee niin puskista. Baarissa olisin todennäköisesti nakannutkin juomat naamalle, mutta kun aivot oli asiakaspalvelumoodissa niin minä jäädyin täysin. Jälkeenpäin hävetti ja harmitti ja syytin itseäni siitä etten pysäyttänyt tilannetta alkuunsa. Onneksi on ihana pomo joka vei asian työsuojeluvaltuutetulle asti ja törkimys puhuteltiin asiasta. Sain lopulta jopa kirjallisen anteeksipyyynnön :)
-
Armadillolle.. Hmm, hauskaa miten mustavalkoisesti ihmiset provosoituessaan osaavatkin.. muotoilla omia näkemyksiään ja kuitata..
Ot: olen todistanut kymmeniä, ellen satoja kertoja kuinka se "pienikokoinen pahansisuinen toiminnan nainen" on taluttanut sen fyysisesti kookkaimman korston/hötyhihan kiltisti "korvasta"; ulos tilanteesta.. estäen "poikain välisen painin / päähänlyönti kisan"..
Harvemmin todistanut että väliinpuuttuva nainen olisi julkisesti piesty tuntemattoman miehen toimesta, vaikka olisivat olleet kuinka ja humalassa. (mm. Tästä syystä perheväkivalta ja muihin em. tilanteisiin suomenkin sisäministeriö ymmärsi alkaa kouluttamaan naispoliiseja 80-luvulla.)
Kiva että tykkäsit :)
Mä kommentoin koska sä annoit käytännön neuvon joka on kirjaimellisesti tulkittuna todella vaarallinen. Mulla oli aikoinaan naispuolinen työkaveri joka harrasti potkunyrkkeilyä. Niiden salilla oli erikseen ohjeistettu että vaikka kehässä oli miten kova mimmi, niin aina jos tulee "tositilanne" missä on mies vastassa, on parasta juosta karkuun. On totta, että moniin miehiin on (onneksi) sisäänrakennettu jonkunlainen suojeluvietti naisia kohtaan, ja kyllähän ainakin mun lapsuudessa tolkutettiin että naista ei saa lyödä (ilmeisesti miehen lyöminen ei oo niin paha juttu). Mä satun kuitenkin tietämään että tuolla tallaa ihan tuhansia eikun miljoonia todella pimeitä miehiä joilla ei tällaisia rajoituksia ole. Aika kohtuutonta vierittää naiselle vastuu pelata venäläistä rulettia terveydellään ja alkaa tappelemaan kaksi kertaa itseään isompia mahdollisesti väkivaltaisia korstoja vastaan.
-
Joskus noin 9 vuotta sitten joku tyyppi Bizarressa kouri nuorten naisten takamuksia, myös minulta. Muistan kun tästä tyypistä minä ja pari muuta tyyppiä valitti Tuntemattomalla Maalla, niin joku lähes viisikymppinen naispuolinen tyyppi totesi että minä ja muut olimme varmaan kuvitelleet koko asian, koska ainakaan hänen persettään ei ollut kukaan kourinut kyseisissä bileissä. Meinasin kommentoida että hänellä taisi olla liikaa ikää joutuakseen kyseisen miehen uhriksi, mutta jätin välistä.
Samoin absinkttikeiju-TAFFissa jouduin ihmisvilinässä ainakin kahdesti kertaan joidenkin random-tyyppien kourimaksi, kerran siinä oli joku nainenkin asialla. Mutta muistaakseni muuten en ole joutunut bileissä epämiellyttävän asiattoman koskettelun uhriksi.
Kinkybileiden ulkopuolellakin on ollut pari tilannetta, jossa olen saanut asiattomia kommentteja ulkonäöstäni tai jotain seksivihjailuja, vaikken edes ole mitenkään klassisen kaunis tai pukeudu mitenkään paljastavasti. Voin hyvin kuvitella että paljon naisellisemmat naiset saavatkin kärsiä asiattomuuksista paljon minua enemmän.
Joskus nettikeskusteluissa kysytään, että eikö seinäruusut sitten ilahdukaan heille esitetyistä kohteliaisuuksista. Täytyy kyllä myöntää, että olen muutaman kerran masennuksestani johtuvan itseinhon vallassa ilahtunut kovasti, kun joku kännikala on kaupungilla heittänyt roisin mutta positiivisen kommentin ulkonäöstäni. Mutta yleensä sellainen vain ahdistaa entistä enemmän.
Joku aika sitten eräs FetLifen Kinky&Popularissa ollut mainio kirjoitus käsitteli #metoo-kampanjaa, ja siihen ehdotettiin vastapainoksi kampanjaa #ididit, jossa seksuaalisesti häirinneet ihmiset voisivat pyytää julkisesti anteeksi tekemiään törttöilyjä.
https://fetlife.com/users/14568/posts/4704042
Kirjoitus herätti kyllä ajatuksia. Häpeäkseni joudun myöntämään etten itsekään ole täysin puhdas pulmunen. Olen joutunut pyytämään toisilta anteeksi kun olen mennyt sessiossa liian pitkälle toisen kiellosta huolimatta. Olen sanonut kännipäissäni tai väsyneenä turhan roiseja kommentteja joillekin ihmisille, ja jälkeenpäin on hävettänyt. Mutta virheistä yleensä oppii ja toivottavasti olen tulevaisuudessa parempi ihminen.
#metoo #ididit
-
Armadillolle.. Hmm, hauskaa miten mustavalkoisesti ihmiset provosoituessaan osaavatkin.. muotoilla omia näkemyksiään ja kuitata..
Ot: olen todistanut kymmeniä, ellen satoja kertoja kuinka se "pienikokoinen pahansisuinen toiminnan nainen" on taluttanut sen fyysisesti kookkaimman korston/hötyhihan kiltisti "korvasta"; ulos tilanteesta.. estäen "poikain välisen painin / päähänlyönti kisan"..
Harvemmin todistanut että väliinpuuttuva nainen olisi julkisesti piesty tuntemattoman miehen toimesta, vaikka olisivat olleet kuinka ja humalassa. (mm. Tästä syystä perheväkivalta ja muihin em. tilanteisiin suomenkin sisäministeriö ymmärsi alkaa kouluttamaan naispoliiseja 80-luvulla.)
Kiva että tykkäsit :)
Mä kommentoin koska sä annoit käytännön neuvon joka on kirjaimellisesti tulkittuna todella vaarallinen. Mulla oli aikoinaan naispuolinen työkaveri joka harrasti potkunyrkkeilyä. Niiden salilla oli erikseen ohjeistettu että vaikka kehässä oli miten kova mimmi, niin aina jos tulee "tositilanne" missä on mies vastassa, on parasta juosta karkuun. On totta, että moniin miehiin on (onneksi) sisäänrakennettu jonkunlainen suojeluvietti naisia kohtaan, ja kyllähän ainakin mun lapsuudessa tolkutettiin että naista ei saa lyödä (ilmeisesti miehen lyöminen ei oo niin paha juttu). Mä satun kuitenkin tietämään että tuolla tallaa ihan tuhansia eikun miljoonia todella pimeitä miehiä joilla ei tällaisia rajoituksia ole. Aika kohtuutonta vierittää naiselle vastuu pelata venäläistä rulettia terveydellään ja alkaa tappelemaan kaksi kertaa itseään isompia mahdollisesti väkivaltaisia korstoja vastaan.
Itse Savate-aikoinani puutuin häirintääni väkivallalla. Toisella kertaa ehdin taksiin turvaan, toisella kerralla tuli lento katuun pää edellä. Että joo samalla linjalla Armadillon kanssa siitä, ettei reagointi ole aina se paras ratkaisu.
Suurin osa omista tapauksista on päättynyt hämmentyneeseen tilaan, jossa ei vaan kykene reagoimaan. Kaikki tapaukset vaniljapuolelta, kinkymaailmassa mua on kohdeltu erittäin hyvin. En tosin käy bileissä koskaan.
-
Ihmiset reagoi eri tavalla - mä jäädyn totaalisesti. Sosiaalisissa tilanteissa mä "tanssin" aina kauemmas, toinen ottaa askeleen lähemmäs, mä taaksepäin. Jos joku ehtii huomaamatta iholle asti, jäädyn totaalisesti. Tuntemattoman kosketus ahdistaa niin paljon, että mä en kykene prosessoimaan asiaa. Tähänkin varmaan saisi tietoisella harjoittelulla itselleen jonkunlaisen turvareaktion, oli se sitten kiljuminen tai lyöminen tai jotain.
Ihmisten rajat menee eri kohdissa. Toisille tuntemattomienkin halaus ja poskipusut on ihan ok tervehdys. Saa ollakin, mä toivon vain että kysytään lupa ennen kuin tullaan niin lähelle.
Mistä pääsen bileisiin - kun toinen kieltää halaamasta, älä kiltti pliis jää jankuttamaan ja vonkaamaan. Se ei ole mikään pakko, perinne, tapa, rituaali... universaalisti, vaikka omassa kaveriporukassa sitä harrastaa. Ja vaikka näkee mun halaavan jotakuta muuta, en halua päästää välttämättä juuri tätä jankkaajaa niin lähelle.
Mua on ahdisteltu ja häriköity ja satutettu jo tarpeeks. Ahdisti ihan hirveesti nähdä #metoo, etten ole ainoa. Mä olen jopa jonkun verran luottanut niihin ahdistelijoihin, mm mukavan oloinen naapurin pappa haki kerran koulusta ja ajoi tyhjälle metsätielle kun olin teini. Voitaisko edes jättää ne teinit rauhaan? (Kaikki tietty, mut erityisesti teinit)
-
Täytyy kyllä nostaa hattua sille kuinka hyvin ihmiset käyttäytyy kinkypiireissä. Negatiivisia kokemuksia on todella vähän, ja jos niitä on, niin ne on yleensä sellasten ihmisten aiheuttamia jotka ei oo kinkypiireissä ollenkaan (eli eksyny sattumalta bileisiin tms), tai ei oo ihan vielä perillä siitä miten homma toimii. :)
Itse en oikeastaan minkäänlaista tuijotusta tai kommentteja laske seksuaalisen häirinnän piiriin, jos laskisin niin sitä sais koko ajan olla pahottamassa mielensä. :D Jotenkin sitä on tottunu kaikenlaisiin kommentteihin kun oma tyyli itessään on massasta poikkeava. Se aiheuttaa aina ihmisissä reaktioita, joskus ne on positiivisia ja joskus ei. Ylipäätänsä ihmiset pahottaa aivan liian helposti nykyään mielensä. Tottakai oikeasti iholle luvatta tuleminen ja raiskaukset ynnä muut vastaavat on väärin. Mutta jos joku nyt jotain vitsiä heittää tai muuten huutelee jotain kommentteja, niin mitä väliä? Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Säästyttäis monessa asiassa niin paljolta kun tajuttais, että ihmisiä me kaikki ollaan, kaikkee ei voi aina ottaa huomioon ja kaikki me tehdään joskus virheitä.
Mutta kuten pikaisesti mainitsin, niin todellakaan minkäänlainen luvaton koskettaminen ei mielestäni ole millään tasolla ok. Näitä on itekkin nimenomaan baareissa joutunu kohtaamaan ja ylipäätään sillon kun miesten harkintakyky ei ole ollut ihan kohdillaan. Oma henkinen turvakupla on muutenkin kohtuullisen iso, en viihdy liian lähellä ihmisiä jos en niitä kunnolla tunne. Myös se, että halaan ihmistä, vaatii jo suhteellisen paljon. Ja vaikka halaaminen itessään ei seksuaalista häirintää ole, niin itsessä se aiheuttaa ihan samanlaisia fiiliksiä. Monta kertaa on joutunu uusissa piireissä selittämään, että miksi yhtäkkiä halaaminen ei oo ok. :/
Kinkybileistä ainut selkeesti negatiivinen kokemus on ollu Tampereen Mixein bileissä. Sinne oli eksyny pari ulkomaalaistaustasta ihmistä pyörimään jotka ei ihan tosiaan tajunnu sitä, että minkälainen tapahtuma on kyseessä. Nehän tosiaan kulki perässä, yritti ostaa rahalla seksiä ja kun istuit johonkin niin ne änki ihan viereen, alko hieromaan reittä jne ja kaivaan lompakosta seteleitä. Siitä on jääny kaikkein pitkäaikasin paha fiilis. Mitkään vaniljapiireissä kohdatutkaan tilanteet ei oo tota vielä voittanu. Mutta eteenpäin mennään ja toivotaan, että ihmiset herää siihen, että seksuaalinen ahdistelu ei oo ok :)
-
Omasta mielestäni en ole seksuaalisesti ketään häirinnyt, mutta nyt saa ihan luvan kanssa tulla tähän kertomaan, mikäli olet sellaista mun kohdaltani kohdannut.
Kun kerran lupaat niin kyllä minun on pakko sinua muistuttaa. Asia on aikoja sitten puhuttu ja sovittu, eikä siitä julkisesti sen enempää. Pip on rasittava ja raskas tyyppi mutta silti mulle aina rakas :-* Tällaisia ei vain kantsis mennä noin autuaasti unohtamaan, siksi en saanut nieleskeltyä kieltäni. En myöskään tykkää siitä että ruvetaan pullistelemaan sillä ettei ole ketään ahdistellut, sen pitäisi olla selviö. Samoin kuin tilanteeseen puuttuminen, ei siinä minun mielestäni tarvitse ketään ritariksi lyödä, vaikka tietysti sitä suuresti arvostankin. Kaikkien vain pitäisi ilman muuta toimia niin.
Ah, ihmettelen, miten tämä tapahtuma on jäänyt kirjoitushetkellä muistin hämärään. Olin tosiaan niin puulla päähän lyöty siinä tilanteessa, etten osannut tehdä yhtään mitään muuta, kuin hämmästellä ihmisen röyhkeyttä. Lisäksi työtehtävät veivät siitä eteenpäin.
Ahdisteluun olen itse törmännyt sekä kinky-yhteyksissä että vaniljamaailmassa. Viimeisin tapaus sattui työpaikalla, asiakaspalvelutilanteessa. Ei siinä ihan oikeasti osaa mitään tehdä, se tulee niin puskista. Baarissa olisin todennäköisesti nakannutkin juomat naamalle, mutta kun aivot oli asiakaspalvelumoodissa niin minä jäädyin täysin. Jälkeenpäin hävetti ja harmitti ja syytin itseäni siitä etten pysäyttänyt tilannetta alkuunsa. Onneksi on ihana pomo joka vei asian työsuojeluvaltuutetulle asti ja törkimys puhuteltiin asiasta. Sain lopulta jopa kirjallisen anteeksipyyynnön :)
Tämä on hyvä kuulla, että oikeuttakin tapahtuu.
-
^ No nyt sie puhut kyllä ihan eri asiasta :o mutta antaapa olla.
-
Fyysisesti en ole kehenkään koskenut ilman lupaa, mutta olen varma että väärinkäsityksiä ja ahdistusta on tullut muusta toiminnastani. Vaativa persoona ja kasvosokeus tuottavat kasan ongelmia ihmistenvälisessä kanssakäymisessä ja huumorini on jossain kaukana tuolla verrattuna keskivertotallaajaan.
-
Itse koin ekoissa bileissä Jyväskylässä ahdistelua ja koskettelua ilman lupaa. Tyyppi myös puhui vähän häiriintyneesti, joten pelotti vähän koska olin sillä hetkellä yksin. En sitten asiasta sanonut kellekään, en oikein tiedä miksi. Jatkossa kyllä sanon, koska jutusta jäi vähän säikky olo.
Muussa elämässä ahdistelua on kyllä huomattavasti enemmän, kuin kinkybileissä. Olen vähän liian kiltti ja varmaan helppo saalis koska en aina uskalla olla kovin jämäkkä omien rajojen suhteen. Sen takia helposti ajattelenkin, että tilanne saattoi olla oma syyni.
-
Koen, että kinkymaailmassa olen saanut paljon asiallisempaa kohtelua kuin kinkykuplan ulkopuolisessa elämässä.
Yleisesti ottaen elämässä, kyllä sitä paskaa on aika paljon satanut niskaan tämän aiheen osalta. Ja näitä tilanteita on tullut tosi nuoresta lähtien ihan julkisilla paikoilla. Myönnettäköön, että olen aika arka ja varautunut vieraiden ihmisten seurassa. Sen lisäksi olen kohtuu pienikokoinen (olen vain 150cm pitkä). Olen siis varmaan tosi helppo kohde ahdistelijoille. Minusta näkee jo varmaan ulospäinkin aika helpolla, että tuskin huitaisen nyrkillä, vaikka saisinkin asiatonta kohtelua - ja vaikka niin tekisinkin, ei minun taltuttamiseeni kovin paljoa vaadita.
Niinä hetkinä, kun olen ahdistelun kohteeksi joutunut, pääni on tyhjentynyt ihan totaalisesti. Olen vain jähmettynyt ja pidättänyt paniikissa henkeä, kunnes tilanne on mennyt ohi. Vasta päästyäni pois tilanteesta, olen tuntenut kiukkua ja nöyryytystä. Ja ei, ei se, että olen kokenut näitä tilanteita usein, ole mitenkään opettanut jatkossa reagoimaan "paremmin". Ja tosiaan vääränlaisesta regoinnistakin voisin saada turpaani, jos vastapuoli niin päättäisi. Minusta on tökeröä syyllistää siitä, etteivät naiset osaa tai kykene aina reagoimaan ahdisteluun. Paniikki ja hämmennys eivät tarkoita suostumusta tai hyväksyntää.
Siinä mielessä allekirjoitan jonkun aiemman heittämän kommentin "hiljaisuus on myöntymisen merkki", että jos asiasta vaietaan yhteiskunnallisesti, vain kohautellaan sille olkia ja katsotaan toiseen suuntaan, se antaa ahdistelijoille kuvan, että toiminta saa jatkua. En usko, että nykyiset jo aikuiset ihmiset, jotka tuolla tallustelevat ja kokevat oikeudekseen ahdistella toisia, oppisivat tästä kampanjasta yhtään mitään. Mutta jos se yhteiskunnallinen asenne muuttuu, ehkä nykyiset nuoret ja lapset oppivat kunnioittamaan toisten koskemattomuutta paremmin. Ehkä joskus tulevaisuudessa tämä on harvinaisempi ilmiö.
Ja vaikka tässä ketjussa kysyttiinkin nimenomaan kinkypiireissä tapahtuneista ahdistelukokemuksista, kerron eräästä tapauksesta joka sattui minulle vuosia sitten. Olin silloin 12-13-vuotias. Menin kesällä ostamaan huoltoasemalta jäätelöä. Kun kumarruin pakastealtaalle, takanani olleessa pöydässä istuneet 4 hiprakassa ollutta miestä alkoivat kommentoida kovaan ääneen erittäin seksuaalissävytteisesti persettäni. En osannut sanoa, enkä tehdä mitään, vaan vaitonaisesti noukin jäätelön, maksoin sen ja poistuin paikalta. Koko ostotapahuman ajan kommentointi ja huutelu jatkui. Paikalla oli myös pari selvin päin ollutta miesasiakasta ja kassalla joku keski-iän ohittanut nainen. Kukaan paikalla olleista ei voinut olla kuulematta, mutta kukaan ei tehnyt mitään. Ei mitään. Ja vaikka muistankin edelleen sanatarkasti joitain perseestäni sanottuja kommentteja, en ole tähän päivään mennessä koskaan toistanut niitä kommentteja ääneen, koska se muisto ällöttää ja ahdistaa edelleen niin paljon. Minusta se kokemus oli täydellinen esimerkki siitä, miten ahdisteluun yhteiskunnallisesti yleensä tunnutaan suhtautuvan. Ja jos joku on sitä mieltä, että minun olisi pitänyt sanoa 4:lle känniselle, aikuiselle miehelle takaisin tai vetää niitä pataan silloin 12-vuotiaana... niin elämme kyllä ihan eri todellisuudessa.
-
Tuli tästä vielä mieleen että olen keskustellut uhkaavista tilanteista ja suojautumismekanismeista useamman kallonkutistajan kanssa. Mieleeni on jäänyt että ihmisellä on kolme perinteisintä tapaa reagoida, jotka tulevat jostain "luolamies" -ajoilta, joko taistelet, jähmetyt tai pakenet. En siis tarkoita, että kaikki ihmiset toimisivat vain ja ainoastaan jollakin näistä tavoista, mutta mielestäni se kuulostaa todella loogiselta, että ihmisestä ja tilanteesta riippuen jokin suojausmekanismi näistä iskee päälle. Ei siis ole niin helppoa häirintää kokevalle ihmiselle toimia jotenkin nasevasti ja laittaa häiritsijä samalla sekunnilla vastuuseen teostaan. Itse reagoin ainakin usein hyvin uhkaaviin tai häiritseviin tilanteisiin joko jähmettyen tai paeten, en osaa sillä tavalla taistella, edes sanallisesti.
Itse olen lukenut että tuohon listaan kuuluisi vielä neljäs F-sana, mutta se jätetään usein mainitsematta. Fight, Flight, Freeze ja Fornicate
-
Tuli tästä vielä mieleen että olen keskustellut uhkaavista tilanteista ja suojautumismekanismeista useamman kallonkutistajan kanssa. Mieleeni on jäänyt että ihmisellä on kolme perinteisintä tapaa reagoida, jotka tulevat jostain "luolamies" -ajoilta, joko taistelet, jähmetyt tai pakenet. En siis tarkoita, että kaikki ihmiset toimisivat vain ja ainoastaan jollakin näistä tavoista, mutta mielestäni se kuulostaa todella loogiselta, että ihmisestä ja tilanteesta riippuen jokin suojausmekanismi näistä iskee päälle. Ei siis ole niin helppoa häirintää kokevalle ihmiselle toimia jotenkin nasevasti ja laittaa häiritsijä samalla sekunnilla vastuuseen teostaan. Itse reagoin ainakin usein hyvin uhkaaviin tai häiritseviin tilanteisiin joko jähmettyen tai paeten, en osaa sillä tavalla taistella, edes sanallisesti.
Itse olen lukenut että tuohon listaan kuuluisi vielä neljäs F-sana, mutta se jätetään usein mainitsematta. Fight, Flight, Freeze ja Fornicate
Kiitos maininnasta, en ollut tähän vielä törmännytkään, mielenkiintoista!
-
Häirintätapaukset on ollu mitä on, reaktiot on ollu 2/3 "hyökkäys on paras puolustus"- (eli avaria tai käsilaukkua ollu tarjolla ennen kuin on ehtiny ajatella et onko se asiallista käydä toiseen käsiksi fyysisesti edes vaikka se on tehny "saman") tyyppisiä ja 1/3 jäätyminen. Vikassa vieressä ollu kyllä hoiti läksyttämisen ja anteeksipyynnön vaatimisen.
Vaniljapiireissä nä, kinkypiireissä ei oo ikinä esiintyny mitään häirintää mun kohdalla.
Ot: Ja mä normaalisti toimin kun jotain tapahtuu, siis vaikka hätätilanteessa, jäätyminen ei kuulu tapoihin vaan enemmän kylmän rauhallinen asioiden hoito tärkeysjärjestyksessä, ihan sama onko lapsi tajuton omituisen kohtauksen jälijiltä vai joku akuutissa hengenvaarassa. Siinäkin kohtaa kun oon tajunnu et ittellään on korkeintaan pari minuuttia aikaa ratkoo ongelma ennenkuin heittää henkensä niin oon vaan toiminu. Tollaset häirinnät on sit selkeesti menny eri kategoriaan kun reaktio on ollu ihan erilainen.
-
Monet naiset eivät myöskään tiedä kuinka voisivat puolustautua. Esimerkiksi kuinka moni baarissa ahdistelluksi tullut nainen on valittanut asiasta portsarille? Minäkin opin kyseisen puolustautumiskeinon vasta kun ystäväni käytti sitä. Yksikään miespuolinen portsari ei kuittaa ahdistelusyytöstä olan kohtauksella, koska saattaa riskeerata baariin maineen. Ilman naisia baarissa ei ole miehiä eivätkä naiset käy "ahdistelubaareissa".
Olen muutaman kerran todistanut tätä tapahtumaa myös silloin, kun ulos heitetty mies on ensin torjunut portsarille valituksen tehneen, iholle käyneen naisen.
Toki aivan aiheellista on passittaa ulos sellaiset henkilöt (sukupuolesta viis) jotka esim. koskettelevat, ehdottelevat tai muutoin käyttäytyvät sopimattomasti, vaikka asiasta on jo huomautettu.
Olet aika suvaitsevainen kun annat erikseen vielä huomautuksen. Omalta kohdaltani koen, että on päivänselvää että jos joku koskee minua seksuaalisella tavalla ilman lupaa niin ei voida olla samassa baarissa/tilassa. En ala siitä huomauttelemaan kys. henkilölle vaan häivyn paikalta. En viihdy paikoissa, joissa minulle ei suvaita oikeutta päättää siitä kuka tulee iholle ja kuka ei. Normaalilla käsityskyvyllä varustettu ihminen tietää tasan tarkkaan miten pitää käyttäytyä.
-
Minusta on tökeröä syyllistää siitä, etteivät naiset osaa tai kykene aina reagoimaan ahdisteluun. Paniikki ja hämmennys eivät tarkoita suostumusta tai hyväksyntää.
Ihan totta. Sitten heti perään kuitenkin syyllistät sivullisia reagoimattomuudesta samaan asiaan, mihin et itse osannut reagoida.
-
Olen vasta löytänyt kinky-piirit, ja täytyy sanoa, että missään perusbileissä/yöelämässä ei ole ollut koskaan niin turvallinen ja toisten ihmisten yksityisyyttä kunnioittava tunnelma, kuin viimeksi Tampereen Absinttikeiju-bileissä. Olin todella otettu ja oli todella kotoisa olo. Ihanaa, aitoa, huumorintajuista ja avointa porukkaa! Jos jotain tapahtui, se tapahtui luvan kanssa. :love:
Seksuaalista häirintää olen siis -ylläripylläri- kokenut eniten ihan tavallisessa yöelämässä ja enimmäkseen humaltuneiden miesten taholta.
Olen kyllä miettinyt sitä, että miksen ole mennyt baarissa portsarille sanomaan asiasta, jos joku on käynyt kiinni... Kumma juttu... Hävettääkö tilanne niin paljon? Pukeuduinko sittenkin liian provosoivasti? Olenko vain liian kiltti ja flirtti? Pelkäänkö, että minut leimataan "hysteeriseksi naiseksi"? Tai ehkä en usko tilanteen muuttuvan mihinkään? Useimmiten helpoiten ahdistelijoista pääsee baarissa eroon lyöttäytymällä jonkun tutun ja turvallisen miehen kainaloon... (Ja eihän sen näin pitäisi mennä, entä jos lähellä ei ole turvallista Body Guardia?)
Viimeksi tänä syksynä jouduin huutamaan (kun ei ystävälliset torjuntayritykset toimineet) yhdelle äijälle baarin tupakkakopissa (joka sijaitsee narikan ja portsarin vieressä) että "Näpit irti! Sulla ei ole mitään oikeutta tulla mun iholle ja mä en pidä siitä, että sä kosketat mua! Lopeta!" Eikä siltikään meinannut mennä kalloon. Äijä otti mua ranteista kiinni ja mussutti "älä nyt viitti". Muut äijät vaan katto vieressä (portsarikaan ei reagoinut), eikä tehneet mitään. Yksi jopa yritti selittää "tää on oikeesti ihan hyvä tyyppi, vähän liian kännissä vaan". Vastasin, että "ei se muuta sitä faktaa, että mä en halua, että hän käy mun iholle." Ja samaan aikaan huudan hipelöijälle uudestaan "Nyt irti!" Ja riuhtaisen käteni hänen otteestaan.
Kun tarpeeksi kauan olin siinä venkoillut (ja lähellä oli jo, etten alkanut väkivaltaisesti puolustamaan itseäni keinojen ollessa kortilla), niin lopulta sen äijän joku tuttu sanoi sille, että "pitäisiköhän sun lähteä kotiin, alat olla aika humalassa".
En siis tuntenut kyseistä miestä entuudestaan, enkä missään vaiheessa antanut hänen ymmärtää, että olisin kiinnostunut hänen seurastaan, en flirttaillut enkä mitään... Ja silti vaan vähän väliä äijä tunki mun läheisyyteen ja tyypin käsi eksyi selälle ja lipui siitä perseelle.
Ja tämä nyt oli siis vain viimeisin tarina... Näitähän riittää. :( Valitettavasti.
Miehet, naiset, sivusta katsojat, uskaltakaa puuttua tilanteisiin. Tuossakin em. tilanteessa mulla alkoi olla jo aika avuton olo, vaikka olinkin tosi tiukkana.
Vallankäyttöhän se häiriköinti on. Yllättävää, epäkohteliasta ja pelottavaa. Joskus saan reagoitua, en aina. Yleensä yritän selvitä puhumalla pois tilanteesta. Mutta niin... Tutun ja turvallisen ihmisen kanssa olenkin sitten ihan mielelläni alistettu, kun on erikseen sovittu pelisäännöt. ;)
Ja kyllä, olen itse pervoiluhuumorin ja mustan huumorin ystävä. Välillä aika "äijä" ja paha suustani. Mutta tykkään pukeutua ja laittautua seksikkäästi, olla femme. Tykkään flirttailusta. Nautin myös siitä, jos saan olla huomion kohteena. Kunhan se on oikeanlaista, kohteliasta, herrasmiesmäistä ja hyväksyttävää huomiota. ...Saatan olla siis todella provosoiva ja siksi joutua tämänkaltaisiin seksuaalihäirintätilanteisiin usein. Mutta pukeutuminen ei saisi olla peruste sille, että käydään iholle. Olen myös huomannut, että usein hauskimmat ja rennoimmat illanvietot ovat miesporukassa, ilman meikkiä ja tukka takussa, toppahousut ja lenkkarit jalassa -Äijänä äijien seurassa? Silloin ihmiset lähestyvät enemmän keskustelemalla ja arvioivat toisiaan enemmän sisällöllisin kuin ulkoisin perustein. Mutta ääääää, mä niin tykkäisin olla myös naisellisena naisena _rauhassa_ liikenteessä. Pinnallinen on tämä maailma.
-
Täällä on välillä tullut viestiä miehiltä, jotka kokee oikeudekseen ekassa tai tokassa viestissä kertoa, mitä haluais mulle tehdä, ja kuinka haluis saada mut itkemään. En tiiä otanko sen enemmän seksuaalisena häirintänä, vai iha vaan yleisesti aika häiritsevänä. Kerran huomautin, et ei oo ihan ok, en haluu kuulla, et joku tuntematon haluu saada mut itkemään. Se kuitattiin sillä, et olin vissiin huonolla tuulella.
Viestit on helppo jättää huomiotta, tai vastata ilman pelkoo fyysisestä uhasta. Kasvokkain tilanne on kuitenkin ihan eri. Sanalliseen häirintään oon välillä vastannu vittuilulla tai läpällä, välillä jäätyny. Fyysisen ahdistelun kohalla oon välillä kilahtanu, välillä sanonu asiallisesti, ja välillä jäätyny. Vaikka kuinka monta kertaa ois ollu tilanteita, ja vaikka kuinka paljon yrittäis valmistautuu seuraavaan, ni ei sitä ikinä ennalta pysty päättämään, miten sit toimii. En mä ainakaan haluu elää elämääni niin, et oon kokoajan valmiina kohtaamaan seksuaalista häirintää/ahdistelua/väkivaltaa.
-
Mulle tää kampanja on ollut hyvin paljon sellainen "ai sinuakin". Facekavereissa naisissa ei montaa ollut, joka ei tätä postannut (ja todennäköisesti lopuillakin on kokemuksia, eivät vaan osallistuneet). Metoo on alkujaan ollutkin solidaarisuuden ja yhteyden kokemisen kampanja, ei ulkopuolisten herättelykampanja. Sen merkitys ja tärkeys tulee nähdä ja tunnustaa, vaikka se ei tekisi ahdistelijoille, siis miehille, mitään: kaikkia asioista ei tarvitse tutkia sen kautta, miten ne vaikuttaa miehiin.
Onko niin, että pillusta pitää maksaa verona ahdistelun sietäminen? Tai tietynlaisesta pukeutumisesta? Ei ole, jokaisella on oikeus kulkea tuolla miten huvittaa. Päinvastoin, muilla on velvollisuus kiinnittä huomiota esimerkiksi toisen kehonkieleen: jos baarissa lähentelemäsi tyyppi kääntyy poispäin, jos bussissa vieressä istuva ei nosta katsettaan kirjastaan, hän ei ole kiinnosutnut. Anna olla. Älä jää vänkäämään.
Naisellisuuteen yhdistetään kulttuurisessa kuvastossa alistuvuus ja sovittelevuus: siinä on vaikea pyristellä tekemään muuta, se vaatii erikseen aktivoitumista. Miehet ahdistelevat, koska he pääsevät siitä kuin koirat veräjästä. Miehen ahdistelevat, kun he ovat vahvoilla: kun he luottavat siihen, että heille ei tule seurauksia. Ei ahdistelussa kyse ole väärinymmärryksistä tai virheistä, koska muuten kähmintää tapahtuisi paljon enemmän esimerkiksi viranomaisten, vartijoiden, äitinsä jne silmien edessä. Sitä ei tapahdu. Miehet kyllä tietävät, milloin kannattaa kähmiä, ja ketä kannattaa kähmiä. Se, että ei pyydetä lupaa, johtuu siitä, että lupaa ei ehkä heltiäisi: on näppärää kähmiä ensin ja sitten teeskennellä tietämätöntä. Väärinymmärryksissäkin on kyse oman haluan tyydyttämisestä välittämättä toisesta ihmisestä.
Mä puutun aina myös huuteluun, koska vaikka mulla on terävä kieli ja paksu nahka, se huutelija ei valikoi pienimmän haitan periaatteella mua tyydyttääkseen tätä "hillitsemätönta tarvettaan", vaan se huuta myös ohutnahkaisille ja ahdistuville. Eikä sellaista yhteiskuntaa, jossa mä haluan elää, rakenneta niin, että vaaditaan ihmisiä kovettumaan jotta asiaton käytös saa rauhassa jatkua.
Ei ole ok, että mun pitää käyttää aikaani siihen, että puolustaudun. Pitää puuttua niihin hyökkääjiin. Siksikin puutun jo huuteluun: koska sen pohjalla on sama ajatus kuin kähminnän pohjalla, kuin raiskausten pohjalla. Ei ole ok, että mun pitää vaan kestää ne jatkosolvaukset, kun puolustaudun. Uhkailut, toistuva mun sanomisten lyttääminen ja ivaaminen.
Ps yksärillä saa kysyä tilinumeroa, jos joku haluaa sponssata mulle itsepuolustuskurssin: tiedättehän, että voin vastustaa tätä ahdistelulta turvallisesti. Meinaan mielelläni puolustan itseäni, mutta jos mulle tulee siitä vielä ekstrakulujakin, niin odotan että ne sentään tasataan.
-
Minusta on tökeröä syyllistää siitä, etteivät naiset osaa tai kykene aina reagoimaan ahdisteluun. Paniikki ja hämmennys eivät tarkoita suostumusta tai hyväksyntää.
Ihan totta. Sitten heti perään kuitenkin syyllistät sivullisia reagoimattomuudesta samaan asiaan, mihin et itse osannut reagoida.
Jos viittaat omaan kokemukseeni, jonka kerroin, niin kyllä syyllistän niitä aikuisia, jotka eivät puuttuneet lapsen asiattomaan kohteluun. Kyseiset asiakkaat olisi pitänyt poistaa tilasta ja tehdä selväksi, että lapsilla on oikeus asioida samassa paikassa ihan rauhassa ja turvassa. Minusta ehkä pahinta on juuri se, että lapset kasvavat tähän kulttuuriin, jossa tyttöjen odotetaan vain sietävän huonoa käytöstä ja poikien törttöilyt kuitataan "pojat on poikia" -fraasein. Kun on kasvanut tiettyyn muottiin, on siitä vaikeampi oppia pois kuin ihan alusta alkaen kasvattaa ihmistaimesta toisia kunnioittava.
Jos joku taas esimerkiksi baarissa alkaisi ahdistella minua, en odota tai toivo, että kukaan yrittää leikkiä ritaria ja ryhtyy käsirysyyn ahdistelijan kanssa. En tahdo, että kukaan toinen ihminen joutuu vaikeuksiin takiani (koska tappelustahan voi seurata terveydellisiä tai lainopillisia vaikeuksia kaikille osapuolille). En pitäisi kuitenkaan siitäkään, jos julkisella paikalla joku kävisi minuun käsiksi ja muut vain katselisivat vierestä. Siis, jos tilanteessa kaikille olisi selvää, että koskettelu tapahtuu vasten tahtoani, enkä itse pääse tilanteesta pois. Mutta asioihin voi puuttua monella tavalla.
Tämä on yksi syy, jonka takia en baareissa pyöri (lukuun ottamatta Jyväskylän kinkymiittejä aika ajoin). Minulle tulee automaattisesti turvaton olo humalaisten ventovieraiden ympäröimänä.
-
Kohta vuosikymmenen olen nyt kinkypiireissä pyörinyt ja olen kyllä monen aikaisemman kolmentoijan kanssa samaa mieltä siitä että huomattavasti enemmän rauhassa saa olla kuin normibaareissa. Mutta on näitä ahdistelutapauksia ollut kinkybileissäkin. Kerran tuntematon mies kävi suoraan edestäpäin tisseihin kiinni. Ripitin tyypin perusteellisesti ja kovaäänisesti, minkä jälkeen ilmoitin staffille. Kun olen ollut sessioimassa on useita kertoja tuotu kyrpää nenän eteen tai kähmitty.
Hauska tapaus oli kuitenkin kun (naispuoleinen) subini oli kiinni häpeäpuussa. Olin keskittynyt sessioon enkä tajunnut että joku tuntematon äijä oli hivuttautunut lähelle. Subini vaikutti varmaan otolliselta uhrilta mutta hyypiö taisikin yllättyä. Näin kun äijä kumartui ja alkoi hipelöidä subiani ja olin juuri komentamassa häntä lopettamaan ja perääntymään kun subini kumautti häntä oikein kunnolla kyynärpäällä nenään. Tyyppi pakenipaikalta häntä koipien välissä ja minä meinasin tukehtua nauruun. Uskoisin että tyyppiä nolotti saada turpaan naiselta, jonka ranteet, nilkat ja kaula olivat kinnitettyinä :))
-
Jos viittaat omaan kokemukseeni, jonka kerroin, niin kyllä syyllistän niitä aikuisia, jotka eivät puuttuneet lapsen asiattomaan kohteluun. Kyseiset asiakkaat olisi pitänyt poistaa tilasta ja tehdä selväksi, että lapsilla on oikeus asioida samassa paikassa ihan rauhassa ja turvassa.
Ja nyt aikuisiällä toimit itse näin, mitä odotat muilta? Alati valppaana kuuntelet tuntemattomien puheita, eleitä ja arvioit ikää, sekä puutut jämäkästi havaitsemiisi epäkohtiin?
Siis kun kuvittelen itseni vaikka tuohon huoltisskenaarioosi, niin tietysti mielelläni käsikirjoittaisin itsestäni semmoisen supersankarin joka viskaa ääliöt ikkunan läpi, heittää nasevan one-linerin, ja ratsastaa parta hulmuten auringonlaskuun. Mutta oikeasti olisin ollut aktiivisesti kuuntelematta mitä paikalliset känniääliöt höpisevät, olisin maksanut bensani ja häipynyt minuutissa, tietämättä ikinä että siinä tapahtui just jotain mihin olisi pitänyt puuttua.
-
Jos viittaat omaan kokemukseeni, jonka kerroin, niin kyllä syyllistän niitä aikuisia, jotka eivät puuttuneet lapsen asiattomaan kohteluun. Kyseiset asiakkaat olisi pitänyt poistaa tilasta ja tehdä selväksi, että lapsilla on oikeus asioida samassa paikassa ihan rauhassa ja turvassa.
Ja nyt aikuisiällä toimit itse näin, mitä odotat muilta? Alati valppaana kuuntelet tuntemattomien puheita, eleitä ja arvioit ikää, sekä puutut jämäkästi havaitsemiisi epäkohtiin?
Siis kun kuvittelen itseni vaikka tuohon huoltisskenaarioosi, niin tietysti mielelläni käsikirjoittaisin itsestäni semmoisen supersankarin joka viskaa ääliöt ikkunan läpi, heittää nasevan one-linerin, ja ratsastaa parta hulmuten auringonlaskuun. Mutta oikeasti olisin ollut aktiivisesti kuuntelematta mitä paikalliset känniääliöt höpisevät, olisin maksanut bensani ja häipynyt minuutissa, tietämättä ikinä että siinä tapahtui just jotain mihin olisi pitänyt puuttua.
12-13 -vuotias tuskin vaikuttaa täysi-ikäiseltä missään tilanteessa. Inhottava tilanne tuo on varmasti ollut ja tietenkin asiaan olisi pitänyt puuttua. Valitettavasti moni aikuinen ei huomaa tai halua huomata lapsiin kohdistuvaa häirintää, eikä kyseessä ole harvinainen ilmiö.
Aikuinen voi toimia menemällä väliin sellaiseen tilanteeseen, jossa vaikuttaa siltä, että toinen aikuinen käyttäytyy sopimattomasti alaikäistä henkilöä kohtaan. Itse olen toiminut näin esimerkiksi ratikassa, kun olen huomannut ahdistelua. Täytyy vain tehdä itsensä näkyväksi ja kuuluvaksi (usein säikähtäneen) lapsen puolesta. Ihan perus "anna nuoren olla" on toistaiseksi riittänyt.
-
Naamakirjassa yksi tuttavani oli tehnyt päivityksen "#itwasme". Suorastaan pöyristyttävää, vaikka oletankin hänen vitsailevan. Mutta vitsailu tässä asiayhteydessä ja asiallisessa keskustelussa ei ole oikein sopivaa, ainakaan omasta mielestäni.
-
Naamakirjassa yksi tuttavani oli tehnyt päivityksen "#itwasme". Suorastaan pöyristyttävää, vaikka oletankin hänen vitsailevan. Mutta vitsailu tässä asiayhteydessä ja asiallisessa keskustelussa ei ole oikein sopivaa, ainakaan omasta mielestäni.
Tai sitten se ei ole vitsi ja tunnustuksen takana on tällainen ajatteluketju:
https://fetlife.com/users/14568/posts/4704042
-
Naamakirjassa yksi tuttavani oli tehnyt päivityksen "#itwasme". Suorastaan pöyristyttävää, vaikka oletankin hänen vitsailevan. Mutta vitsailu tässä asiayhteydessä ja asiallisessa keskustelussa ei ole oikein sopivaa, ainakaan omasta mielestäni.
Tai sitten se ei ole vitsi ja tunnustuksen takana on tällainen ajatteluketju:
https://fetlife.com/users/14568/posts/4704042
Mä todellakin toivon että kyseessä omisi tämän tyyppinen tunnustus, mutta jotenkin tällainen tunnustus ei olisi hänelle yhtään tyypillistä, ainakaan tyypillistä nettikäyttäytymistä. Ehkä olen vain liian pessimistinen.
-
Jos viittaat omaan kokemukseeni, jonka kerroin, niin kyllä syyllistän niitä aikuisia, jotka eivät puuttuneet lapsen asiattomaan kohteluun. Kyseiset asiakkaat olisi pitänyt poistaa tilasta ja tehdä selväksi, että lapsilla on oikeus asioida samassa paikassa ihan rauhassa ja turvassa.
Ja nyt aikuisiällä toimit itse näin, mitä odotat muilta? Alati valppaana kuuntelet tuntemattomien puheita, eleitä ja arvioit ikää, sekä puutut jämäkästi havaitsemiisi epäkohtiin?
Siis kun kuvittelen itseni vaikka tuohon huoltisskenaarioosi, niin tietysti mielelläni käsikirjoittaisin itsestäni semmoisen supersankarin joka viskaa ääliöt ikkunan läpi, heittää nasevan one-linerin, ja ratsastaa parta hulmuten auringonlaskuun. Mutta oikeasti olisin ollut aktiivisesti kuuntelematta mitä paikalliset känniääliöt höpisevät, olisin maksanut bensani ja häipynyt minuutissa, tietämättä ikinä että siinä tapahtui just jotain mihin olisi pitänyt puuttua.
En kaivannut paikalle supersankaria, enkä koe, että tilanteeseen puuttuminen olisi vaatinut mitään ihmeellistä. Jos ei mitään muuta olisi osannut, joku paikalla olleista aikuisista olisi voinut edes todeta minulle, ettei se känniääliöiden käytös ollut ihan ok, eikä minun olisi tarvinnut joutua kuuntelemaan sellaista. En ole myöskään väittänyt missään vaiheessa, että osaisin itse hoitaa kaikki tilanteet täydellisesti, mutta jos aikuisena joutuisin todistamaan vastaavaa, niin en varmasti olisi hiljaa. Ihan jo senkin takia, että minä tiedän millaista on joutua siihen tilanteeseen.
En myöskään koe, että vaadittaisiin mitään erityistä valppautta, toisten jatkuvaa arviointia tai analysointia. Olen kuitenkin kuvitellut, että ihmiset yleensäkin kiinnittävät huomiota ympäristöönsä. Jos jokaisella on tapana elää elämäänsä täysin laput silmillä ja korvilla, niin ehkä tästä kampanjasta voisi vaikka ottaa opiksi sen, että edes joskus nostaa hetkeksi katseensa ja avaa korvansa ympäröivälle maailmalle.
Toki, jos jotain tilannetta ei oikeasti näe tai kuule, on siihen hyvin vaikea reagoida mitenkään. Sen sijaan on mielestäni naurettavaa kuvitella, että kertomassani tilanteessa ainutkaan paikalla ollut aikuinen ei olisi tajunnut, mitä tapahtuu. Kyseessä oli pieni, rauhallinen huoltoasema. Paikalla oli itseni ja känniääliöiden lisäksi myös vähintäänkin myyjä, yksi rahapeliä pelannut ja pari vieressä kahvia kitannutta asiakasta. Ahdistelijat pitivät sen verran kovaa ääntä, että jos siihen ei oikeasti mitään huomiota kiinnittänyt, niin sai kyllä aidosti olla jo jollain tasolla kuulovammainen. Myyjä ainakin sanoi minulle jäätelön hinnan maksutapahtuman yhteydessä, joten hän tuskin oli täydellisen kuuro ja tiedoton ympäristöstään. Eikä tämä esimerkki ollut ainoa, jossa huomaa monien välinpitämättömyyden asiaa kohtaan. Varmasti usein mukana on myös ymmärtämättömyyttä.
-
Tätä minun on nimenomaan vaikeaa käsittää, että miksi ei puututa. Silloin kun häirintä kohdistuu itseen, on jo sosiaalisesti vaikeaa "heittäytyä vaikeaksi" ja pyrkiä katkaisemaan tilanne, niin kuin liian usein todetaan enimmäkseen pääsee helpommalla kun antaa vaan mennä ohi korvien. Niin sen ei pitäisi olla, minkä tämäkin kampanja on hienosti esiin tuonut, mutta niin se vain enimmäkseen menee.
Mutta sitä luulisi ja toivoisi suojeluvaiston heräävän itse kullakin kun näkee että heikompaa vastaan hyökätään. Varsinkin, jos tilassa on muita, ja jos kyse on perusperseilystä eikä silminnähden uhkaavasta tilanteesta. Jos itse olisin kassajonossa ja kuulisin humalaisten huutelevan yläasteikäiselle, niin tulisi ihan selkäytimestä sanoa että nyt riittää. Ja se riittäisi. Ei tarvitsisi heitellä ketään ikkunoista, tarvitsisi vain tuoda julki että tämä ei ole sellaista käytöstä jonka voisi hyväksyä. Etenkin sille lapselle (tai mille tahansa seksuaalisen häirinnän uhrille) se olisi siinä tilanteessa äärimmäisen tärkeää. Että joku tekisi selväksi että vika on huutelijoissa eikä niiden kohteessa. Se on oikeasti aika hirveää että jo lapset joutuvat miettimään, olivatko ne tehneet itse jotain mistä sellainen kielenkäyttö johtui. Olivatko ne muotifarkut liian tiukat tai hame liian lyhyt, oliko se oma syy. No ei ##### ollut.
Silti, näitä näkee että koko väkijoukollinen ihmisiä antaa pahan vain tapahtua mieluummin kuin "sekaantuu". Viimeksi toissapäivänä junassa pelkäsin todella oman ja lapseni turvallisuuden puolesta, eikä edes konnari puuttunut asiaan muuten kuin pyytämällä häiritsevää henkilöä siirtymään toiseen vaunuun. Kun tämä ei suostunut, konnari totesi vain että hyvä on, ja liukeni paikalta. Sikäli ohi aiheen ettei tällä kertaa kyse ollut seksuaalisesta häirinnästä vaan yleisestä humalaisesta örvellyksestä, mutta tuon puuttumisen kulttuurin puutteen tilanne kyllä manifestoi. Häirikkö oli hontelo parikymppinen jannu jonka farkkujen taskuun ei takuulla kättä pitempää olisi mahtunut, eikä edes neljän hengen skrodejen miesten seurue uskaltanut tai viitsinyt estää tätä häiritsemästä minua ja toista pienen tytön kanssa matkustavaa naista. Itse en voinut ottaa riskiä että tyyppi kävisi edes sanallisesti minun kimppuuni lapseni nähden saati tietenkään häneen itseensä, joka epäonneksi istui häirikköä lähempänä. Ei siinä voinut kuin epätoivoisesti katseella anella apua sivullisilta, eikä sitä apua keneltäkään herunut.
Se on karua se. Ja se on se todellisuus jossa tässä ollaan, maailma jossa saa ahdistella muttei mielellään olla kovin ahdistunut, koska miksi ja miksi et. Oma vika.
-
Hiljainen hyväksyntä/paheksunta ja hissukka-aikuiset ovat omiaan luomaan turvattomuuden tunnetta lapsille. Mielestäni on helpompaa puuttua toisen kokemaan ahdisteluun, kuin sellaiseen joka kohdistuu itseeni. Ensimmäisenä mainitun usein havaitsee, siihen ehtii reagoida ja tapahtunutta voi jäsennellä toisin.
-
Mä en ole mikään "hötyhiha", paremminkin kukkakeppi.. mutta ikinä en vielä kinkypiireis oo joutunu vääntään enempää " siinä vaihees kun ulkopuoliset ovat alkaneet tuleen subini iholle joka ollut sidottu/puolustuskyvytön.. Ollaan katsottu hetki, juteltu "voiko, onko ok et joku runkkari koskee-- jos ei niin sana aina tehonnu.. " Mielenkiintoista ois nähdä mitä sitten tapahtuu jos sanaa ei kunnioiteta...
nim. Torpedolle töitä
-
Mä en ole mikään "hötyhiha", paremminkin kukkakeppi.. mutta ikinä en vielä kinkypiireis oo joutunu vääntään enempää " siinä vaihees kun ulkopuoliset ovat alkaneet tuleen subini iholle joka ollut sidottu/puolustuskyvytön.. Ollaan katsottu hetki, juteltu "voiko, onko ok et joku runkkari koskee-- jos ei niin sana aina tehonnu.. " Mielenkiintoista ois nähdä mitä sitten tapahtuu jos sanaa ei kunnioiteta...
nim. Torpedolle töitä
Ehkä tasa-arvoilijat ovat sallivampia, mutta minä en ainakaan pystyisi alistumaan ihmiselle joka ei puuttuisi siihen jos minä kohtaisin ahdistelua (siis ihan missä vain). Kävisi aika lailla itsetunnon päälle alistua ihmiselle, joka pakottaisi minun hoitelemaan tilanteen itse. Tiedän että olen aika ääripäissä, mutta en oikeasti ymmärrä kuinka joku nainen kykenee panemaan miestä, jolta ei voi odottaa puolustamista tuollaisessa tilanteessa.
-
Aivan vila.
Entä nämä kinkysuhteet, D/s-suhteet.
Voiko sub odottaa Dommeltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.
Tai voiko Domme odottaa subiltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.
Entä jos maskuliini sub ottaa askelia takavasemmalle ja jättää D:n hoitamaan oman ahdistelu/häirintätilanteesta poispääsyn yksin. Voiko subilta edes odottaa sitä, että hän puolustaa Dommeaan.
Kaipa nämä ovat suhdekohtaisia. Kuka pystyy mihin.
-
On ollut ahdistelua ja epäsopivaa väkivaltaista käytöstä sekä vanilja- että kinkypuolella. Miehiltä nimenomaan fyysisen puolen käsiksikäymiset, mutta naisilta enemmän sellaista seläntakana kätisemistä ja mustamaalaamista, joka myös tuntunut seksuaaliselta ahdistelulta, vaikka ei sitä varmaan olekaan. Kerran sain yhdeltä määsteriltä avarin naamaan keskellä baaritiskiä, tyyppi luuli kai että hänellä on joku loppuelämän oikeus alistaa minua tai whatever, no oli muutenkin hyvin epästabiili tapaus. Sitten toisella kertaa vedin itse tätä sankaria naamaan samassa paikassa, koska olen välillä hyvin lapsellinen ja kostonhimoinen, niin sittenhän tämä määsteri kävi itkemässä portsareille ja minut heitettiin baarista ulos... eli juu, samoin niinkuin femalefelinellä, välillä on vaikea hillitä omia aggressioitaan jos vastapuoli ei muuten ymmärrä.
Itseäni en siis nosta millekään korokkeelle, ja olen myös huonosti käyttäytynyt, mutta tosiaan varoituksensanana täälläkin uusille ihmisille, että kaikkiin ei tosiaan kannata sinisilmäisesti luottaa, ja ehkä hyvä olla varsin varuillaan jos huomaa että joku nimenomaan vasta-alkajien kimpussa, siihen on usein syynsä..
-
Löytyykö ketään jota ei olis ahdisteltu ikinä ?
Tuskin monia ja hekään ei vaan muista sitä :)
Suurinosa ihmisistä ei ahdistele elämänsä aikana ketään.
-
Suurinosa ihmisistä ei ahdistele elämänsä aikana ketään.
Ehkä tulkitsen kommentin väärin, mutta tuo on kyllä ihan tuubaa.
Suurin osa ihmisistä on jossain kohtaa ollut totaalisia ihmisperseitä. Se ei tarkoita, että suurin osa ihmisistä olisi ihmisperseitä, ainoastaan, että melkeinpä kaikki ovat joskus käyttäytyneet melko paskasti.
Melkein kaikki ovat joskus käyttäytyneet tavalla, jonka on ahdistelua. Melkein kaikki ovat sitä joskus kokeneet. Somekamppanja ei tätä muuta, mutta jos se saa jonkun miettimään omaa olemistaan niin hemmetin hyvä juttu, silläkin riskillä, että jonkun mielestä se on tyhmäpäiden kampanja.
-
Mä rupesin ihan miettimään että olenko itse koskaan kokenut seksuaalista häirintää / ahdistelua.
Olen, yläasteikäisenä luokkatoverieni toimesta ja sitten aikuisten miesten huutelua ja " läppää ".
Luokkakaverien kähmimistä ja lääppimistä kesti jokusen aikaa, siinä oli mukana muutamakin poika.
Opettaja oli tietoinen asiasta mutta ajatteli että se on itseaiheutettua ja että halusin sitä.
Puuttui asiaan kyllä sitten kun kerroin itse asiasta hänelle ja ahdistelu loppui siihen.
-
Suurinosa ihmisistä ei ahdistele elämänsä aikana ketään.
Ehkä tulkitsen kommentin väärin, mutta tuo on kyllä ihan tuubaa.
Suurin osa ihmisistä on jossain kohtaa ollut totaalisia ihmisperseitä. Se ei tarkoita, että suurin osa ihmisistä olisi ihmisperseitä, ainoastaan, että melkeinpä kaikki ovat joskus käyttäytyneet melko paskasti.
Melkein kaikki ovat joskus käyttäytyneet tavalla, jonka on ahdistelua. Melkein kaikki ovat sitä joskus kokeneet. Somekamppanja ei tätä muuta, mutta jos se saa jonkun miettimään omaa olemistaan niin hemmetin hyvä juttu, silläkin riskillä, että jonkun mielestä se on tyhmäpäiden kampanja.
Suurinosa ihmisistä elämänsä aikana oli kyllä liioittelua kun tarkemmin ajattelee asiaa.
-
Aivan vila.
Entä nämä kinkysuhteet, D/s-suhteet.
Voiko sub odottaa Dommeltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.
Tai voiko Domme odottaa subiltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.
Entä jos maskuliini sub ottaa askelia takavasemmalle ja jättää D:n hoitamaan oman ahdistelu/häirintätilanteesta poispääsyn yksin. Voiko subilta edes odottaa sitä, että hän puolustaa Dommeaan.
Kaipa nämä ovat suhdekohtaisia. Kuka pystyy mihin.
Onko tämä lopulta sukupuolikysymys, vaikka sellaisena sen esitinkin (kun metoossa on kyse miesten naisiin kohdistamasta ahdistelusta)? Kyllä minä ainakin puolustaisin puolisoani jos hän ei kykenisi sitä itse tekemään (ja olen puolustanut, vaikka on kyennytkin). Minusta kuitenkin kyse on siitä, että onko se toinen ihminen riittävän arvokas ja tärkeä saamaan puolustusta vaikeassa tilanteessa? Onko se miessubi Dommelle ihmisenä niin merkityksellinen ja arvokas, että hän haluaa suojella tätä tuollaisilta kokemuksia? Ja ihan sama toisinpäin? Minusta ihminen joka jättää kumppaninsa (oli sitten vanilja, subi tai mikä vaan) ikävään tilanteeseen yksin antaa sen viestin, että "ihan sama mitä sinulle tapahtuu". Miksi kukaan tulahtaisi elämäänsä ihmiseen, joka ei välitä?
-
En ole koskaan omasta mielestäni mennyt liian pitkälle tai sopimattomasti ahdistellut. Väärinkäsitys on sattunut kerran jolle naurettiin sitten jälkeenpäin. Seksuaalinen ahdistelu ja seksistinen kohtelu on muutoinkin vaan niin typerää.
Suhtaudun muutoinkin vähän skeptisesti näihin #metoo juttuihin, koska vaikka ne voi tuoda ongelmia esille niin auttaako ne sitten mitään? Ketään tässä halventamatta, mutta pitää silti kysyä että mitä uutta tämä tuo, paitsi sitä että pari hassua julkkista pääsee otsikoihin kun avautuu omasta tarinastaan iltalehdelle. Olen itse ollut ahdistelun kohteena baarissa, mutta sukupuoleni puolesta (mies) sille nauretaan enemmän. Jos olisin nainen niin olisiko ihan eri tilanne? Toivoisin itse näin miehenä että ei keskitytä vain naisiin kohdistuvaan ahdisteluun, vaan ongelmiin yleisesti. Olen huomannut että aika paljon katsotaan läpi sormien miesten ahdistelua.
-
#metoo
Ala-asteella
Yläasteella
Kotibileissä
Festareilla
Autokoulussa
Baarissa
Kinkybileissä
D/s- suhteessa
-
Toivoisin itse näin miehenä että ei keskitytä vain naisiin kohdistuvaan ahdisteluun, vaan ongelmiin yleisesti. Olen huomannut että aika paljon katsotaan läpi sormien miesten ahdistelua.
#metoo-kampanja on tarkoitettu kaikille sukupuoleen ja sukupuoli-identiteettiin katsomatta. Tarkoitus on nostaa keskustelua kaikenlaisesta seksuaalisesta häirinnästä. Kampanjan ansiosta onkin syntynyt paljon keskustelua aiheesta eri nettisivuille.
Olen huomannut että miesten kokeman ahdistelun lisäksi sormien läpi katsotaan usein myös vähemmän viehättävien, iäkkäämpien sekä lihavien naisten kokemaa ahdistelua - heidänhän pitäisi olla vaan kiitollisia että edes joku heittää heille ronskeja kommentteja tai käy käsiksi. Ikään kuin vain nuorilla, laihoilla ja kauniilla naisilla olisi oikeus loukkaantua asiattomista kommenteista ja koskettelusta. :-\
-
Empatian puute? Sinänsä mielenkiintoinen ajoitus tällä kampanjanlla noin maailmanlaajuisesti. Saatiin muutama poliitikkokin nalkkiin. En toki tunne minkäänlaista sympatiaa häiriköitä kohtaan vaikka empaattinen olenkin. Suorastaan vit...ttaa. Kourisivat omia perseitään. >:( Tai minun jos pyydän kauniisti.
-
Löytyykö ketään jota ei olis ahdisteltu ikinä ?
Tuskin monia ja hekään ei vaan muista sitä :)
Mie varmaan sitten poikkeuksellinen, mutta tietääkseni koskaan en ole ahdistelluksi tullut...
Seksuaalista väkivaltaa kylläkin kokenut...
Nämä kaksi kuitenkin tässä yhteydessä hiukkasen eriasia asia...
-
Kuka seksuaalihäiritsemään minua. Sellaiseen olisi tarvetta.
-
Kuka seksuaalihäiritsemään minua. Sellaiseen olisi tarvetta.
Mä voin tulla.
-
Kuka seksuaalihäiritsemään minua. Sellaiseen olisi tarvetta.
Jos itse haluat sitä ei se ole häirintää. Sama juttu rape playn kanssa - se ei ole raiskaamista kun kerran asiasta on sovittu etukäteen.
-
Onneksi ikä alkaa jeesata. Vai onko se vaan tää koko :o
Tuohon jäätymiseen. Kerran yksissä bileissä pari parikymppistä naista tuli kuin kepulle faksi, pyytämättä, yllättäen, suoraan kiinni kasseihin. Ei siihen oikein osaa reagoida. Äijinä ne olis tipahtaneet.
Tuossa tapauksessa se oli häirintää vaikka böönat olivat ihan pantavan näköisiä. Eli aina se ei mene näin
https://youtu.be/PxuUkYiaUc8
-
Aivan vila.
Entä nämä kinkysuhteet, D/s-suhteet.
Voiko sub odottaa Dommeltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.
Tai voiko Domme odottaa subiltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.
Entä jos maskuliini sub ottaa askelia takavasemmalle ja jättää D:n hoitamaan oman ahdistelu/häirintätilanteesta poispääsyn yksin. Voiko subilta edes odottaa sitä, että hän puolustaa Dommeaan.
Kaipa nämä ovat suhdekohtaisia. Kuka pystyy mihin.
Oli D/s asetelma miten päin vain, pidän hyvin kyseenalaisena miestä joka ei puolustaisi kumppaniaan. Kaikki sukupuoliroolit ja vanhanaikaisuus ei ole automaattisesti pahasta.
Muutaman kerran ovat vanhemmat irstaat naiset minua poloista yöelämässä ja jossain duuneissa ahdistelleet. Siinä ei ole mitään todellista uhkaa, joten suhtaudun asiaan huumorilla. Se on elämää ja olisin tosi vaivaantunut jos joku rupeasi minun puolestani metoo-kampanjoimaan...
-
Rotikka nyt on vaan niin kuuma naisten märkä uni että eihän ne sille mitään voi. Siis ne jotka eivät lipeä lätäkköönsä. Siksi vanhimmat ovat ehtineet ensiksi.
-
Entä nämä kinkysuhteet, D/s-suhteet.
Voiko sub odottaa Dommeltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.
Tai voiko Domme odottaa subiltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.
Entä jos maskuliini sub ottaa askelia takavasemmalle ja jättää D:n hoitamaan oman ahdistelu/häirintätilanteesta poispääsyn yksin. Voiko subilta edes odottaa sitä, että hän puolustaa Dommeaan.
Kaipa nämä ovat suhdekohtaisia. Kuka pystyy mihin.
Oli D/s asetelma miten päin vain, pidän hyvin kyseenalaisena miestä joka ei puolustaisi kumppaniaan.
Joo, näin D naisena, jos minun subi vain lipeäisi paikalta jos joku limakäpälä kävisi kiinni/heittelis kommentteja, niin olis kyllä entinen subi ihan välittömästi. Sen verran paljon saan ahdistelua kokea siellä sun täällä, että rikki en joka jutusta mene, mutta kyllä se niin on, että oli asetelma mikä hyvänsä, niin kumppania puolustetaan ja kaveria ei jätetä! Ei heruis yhtään kunnioitusta multa sellaiselle joka vaan pakittais takavasemmalle pois paikalta, oli suhde ja status sit mikä hyvänsä.
-
Olen myös huomannut, että usein hauskimmat ja rennoimmat illanvietot ovat miesporukassa, ilman meikkiä ja tukka takussa, toppahousut ja lenkkarit jalassa -Äijänä äijien seurassa? Silloin ihmiset lähestyvät enemmän keskustelemalla ja arvioivat toisiaan enemmän sisällöllisin kuin ulkoisin perustein. Mutta ääääää, mä niin tykkäisin olla myös naisellisena naisena _rauhassa_ liikenteessä. Pinnallinen on tämä maailma.
Tuntuu että kaikki naiset sanovat samaa, miesporukassa on hauskempaa... Kyllä naiset on vaan kauheita ;) Omissa porukoissani en ole koskaan ahdistelua havainnut, vaikka mukana olisi naisellisesti laittautunut nainen. Tuntuma on muutenkin, ettei ahdisteluun taipuvainen mies kehtaa tehdä sitä kuitenkaan porukassaan, koska tietää tekevänsä väärin. Se lähtee hirveässä tuubassa kiertelemään baaria yksin. On tietysti myös idioottiporukoita. Ääriesimerkkinä "taharrush", mut siihen keskusteluun ei kannata mennä täällä tai palsta räjähtää.
Rotikka nyt on vaan niin kuuma naisten märkä uni että eihän ne sille mitään voi. Siis ne jotka eivät lipeä lätäkköönsä. Siksi vanhimmat ovat ehtineet ensiksi.
;D Imartelevaa. En oo tosin tuollaisia liukastelijoita nähnyt!
-
Oli D/s asetelma miten päin vain, pidän hyvin kyseenalaisena miestä joka ei puolustaisi kumppaniaan. Kaikki sukupuoliroolit ja vanhanaikaisuus ei ole automaattisesti pahasta.
Miksi kumppanin puolustaminen pitää olla sukupuolittunut? Eikö se ole kenen tahansa hyvän kumppanin tehtävä, sukupuolesta riippumatta?
-
^ Word.
-
Oli D/s asetelma miten päin vain, pidän hyvin kyseenalaisena miestä joka ei puolustaisi kumppaniaan. Kaikki sukupuoliroolit ja vanhanaikaisuus ei ole automaattisesti pahasta.
Miksi kumppanin puolustaminen pitää olla sukupuolittunut? Eikö se ole kenen tahansa hyvän kumppanin tehtävä, sukupuolesta riippumatta?
Ai että mä arvasin tän ;D Sukupuolipronomini mainittu netissä! Soittakaa vihapuhepoliisi ja Nato!
-
Pronominiongelman puute kielessämme aiheuttaa toistuvaa hämmennystä. ;D
Mitä kumppanin puolustamisen sukupuolittamiseen tulee, se riippuu. Suurin osa naisten pulustamisesta on oikeasti etanolin ja testosteronin yhteisvaikutuksen alaisena suoritettua omahyväistä pullistelua. Siihen ei onneksi nainen pysty. Jos taas jollekin varjelulle oikeasti on tarvetta, uhri tuskin välittää minkä mallisessa paketissa apu tulee.
-
Oli D/s asetelma miten päin vain, pidän hyvin kyseenalaisena miestä joka ei puolustaisi kumppaniaan. Kaikki sukupuoliroolit ja vanhanaikaisuus ei ole automaattisesti pahasta.
Miksi kumppanin puolustaminen pitää olla sukupuolittunut? Eikö se ole kenen tahansa hyvän kumppanin tehtävä, sukupuolesta riippumatta?
Ai että mä arvasin tän ;D Sukupuolipronomini mainittu netissä! Soittakaa vihapuhepoliisi ja Nato!
"Mies" on substantiivi.
-
Oli D/s asetelma miten päin vain, pidän hyvin kyseenalaisena miestä joka ei puolustaisi kumppaniaan. Kaikki sukupuoliroolit ja vanhanaikaisuus ei ole automaattisesti pahasta.
Miksi kumppanin puolustaminen pitää olla sukupuolittunut? Eikö se ole kenen tahansa hyvän kumppanin tehtävä, sukupuolesta riippumatta?
Ai että mä arvasin tän ;D Sukupuolipronomini mainittu netissä! Soittakaa vihapuhepoliisi ja Nato!
Johan oli outo vastaus ihan asialliseen kysymykseen. Mua askarruttaa sama juttu, mut mahdanko saada vastaukseks vaan vastaavanlaista älämölöä jos toistan Alexioksen kysymyksen?
Baletin bileissä pari viikkoa sitten just sulkemisaikaan mua tuli yks känniääliökundi nykimään eka hihnasta, jonka jälkeen tää alko viä kirjaimellisesti yrittää huitomista. Sen lisäks, että siinä oli sen miäspuolinen seuralainen repimässä sitä irti, mua oli välittömästi puolustamassa myös kaks naispuolista ihmistä. Oma seuralainen ja pyörätuolissa istuva piäni tyttö.
Hengenhätää ei päässy syntymään, ja vaikka nää tilanteet onki aina nihetä, kyl mulle jäi lämmittävä fiilis siitä, että seurue reagoi ja puolusti. Eikä muuten ollu edes eka kerta, ku naispuolinen seuralainen selkeesti asettuu puolustamaan mua uhkaavassa tilanteessa.
-
"Mies" on substantiivi.
Hahaha, hyvä heitto! Näin on. ;)
Jotta ei ihan offtopiciksi menis, niin sanotaan nyt sitten, että ihan tosiaankin kumppanin puolustaminen ei riipu sukupuolesta. Itse olen naisena puolustanut naispuolisia kumppaneitani erinäisissäkin tilanteissa. Miehiä ei ole tarvinnut koskaan puolustaa, mutta jos tilanne tulis missä tarvis, olisi se mielestäni velvollisuuteni. Ei riipu tämä sukupuolista muuten, kuin että naisia keskiverrosti ahdistellaan enemmän ja vakavammin, ja heteronormatiivisessa maailmassa se on sit yleensä mies se kumppani joka sitä ahdistelun kohteena olevaa saa olla puolustamassa.
-
http://m.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201711072200515045_vd.shtml olin ensimmäiset 25 vuottani mallimitoissa eli perussuomeksi hintelä. Oli ihan tavallista että tutut ja tuntemattomat rouvashenkilöt arvostelivat ulkonäköäni kovaäänisesti. Ehkä se oli ainakin osassa tapauksista seksuaalista häirintää. Arvostan että tuohon kansanperinteeseen ollaan vihdoinkin puuttumassa.
-
Suurin osa naisten pulustamisesta on oikeasti etanolin ja testosteronin yhteisvaikutuksen alaisena suoritettua omahyväistä pullistelua. Siihen ei onneksi nainen pysty.
Off topic. Naisen keho tuottaa useimmiten myös testosteronia. Nainenkin voi juoda etyylialkoholia. On yleinen harhaluulo kuvitella, että testosteronin tuotanto olisi "miesten juttu".
-
Viitaten Pipin aloitukseen niin, tässä on vähän tirkisteltävää.
Messutilojen aula. Arki ilta, kello on noin kuuden kieppeillä. Takana kahdeksan tuntia kerrontaa laitteiden välisestä langattomasta kommunikoinnista. Messuständillä seisomista ja vastaamista tiukkoihin teknisiin kysymyksiin. Äijiä ympärillä kuin meren mutaa. Nainen, vastavalmistunut insinööri, alle 30 vuotta noin puolitoista metriä pituutta, seisoo tuon kaiken keskellä ja selittää nikaleen jos toisenkin hienoja ominaisuuksia. Kaikki sujuu hyvin. Itseasiassa loistavasti. Nainen on intoa täynnä, koska hän on pystynyt vastaamaan asiakkaiden kiperiin kysymyksiin. Hän on ollut ensimmäisillä messuillaan ja hoitanut oman osuutensa ammattimaisesti. Upea suoritus asiantuntijana.
Tulee kuulutus, että lämpiössä on avattu buffet ja juomatarjoilu on alkanut. Messuvieraat siirtyvät lämpiöön. Nainen suuntaa vessaa. Hetken kuluttua hän astuu takaisin aulaan ja haluaisi suunnata lämpiöön kolleegoiden ja muiden vieraiden seuraan, mutta...
..hän ei pysty liikkumaan oven edestä askeltakaan. Hänen edessään seisoo kookas viinalta haiseva mies. Mies on naista puolimetriä pidempi. Leveä. Mies estää lähtemisen. Aula on tyhjä, paikalla ei ole muita. Mies ei koske naiseen kertaakaan. Hän vain uhoaa. Hän liikkuu edestakaisin levottomasti. Hän tuijottaa naista. Aluksi nainen yrittää huumorilla ohittaa ikävät kommentit ja päästä miehen ohitse. Mieluiten koskematta. Mies tulee aina eteen. Mies ei pidä kovaa ääntä, hän mumisee agressiivisesti. Hän heiluttaa rahatukkoa naisen naaman edessä. ”Mulla on varaa kehen tahansa naiseen tässä kaupungissa!” Katse harittaa. Mies lyö nyrkillä rahatukkoa. ”Sano hinta niin mä maksan!” Viina haisee. ”Haluutko tietää mitä mä sulle tekisin?” Sylkeä lentää naisen kasvoille.
Epätoivo pääsee pintaan, perästä nousee pelko, sitten tulee shokki ja lopulta lamaannus.
***
Oliko tämä ahdistelua? Olisko minun pitänyt kyetä selviytyä huumorin keinoin? Pitäisikö minun nyt miettiä sukupuolijakaumaa? Onko ylläoleva tapahtuma mielipideasia? Tai huumoria?
***
#metoo on joillekkin meistä vain facehömppää. Joillekkin meistä se on eka kerta kun uskaltaa ilmaista julkisesti, että saatana, minua on ahdisteltu!
-
Voi teitä nillittäjiä, ootte niin kärkkäinä ottamassa esiin kuvitellun sukupuolisyrjinnän, että koko asia unohtuu. En sanonut missään etteikö nainen saisi puolustaa kumppaniaan. Vetäkää happea.
-
Oisko se Rotikka kummiskin niin, että sanoit vähän hölmösti ja sitten porukka sanoi sulle, että sanoit vähän hölmösti?
--
Nyt analysoitava postaus yksilöi nimenomaan miehet ja siksi on ihan aiheellista ilman sen suurempaa draamaa sanoa, että sukupuoli ei varsinaisesti ole vaikuttava tekijä siinä, pitääkö mennä väliin vai ei.
-
Oisko se Rotikka kummiskin niin, että sanoit vähän hölmösti ja sitten porukka sanoi sulle, että sanoit vähän hölmösti?
--
Nyt analysoitava postaus yksilöi nimenomaan miehet ja siksi on ihan aiheellista ilman sen suurempaa draamaa sanoa, että sukupuoli ei varsinaisesti ole vaikuttava tekijä siinä, pitääkö mennä väliin vai ei.
Tuo lähinnä esiin kommentoijien kapasiteettia. Luetaan jotakin mitä ei viestissä ole. Jos ajatellaan pari nopanheittovuoroa eteenpäin niin....... :))
Wiion lait pätee edelleen.
-
En yksilöi ketään jos on väliin menemisestä kyse. Hädässä kelpaa mikä vain apu. Jos joku internetin valkoritari haluaa väkisin ymmärtää sanani niin, että pääsee nettinillittämään sukupuolirooleista ja tasa-arvosta, niin se on hänen asiansa. Mä en jaksa.
Lady Whip tuolla mietiskeli miten D/s kuvio vaikuttaa puolustamiseen. Että voiko esim sub puolustaa Deetä. Submiehenä kommentoin että voi ja pitää. Ja sanon edelleen, hengittäkää nyt paperipussiin, että se on miehen rooli. Perustuen jo fysiologisiin syihin. Jostain aivan ihmeellisestä syystä suurin osa pelastus- ja suojeluammateissa olevista on miehiä. Tässä en edelleenkään sulkenut pois naisauttajaa, tiedoksi teille riitaa haastaville sankareille. Vitsi multa loppuu koht rautalanka.
-
Oliko tämä ahdistelua? Olisko minun pitänyt kyetä selviytyä huumorin keinoin? Pitäisikö minun nyt miettiä sukupuolijakaumaa? Onko ylläoleva tapahtuma mielipideasia? Tai huumoria?
Kiitos kokemuksesi jakamisesta! Juuri tällaista ahdistelu tavallisimmillaan on, tai ainakin minuun kohdistuneet ahdistelut ovat olleet. Tässä sukupuoli tulee esille yhdellä merkittävällä tavalla, ja se on kunkin sukupuolen tyypillinen koko. Jos tilanne olisi ollut toisin päin, pienikokoinen nainen blokkaamassa isoa miestä, mies tuskin olisi tuntenut oloaan yhtä uhatuksi. Selkeä fyysinen ylivoima tekee tilanteesta extrapelottavan ja ahdistavan. Ei ahdistelu tietenkään toiseenkaan suuntaan kivaa tai okei ole, mutta huomattavasti pahempi tilanne on, kun siihen liittyy fyysinen uhka. Usein, ei aina, tilanne on tämä juuri näin päin.
-
Kuka seksuaalihäiritsemään minua. Sellaiseen olisi tarvetta.
Huumori on tehokas keino purkaa ahdistusta ja epämukavia asioita. Pitäisi kuitenkin olla varuillaan sen suhteen, ettei samalla vähättele tai lakaise maton alle vakavaa asiaa.
Tälläistä läppää tulee hyvin usein vastaan, eri tahoilta, siksi poistin kirjoittajan nimimerkin. En osoita kommenttiani suoraan hänelle, vaan yleisesti.
-
Aivan vila.
Entä nämä kinkysuhteet, D/s-suhteet.
Voiko sub odottaa Dommeltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.
Tai voiko Domme odottaa subiltaan tilanteeseen puuttumista jos hän joutuu ahdistelun kohteeksi.
Entä jos maskuliini sub ottaa askelia takavasemmalle ja jättää D:n hoitamaan oman ahdistelu/häirintätilanteesta poispääsyn yksin. Voiko subilta edes odottaa sitä, että hän puolustaa Dommeaan.
Kaipa nämä ovat suhdekohtaisia. Kuka pystyy mihin.
Oli D/s asetelma miten päin vain, pidän hyvin kyseenalaisena miestä joka ei puolustaisi kumppaniaan. Kaikki sukupuoliroolit ja vanhanaikaisuus ei ole automaattisesti pahasta.
Muutaman kerran ovat vanhemmat irstaat naiset minua poloista yöelämässä ja jossain duuneissa ahdistelleet. Siinä ei ole mitään todellista uhkaa, joten suhtaudun asiaan huumorilla. Se on elämää ja olisin tosi vaivaantunut jos joku rupeasi minun puolestani metoo-kampanjoimaan...
Kun itse näen mahdollista ahdistelua, katson ahdisteltavan kasvoja: onko negatiivisia vai positiivisia positiivisia tunteita. Tietysti jos kyse on akuutin näköisestä tiltnateesta, menen väliin ja kyselen/pahoittelen huonoa tilannearviota jälkeenpäin. Mutta tilanteissa, jotka voi tulkita kevyeksi molempien osallistujien vapaaehtoisuutta kunnioittaviksi katson osallistujien naamasta, pitäisikö puuttua vai ei. Menen väliin oli tilanteen sukupuoliroolit miten tahansa. On harmillista, että kulttuurimme mieheys ei oikein tälläistä kestä, siksi yritän parhaani mukaan mennä väliin huomaamattomasti.
"Todellista uhkaa" ja sen paikallaoloa on vaikea ulkoapäin määritellä. Esimerkiksi tässä ketjussa keskusteltu "jäätyminen" on ilmiö, jonka voi ulkoapäin nopeasti tulkita esimerkiksi välinpitämättömyydeksi.
Minulle ahdistelun sivustaseuraaminen tai kokeminen eivät ole "vain elämää", vaan puuttumista vaativaa huonoa käytöstä. Ihminen hyväksyy normaaliksi hvin helposti todella ikäviäkin asioita, ja vaikka elämme rauhallisessa ja päällisin puolin hyvässä ajassa ja paikassa, vielä on petrattavaa.
-
Wiion lait pätee edelleen.
Piti googletella mitä nämä ovat ja kyllä, pätevät hyvin erityisesti nettikirjoitteluun. Esimerkiksi:
Minulle ahdistelun sivustaseuraaminen tai kokeminen eivät ole "vain elämää", vaan puuttumista vaativaa huonoa käytöstä. Ihminen hyväksyy normaaliksi hvin helposti todella ikäviäkin asioita, ja vaikka elämme rauhallisessa ja päällisin puolin hyvässä ajassa ja paikassa, vielä on petrattavaa.
Koska lainasit minua, minun täytyy kai puuttua tähän ennen kuin homma karkaa käsistä ja minusta tehdään se baarien öykkäri joka käy kiinni perseisiin ja sammaltaa sen olevan "vain elämää".
Huoh. En sanonut ahdistelun olevan vain elämää. Olin erottanut ihan omaksi kappaleekseen tuon hassun anekdootin omasta elämästäni. Siinä nimenomaisessa tapauksessa, missä minua kaksi kertaa vanhempi, kaksi kertaa pienempi ja kaksi kertaa enemmän kännissä oleva nainen ehdottelee rivouksia nuorelle miehelle, koen sen olevan vain elämää toisin sanoen hälläväliä-juttu. Hauskoja sattumuksia yössä. Jos olisit tomerana syöksynyt puolustamaan minua, olisivat kaikki paikallaolleet pyöritelleet vaivaantuneina silmiään.
-
Jos tilanne sisältää fyysisen väkivallan uhkaa, koolla ja sitä kautta yleensä sukupuolella on merkitystä. Tavallisemmin häirintä ja ahdistelu ovat kuitenkin ennemmin limaisia kommentteja ja rasvaisia vitsejä, jotka eivät jätä mitään epäselväksi, mutta joista silti häirinnän kohteen on vaikea huomauttaa vaikuttamatta tiukkapipoiselta ilonpilaajalta. Niissä tilanteissa vallankäyttö ei perustu fyysiseen yliotteeseen, vaan ihan puhtaaseen pokkaan. Silloin ei myöskään ole juurikaan väliä sillä, minkäkokoinen ihminen ulkopuolelta avaa suunsa ja puuttuu. Verbaalisen ahdistelijat hiljentämiseen riittää yleensä se, että joku, joka ei itse ole ahdistelun kohteena, kysyy vaikka vain, että mitähän vittua kuvittelet tekeväsi.
Useimmiten varmaan fyysisestikin uhkaavan ahdistelijan kanssa riittäisi, että joku, kuka tahansa, tulisi vain keskeyttämään tilanteen. Useimmat ahdistelijat kun eivät sitä fyysistä väkivaltaa ole oikeasti halukkaita käyttämään, vaikka käyttäytyisivät uhkaavasti. On kuitenkin melkoista arpapeliä arvioida, kuka on ja kuka ei, joten saattaisi näin 160-senttisenä ja muutenkin pienehkönä jäädä puuttuminen väliin. Toisaalta välillä iskee sellainen rage päälle mulkkuja kohdatessa, että saataisi itsesuojeluvaisto unohtua. En tiedä, ei ole sattunut kohdalle.
Mitä tulee "internetin valkoritareihin", tällainen retoriikka kertoo enemmän käyttäjästään kuin kenestäkään muusta.
-
Itse olen saanut sellaisen kuvan, että ainakin osa naishenkilöiden julkisista väitteistä ja syytteistä ahdistelusta miesten taholta on vain häikäilemätöntä ja kaksinaamaista vallankäyttöä ja toisen ihmisen elämän, maineen ja uran tarkoituksenmukaista ja vahingoniloista sabotaasia, sillä nainen voi lähestulkoon aina syyttää esim. julkisella paikalla miestä seksuaalisesta ahdistelusta tai päällekäymisestä, ja kaikki ympärillä olevat lähestulkoon aina uskovat tätä, vaikka nainen todellisuudessa vain yksinkertaisesti valehtelisi. Kaiken lisäksi julkisella uhripääomalla ja sympatiapisteillä saa kärrättyä itselleen valtavasti huomiota, joten väitteiden ja syytösten alla olevista motiiveista ja todenperäisyydestä ei koskaan voi olla täysin varma. Mm. elokuva- ja media-alalla moni miespuolinen työntekijä joutuu kirjaimellisesti pysymään fyysisesti loitolla naishenkilöistä ja torjumaan joka ikisen sen vilpittömänkin lähestymisen tai aloitteen, sillä tämä kaikki on tiedossa, eikä sitä riskiä vain uskalleta syystä ottaa. Muutaman vuoden päästä kun se hempeä ja ulkoisesti viattoman näköinen Jenni tai Tytti voi lehdessä väittää, että nyt kamppaillaan henkisesti hirvittävien seksuaalitraumojen kanssa sen limaisen miehen "pakottamisen" vuoksi, ja kaikki uskovat satavarmasti - ja siinä onkin sitten koko ura ja maine romuna tämän sosiopaattisen ja vahingoniloisen valehtelijan vuoksi.
En laisinkaan kiellä, etteikö oikeita tapauksia seksuaalisen ahdistelun saralla tapahtuisi (etenkin elokuva-alalla), mutta mistä voi varmistua, etteikö tilanne, jota jokin nainen julkisuudessa nyt sanoo ahdistelutapaukseksi ja seksuaaliseksi häirinnäksi, ei tuolloin olisi varsinaisen tilanteen aikana ollut kahden aikuisen ihmisen molemminpuolisen suostumuksen seurausta, ja/tai tapahtunut itse naisen aloitteesta? Ja mitä nyt sitten vuosien tai jopa vuosikymmenien jälkeen käytetään pelinappulana "seksuaalisena ahdisteluna", kun on niin mukava hypätä mukaan tähän laumakelkkaan julkisuuden henkilöiden maineen pilaamisella. Juuri tämän vuoksi ne todelliset ahdistelutapaukset ja seksuaalisen häirinnän uhrit hukkuvat sosiaalisen median ääneen ja kohinaan, ja täysin fabrikoitujen syytösten sekaan.
Voin sanoa sen vertaa, etten ole koskaan kokenut tulleeni seksuaalisesti (tai muutoinkaan) ahdistelluksi mieshenkilöiden taholta. Käytös on kommenteista, satunnaisista treffipyynnöistä ja viheltelyistä (jotka olen ottanut imarteluna - en ahdisteluna - vastaan) huolimatta ollut aina kunnioittavaa ja asiallista, kun on itse ystävällisesti ilmoittanut, ettei ole ollut kiinnostunut. Iholle ei ole kertaakan kajottu ilman lupaa. Ymmärrän, ettei tämä ole lähestulkoon kaikkien (etenkään naishenkilöiden) kokemus miehistä seksuaalisen ahdistelun kohdalta, ja että kokemukset vaihtelevat laidasta laitaan, mutta verrattuna siihen, millaista loputonta lääpimistä, iholle käymistä ja seksuaalissävytteistä, ylimielisyyden sävyttämää kommentointia sain ainakin itse kerta toisensa jälkeen kuulla mm. lähipiirin "ystävättärien" taholta itse kodin seinien sisällä alaikäisenä ilman, ettei siihen koskaan kukaan puuttunut millään tavoin (koska poika tai mieshän on "onnekas", kun nainen "suo" hänelle jotain sellaista), voin peilata sen verran, että ainakin mieshenkilön lähestyminen tuntuu sata kertaa turvallisemmalta kuin jos kyseessä olisi naishenkilö. Tässä kulttuurissa miespuolisen kokemus seksuaalisesta ahdistelusta mitätöidään ja asetetaan naurunalaiseksi, sillä yleisen ja kaiketi valheellisen narratiivin mukaan mies ei ole melkein koskaan uhri, vaan uhriuttaja. Todellisuudessa mies voi olla uhri siinä missä nainenkin, niin seksuaalisesti kuin muutoinkin, ja monet naiset osaavat olla vallankäytön saralla aivan pöyristyttävän ovelia.
-
Työhistoriaa aika monta firmaa taaksepäin oli nettipuolen osasto, johtajana noin viisikymppinen nainen ja iso liuta nuoria miehiä. Kun johtajan etanolipitoisuus nousi tietyn kynnysarvon yli, käytös muuttui hyvin suorasukaiseksi eikä ollut mitään epäilystä siitä etteikö kyseessä olisi ollut seksuaalinen ahdistelu, kysymys oli lähinnä siitä kuka milläkin kertaa joutuu uhriksi. Tästä järjestettiin jopa jonkunlaisia veikkauksia alkuillasta.
Valta- ja sukupuoliasetelman ollessa noinpäin, tilanteeseen puuttuminen oli melko mahdotonta. Lähinnä yritettiin varoitella uusia tyyppejä jotka välttämättä onnistuneet livahtamaan jollain verukkeella muualle daamin tunkiessa viereen. Suunnilleen samalla kynnysarvolla taisi itsekontrollin lisäksi lähteä vielä muisti. Oli kyllä hyvin häpeissään kun samassa firmassa töissä olllut suunnilleen samaikäinen tuttavanainen joskus oli illan tapahtumia selvitellyt, mutta tämä ei tietenkään estänyt hommaat toistumassa seuraavissa etanolin nautintatilaisuuksissa.
-
Tätä on tullut mietittyä myös omalla kohdalla, koska se on kansan huulilla ja koska naisiin kohdistunut ahdistelu on niin yleistä. Silti en muista että minua olisi koskaan ahdisteltu seksuaalisesti, tai en ole omasta mielestäni laskenut sitä siksi eikä se ole jättänyt minuun jälkeä. Satunnainen pyllyn kehuminen, jatkuva pyllyn kiehunta, tuttujen pyllylle läpsiminen, pyllyn puristelu, kaikki nuo edellä mainitut ovat olleet mielestäni niin harmittomia ja Hih onhan mulla sangen hyvä pylly. Olen pohtinut tätä parinkin tyypin kanssa että eikö muka oikeasti kukaan ole missään ja mitenkään ahdistellut, no ei vissiin, tai ainakaan en muista.
-
Pojat kokevat tyttöjä enemmän häirintää https://yle.fi/uutiset/3-9922753
-
Aika raaka yleistys, en tuon jutun pohjalta ihan suoraan allekirjoita väittämääsi. Mutta onhan se perseestä, riippumatta kohteesta.
On totta, että miehiin kohdistuu harmillisen usein sellainen "man up"-asenne, Eli vaikeudet ja hankalat tilanteet pitäisi vaan mennä sisulla. Toki sisukkuus on positiivinen asia, mutta ei ehkä kovin rakentava keino ennaltaehkäistä ja ratkaista ongelmia. Toisaalta saman ilmiön kääntöpuolella on nähdäkseni se "sehän on vaan kohteliaisuus". Se teekuppivertaus pätee mun mielestä aika hyvin myös seksuaalissävytteiseen kanssakäymiseen joka sitten ei toivottuna on häirintää.
En kovin mieluusti tekisi tästä sellaista "eikun mun persettä kouritaan enemmän"-kilpailua, kyseessä on nähdäkseni sama ilmiö riippumatta sukupuolesta, johon häirintä kohdistuu. Kyseessä on yleensä valta-aseman väärinkäyttö, ainakin minun mielestäni, vaikkei useimmiten mikään formaali asetelma olekaan.
-
Pojat kokevat tyttöjä enemmän häirintää https://yle.fi/uutiset/3-9922753
Eiköhän tuonkin syy ole valkoinen heteromies >:D
Itseäni on homomiehet ja vanhemmat naiset ahdistellut muutaman kerran mutta lähinnä huvitti tilanteet ja selvisin puhumalla 8)
-
Tuon kampanjan suhteen en ole oikein keskusteluun enempää osallistunut. Olen kokenut työympäristössä seksuaalista häirintää, mutta se mikä itselleni on ollut tärkeintä tässä kampanjassa on se että olen miettinyt kovasti kuinka itse olen käyttäytynyt ja kuinka tulen käyttäytymään. En ole kehenkään tietääkseni tarttunut tai läpsinyt ilman suostumusta tai ajatusta että se on sopivaa. Ja mikäli olen tulkinnut tilanteen väärin niin olen kyllä pyytänyt anteeksi siinä ja heti.
Mutta...ne sanomiset, läpät, kommentit yms. Niitä on varmasti tullut sanottua, ja ehkä tilanteen henki on ne sallinut, mutta kun ei voi koskaan tietää. Varmasti olen yrittänyt rajan kerran jos toisenkin. Olisi tietenkin mahtavaa jos hän joka kokee jonkin sanomiset tukalaksi niin kertoisi siitä heti, jotta tilanne ei mene pitemmälle, mutta sehän ei oikein toimi koska tilanteet voivat olla hankalia, voi kokea olonsa jo valmiiksi uhatuksi eikä halua leimautua "nipoksi". Omalla kohdallani sitä ei tarvitsisi pelätä, mutta kusipäitä on niin paljon että on varmasti todella hankala sanoa että nyt riitti.
Mutta...ainakin itse yritän miettiä kahteen kertaan ennen kun töksäyttelen arveluttavia juttuja suustani.
-
Hesarin artikkeli, jota pitkästä aikaa jaksaa lukea ja jotain jää käteenkin.
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005450716.html (https://www.hs.fi/nyt/art-2000005450716.html)
”Yksi ongelman ydin on, että seksuaalikasvatus on jokaisen ikäluokan kohdalla pielessä.”
Moni kuvittelee yhä, että seksuaalikasvatusta ovat koulussa annetut vinkit ehkäisystä. Ihmiset ovat Forsströmin mukaan kuitenkin ”aivan pihalla perusasioista”.
Hän luettelee keinoja todelliseen muutokseen:
Jokaiselle pitäisi antaa tukea omien rajojensa määrittelyyn ja niiden pitämiseen.
Jokaiselle pitäisi antaa ajatteluvälineitä ja haasteita miettiä omia asenteitaan, arvojaan ja toimintapojaan seksuaalisuuteen liittyen.
Jokaiselle pitäisi opettaa turvataitoja ja aivan perusasioita toisen ihmisen kohtaamiseen liittyen.