BDSM-baari
Kirjasto - jäsenille tarkoitetut alueet => Päiväkirjat => Näkökulmia lokerosta ja sen vierestä => Aiheen aloitti: Kolumnisti - 17.12.2017, 11:26
-
Poly vai yksisarvistenmetsästäjä?
Ei ole lainkaan poikkeuksellista, että avoimen mielen omaava pariskunta saattaa jossain vaiheessa miettiä, että olisipas kivaa saada lisää säpinää makuuhuoneeseen, jonka jälkeen aletaan etsiä kolmatta osapuolta. Tämähän on varsin mukava ajatus ja toimivia kuvioita on olemassa.
Miksi sitten varsin usein käy niin, että foorumille rustattu deitti-ilmo ei saa yhden yhtä vastausta tai pahimmassa tapauksessa vastaukset ovat kritiikkiä ja sarkasmia? Ilmoituksen jättänyt pari on kumminkin mukava ja fiksu, ja heidän parisuhteensa on toimiva ja positiivinen. Ilmoituksen jättänyt pariskunta saattaa jopa järkyttyä, että heihin suhtaudutaan kuin joinain roistoina.
Ongelma on siinä, että polykuvioita lähdetään usein kokeilemaan PARIsuhteen näkökulmasta. Asioista on keskusteltu kotona ja on ennalta tarkoin määritelty, mitä ollaan hakemassa ja millä ehdoin. Sen lisäksi on tehty ns. selviytymislista, jolla suojellaan tätä primäärisuhdetta.
Tyypillisin hakukohde on ns. HBB, eli hot bi babe. Halutaan saada seksikäs bityttö kuvioihin, koska silloin primäärisuhteessa ei ole syytä mustasukkaisuudelle, HBB kun on molempia varten. Kaikki on tasapuolista ja primäärisuhde turvassa. HBB:n pitäisi myös olla mukava, hauska, fiksu ja ok sen kanssa, että kaikki kanssakäyminen tapahtuu kolmistaan (tarkoittaen, etä HBB:n tulee tykätä molemmista primäärisuhteen osapuolista yhtä paljon) ja julkisesti ei pidetä esim. kädestä kiinni (mikäli primääripari on päättänyt pysyä kaapissa seksiseikkailujensa suhteen). HBB:n ei myöskään ole suotavaa vaatia itselleen täysipainoista roolia polysuhteen osapuolena, vaan hänen oikeutensa rajoittuvat makuuhuoneeseen ja sinnekin vain silloin, kun se sattuu primäärisuhteelle sopimaan. Lisäksi usein sovitaan, että HBB harrastaa seksiä vain primääriparin kanssa. Tässä vedotaan tunteisiin ja järkeen: omistautuminen tekee suhteesta “erityisen ja henkilökohtaisen” ja lisäksi näin vältetään taudit. Primääriparille tämä on optimaalista, koska tällöin HBB on aina sopivasti saatavilla, mutta HBB:ltä tämä sulkee pois mahdollisuuksia löytää se oma ihmissuhteensa. Primääripariskunnan selviytymislistaan saattaa kuulua myös VETO-oikeus, eli jos jompi kumpi primäärisuhteen osapuoli tuntee olonsa uhatuksi tai mustasukkaiseksi, polykuvio lopetetaan ja palataan vanhaan suhdemalliin. Tai ainakin näin uskotaan.
Erityisen vahingollista on ratsastaa parin tarpeet edellä suhteissa, joissa alistuminen ja miellyttämisenhalu pelaavat isoa roolia. Alistuva HBB saattaa unohtaa omat tarpeensa ja pyrkiä saavuttamaan “statuksen” osana polysuhdetta miellyttämällä primääripariskuntaa. Ja tässä on se kulmakivi. Polysuhteissa ei ole pariskuntaa ja kolmatta osapuolta. Polysuhteissa on useampi ihmissuhde, joissa ihmiset ovat suoraan tai välillisesti yhteydessä toisiinsa ja jokaisella on status. Jokaisen annetaan kehittyä, löytää, saada tukea, epäröidä ja jokaisen tarpeet ovat yhtä tärkeät. Ja tämä on se ero polysuhteen ja yksisarvisten metsästyksen välillä. Yksisarvinen ei ole todellinen olento. Yksisarvinen on pariskunnan fantasia. Polysuhteen muodostavat ihmiset. Ihmiset, joilla on tarpeita, heikkouksia, vahvuuksia ja jotka ovat kaikki yksilöitä.
Kuinka sitten välttää tämä stereotyyppinen sudenkuoppa, jota yksisarvisten metsästämiseksi kutsutaan? Tässä muutama vinkki.
- Älä sovi sääntöjä etukäteen, vaan keskustele kaikkien osapuolien kanssa. Mitkä ovat fantasiat, tarpeet ja mitkä ovat ehdottomat ei:t, jne. Ole avoin, koska vaikka olisit kumppanisi kanssa keskustellut juurta jaksain asiat halki, olet taas lähtöruudussa, kun uusi ihminen tulee kuvioon mukaan.
- Pyri näkemään uusi ihminen ihmisenä, äläkä objektina, jonka tarkoitus on piristää omaa suhdettanne. Ja mieti tätä hartaasti; oletko valmis tähän?Onko tämä se, mitä sinä haluat? Mikäli vastaus on ei, tulet olemaan vain ottajan roolissa. Ihan sama, kuinka monta orgasmia lupaat HBB:lle.
- Määritelkää, mikä on reilua ja mitkä resurssit ovat käytössänne. Esimerkiksi lapset ja muut velvollisuudet tuovat kuvioon aivan oman lisänsä.
- Hahmota se, mitä olet itseasiassa tarjoamassa ja vastavuoroisesti vaatimassa. Kysyntä HBB:ille on kova ja tarjontaa vähän. Kovin moni ei innostu olemaan käyttötavaraa joidenkin suhteessa - toki poikkeuksistakin on kuultu, mutta jos HBB:t ovat marginaalijoukko, on niiden puhtaasti esineenä käytettävien HBB:iden määrä katoavan pieni.
- Olkaa valmiita tinkimään tasapuolisuudesta. On aikamoinen lottovoitto, että löytää ihmisen, jonka kanssa kemiat kohtaavat. Todennäköisyyksissä hypätään taas häviävän pieniin lukuihin, jos odotetaan, että kolmas osapuoli automaattisesti pitäisi teistä molemmista yhtä paljon, ja vieläpä ajan kuluessa. Luopukaa kontrollista toistenne tekemisten yli ja sen sijaan luottakaa toisiinne ja suhteeseenne. Tutustukaa ihmisiin tahoillanne. On paljon todennäköisempää, että kumpikin löytää oman suhteensa, joista saattaa kehittyä kolmen kimppaa muodossa tai toisessa myöhemmin.
Tässäpä muutamia ajatuksia ilmiöstä. Toki suhteita on yhtä monenlaisia kuin on ihmisiäkin, mutta erot suhtautumisessa voivat selittää, miksi toiset vannovat polysuhteiden nimeen, kun taas toisille on jäänyt tyylistä kouraan pelkkä luu.
(http://www.bdsmbaari.net/index.php?action=dlattach;attach=21173;type=avatar) Toisille piparista ja toisille havuista joulua toivottaen: Ansku
-
Hurraa! Aivan erinomainen kirjoitus, kuvaa hienon jäsennetysti niitä ajatusriekaleita, mitkä mulla on heränneet viime aikoina kun olen katsonut tinderin pariskuntia. Vaikka useamman ihmisen sisältävät seksikokemukset itseäni kiehtovatkin, fiilis on sellainen, että tässä ollaan nyt ikäänkuin kaksi yhtä vastaan joka tilanteessa. Ei kutsu minua mukaan.
-
Kiitos Ansku, juuri näitä asioita toivon yksisarvisten metsästäjien miettivän :) Terveisin alunperin kahden henkilön parisuhteen osapuoli, jotka törmäsivät yksisarviseen ja päädyimme avoliittoon kolmestaan.
-
WORD!!!!!!!!!!
T.nimim. ex HBB, Nykyinen TODELLA valikoiva HBB, jonka eteen tulee tehdä töitä ja siltikään ei ole takuuta, että seksiä harrastetaan.
-
Ihana Ansku, kiitos. Todella hyvä ja ajankohtainen (monelle), mutta blääh niin vaiettu aihe..
Samaista ilmiötä esiintyy myös sinkku/deitti puolella.. isosti ihmiset hakevat sitä täydellistä kumppania: "juuri sitä oikeaa", ja kriteerejä ollaan valmiita esittämään vaikka kuinka ja paljon. Jos sitten meinaisi olla kohtalaisen lähellä kriteeri merta, niin joko ei viitsi ottaa yhteyttä koska oli ehdottomina vaatimuksina (kärjistettynä) esim kengänkoko 38, ja max 50 km pks, ja vaikkapa 165cm minimi pituus.jos sattuu siis lukemaan mielenkiintoista deitti ilmoa 39 koon jalalla, 164cm pituisena ja 52km päässä pks, onkin vastaaminen jo kimuranttia. Tässä siis tahallani kärjistin, enkä toivo millään muotoa takerruttavan näihin. Pointtini ennemminkin oli että jos ihminen hakee minkä tahansa laista suhdetta, niin liian tarkkojen kriteerien asettaminen ilmoitukseen saattaa osua omaan nilkkaan.
Itse olen ylipainoinen, olen myös tietoinen tästä asiasta, enkä tietoisesti ole etsinyt läskeilleni palvojaa, mutta kieltämättä se että ilmoitetaan jokin minimi tahi maksimi paino, särähtää korvaan..
Se että pariskunta (tahi yksilö) tahtoo yksipuolisesti luoda säännöt suhteeseen, on aivan käsittämätöntä, ja sen pidempi aikainen toimivuus lähes mahdotonta.
Usein törmää taas siihen että, "subilla ei ole sananvaltaa", että esim D/s suhteessa, Dominoivalla voi olla useita suhteita, mutta subilla ei ole "oikeuksia" moista edes toivoa (joo, tää on yks lempi aiheistani).
Itse miellän asian toisin.Jos uusi ihminen olisi mahdollisesti astumassa kuvioihin, niin siitä pitää keskustella muiden osapuolien kanssa, täysin ilman statuksia, ihminen ihmiselle..
Se että itse polyna tunnen vastuuta jo olemassa olevien kumppanien mielipiteistä ja tunnepuolen jutuista (mustasukkaisuus, ulkopuoliseksi jäämisen pelko ym), ei ainakaan tähän mennessä ole vaikuttanut "katu uskottavuuteen"/ dynamiikkaan.
Tässä kolumnissa puututtiin enemmän parien hakemiin yksisarvisiin, mutta kyllä yksisarvisia metsästetään täällä (kin) ihan sinkkuina tai "poly Dominoivina"
Vielä loppu kaneettina se, miten tietty lause voi olla totaali turn off, vaikka ei itsekään etsisi kovinkaan vakavaa suhdetta..
Jätän tän vaan tähän: " voidaan me sen aikaa leikkiä, kunnes löydän sen oikean"
Onnea kaikille seuran etsintään, varsinkin yksisarvisten metsästäjille, te jos kuka sitä tarvitsette :love:
-
Ihana teksti ja täyttä asiaa!
-
Vielä loppu kaneettina se, miten tietty lause voi olla totaali turn off, vaikka ei itsekään etsisi kovinkaan vakavaa suhdetta..
Jätän tän vaan tähän: " voidaan me sen aikaa leikkiä, kunnes löydän sen oikean"
Tämä. Ikäänkuin "uhraudutaan" leikittämään sitä HBB:tä. Pakosta tulee olo, että on joku saakelin hyväntekeväisyyskohde.
Sitten tuo sana LEIKKI. Käytän sitä itse, kyllä. Mutta minulle sessiot, BDSM ei ole missään nimessä leikkiä.
Otetaan nyt vaikka kipusessio. Se on minulle jotain seksin ja terapian sekoitusta. Totaalista irti päästämistä. Rikki menemistä. Ja ehjemmäksi tulemista. En voisi koskaan kipusessioida ihmisen kanssa, joka laskisi leikkiä tilanteesta. But that just me.
Pointtini kai oli tässä se, että kun etsii sitä HBB:tä mukaan makkarihommiin ja ehkä muutenkin, niin kannattanee muistaa, että tekee selväksi kaikkien osapuolten kanssa, miten vakava ko.suhde on. Lopulta, jos suhde menee päin pyllyä, niin yleensä se HBB jää nuolemaan haavojaan yksin, kun taas toisella osapuolella on toisensa.
-
Olipa hyviä sanoja joilla sanoittaa ja jäsentää omiakin kokemuksia, kiitos niistä.
-
Tyypillisin hakukohde on ns. HBB, eli hot bi babe.
Aamen! Eipä tästä enempää ku kaikki osaa lukea kolumnistin tekstin itekin.
Kuinka sitten välttää tämä stereotyyppinen sudenkuoppa, jota yksisarvisten metsästämiseksi kutsutaan? Tässä muutama vinkki.
- Älä sovi sääntöjä etukäteen..
^ Tuo ohje sopii vain dominoivan ihmisen kouluttamiseen.
- Pyri näkemään uusi ihminen ihmisenä, äläkä objektina..
Mahdotonta! ;D Ku se on alussa objekti niin kauan kunnes mun oikeat kiinnostukset (häneen) heräävät, niin sitten sitä vois jo pitää ihmisenä O:-) ...
- Hahmota se, mitä olet itseasiassa tarjoamassa ja vastavuoroisesti vaatimassa.
Penis ja Vagina. Vagina x 2 ja penis. Sormet ja kieli. Mitä muuta ihminen voi muka tarjota? ;D
Hih, yöllisiä lyhyitä (viisaita) mietintöjä ^-^
-
Mahtavaa Ansku, että kirjoitit aiheesta! Kuten Lily tuossa mainitsi, niin monisuhteista puhutaan liian vähän (miksi?), vaikka se kuplii koko ajan tuolla pinnan alla.
Saan aika säännöllisesti postia yksisarvisten metsästäjiltä eli kyse ei ole mistään ihan pikkuilmiöstä. Toki yhteydenotot ovat aika erilaisia keskenään, mutta pääsääntöisesti etsitään kolmatta seksileikkeihin. Harvempi kysyy, että tuletko meille asumaan. ;D (Täytyy toki myöntää, että olen seksiharrastaja, joten siinä mielessä ei ole ihme, että tarjouksia satelee internetin "pimeillä" palstoilla. Hämmentävämpää olisi, jos joku tulisi kaupassa kysymään. ;D)
Muutaman kerran yksisarvishommia kokeilleena oma kynnys lähteä moiseen on noussut todella korkeaksi. Olen kokenut olevani enemmän antavalla, kuin saavalla kannalla seksin näkökulmasta: Aika usein homma on alkanut metsästäjämiehen aloitteesta, metsästäjänainen on läpi prosessin empivä ja mies yrittää paikkailla tätä antamalla enemmän huomiota vaimokkeelleen tai olemalla epävarma. Empiiristen tutkimusten valossa sanoisin, että harva pariskunta (sisältäen molemmat yksilöt) osaa ottaa "vieraan" arvostetusti vastaan. Pariskuntapanot ovat mielestäni parhaimmillaan, kun on jo valmiiksi suhde tai ystävyys, joko molempien tai toisen osapuolen kanssa. Silloin ei tarvitse olla niin epävarma siitä, muodostaako HBB uhan seksisuhteessa Metsästäjäparille.
Poly vai yksisarvistenmetsästäjä?
Ei ole lainkaan poikkeuksellista, että avoimen mielen omaava pariskunta saattaa jossain vaiheessa miettiä, että olisipas kivaa saada lisää säpinää makuuhuoneeseen
Yksisarvisen metsästyksessä on kysymys seksistä. Monisuhteessa on osapuolten välillä jotain huomattavasti enemmän: Se on yhteistä ajankäyttöä, välittämistä, kumppanuutta, ystävyyttä, rakkautta, hc-osastolla jopa taloudellisia ja perinnöllisyysbiologisia sitoumuksia ristihi rastihi... ;D
Poly vai yksisarvistenmetsästäjä?
- Älä sovi sääntöjä etukäteen, vaan keskustele kaikkien osapuolien kanssa. Mitkä ovat fantasiat, tarpeet ja mitkä ovat ehdottomat ei:t, jne. Ole avoin, koska vaikka olisit kumppanisi kanssa keskustellut juurta jaksain asiat halki, olet taas lähtöruudussa, kun uusi ihminen tulee kuvioon mukaan.
Monisuhteet ovat kuin verkko, joka kutoutuu yllättävistä käänteistä, kulttuureista ja monista erilaisista ajatuksista ja toimintamalleista (Polyvitsinä lauseen voisi päättää:, jotka kalenteri sitoo yhteen).
Poly vai yksisarvistenmetsästäjä?
Luopukaa kontrollista toistenne tekemisten yli ja sen sijaan luottakaa toisiinne ja suhteeseenne. Tutustukaa ihmisiin tahoillanne. On paljon todennäköisempää, että kumpikin löytää oman suhteensa, joista saattaa kehittyä kolmen kimppaa muodossa tai toisessa myöhemmin.
Tämä on niin saatanan vaikeaa ja ihanaa: Antaa toiselle vapaus, saada vapaus, mahdollistaa ehkä jotain, mitä ei pysty itse antamaan, saada mahdollisuus johonkin, joka jää toisessa suhteessa syystä tai toisesta puuttumaan. Rohkeus puhua näistä asioista, itsensä ylittäminen, yhdessä tehden, luottamus. Voiko olla mitään näin sykähdyttävää, herättävää? (Retorinen kysmys: Älkää vastatko! ;D)
Poly vai yksisarvistenmetsästäjä?
Tässäpä muutamia ajatuksia ilmiöstä. Toki suhteita on yhtä monenlaisia kuin on ihmisiäkin, mutta erot suhtautumisessa voivat selittää, miksi toiset vannovat polysuhteiden nimeen, kun taas toisille on jäänyt tyylistä kouraan pelkkä luu.
Hienosti pantu tuo loppukaneetti! ::)
-
Hienosti pantu tuo loppukaneetti! ::)
Kyllä mä aina pyrin panemaan hienosti, kun sille päälle satun. :D
Kiitos kaikille hyvästä vastaanotosta. Eka ja ainoa kolumni ja aihe on herkkä, joten olin varautunut värikkäämpään kommentointiin.
Pus pus!
Edit: Aiheesta on kirjoiteltu laajasti pitkin internettiä. Eli lisätietoa on paljon saatavilla, jos aihe kiinnostaa. Hakusanat poly ja unicorn hunter vievät taatusti perille. :)
-
Olipas ihanan selventävästi kirjoitettu!
Itselle kun ensimmäiset kokemukset "poly"-jutuista tuli juuri tuossa HBB:n roolissa (pari siis halusi kutsua itseään polyamoriseksi, mutta kaikki kuitenkin tehtiin primäärisuhteen ehdoilla) ja omaa rooliaan koitti kovasti vahvistaa miellyttämällä kaikkia muita omien halujen kustannuksella. HBB:nä olo on nyt kokeiltu ja kuopattu minun osaltani, mutta ehkäpä oikeaa polysuhdetta vielä joskus kokeilen :)
-
Kiitos Ansku järjen sanoista :)
Joskus menneisyydessä harrastimme primäärikumppanini (ja siihen aikaan myös ainoan) kanssa swingausta ja siinä sivussa haimme myös naista kolmanneksi sänkyyn eli olimme kaiketi niitä yksisarvisenmetsästäjiä. Sarviotus löytyi mutta siitä syntyikin nopeasti kolmiosuhde kun kaikki rakastuivat kaikkiin. Suhde päättyi aikanaan muista syistä kuin osallisten lukumäärästä johtuen. Sittemmin emme ole seuraa yhdessä etsineetkään ja olemme onnellisia polyja toistemme ja muiden kumppaneidemme kanssa.
-
Mua muuten kiinnostaisi tietää kovasti, että miten tää juttu menee miehillä. Jos valikko rajoittuu mies/nais-jakoon, yleensä merkitsen itseni naiseksi. Näinollen minulla on ollut keskusteluja vain sellaisten pariskuntien kanssa, jotka ovat kiinnostuneita ainakin naisista, ja monet vain naisista. Se on yksi kysymys, miksi näin mahtaa olla, ja etsiikö enemmistö kolmatta pyörää toivovista pareista nimenomaan ja vain naista (oletan että kyllä).
Paljon enemmän kuitenkin kiinnostaa, että onko kolmas-pyörä-miehen hakeminen yksisarvisenmetsästystä, ja toisaalta millaisia kokemuksia miehillä on näistä kolmantena pyöränä oloista pariskunnalle, ja mitä he (pariskunnat ja pyörät) siitä hakevat ja saavat.
Jos verrataan naisten hakemiseen, niin harva pariskunta kai hakee kimppaansa heteronaista, joka nyt voi koskea pariskunnan naiseen mutta lähinnä vahingossa.
Tein lyhyen kierroksen deittipalstalla (ei foorumin), ja kyllä siellä ainakin tarjokkaat (pariskuntien miehet ja pariskunnille tarjoutuvat miehet) kertoivat olevansa "ihan heteroita kuitenkin". Osa toki kertoi olevansa biseksuaalisia, mutta pariskunta+mies-kombossa oli vähintään puolet kertoneet erikseen, että miehet olis heteroja. Pariskunta+nainen -kombossa en ole ikinä nähnyt puhuttavan naisten heteroudesta, päinvastoin oletus on kolumnissakin mainittu "binainen on molempia varten".
Ps. On tässä aiheessa silleen oma lehmä ojassa, että jos tulis eteen tilanne lähteä hakemaan seuraa pariskunnan osana, niin itselle ensisijainen olisi miesseura, ja siitä tunnutaan puhuvan lähinnä cuckold-kontekstissa, mikä itselleni ei herätä mitään tunteita.
-
^ Olen kuullut, että miehiä on niin hirvittävän helppo löytää kolmanneksi, ettei se jotenkin vain mene yksisarvisenmetsästyskategoriaan. TAI sitten etsitään niin isomunaista ja upeeta komeeta urheilullista nuorukaista, jolla seisoo pitkään ja joka panee hyvin ja ties mitä vielä... että se sitten todellakin menee yksisarvisenmetsästyskategoriaan.
Itehän oon vaan (eri tavalla) helvetin nirso ja jos oon ilman, ni se johtuu siitä :-X
-
Mua muuten kiinnostaisi tietää kovasti, että miten tää juttu menee miehillä. Jos valikko rajoittuu mies/nais-jakoon, yleensä merkitsen itseni naiseksi. Näinollen minulla on ollut keskusteluja vain sellaisten pariskuntien kanssa, jotka ovat kiinnostuneita ainakin naisista, ja monet vain naisista. Se on yksi kysymys, miksi näin mahtaa olla, ja etsiikö enemmistö kolmatta pyörää toivovista pareista nimenomaan ja vain naista (oletan että kyllä).
Paljon enemmän kuitenkin kiinnostaa, että onko kolmas-pyörä-miehen hakeminen yksisarvisenmetsästystä, ja toisaalta millaisia kokemuksia miehillä on näistä kolmantena pyöränä oloista pariskunnalle, ja mitä he (pariskunnat ja pyörät) siitä hakevat ja saavat.
Me ei olla mieheni kanssa haettu koskaan mitään "molemmille jotakin" ratkaisua, koska mies on hetero ja itse olen melkoisen hetero. Eli pääsääntöisesti kumpikin hakee ihan mitä itse eniten haluaa ja itselleen, toki niin, että sitä varsinaista suhdetta johon liittyy mm. perhe-elämä, pitkä avioliitto ja asuntolaina ei vaaranneta kummankaan puolelta. Kai se sitten on primäärisuhteen ehdoilla menoa, ja vaikea itsellä on kuvitellakaan muuta, jos nyt sitten sen ohella jonkun muunkin kanssa leikkii, niin leikkikaverin oletan tämän ymmärtävän.
Mutta koska näissä asioissa on aina sattumallakin sormensa pelissä, niin kyllä me joskus olemme päätyneet systeemeihin, joissa kolme ihmistä saattaa olla yhtäaikaa samassa paikassa harrastamassa jotain seksikategorian alle menevää. Ei se ole silloin tahtia haitannut, että minun lisäkseni kuviossa olevat miehet ovat olleet molemmat heteroita, ja mitään erityistä aisankannattaja aspektia ei ole haettu saati ollut. Ja mitäkö sitten haettu? Asioita, joihin tarvitaan käsiä tai muita ruumiinosia enemmän kuin yhdessä pariskunnassa riittää. Nautintoa, hauskuutta, yhteenkuuluvuutta, tiimihenkeä, leppoisaa yhdessäoloa, veret seisauttavaa kiimaa, periaatteessa siis ihan samoja asioita kuin yleensäkin seksistä. Ihan vaan koska niinkin voi tehdä, niiden kanssa, kenestä jollain tavalla välittää.
Uskon, että miehiä olisi hirvittävän helppo löytää kolmanneksi kuten bikantti arvelee, ja yhtälailla tiedän, että jos pitää silmät auki, niitä löytää myös ystäviksi, kultarakkaiksi, leikkikamuiksi ja joskus myös leikkimään isommalla porukalla, mutta ei silloin kun yhtäkkiä päättää hakea, vaan silloin kun sattuu löytämään :). Haluaisin ajatella, että kyse ei ole hyväksikäytöstä silloin kun aikuiset itse päättävät miten, missä ja kenen kanssa harrastavat seksiä. Vaikkei se aina olekaan pelkästään autuaallista, elämä tuppaa olemaan vaihtelevaa, ja jokaisen suhteen mukana tulee, suhteen keveydestä tai vakavuudesta riippuen myös muuta kuin pelkät hetket lakanoiden välissä. Että jos parisuhde horjuu, pari suhdetta ei sitä tukevoita. Kannattaa myös huomata, että ikävöinti on tunne siinä missä mustasukkaisuuskin, yhtä mahdollinen ja tosi silloin kun kaikki eivät ole koko aikaa yhdessä.
Vir
ps. kokemukseni mukaan skene on täynnä näitä,
TAI sitten etsitään niin isomunaista ja upeeta komeeta urheilullista nuorukaista, jolla seisoo pitkään ja joka panee hyvin ja ties mitä vielä... että se sitten todellakin menee yksisarvisenmetsästyskategoriaan.
vaikkeivat kaikki ihan nuorukaisia (hyvä niin).
-
Paljon enemmän kuitenkin kiinnostaa, että onko kolmas-pyörä-miehen hakeminen yksisarvisenmetsästystä, ja toisaalta millaisia kokemuksia miehillä on näistä kolmantena pyöränä oloista pariskunnalle, ja mitä he (pariskunnat ja pyörät) siitä hakevat ja saavat.
Miehet hakevat enemmän irtoseksiä, syitä en lähde erittelemään enkä arvuuttelemaan. Yksinäisellä naisella on hyvät markkinat seksimielessä, koska heitä on suhteellisen vähän, mutta miehiä pelkkään seksiin on tarjolla paljon.
Keskiverto "vanhanliiton"miehestä ei ole oikeisiin n+xm suhteisiin. - Heitä muita on vähemmän. ;D
Pariskunnat hakevat kolmaspyörä miehistä eksotiikkaa omaan sänkyyn (viriilejä naisia, jotka haluavat paljon seksiä, on olemassa). Pelkän seksin olessa agendalla, kaikki saavat toivottavasti orkut tai useamman ja ehkä hyviä muistoja?
Jos verrataan naisten hakemiseen, niin harva pariskunta kai hakee kimppaansa heteronaista, joka nyt voi koskea pariskunnan naiseen mutta lähinnä vahingossa.
Pariskunta+nainen -kombossa en ole ikinä nähnyt puhuttavan naisten heteroudesta, päinvastoin oletus on kolumnissakin mainittu "binainen on molempia varten".
Olen törmännyt pariskunta-osastolla "bi-curious"-naisiin, jotka eivät sitten haluakaan muuta naisten välistä kuin suutelu ja hyväily. Jotenkin siinä vähän libido laskee, kun sängyssä on joku, joka ei sitten haluakaan sinua. Toki jokainen päättää itse, mitä haluaa ja tekee, mutta tavallaan sitä kuvitteli itse kohtuullisen bissenä vähän enemmän... ::)
Swinger-maailmassa on porukkaa, jotka kovasti haaveilevat kaikenlaista, mutta kun tullaan itse tilanteeseen, niin ne haaveet eivät enää tunnukaan niin toteutuskelpoisilta (mustasukkaisuudet, suorituspaineet, pelot).
jos tulis eteen tilanne lähteä hakemaan seuraa pariskunnan osana, niin itselle ensisijainen olisi miesseura, ja siitä tunnutaan puhuvan lähinnä cuckold-kontekstissa, mikä itselleni ei herätä mitään tunteita.
Parikymppisenä luin Simone de Beauvoirin muistelmia ja jo silloin kelailin, että mulle kävisi kahden miehen malli. Sittemmin katsein jonkun ER:n jakson, jossa menestyvä sinkkunainen halusi yksin lapsen ja tapaili kahta miestä (tumma ja vaalea). Syntyi kaksi lasta (tumma ja vaalea). Kaikki kolme lähtivät yhdessä synnäriltä kotiin. Ajatus on kuumottava. ;D
No joo, leikkejä ja lajeja on paljon. Kai niistä pitää jossain avautua saadakseen sitä seuraa. ::) Ihmiset voivat toteuttaa keskenään niin paljon variaatioita. Mun mielestä cuckold, sissification yms ovat hienoja lajeja. Leikitään ihanilla älykkäillä henkisillä vinoutumilla. Ei niissä mitään vikaa ja luulenkin, että myös trans-ihmisille jne riittäisi markkinaa, niin monipuolisesti tuntuu ihmisillä nuo mieltymykset vaihtelevan. ;D :love:
-
Tuli mieleen, että netflixistä löytyy YouMeHer-sarja, joka leikkii poly/yksisarvis- teemalla. Ärsyttävän jenkki ohjelma, mutta bonusta siitä, että on olemassa sarja asian tiimoilta.
-
^ Olen kuullut, että miehiä on niin hirvittävän helppo löytää kolmanneksi, ettei se jotenkin vain mene yksisarvisenmetsästyskategoriaan. TAI sitten etsitään niin isomunaista ja upeeta komeeta urheilullista nuorukaista, jolla seisoo pitkään ja joka panee hyvin ja ties mitä vielä... että se sitten todellakin menee yksisarvisenmetsästyskategoriaan.
Onko kenellekään tullut vastaan sitä, että haetaan kolmanneksi pyöräksi miestä, jonka oletetaan harrastavan seksiä vain tuon pariskunnan kanssa? Tuohan oli yksi niistä yksisarviskriteereistä alkuperäisessä tekstissä.
-
^ Eipä oo kyllä miulle ainakaan tullut vastaan enkä oo kuullut.
Tässä on pitkä, hyvä teksti. https://psiloveyou.xyz/confronting-abuse-in-polyamorous-relationships-f9e35eea4546
-
Mä olen mieltänyt polykuviot pidempikestoisiksi ja tunnesiteitä sisältäviksi ja kimppapanot ja avoimet suhteet putoavat eri kategoriaan.
Jälkimmäisiä monimuotoisesti kokeilleena en osaa muita yleistyksiä tehdä kuin että aika monelle naiselle on tärkeää ettei se toinen nainen ole ”parempi” ja että moni mies saa kiksejä siitä kun kolmas osapuoli käsittelee hänen naistaan, olipa mies sitten cuck tai ei.
Näissä, kuten kaikissa suhteissa on eduksi jos kaikilla osapuolilla on edes jossain määrin yhteneväiset näkemykset ja odotukset siitä missä mennään.
-
Hmmm, varsin ajatuksia herättävä avaus.
Omaan nykyiseen suhteeseeni voinee sanoa minun tulleen yksisarvisena, puolisoni tuolloin ollessa vielä naimisissa, heidän ensin etsittyään kolmatta ja lopulta etsinnän jo päätyttyä minun osuttua "oikeaan paikkaan oikeaan aikaan" tai jotain ja yksi asia johti toiseen. Olimme polysuhteessa kolmin ja tuota kesti sellaisessa muodossaan kolmisen vuotta, minä jätin kolmikkomme ensimmäisenä puolisoni ex-vaimon päätettyä meidän kahden suhteemme, minun ja nykyisen puolisoni suhde jatkui ja laika pian päättyi myös tuo suhde johon olin alunperin kolmanneksi tullut, long story short..
Itseni miellän aika polyksi, voisin nähdä itseni jälleen suhteessa johonkin toiseen puolisoni lisäksi, tuskin tosin enää samoin kuin tuolloin kun olimme kolmin. Tämän hetkinen suhde on siis hyvinkin primääri vaikka avioliittomme avoin muille voi ollakin, seuraa etsimme tällä hetkellä kuitenkin pareista ja yhteiseksi iloksi koska kokemus on osoittanut kuinka mutkikkaaksi etenkin sinkkunaiset voivat tilanteet saada, siitäkin huolimatta miten hyvin olisi kuviteltu suhteen/suhteiden pelisäännöt luodun ja läpikäydyn.
"Yksisarvisena" itse olleena ja tuon oman alkutilanteeni ainutlaatuisuuden tietäen ja kaiken muun nykyisen suhteeni kokemuksella en ikinä itse hakisi suhteeseen yksisarvista ja muutoinkin hyvin varauksella edes vierailemaan sinkkunaista.
-
...kokemus on osoittanut kuinka mutkikkaaksi etenkin sinkkunaiset voivat tilanteet saada, siitäkin huolimatta miten hyvin olisi kuviteltu suhteen/suhteiden pelisäännöt luodun ja läpikäydyn.
Mielenkiintoista, että sinkkunaiset ovat se "kaiken pahan alku" kun tullaan polypalloiluun. Mielenkiintoista myös se, että sinkkunaiset ovat sinkkuja edelleen, vaikka ovat polypallon osasia. Ehkä sitten kyse on muusta kuin polyilystä siinä vaiheessa?
Aika brutaalia vierittää syy täysin sinkkunaisten niskoille. :o Mutta no, jokainen tyylillään. :blank:
-
En näkisi että sinkkunainen olisi mitenkään kaiken pahan alku ja juuri, vaan koen että heitä saatetaan helposti käyttää hyväksi näissä yksisarvistilanteissa.
-
Mielenkiintoista, että sinkkunaiset ovat se "kaiken pahan alku" kun tullaan polypalloiluun. Mielenkiintoista myös se, että sinkkunaiset ovat sinkkuja edelleen, vaikka ovat polypallon osasia. Ehkä sitten kyse on muusta kuin polyilystä siinä vaiheessa?
Aika brutaalia vierittää syy täysin sinkkunaisten niskoille. :o Mutts no, jokainenettä tyylillään. :blank:
Minusta tuollaisessa tilanteessa ei olisikaan polyilysta kyse.
Enkä mäkään syitä sinkkunaisten niskoille vieritä mistään, olen vain huomannut, että epäselviltä tilanteilta välttyy varmiten jos ei juuri se sinkkunainen ole lähtökohtaisesti kiikarissa, näin siis meillä pariskuntana sen enempää kantaa siihen miten muut valikoivat partnereitaan.
Ei yksisarviset etsimällä tai hakien löydy, mielestäni, vaan sellaisen joko löytää tai ei, osuu kohdalle tai on osumatta. Muissa tapauksissa vaarana on juurikin se että johonkuhun sattuu.
-
Ei yksisarviset etsimällä tai hakien löydy, mielestäni, vaan sellaisen joko löytää tai ei, osuu kohdalle tai on osumatta. Muissa tapauksissa vaarana on juurikin se että johonkuhun sattuu.
Ja vielä tarkennan tätä sillä, että monesti miesten on helpompi ymmärtää ero pelkällä seksillä ja suhteella.
Pelkkä seksin harrastaminen ei tee suhteeksi mielestäni tai liity polyilyyn välttämättä, jälkimmäiset vaativat jo enemmän yhteistä sopimista ja puolin ja toisin kommunikointia kuin pelkkä friends with benefits touhu tai satunnainen seksi.
Huomautan edelleen ettei tarkoitus ole yleistää vaan näin olen omalla kohdallani huomannut.
-
Valitettavasti jäi kyllä sellainen kuva tuosta kommentista, että juuri sinkkunaiset ovat niitä, jotka aiheuttavat harmia. Mutta ehkäpä käsitin väärin.
Yksisarvisten kanssa kannattaa keskustella, kun sellainen kuvioon mukaan otetaan. Eikä vain kertoa, että mitä on etsijöiden kesken sovittu. Avointa kommunikaatiota. ^-^
-
Valitettavasti jäi kyllä sellainen kuva tuosta kommentista, että juuri sinkkunaiset ovat niitä, jotka aiheuttavat harmia. Mutta ehkäpä käsitin väärin.
Yksisarvisten kanssa kannattaa keskustella, kun sellainen kuvioon mukaan otetaan. Eikä vain kertoa, että mitä on etsijöiden kesken sovittu. Avointa kommunikaatiota. ^-^
Pahoittelen väärinkäsitystäsi ja samaa mieltä kommunikoinnista, edellä samansuuntaista mielestäni sanoinkin.
Tarkoitukseni ei ollut loukata tai syytellä ketään mistään vaan kertoa omasta kokemuksestani.
-
Kaipa se on vähän niin, että jos hakee parisuhteeseen/avo-
tai avioliittoon sitä yksisarvista, niin ensin tulee sen primäärisuhteen olla kunnossa.
Sitten, kun se primäärisuhde voi hyvin (kaikin mahdollisin puolin), niin ei sillä yksisarvisellakaan ole niin kovia paineita "täyttää jokin tyhjiö".
Lisäksi kai pitäisi etsiä ihmistä, jolla on samankaltainen suhtautuminen seksiin. Toisille seksi on rakkauden osoittamista, toisille nautinnon tuottamista ilman sen kummempia tunnekokemuksia. Ja sitten on ne kaikki sävyt siinä välillä tieten.
Mitä tulee näihin "kevyempiin" FWB/panosuhteisiin, niin ovathan nekin suhteita silti. Omassa FWB-suhteessani kommunikointi on ajoittaista (välimatkaa kun on), mutta silti tulee se fiilis toisesta, että hän ajattelee minua ja minä häntä. Kunnioitus ja välittäminen tulee selväksi. Minä arvostan häntä, kun antaa itsensä minulle rääkättäväksi ja hän arvostaa minua, että annan hänelle kipua.
En siis ymmärrä, miksi FWB-suhteessa tai panosuhteessa ei pitäisi osoittaa arvostusta toista kohtaan. Minusta se kuuluu ihan perus käytöstapoihin. Että, jos toisen kanssa on leikkinyt ja nussinut, niin voisi myös ihan arvostaa ihmisenäkin.
Mutta no, mä olenkin herkkis ja toivoton romantikko, joka ei kykene tunteettomaan seksiin.
-
^Jos viittaat mun tekstiini niin en näe missä olisin sanonut olevani eri mieltä, päinvastoin hyvin samoilla linjoilla itsekin. :)
-
Minusta kuulostaa oikein hyvältä tilanne, jossa ihmiset ovat onnellisia omassa senhetkisessä suhteessa, ja lähteneet kun eivät ole onnellisia. Eli en tulkitse, että koska suhteessa lopulta erottiin kun ensin otettiin kolmanneksi sinkkunainen, niin nyt tuo sinkkunainen on todentanut vaarallisuutensa. Sehän on vaan hyvä, jos suhteet, jotka ei kestä suhteessaolijoiden halujen toteutumista, päättyy.
Tietysti samaan aikaan kaikenlaisten suhteiden loppuun liittyy surua jne, ja harvoin se kivaa on, mutta jos mun kumppani on jonkun toisen kanssa onnellisempi, niin vaikka kirpaisee niin kyllä mä työskentelen sen ajatuksen kanssa, että haluan kumppanilleni ensisijaisesti onnellista elämää. Ei sen tarvi tulla mun kautta.
-
Ja vielä tarkennan tätä sillä, että monesti miesten on helpompi ymmärtää ero pelkällä seksillä ja suhteella.
Pelkkä seksin harrastaminen ei tee suhteeksi mielestäni tai liity polyilyyn välttämättä, jälkimmäiset vaativat jo enemmän yhteistä sopimista ja puolin ja toisin kommunikointia kuin pelkkä friends with benefits touhu tai satunnainen seksi .
Huomautan edelleen ettei tarkoitus ole yleistää vaan näin olen omalla kohdallani huomannut.
Tässä suhteessa ollaan eri linjoilla. En toki väitä, että jos kerran käy vähän peittoa heiluttamassa, niin heti ollaan suhteessa. Ei.
Mutta etenkin FWB:n ollessa kyseessä, on kyseessä mielestäni jo jonkin sortin suhde. Kun ne kaverisuhteetkin on kuitenkin ihmissuhteita ja niissäkin mielestäni pätee se arvostuksen osoittaminen, mistä tuossa aikaisemmin kirjoitin.
Tokihan varmasti primäärisuhteessa olevan on vaikeaa ehkä käsittää, että tuollainen FWB-suhde voi olla sille sinkkunaiselle tärkeäkin vaikka kyseessä ei ole mikään romanttinen konteksti. Vaan enemmänkin sellainen tarpeiden täyttäminen, you know... Läheisyys, kuulluksi ja huomatuksi tuleminen ja sen sellainen. Sellaiset asiat, joita ei ehkä parisuhteessa ollessa osaa edes kaivata, kun ovat jokapäiväisiä asioita.
FWB:ssä mielestäni avainasemassa on sen toisen arvostus. Että sitten, kun homma loppuu, niin osataan käsitellä asiat oikein. Ettei tule kummallekaan (yhdellekään) osapuolelle hyväksikäytetty olo.
-
Mää oon aina ajatellu että on fwb ja sit fwbwf eli että fwb olis sellainen kevyt juttu ja sit toi toinen with feelings. Mutta tokihan sitä kaikkia kavereita täytyy kunnioittaa, ei kai se muuten kaveruutta voisi ollakaan? No tämä nyt vaan tämmöisenä sivupointtina tuli mieleen, ei välttis liity täysin aiheeseen.
-
Fwb termi on tuttu mutta toi with feelings on ihan uusi tuttavuus. Pitää siis tutkia asiaa.
-
Ja vielä tarkennan tätä sillä, että monesti miesten on helpompi ymmärtää ero pelkällä seksillä ja suhteella.
Pelkkä seksin harrastaminen ei tee suhteeksi mielestäni tai liity polyilyyn välttämättä, jälkimmäiset vaativat jo enemmän yhteistä sopimista ja puolin ja toisin kommunikointia kuin pelkkä friends with benefits touhu tai satunnainen seksi .
Huomautan edelleen ettei tarkoitus ole yleistää vaan näin olen omalla kohdallani huomannut.
Tässä suhteessa ollaan eri linjoilla. En toki väitä, että jos kerran käy vähän peittoa heiluttamassa, niin heti ollaan suhteessa. Ei.
Mutta etenkin FWB:n ollessa kyseessä, on kyseessä mielestäni jo jonkin sortin suhde. Kun ne kaverisuhteetkin on kuitenkin ihmissuhteita ja niissäkin mielestäni pätee se arvostuksen osoittaminen, mistä tuossa aikaisemmin kirjoitin.
Tokihan varmasti primäärisuhteessa olevan on vaikeaa ehkä käsittää, että tuollainen FWB-suhde voi olla sille sinkkunaiselle tärkeäkin vaikka kyseessä ei ole mikään romanttinen konteksti. Vaan enemmänkin sellainen tarpeiden täyttäminen, you know... Läheisyys, kuulluksi ja huomatuksi tuleminen ja sen sellainen. Sellaiset asiat, joita ei ehkä parisuhteessa ollessa osaa edes kaivata, kun ovat jokapäiväisiä asioita.
FWB:ssä mielestäni avainasemassa on sen toisen arvostus. Että sitten, kun homma loppuu, niin osataan käsitellä asiat oikein. Ettei tule kummallekaan (yhdellekään) osapuolelle hyväksikäytetty olo.
Edelleen, hyvin samoilla linjoilla ollaan. Luepa uudelleen mitä sanoin:
"Pelkkä seksin harrastaminen ei tee suhteeksi mielestäni tai liity polyilyyn välttämättä, jälkimmäiset vaativat jo enemmän yhteistä sopimista ja puolin ja toisin kommunikointia kuin pelkkä friends with benefits touhu tai satunnainen seksi."
Kommunikointi ja kunnioitus tottakai, enkä niiden arvoa missään ole minäkään kieltänyt, päin vastoin. Vaikka tuossa sanonkin että suhteilu ja polyily vaatii yhteistä sopimista ja kommunikointia puolin ja toisin enemmän en sano etteikö kaikissa suhteissa sitä tarvitsisi.
-
...on vaan hyvä, jos suhteet, jotka ei kestä suhteessaolijoiden halujen toteutumista, päättyy.
Tietysti samaan aikaan kaikenlaisten suhteiden loppuun liittyy surua jne, ja harvoin se kivaa on, mutta jos mun kumppani on jonkun toisen kanssa onnellisempi, niin vaikka kirpaisee niin kyllä mä työskentelen sen ajatuksen kanssa, että haluan kumppanilleni ensisijaisesti onnellista elämää. Ei sen tarvi tulla mun kautta.
Samaa mieltä myös tämän kirjoittajan kanssa ja tuleekin mieleen Vesalan Muitakin ihmisii kappaleen sanat:
"Mä en oo mustasukkainen, joka päivä avaan oven sun mennä, ja se jää auki Et oltais vapaat tietäen, onnellinen lintu ei pois lennä"
Eräässä elokuvassa sanottiin myös seuraavaa ja näin uskon myös:
If you ever want something badly, let it go. If it comes back to you, then it's yours forever. If it doesn't, then it was never yours to begin with.
Ei toista voi omistaa. Mutta nyt meinaa karata tämäkin off topiciksi. ;D
-
Eräässä elokuvassa sanottiin myös seuraavaa ja näin uskon myös:
If you ever want something badly, let it go. If it comes back to you, then it's yours forever. If it doesn't, then it was never yours to begin with.
Ei toista voi omistaa.
Allekirjoitan tämän :love:
-
Mää oon aina ajatellu että on fwb ja sit fwbwf eli että fwb olis sellainen kevyt juttu ja sit toi toinen with feelings. Mutta tokihan sitä kaikkia kavereita täytyy kunnioittaa, ei kai se muuten kaveruutta voisi ollakaan? No tämä nyt vaan tämmöisenä sivupointtina tuli mieleen, ei välttis liity täysin aiheeseen.
Tää herätti ajatuksia, itsellä kun ne tunteet yleensä tullessaan tekee kaikesta ihan kamalaa sillisalaattia ja hyvin toiminut juttu menee aivan reisille. :-X
Oma kokemus yksisarvisuudesta oli toimiva, homma kaatui sitten muihin juttuihin lopulta.
Jäin ihan uteliaisuuttani pohtimaan, että onko (mun mielikuvituksen lisäksi olemassa) miespareja, jotka etsii naista yksisarviseksi? Olisi mielekiintoista kuulla kokemuksia.
-
Eräässä elokuvassa sanottiin myös seuraavaa ja näin uskon myös:
If you ever want something badly, let it go. If it comes back to you, then it's yours forever. If it doesn't, then it was never yours to begin with.
Ei toista voi omistaa.
Allekirjoitan tämän :love:
Kuten myös
-
Viime aikoina on tullut luettua kaikenlaista ja tämä yksisarvisuus edelleen pohdituttaa. Valtasuhteissa saattaa olla aika paljonkin elementtejä, jotka luovat otollista maaperää yksisarvis-tyyppiselle hyväksikäytölle. Päätin siis tulla yön ratoksi maalailemaan piruja seinille. >:D
*
Jo tavanomaisessa parisuhteessa oletetaan herkästi, että puolison aika kuuluu lähtökohtaisesti ”minulle”. Aikaa otetaan erikseen ”omaksi ajaksi”, kun taas yleensä tapailuvaiheessa otetaan ”yhteistä aikaa”.
Valtasuhteissa voidaan vielä herkemmin pitää toisen aikaa lähtökohtaisesti yhteisenä aikana, tai valtaa pitävän päätäntävallan alla olevana ihan oikeastikin.
—> Mikä tila yksisarviselle jää, muu kuin toivoa ”yksisarvisen kanssa vietettävää aikaa” parin yhteisestä ajasta? Mutta silloinhan se on hyökkäys parisuhdetta kohtaan.
*
Yksinkertaistettuna on alistuvan vastuulla kertoa peloistaan ja dominoivan vastuulla huolehtia siitä, ettei pelkoja kohti mennä yli sietorajan. Miten tämä näyttäytyy polykuviossa? Yksisarvisesta tulee massa, jota muovaillaan sen mukaan, että alistuvaa ei pelota liikaa ja että dominoivallakin on vielä hauskaa. Tai vaihtoehtoisesti; alistuva ei saa haluta jotain sellaista, mikä kyseenalaistaisi dominoivan vallan.
—> Tai oletteko kuulleet joskus dominoivasta yksisarvisesta? Haluan kuulla. 8)
*
Entäs ne suhteet, joissa on tiukkaa valtaa? Esim. ”Domini päättää, keiden kanssa saan leikkiä ja mitä. Hän omistaa minut, joten hän on aina paikalla valvomassa omaisuuttaan.” tai ”Valtiattareni käski minua lopettamaan tämän suhteen koska X.”. Tai kenties ”Minulle on annettu tällaiset säännöt, joiden puitteissa voin toimia kanssasi.”
—> Suhteeseen liittyvää päätäntävaltaa harjoittaa eniten kuvion dominoiva ihminen? Jonka kanssa neuvottelu ehkä kulkee alistuvan kautta eikä kasvotusten tasavertaisesti?
*
Onko yksisarvinen välinearvoinen? Mikäli alistuva ei käyttäydy hyvin, ehkäpä hän ei pääse leikkimään yksisarvisen kanssa - ehkäpä katselee sivusta sidottuna. Mikäli dominoiva ei tyydytä alistuvan tarpeita, ehkäpä hän ei pääse leikkimään yksisarvisen kanssa. Kun valtasuhteessa sitten lopulta on kaikki ok, voidaan kenties kuunnella yksisarvisen toiveita.
*
Jos valtasuhde horjuu? No sitähän voi lujittaa lisäämällä kaikenlaisia sääntöjä ja rajoituksia, tekemällä monista asioista parin spessuja juttuja, joita ei muiden kanssa harrasteta. Tehdään yksisarviselle sopivan pieni karsina, joka ei uhkaa parin valtasuhteen ylivertaisuutta.
--> Vai hetki, pitäiskö sittenkin panostaa siihen parin valtasuhteeseen keskenään eikä rajoittaa yksisarvisen elämää kummankaan kanssa?
*
Pohdintoja auttoi pitkälti tämä teksti: https://medium.com/@sheaemmafett/abuse-in-polyamorous-relationships-d13e396c8f85
Yhdyn sen loppupäätelmiin, että tervettä dynamiikkaa edustaa ja edistää mm. yksilöiden itsenäinen päätäntävalta ja terve erillisyys, jotka eivät välttämättä ole ihan käsi kädessä monien valtasuhteiden dynamiikan kanssa. Eli niiku... apua... minusta on kai tulossa kohta joku suhdeanarkisti tai jotain. Tämä tuli vähän nurkan takaa :o
__________
Disclaimer: yleistettynä, esimerkiksi, kärjistettynä, jotkut, ei kaikki, ei aina, jne.
-
Bikantti: mahtavasti kärjistetty iso joukko ongelmallisia suhtautumistapoja. Tässä muutama ajatus siitä, miten valtasuhteita voi yrittää yhdistää polysuhteisiin - esim. siihen klassiseen triadiin.
Valtasuhteissa voi ruokkia sitä näkökulmaa, jossa mahdollisuus viettää aikaa domin tai masterin kanssa on etuoikeus, josta tulee nauttia aina kun siihen on mahdollisuus. Mitään kollektiivista oikeutta lähtökohtaisesti olla toisen kanssa ei synny.
Kääntäen: domille tai masterille voi syntyä etuoikeus nauttia subinsa kanssa ajanvietosta, mutta tämä toimii vain jos ymmärtää itseään ja subiaan riittävän hyvin että osaa katsoa milloin tekee toiselle hyvää ja milloin pahaa. Oma näkemykseni on se, että valtasuhteessa domin aloitteesta pitäisi säännöllisesti keskustella siitä rajoittaako suhde subin mahdollisuuksia rakentaa omaa elämää ja nauttia elämän antimista. Dom/sub tai master/slave -suhteen on tarkoitus olla antoisa eikä elämää vaikeuttava juttu.
Triadissa eli kolmen ihmisen välisessä suhteessa on tärkeää ymmärtää se, että siinä on neljä suhdetta, joita kaikkia täytyy ylläpitää ja jotka kaikki kulkevat omaa tahtiaan. Yksi suhde kutakin paria kohden ja vielä erikseen kaikkien kolmen yhteinen. Kaikki tarvitsevat aikaa, huolenpitoa ja hellyyttä, jotta voivat kukoistaa. Alistuvan ja sen kolmannen osapuolen suhdetta ei pidä rajoittaa rangaistuksena - ellei se kolmas osapuoli tykkää ajatuksesta.
Minua muuten kiinnostaisi myös kuulla siitä onko dominoivia tai suhteessa switchaavia yksisarvisia...
Dominoivan tulee olla riittävän itsevarma, että subi voi haluta mitä tahansa ilman, että tämä horjuttaa domin sisäistä valta-asemaa. Domin oma valta tulee sisältä ja kohdistuu häneen itseensä. Se valta ankkuroi tunne-elämän ja mahdollistaa tasapainoisena ja luotettavana pysymisen myös vaikeassa tilanteessa.
Parisuhteessa domin valta tulee siitä, kun subi huomaa domin luotettavuuden vallan kanssa ja antaa tälle omansa. Tämä valta on aina lainassa ja sen mahdollisuuksia parantaa se, jos dom osaa hanskata hankalat tilanteet subinsa parhaaksi.
Bikantilla oli kertakaikkiaan hyvä lista huonoja käytöstapoja, joista kannattaa napata omalla kohdallaan kiinni. Elämä on parempaa kuin muistaa kohdella muita ihmisiksi.
-
--- Valtasuhteissa voi ruokkia sitä näkökulmaa, jossa mahdollisuus viettää aikaa domin tai masterin kanssa on etuoikeus, josta tulee nauttia aina kun siihen on mahdollisuus. Mitään kollektiivista oikeutta lähtökohtaisesti olla toisen kanssa ei synny. ---
Koska en ole varma, miten tämä on tarkoitus ymmärtää, niin ajattelin kysyä. Siis minulle tuo "aika domin kanssa on etuoikeus" näyttäytyy hyvin vahingollisena ajattelutapana. Siinä kohta pari alistuvaa kilvoittelee dominoivan suosiosta ja ajasta, ja heidän välilleen syntyy kilpailusuhde. Miten siis tarkoitit ja millä äänensävyllä? :))
-
--- Valtasuhteissa voi ruokkia sitä näkökulmaa, jossa mahdollisuus viettää aikaa domin tai masterin kanssa on etuoikeus, josta tulee nauttia aina kun siihen on mahdollisuus. Mitään kollektiivista oikeutta lähtökohtaisesti olla toisen kanssa ei synny. ---
Koska en ole varma, miten tämä on tarkoitus ymmärtää, niin ajattelin kysyä. Siis minulle tuo "aika domin kanssa on etuoikeus" näyttäytyy hyvin vahingollisena ajattelutapana. Siinä kohta pari alistuvaa kilvoittelee dominoivan suosiosta ja ajasta, ja heidän välilleen syntyy kilpailusuhde. Miten siis tarkoitit ja millä äänensävyllä? :))
Tarkoitin sillä sävyllä, että sitä, että pitkään yhdessäolo ei muodosta sille ensin tulleelle subille mitään etuoikeutta määrittää sitä milloin ja miten dom voi tavata sitä toista naista.
Asiaan liittyy sitten domin vastuiden puolelta se, että D/s-suhteessa asioiden tärkeysjärjestys on tämä:
1. Subin tarpeet
2. Domin tarpeet
3. Domin halut
4. Subin halut
Jos dom päättää ottaa useamman subin, tällä on velvollisuus katsoa että näiden tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Halujen kanssa voi joustaa, leikkiä tai jopa käyttää niitä kidutusvälineinä, mutta tarpeiden tyydyttämisestä täytyy pitää huolta.
Selvensikö?
-
^ eikö tuosta saa vähän kuvan, että subin pitäisi olla aina käytettävissä?
-
Tuli, hyvin selvensi. Kiitos.
Miulla on sellainen olo, että on olemassa jokin "ideaali-D", joka tosiaan osaa yksinään huolehtia "kaikkien" tarpeista ja haluista ja vaikka mistä. No, joissain valtasuhteissa sitä on enemmän ja joissain vähemmän. Kuvion tasapainoisuuden kannalta näen lähtökohtaisesti helpompana, että noissa neuvotellaan ilman valta-asetelmia. Ja koska valta alkaa sitten asettua ihmisten pään sisälle mielikuviin, niin pystyykö ihminen ns. riisuutumaan valta-asetelmista siten, että kaikki olisivat tasaveroisia neuvottelupyödän ääressä. Enpä tiiä... (Ja eihän se toki ole vanilja-asetelmissakaan 100% mahdollista, imho.)
-
^ eikö tuosta saa vähän kuvan, että subin pitäisi olla aina käytettävissä?
Vain jos sellaisesta on sovittu ja erityisesti jos molemmat sitä haluavat. Muuten ei pitäisi.
-
Miulla on sellainen olo, että on olemassa jokin "ideaali-D", joka tosiaan osaa yksinään huolehtia "kaikkien" tarpeista ja haluista ja vaikka mistä. No, joissain valtasuhteissa sitä on enemmän ja joissain vähemmän. Kuvion tasapainoisuuden kannalta näen lähtökohtaisesti helpompana, että noissa neuvotellaan ilman valta-asetelmia. Ja koska valta alkaa sitten asettua ihmisten pään sisälle mielikuviin, niin pystyykö ihminen ns. riisuutumaan valta-asetelmista siten, että kaikki olisivat tasaveroisia neuvottelupyödän ääressä. Enpä tiiä... (Ja eihän se toki ole vanilja-asetelmissakaan 100% mahdollista, imho.)
Minä olen vähän sitä mieltä, että lähes kaikissa parisuhteissa on jonkinlaisia valta-asetelmia. Toinen tapa miettiä sitä, miten tässä tilanteessa saadaan tasaveroiisempi neuvottelutilanne, onkin nähdäkseni näiden valta-asetelmien ja niiden tuomien rajoitteiden tai mahdollisten vaikutusten reflektointi ja kommunikointi, ja avoimuus niiden suhteen kaikkien neuvottelun osapuolien kanssa. Siten voidaan rakentaa luottamusta, että ollaan samoilla linjoilla siitä miten halutaan edetä.
Tottakai on mahdollista, että suhteen dominoiva osapuoli ulottaa valtaa myös kolmion toisten osapuolten väliseen suhteeseen. Mutta toisaalta D/s-suhteessa valta-asetelma voidaan myös tiedostaa paremmin, jos sen ajoittaiselle tarkastelulle ja keskustelulle annetaan tilaisuuksia, mikä mahdollistaa myös sen esille tuomisen paremmin neuvottelutilanteessa kolmannen osapuolen kanssa.
-
Tuli, hyvin selvensi. Kiitos.
Miulla on sellainen olo, että on olemassa jokin "ideaali-D", joka tosiaan osaa yksinään huolehtia "kaikkien" tarpeista ja haluista ja vaikka mistä. No, joissain valtasuhteissa sitä on enemmän ja joissain vähemmän. Kuvion tasapainoisuuden kannalta näen lähtökohtaisesti helpompana, että noissa neuvotellaan ilman valta-asetelmia. Ja koska valta alkaa sitten asettua ihmisten pään sisälle mielikuviin, niin pystyykö ihminen ns. riisuutumaan valta-asetelmista siten, että kaikki olisivat tasaveroisia neuvottelupyödän ääressä. Enpä tiiä... (Ja eihän se toki ole vanilja-asetelmissakaan 100% mahdollista, imho.)
On totta, että ainakin minulla on olemassa näkemys ideaali-D:sitä. ideaali-D ottaa vastaan vain valtaa, jota osaa vastuullisesti käyttää. Tosimaailman hyvä D on varovainen sellaisen vallan kanssa, jonka käytön osaamisesta ei ole varma ja on aina oppimassa lisää siitä miten valtaa käytetään vastuullisesti. Tuohon ainakin itse D:nä pyrin ja pidän aina outona ja subin kannalta vaarallisena ajatusta että D ei siihen pyrkisi.
-
Padam... https://www.quora.com/Polyamory-what-exactly-does-own-your-own-shit-mean
-
En näe yksisarvis-meiningissä ongelmaa, kunhan primääri-pariskunta muistaa pitää leikkikalunsa ajan tasalla ja jokaisella on selkeä oma paikkansa, minkä päivitystä käydään myös säännöllisesti tarpeen tullen läpi. Näin ei pääse syntymään erilaisia käsityksiä tai odotuksia suhteen laadusta. Kommunikaatiossa ollaan selkeitä ja vastavuoroisia ja muistetaan huolehtia kaikista osapuolista.
-
Tämä on yksi harvoista kolumneista, johon palaan vähän väliä. Miksi?
Tuntuu, että minusta odotettiin tietämättä yksisarvista, mutta halusin olla poly (opettelin vielä asiaa ja minua opetettiin asian suhteen. Minut opetettiin polyksi, ei yksisarviseksi) ja en kokenut toiseen primäärikumppaniin (myöhemmin y) oikein vetoa. Yritin miellyttää alkuun molempia, toki. Mutta koska tunteet eivät vain heränneet, ja omassa päässä oli ongelmaa, niin ei vaan pystynyt enempään.
Ei minulle silti ollut ongelma nukkua samassa sängyssä tai olla samassa tilassa ja palvella dominoivani dominoivaa (y:tä) siinä ohessa. Mutta seksuaaliseen kanssakäymiseen en suostunut tai muuhunkaan kinkyisään sessiointiin. Tämä oli minun oma päätös, tavallaan.
Taisin olla alkuun se HBB, mutta sitten kun ei vaan se toinen kiinnostanut niin en voinut oikein olla yksisarvinen.
Keskusteluja käytiin ja kaiken piti olla selvää, kun todettiin, että suhde on seurustelusuhde minun ja x:n kanssa. Y oli keskustelussa mukana ja kävimme oikein mainion keskustelun, mitkä ovat odotukset, toiveet, "velvoitteet" ja semmoset. Minusta asia oli kamalan selvää lihaa.
Alkuun syytin itseäni, että olen sotkenut kaiken niin, että minulle ja x:lle tuli ero. Mutta nykyisin, paljon pohtineena, ajatelleena, keskustelleena ja tutkineena, olen tullut tulokseen, että ero olisi tullut joka tapauksessa, kun y ei kiinnostanut minua. Myöhemmin olen kuullut, että y on ennakoinut minun ja x:n eroa polysuhteen ulkopuolelle. Joten 1+1=ero.
Lopultahan suhde päättyi, koska minä olin epäluotettava, epävakaa ja mitähän vielä. Olisin saanut jatkaa suhdetta, mutta tietyin ehdoin. Ja koska en suostunut niihin ehtoihin niin....
Olen itse tullut lopulta lopputulokseen, että sain y:ltä vaihtoehdot: a) minä ja x erotaan tai b) x ja y eroaa. Onneksi olen pitänyt itseäni aina uhrattavana, joten päätös oli helppo (=vaikea, mutta helppo). Lähdin jälleen kerran (ei ollut ensimmäinen kerta siis) rakkaani luolta sen takia, kun primäärisuhteen toinen osapuoli ei voi hyvin.
--- MITÄ OPIN? ---
- osaan vaatia, että minäkin olen kumppani ja polykuviossa YHDESSÄ sovituista "säännöistä" pidetään kiinni.
- osaan spesifioida ja olla pil_unnussija kaikkien pienten asioiden suhteen ja ilmaisen mielipiteeni nopeasti.
- saan ilmaista, että tämä ei ole ok ja en saa siitä xxxxxxx niskaani.
- puun ja kuoren väliä kannattaa välttää.
- jos löydän ihanan ihmisen, jolla on jo toinen kumppani, mutta en tule toimeen sen toisen kanssa, niin parempi jatkossa ehkä vaan juosta kovaa karkuun kuin hajottaa itseänsä miljooniksi pirstaleiksi.
- opin pitkästä aikaa vihaamaan itseni lisäksi muita.
Ennen kaikkea: Minäkin olen ihminen, jolla on tunteet.
Muistutan loppuun, että tämä on minun näkökulmani ensimmäiseen kokemukseeni polykuviosta. Minun ajatukseni, minun tunteeni. Voi olla, että oma viha on sokaissut ja osittain provoaa tekstiä. Pahoittelen. Epäreiluus, kohtuuttomuus yms. negatiiviset vaan ajaa pirstaleet teräksi.
-
Teguli. Tosi kiva, että teksti on tuonut sulle tukea tms. Itseänikin koitettiin ajaa yksisarvisen karsinaan ja tuli huono olla. Helpotti, kun asioille löytyi sanat ja käsitteet ja toistuva kuvio alkoi hahmottua.
Voimia murunen!
-
Teqami, jäin tuossa pohtimaan mikä se lopullinen syy erolle oli, minkätakia olisit ollut esim epäluotettava niinkuin sanoit? mitkä olisivat olleet ehdot?
Sanoit että syytit itseäsi että olit sotkenut kaiken, millä tavalla olisit ollut sotkenut kaiken?
En tietenkään asiasta mitään tiedä enkä tarkoita tätä mitenkään syyllistävästi, mutta tuo kuulosti ehkä hieman osatotuudelta omaan korvaani, (en sano että näin olisi) enkä oikein pidä osatotuuksista jos niistä avaudutaan julkisesti. Kertoisitko siis hieman tarkemmin? :)
Varsinkin viestisi lopussa ollut hyvin huomaamaton pieni präntti kiinnitti huomioni että onkohan tämä ihan totuudenmukaista textiä ja onko hirveän fiksua ylipäätänsä kirjoittaa tuollaista julkisesti toisista ihmisisistä mikäli kun itsekkin lopussa myönnät että saatat provota textiä tunteidesi takia?
Hekin varmasti ovat kuitenkin ihmisiä joilla on tunteet. :)
-
Teguli. Tosi kiva, että teksti on tuonut sulle tukea tms. Itseänikin koitettiin ajaa yksisarvisen karsinaan ja tuli huono olla. Helpotti, kun asioille löytyi sanat ja käsitteet ja toistuva kuvio alkoi hahmottua.
Voimia murunen!
Kiitos Ansku. Sinun tekstisi on tosiaan ollut tukena vaikeina aikoina. ^^ Joo, kun on pohtinu, tunnustellut ja keskustellut sekä lukenut, niin on aivoihin iskostunut, että mitähän on tapahtunut. Toki, tämä on minun mielipiteeni. Minun näkemykseni. ^^
Teqami, jäin tuossa pohtimaan...
Sinulle on vastattu yksityisviestillä, koska kysymyksesi ovat sellaisia, joihin ei voi julkisesti vastata vaarantamatta muita osapuolia.
-
^^ tähän voisi kirjoittaa taas vaikka mitä uhrin vastuuttamisesta, manipuloinnista ja henkisestä väkivallasta, mutta koska se olisi jälleen energian haaskausta, tyydyn sanomaan vain:
Tegu, olet arvokas ja sinulla on täysi oikeus tunteisiisi.
-
^ Olen kuullut, että miehiä on niin hirvittävän helppo löytää kolmanneksi, ettei se jotenkin vain mene yksisarvisenmetsästyskategoriaan. TAI sitten etsitään niin isomunaista ja upeeta komeeta urheilullista nuorukaista, jolla seisoo pitkään ja joka panee hyvin ja ties mitä vielä... että se sitten todellakin menee yksisarvisenmetsästyskategoriaan.
Tämä on varmaan totta, että miehiä löytyy kolmanneksi osapuoleksi niin hetero kuin bi -versioina. Hakijoita tosin taitanee olla huomattavasti vähemmän kuin niitä, jotka hakevat juuri sitä kuumaa naista molemmille.
Terkuin isomunainen "nuorukainen". Urheilullisuuden saa kukin päättää itse ;D
-
Ehkä suurin pointtini tuossa vastauksessa Tegamille olikin että ehkä tämä asia on sellainen mitä ei kannata jakaa julkisesti asianomaisten yksityisyyssuojan takia. En halunnut heittää bensaa, pahoittelen jos joku suuttuu kirjoituksestani. Otan kaikki torut vastaan mikäli niitä on tullakseen.
Mielestäni tätä ei tarvitse puida julkisesti enempää. :)
-
En tietenkään asiasta mitään tiedä enkä tarkoita tätä mitenkään syyllistävästi, mutta tuo kuulosti ehkä hieman osatotuudelta omaan korvaani, (en sano että näin olisi) enkä oikein pidä osatotuuksista jos niistä avaudutaan julkisesti. Kertoisitko siis hieman tarkemmin? :)
Varsinkin viestisi lopussa ollut hyvin huomaamaton pieni präntti kiinnitti huomioni että onkohan tämä ihan totuudenmukaista textiä ja onko hirveän fiksua ylipäätänsä kirjoittaa tuollaista julkisesti toisista ihmisisistä mikäli kun itsekkin lopussa myönnät että saatat provota textiä tunteidesi takia?
Hekin varmasti ovat kuitenkin ihmisiä joilla on tunteet. :)
Ihmisten kokemukset ovat aina osatotuuksia, ja yleensä ihmiset tajuavat sen. On arvokasta että ihminen joka on kokenut kolumnissa mainitun tilanteen rohkenee tulla kertomaan kokemuksestaa ja kyennyt vielä noinkin hyvin analysoimaan kokemaansa ja mitä on siitä itse oppinut itsestään kuin vuorovaikuttamisesta muiden kanssa. Tämän tyylinen pohdinta hyvin auttaa välttämään muita ihmisiä kokeilemasta kantapään kautta ja silti ymmärtämään kokemusta.
Siinä ei ole yksityiskohtia koska niillä ei ole merkitystä itse kirjoituksen aiheen kanssa, koska asiaa nimenomaan ei haluta henkilöidä.
Hieno kirjoitus Tegami ja toivottavasti saat pidettyä kiinni siitä mitä tästä kaikesta opit.
-
Tämäpä olikin hyvä aihe, näkökulma ja kolumni, kiitos Ansku :)
Kommentoimatta muuta keskustelua, muutama ajatukseni kolumniin:
Aihe on itsellekin tuttu, niin puolin kuin toisinkin...
Silloin, kun olen itse ollut yksisarvisen roolissa, (pidempi kestoisissa kuvioissa joissa aisurimiestä on alistettu ulkopuolisella alfalla, minulla), kuvio on toiminut kun olen vapaasti pystynyt toteuttamaan itseäni ja valtafetissiäni. Mutta jutuissa joissa ulkoisesti palikat muutoin olisivatkin olleet hyvät, on haasteena ollut nimenomaan heidän parisuhteensa odotukset minua (en esim ota puhtaan bullin roolia) kohtaan ja itselleni liian pieni laatikko toimia (ei D/s-kuviota ja/tai aktiivista nöyryyttämistä).
About vuosi sitten haimme pikkulinnun kanssa toista naista cuckquean-perusteiseen pidempikestoiseen suhdekuvioon. Saimme varsin paljon yhteydenottoja, mutta emme yhtään sellaista joka olisi ollut aidosti kokeilemisen arvoinen. Cuckquean-kuvio yhdistettynä meidän itsestämme kertomiin asioihin blogissamme, johti siihen että joko henkilöt kokivat päätyvänsä liian pieniin kehyksiin, vaikka haimme hyvin yleisellä tasolla mukaan kuvioomme uutta "toista naista"...
Lisäksi tilanteesta teki meille haastavan se, että minun muut lintuni ovat kuitenkin koko suhteemme ajan olleet jatkuvasti olemassa tässä rinnalla, mutta koska he ovat "tuttuja", eivät he pysty vastaamaan pikkulinnun cuckquean-tarpeeseen... Ja haimme henkilöä, jonka kanssa rakentaa jatkuvaa, mutta sellaista joka pysyy "uutena" ja "salaisena"...
Meidän tarpeemme saivat monet tuntemaan olonsa siltä, kuin hakisimme "salarakasta pettämään" pikkulintua ja sai kuvion tuntumaan "väärältä" vaikka kaikki oli oikeasti avointa, jopa blogissa kerrottuna :D
Joten muutamankuukauden haun ja pettymysten jälkeen takaisin päädyimme vanhaan ja hyväksi havaittuun toimintatapaan... Kuten aina minä tutustun ihmisiin itse, ilman ennakko-odotuksia tai suunnitelmia. Osa ihmisistä on mielenkiintoisia, osa jopa toimivia ja jos joku osoittautuu sopimaan ruokkimaan myös cuckquean-tarvetta, nostamme asian henkilön kanssa pöydälle ja keskustelemme siitä. Nyt puoli vuotta myöhemmin voimme todeta, että valittu tapa toimii huomattavasti paremmin ja olemme saaneet kokemuksia, joita lähdimme hakemaan ;)
Toisin sanoen, oma ehdotukseni yksisarvisen metsästäjille, on unohtaa yksisarviset ja keskittyä ihmisiin. Tutustua avoimesti mielenkiintoisiin persoonallisuuksiin, keskustella, yrittää ymmärtää, sessioida ja jos kaikki toimii oikeaan suuntaan, nousee se HBB sieltä kyllä pinnalle ihan omalla painollaan (yksisarviset kelluvat)...
Aikaa, kärsivällisyyttä ja vaivaa se toki tarkoittaa. Pettymyksiäkin todennäköisesti. Ja paljon keskustelua, keskustelua ja keskustelua, mutta mikäpä suhde ei sitä edellyttäisi ;)
-Mr.I