BDSM-baari
Kirjasto - jäsenille tarkoitetut alueet => Päiväkirjat => Näkökulmia lokerosta ja sen vierestä => Aiheen aloitti: Kolumnisti - 14.01.2018, 10:24
-
Kaikki ovat switchejä
Mieti hetki niitä ihmisiä, joille olet elämässäsi alistunut. Niitä, joiden kanssa olet tavalla tai toisella joustanut tai nöyrtynyt, koska olet niin halunnut. Niitä ihmisiä, joiden kanssa se on ollut mielekästä, jopa tavoiteltavaa. Kun olet halunnut luovuttaa vallan, ja olet ollut siihen tyytyväinen. Mieti nyt, mitä yhteistä näillä elämäsi ihmisillä on keskenään. Mitä löydät?
Pilkettä silmäkulmassa ja komeita kuoria? Ehkä karismaa? Itsevarmuutta? Ihmisen, joka seisoo suorassa ja varmana?
Minulla on teesi, että nämä ihmiset joille olet halunnut luovuttaa valtaa, ovat sinua pidemmällä jossakin, mikä sinua kiehtoo ja minkä haluat saavuttaa. Jossain sellaisessa, joka on vaikeasti sanoin kuvailtavissa, mutta herkästi vetovoimana havaittavissa. Jossain sellaisessa, mikä on olennainen osa myös valtasuhteita. Sillä mikäpä synnyttäisi valtaa useammin kuin viehätys toista ihmistä kohtaan?
Puhutaan hetki hankalasta sanasta. Integraatiosta. Siitä, miten ihminen kykenee liittämään elämänsä kaikenlaiset tapahtumat osaksi persoonallisuuttaan ja henkilöhistoriaansa onnistuneesti. Siitä, miten ihminen kykenee kantamaan elämänhistoriaansa mukanaan kuin kirjana, jossa on erillisiä lukuja vaiheineen, mutta joka silti muodostaa yhtenäisen tarinan, ja jota kirjaa hän pyrkii kirjoittamaan elämällä nykyhetkessä, tulevaisuuteen tavoitteellisesti suunnaten.
Ihmisellä on keskimäärin tapana valita parisuhdekumppanikseen ihminen, joka on jokseenkin samoilla vaiheilla persoonan integraation suhteen. Toinen teesi: ihminen haluaa alistua ihmiselle, jonka kokee olevan häntä pidemmällä persoonan integraation suhteen. Liian vaikeaa? Okei.
Ihminen haluaa alistua ihmiselle, joka on häntä enemmän sinut oman itsensä kanssa.
Niin kauan kuin tämä asiaintila säilyy, alistuminen toimii. Siinä kohtaa, kun elämä heiluttaa ja huojuttaa, tai alistuva pääsee kasvamaan ja kehittymään alistajansa ohi, alkaa valtadynamiikka huojua.
Kolmas teesi: kaikki ihmiset ovat lopulta switchejä. Kyse on vain siitä, mitä kenenkin kanssa.
(https://www.bdsmbaari.net/index.php?action=dlattach;attach=11793;type=avatar) bikantti, joka veti mutkat suoriksi ja hyppi johtopäätöksiin
-
No jaa, ilmeisesti puhuttaan nyt nimenomaan henkisestä alistumisesta, D/s puolesta, mutta onhan BDSM:ssä lähes aina fyysinenkin puoli ja monille se paljon tärkeämpi ja D/s elementti hyvin vähänen.
Itse olen esimerkiksi "alistunut" lähinnä henkilöille, jotka ovat selkään suostuneet antamaan ja olen luottanut että jotenkuten homman osaavat. Se, etä olisivat jotenkin sinut itsensä kanssa enemmän kuin minä, ei ole toden totta ollut yhteinen nimittäjä. Lisäksi hyvin alistuvakin ihminen voi olla taysin sinut itsensä kanssa ilman, että herää haluja päästää hänet dominoivaksi sessiossa.
Niin ja vielä se, että saman ihmisen kanssa voi olla alistuva tai dominoiva ihan saman illan aikanakin. Omalla kohdallani se, kumpi rooli on päällä, on ollut ratkaisevasti enemmän ajankohta ja tilanne sidonnaista, ei niinkään henkilö.
-
Uskoisin, että tämä koskee sekä henkistä että fyysistä alistumista, siis suhteita joissa D/s elementti on vahvana läsnä, ja niitä joissa fyysisempi puoli on hallitsevampana.
Alistuva alistuu toiselle ihmiselle, jos kokee saavansa sen mitä tarvitsee, usein myös siinä tapauksessa jos kokee saavansa sen mitä haluaa saada.
Jos kuitenkin käy niin, että halut ja tarvitsemiset onkin menneet suloisesti sekaisin, niin pitkän päälle käy niin että suhde päättyy, kun ei saakaan sitä mitä tarvitsee vaan jotain mikä ei oikeen toimi itselle.
-
Kolmanteen teesiisi
Kaikki riippuu näkökulman laajuudesta, jos asiaa ajatellaan kokonaispersoonana ja että mikä tahansa sovitteleva tai joustava toiminta mielletään alistuvuudeksi, niin silloin kaikki ovat switchejä. Mutta jos sovitteleva tai joustavuus tapahtuu kompromissina, silloin kumpikin joustava osapuoli on alistuva sekä hallitseva samassa hetkessä ja ajatus menettää mahdollisuutensa siinä hetkessä.
Mutta tämän sivuston kannalta oleellisinta lienee miettiä seksuaalisessa mielessä asiaa ja siinä voi olla helposti vain yhtä jananpäätä janalla D-s. Siis jos vaan ei saa mitään irti toisesta osista.. Mutta kyllä jos on edes yhden prosentin verran irti toisesta päästä, voidaan diagnisoida termillä switch. Se että kuvaako se ko persoona on täysin eri asia.
Mieltäisin mieluummin niin että jos ihminen pääosin (asian keskustelun kannalta hyvö laittaa joku raja niin olkoot vaikka 90%) on hallitseva tai alistava ihan kokonaispersoonana (töissään, harrastuksissa, vapaa-ajalla, kaverien kanssa, seksuaalisesti jne) niin voinee ko ihminen käyttää itsestään termejä hallitseva tai alistuva persoona.
Se että jos seksuaalisesti on vaikka täysin alistuva ja muutoin hallitseva tai vice versa, lienee yhtälailla oikeus ja hyvä syy käyttää termejä hallitseva tai alistuva ilman että joku tulee kertomaan että ei sä et voi olla alistuva jos hallitset ison kasan ihmsiä suurimman osan aikaa päivistäsi.
Summasummaarum, on aika turhaa kategorisoida ihmisiä yksittäisiin laatikoihin vaan ehkä paras antaa jokaisen kehittyä ja määritellä itseään sen mukaan miten kokee parhaaksi ja antaa ko persoonan määritellä itsensä siihen laatikkoon mihin soveltuu. Ja koska tämä sivun pääfunktio on katsella asioita seksuaalisesta näkökulmasta, on silleen hyvä olla sotkematta eri ympäristöissä ilmeneviä ominaisuuksia siihen mitä toinen on seksuaalisesti, ja kyllä tiedän että ihminen on kokonaisuus, mutta mieltymykset siitä mitä tekee vaikka työkseen ja mitä on seksuaalisesti voivat olla hyvinkin eripäissä joitakin janoja ilman ristiriitaa ihmisen omassa olemuksessa :)
Siitä kelle alistua, niin kyllä, siinä aika usein merkitsee
A) hallitsevan halu hallita
B) alistuvan halu alistua
Aika usein näissä yhdistyy se että Hallitseva on se joka haluaa hallita, eli kokee voivansa antaa toiselle jotain, voivansa tukea toisen kehityksessä, haluta huolehtia toisesta, haluaa opettaa toiselle, haluaa tuntea toisen ja oppia toisen mekanismit ja siten kehittää itseään samalla kun näkee toisen kehittyvän jne jne Syitä ja listaa on paljon
Samoin sitten sille joka haluaa alistua, niin hän varmasti ehkä näkee että toinen on kykenevä tukemaan ja on luotettava ja vakaa sekä sinut itsensä kanssa ja seisoo suorana kaikessa tuulessa sekä voi ja pystyy ottamaan vastaan sinut sellaisena kuin olet, haluaa auttaa kehittymään jne jne edelleen syitä ja listaa on paljon
Loppupeleissä tunnen subeja joiden kehityspiste on paljon pitemmällä kuin suurimman osan tuntemistani hallitsevista ihmisistä ja subeja joiden itsetuntemuksen määrä on suuri ja jotka omaavat suuren karisman ja voisivat ottaa koko huoneen heti "haltuunsa" jne ja silti he nauttivat olostaan enempi kun joku muu hallinnoi heitä ja he voivat alistuva vapaasti siinä hetkessä. Asiat tai kokonaisuudet joista persoonan värit muodostuu ovat aina enemmän kuin yksittäisen lauseen määritelmä pystyy kuvaamaan. Mutta koska kategoriointi on tärkeää sosiaalisen kanssakäymisen ja mieltymysten vertailun kannalta, tulee niitä kategorioita olla ja perusteet siihen taitaa olla aina subjektiivisia. Kokonaisuuden kliininen määrittely ja siten jonkin absoluuttisen totuuden lausuminen täysin subjektiiviseen aiheeseen ja käsitteeseen on tavallaan turhaa, mutta luo oikeudellisuutta itselleen kun avaa ehkä taasen joillekkin ajatuksia ja mahdolliseen haastaa itseään sekä kehittää siten itsetuntemista.
-
WORD bikantti, WORD!
-
Ihmisellä on keskimäärin tapana valita parisuhdekumppanikseen ihminen, joka on jokseenkin samoilla vaiheilla persoonan integraation suhteen. Toinen teesi: ihminen haluaa alistua ihmiselle, jonka kokee olevan häntä pidemmällä persoonan integraation suhteen.
Miesystävä ei voi olla samaan aikaan subi samalle D:lle?
-
Niin, itse olen toimistossa ehkä ennemmin se, jolta kysytään ja jota halutaan miellyttää.., mutta mitään seksuaalista mielihyvää en siitä saa. Mutku vaatteet vähenee jonkun käskystä ja köydet kiristyy, ni alan selkeesti kostumaan ja muutenkin kiihottumaan;)
Siksi lokeroin itseni vain alistuvaksi. Siedän kyllä alistajalta ns. heikompia päiviä ja huonompaa itsetuntoa, kunhan ne ei sekaannu sessioon. Jos annan jonkun sitoa mut, ni sen pään pitää pysyä kasassa siihen saakka, että olen taas vapaa. Sit pukeissa voin vaikka lohduttaa tai tsempata taas muissa asioissa..
-
Loppupeleissä tunnen subeja joiden kehityspiste on paljon pitemmällä kuin suurimman osan tuntemistani hallitsevista ihmisistä ja subeja joiden itsetuntemuksen määrä on suuri ja jotka omaavat suuren karisman ja voisivat ottaa koko huoneen heti "haltuunsa" jne ja silti he nauttivat olostaan enempi kun joku muu hallinnoi heitä ja he voivat alistuva vapaasti siinä hetkessä.
Lainauksen kirjoittajan koko teksti kuvasi hyvin sitä, miten itse asiat näen.
Lainattu kohta on se, mitä olen monesti yrittänyt painottaa.
OP:n kirjoituksen kiistanalaisin kohta on mielestäni tämä teoria kehityksen asteesta. Se ei enää päde kahden switchin vaihtaessa "rooleja".
-
Kivoja välillä nämä mutkien oikomiset :P - jään miettimään aloitusta, mutta hätähousuna ensimmäiset aatokseni.
Kaikki ihmiset eivät ole switchejä, mutta kaikille löytyy asioita/tilanteita, joihin joutuu alistumaan/sopeutumaan. Mutta sillä taas ei välttämättä ole mitään tekoa seksuaalisuuden kanssa.
Ihmiset kenelle olen halunnut alistua, ovat olleet minua pidemmällä seksuaalisen sadismin ja vallankäytön alueella ja ovat olleet halukkaita kohdistamaan niitä minuun. Tuosta persoonan integraatioasteesta tässä yhteydessä en niinkään olisi vakuuttunut - ainakaan omissa kokemuksissani.
Ja arjesta vähän: (nätisti sanottuna) olen melko hallitseva persoona, duunissa esimiesasemassa eli vissiinki edustan yhtä melko yleistä subityyppiä :D
-
Kiva lukea tällaista, mikä ei (ilmeisesti) ollut kovin ryppyotsaisesti kirjoitettu! ;)
Itselläni ei ole (vielä?) ollut sellaista alistajaa, joka olisi selkeästi ollut itseäni jotenkin ylempänä, henkisesti tai jollakin muulla mittarilla mut se ei ole haitannut, koska mielikuvituksella pääsee pitkälle, ja kyllä niillä tunteilla tietysti myös :love:
Mut joo, switchejä me kaikki ihan varmana ollaan loppupeleissä O0
-
Ei ole tullut tilannetta vastaan missä olisin alistunut.
Tottakai joustan ja jopa tottelen esimiesten käskyjä mutta tuo ei ole alistumista vaan työtä jossa palkkaa vastaan tehdään mitä esimies tahtoo.
Lelujen kanssa en koe alistuvani vaikka teen juttuja mistä en itse niin erityisemmin nauti kun tiedän lelun nauttivan ja saan myös siitä nautintoa. Tosin jos lelu koittais käskeä tekemään jotain niin nauraisin vaan ja tekisin jotain muuta :P
-
Mielenkiintoinen ja totisesti pohdintaan kannustava kolumni, kiitos bikantti! Paljon pureskeltavaa.
Pari kysymystä nousi minulla päällimmäiseksi. Jos kaikki ovat otsikon mukaisesti switchejä, miten nämä teesit toimivat toisinpäin: mihin perustuu puolestaan halu alistaa? Ja voiko todella oikaista niin pitkälle, ettei pelkästään alistuva vain vielä tuntisi itseään tarpeeksi hyvin tunnistaakseen tarvettaan alistaa muita?
Olen kieltämättä itsekin joskus miettinyt, onko subius jonkinlainen ensimmäinen etappi matkalla dominoivaksi, niin moni s kun tuntuu "kasvavan" switchiksi. Ehkä se monille on, mutta en minä silti kirkon seinään naulaisi että se koskisi jokaista :)
Vaikka valta kiehtoo ja kiihottaa, ei se silti tarkoita että olisi välttämättä missään liikkeessä sitä kohti että asettuisi itse sen käyttäjäksi. Minä en ainakaan löydä omaa alitajuntaani kaivelemalla mitään viitteitä siitä, että seksuaalisessa kontekstissa halu/tarve dominoida liittyisi omaan persoonaani. Muilla elämän osa-alueilla se taas sopii minäkuvaani oikeinkin hyvin :)) Submitin mainitsemaa suosittua subityyppiä siis minäkin.
-
Tällaisia kolumnit pitääkin olla kun karwat nousee pystyyn jo otsikossa ja luulempa että se on ollut kirjoittajan tarkoituskin. Propsit siitä! :) Ja hauskaa lienee sekin että silti olen pitkälti kirjoittajan kanssa samaa mieltä ja oikeastaan minua henk.koht nyppii vaan tuo sanan switch käyttö ja että sen käyttöä venytään tekstissä muuallekkin kuin pervoiluun. Sillä empä ole nähnyt tai kuullut ko. termin käyttöä muualla.
En koe mitenkään ylpeilyn aiheena tai paukuttelisin henkseleitäni siitä että en alistu seksissä. Eikä kyse ole mistään sen kummemmasta kuin että viisari ei asian tiimoilta värähdä pätkääkään. Mutta kyllä elämässä on tullut alistuttua, henkisesti ja fyysisesti. Ja kylläpä ihmettelen kun joku väittää muuta,
Ei ole tullut tilannetta vastaan missä olisin alistunut.
Monesti on tullut esim alistuttua vanhempien tahtoon vaikka en olisi halunnut, tai työkaverin, armeija-ajasta nyt puhumattakaan. Välillä pitää alistua jopa aatemaailmaan joka ei ole lähellä omaani tai joskus tulee alistuttua jopa paskanjauhamiselle. Mutta empä kutsuisinko itseäni switchiksi sen takia. Mutta voi kai sekin olla mahdollista että joku on elänyt niin umpiossa koko elämänsä ettei ole koskaan alistunut. Ikävää tietysti hänelle.
t. Karwis
-
En kokenut alistuvani armeijassa koska kyseessä oli koulutus eikä siinä alistettu.
Vanhempani eivät myöskään alistaneet vaan kasvattivat.
Ikävää tai ei mutta jostain syystä hymyilen lähes aina ja nautin siitä mitä elämältä saan >:D
-
Tällaisia kolumnit pitääkin olla kun karwat nousee pystyyn jo otsikossa ja luulempa että se on ollut kirjoittajan tarkoituskin. Propsit siitä! :) Ja hauskaa lienee sekin että silti olen pitkälti kirjoittajan kanssa samaa mieltä ja oikeastaan minua henk.koht nyppii vaan tuo sanan switch käyttö ja että sen käyttöä venytään tekstissä muuallekkin kuin pervoiluun. Sillä empä ole nähnyt tai kuullut ko. termin käyttöä muualla.
En koe mitenkään ylpeilyn aiheena tai paukuttelisin henkseleitäni siitä että en alistu seksissä. Eikä kyse ole mistään sen kummemmasta kuin että viisari ei asian tiimoilta värähdä pätkääkään. Mutta kyllä elämässä on tullut alistuttua, henkisesti ja fyysisesti. Ja kylläpä ihmettelen kun joku väittää muuta,
Ei ole tullut tilannetta vastaan missä olisin alistunut.
Monesti on tullut esim alistuttua vanhempien tahtoon vaikka en olisi halunnut, tai työkaverin, armeija-ajasta nyt puhumattakaan. Välillä pitää alistua jopa aatemaailmaan joka ei ole lähellä omaani tai joskus tulee alistuttua jopa paskanjauhamiselle. Mutta empä kutsuisinko itseäni switchiksi sen takia. Mutta voi kai sekin olla mahdollista että joku on elänyt niin umpiossa koko elämänsä ettei ole koskaan alistunut. Ikävää tietysti hänelle.
t. Karwis
Noita alistumisen muotoja ei yleensä vain koeta seksuaalisena.
-
Jännää, että joillekin alistuminen (missä tahansa kontekstissa) on kirosana. Ettei ikinä olla nimenomaan alistuttu. No, kukin tyylillään, tosin kyllähän tuo kielii pelosta alistumista kohtaan.
Ps. Paras D on sellainen, joka tietää minkälaista on alistua (oli alistumisen konteksti mikä hyvänsä). "Ei ole yötä ilman päivää" jne.
-
En kokenut alistuvani armeijassa koska kyseessä oli koulutus eikä siinä alistettu.
Vanhempani eivät myöskään alistaneet vaan kasvattivat.
Tässähän kyse periaatteessa sanojen valinnoista, voi valita sanoja joilla perustella itselleen ettei ole alistunut ja siten subjektiivisesti katsella asiaa että aina ollut vallassa. Voi tietty myös katsella asiaa että kyseessä kompromissi jossa toiselle annetaan valta päättää saadakseen itselleen jotakin muuta -> esim koulutus jossa toinen päättää ja kertoo miten tehdään ja se jota koulutetaan sitten kokee että toinen antaa oppia ja siten kumpikin saa jotain. Mutta ei se käytännössä ole ilman alisteisuutta.
Sama asia töissä. Esimiehellä ja johtoportaalla jokaisella on oma hierarkinen asemansa ja kokonaisuus toteuttaa esim toimitusjohtajan visiota jossa jokainen tottelee sitä ohjausta eli alistuu siihen että joku on määritellyt miten tehdään ja aika usein monella työntekijällä on mielipide ettei tää nyt olis paras tapa, silti tekee sen koska "pitää" tai koska on "töissä"
Samalla sanojen muotoilulla voi todeta esim että jokainen joka on töissä ja saa palkan on siis huora, saa maksun antamastaan palvelusta :D
Joten ne jotka olemme palkka töissä mutta emme itsellemme niin ollaan sitten kaikki kivasti alistuvia huoria >:D
Ja sit ei niitä vihreitä pyöreitä kasveja hengitysteihin >:D
-
Enemmänkin näkisin nämä väännöt käsitteistä laumahierarkiana. Ihminen kun on sellainen. Viisas noudattaa järjestystä. Tuostahan voisi taas vetää johtopäätöksiä vaikka ja mitä, mutta jotenkin minusta se olisi kertakaikkisen turhaa. Toisaalta tässä(kin) ajattelen varmaan liiankin omituisesti ;D
-
Ovatko kaikki ihmiset biseksuaaleja? Eivät.
Onko se alistumista, että tottelet esimiehesi käskyjä ettet saa potkuja? Onko se alistumista, että noudatat liikennesääntöjä? Onko koulukiusatuksi tuleminen alistumista? Onko se alistumista, että nöykyttelet ärsyttävien ihmisten mielipiteitä jotta he eivät häiritsisi sinua (ja häivyt paikalta heti tilaisuuden tullen)? Onko se alistumista, että vanki tottelee vanginvartijaa ettei joudu eristykseen? Minusta mikään noista ei ole alistumista. Minä olen työssä pakottanut ihmisiä alistumaan, koska minun takanani oli todellista valtaa. He eivät alistuneet minulle vaan systeemille takanani. Jos alistuivat.
-
Kumppanini ovat aiemmin olleet joko dominoivia tai alistuvia. Heidän suuntautumisensa määrittänyt kinky-suhteideni dynamiikan. Toki aloittaessani tämän tien, en ollut juuri ajatellut kinky-seksiä, joten oli luonnollista, että minä olen toiminnan kohde ja alistuva. Annoin pikkusormen ja se vei koko käden.
Minulle seksi on keskiössä ja haluan muunnella ja tarkastella sitä joka puolelta. Nykyään en enää etsi mitään tiettyä suuntaumusta. Mielestäni kumppanissa on tärkeää, että tämän kanssa viihtyy ja haluaa viettää aikaa.
En usko, että tämä millään tavalla liittyy siihen, miten sinut on itsensä kanssa tai että olisi kehittyneempi persoona - Vaihtelu on avainsana. Enemmänkin suhteissani uskalletaan ja sallitaan olla omia persoonallisia persoonia ja hyvä kulkee kumpaankin suuntaan. Mielestäni seksuaalisuuden toteuttaminen on tarveperäistä. Siinä on vähän vaikea mennä toista neuvomaan, että toteuttaako hän nyt täysimääräisesti itseään vai ei.
-
Johtajiksi valikoituu harmittavan paljon tyyppejä, jotka ovat päättäneet jostain syystä olla se suuri johtaja, vaikka ei ole muuta kykyä kuin oma halu. Epäilen että eivät ole kamalan switchejä.( Eikä sitten vedetä herneitä ur(e)aputkeen eikä nenään.)
-
Mä nyt tipahdin jotenkin täysin kärryiltä :)) tuli nolo olo, että käsitin ehkä koko kolumnin aivan väärin.
Haettiinko tässä nyt siis sitä, että erilaisissa sosiaalisissa yhteyksissä ihmisten roolit joko dominoivana tai alistuvana osapuolena vaihtelevat..? Sehän on silkka fakta ja aivan luonnollista, kun laumaeläimiä ollaan. Vai oliko tosiaan puheena se, että seksuaalisestikin meissä jokaisessa saattaisi olla rahkeita ja kaipuuta sekä viemään että vikisemään..?
-
Mielenkiintoista keskustelua, kiitos siitä. Niin, useampi sen jo rivien välistä lukikin, että ei tosiaan ole ihan ryppyotsaisesti kirjoitettu kolumni. ;)
Kolumni käsittelee ns. henkistä alistumista, seksuaalista tai ei-seksuaalista, mutta miellyttävän jännitteen sisältävää joka tapauksessa. Jos oikein raa’an jyrkästi mietin, niin en välttämättä näe alistumisen olevan hirveästi läsnä joissain sessioissa, joissa toinen vaikka piiskaa ja toinen sitä piiskaa saa. Kyse on molemmille sopivasta vaihtokaupasta eikä se minimissään vaadi kuin intressien kohtaamisen, minkä jälkeen asetelmasta sovitaan. Kyllä, monesti asiaan liittyy myös henkinen alistuminen ja mielen kutittelu, mutta sitten siinä onkin jo jotain muuta mukana. Sama intressien kohtaaminen on kyseessä esim. siinä, että totellaan pomoa ja saadaan siitä palkkaa.
Jii valotti hyvin sitä, mikä esim. voi motivoida alistamaan. Tietynlaisessa kehittymisessä alistuvan tukeminen. Henk.koht. mielipiteeni on, että taitava alistaja toimii jollain tapaa samankaltaisesti kuin mentori. Ja tietysti valta ja vallankäyttö sekä toiselta saatu ihailu sekä luottamus on motivoivaa.
En todellakaan ole väittämässä yleistävästi, että kaikki alistuvat ryhmänä olisivat kaikkia dominoivia vähäisemmin integroituneita tms. Ei, ei tosiaankaan. Enemmänkin niin, että jos alistumista janoava sattuu olemaan kovin henkisesti kyvykäs, sinut itsensä kanssa ja vahva ja haluaa alistua ei niinkään sopimusperusteisesti (aiempi intressien kohtaaminen) vaan D/s-vetovoimaan perustuen, niin tietysti sopivia alistaja-ehdokkaita tullee harvemmin vastaan. Samoin jos dominoimaan haluava on kärjistetysti mieleltään hajalla kuin sekametelisoppa, niin sopivia alistuvia tullee harvakseltaan vastaan. Kyse on sopivan vastinparin löytämisestä. Miellän alistumisen vapautumiseksi ja kontrollista irrottamiseksi, enkä suinkaan esim. heikkojen tai kykenemättömien ihmisten toiminnaksi.
Lady Whip, miksi ei voisi? Näen integraation todellisuudessa aika moniulotteisena ilmiönä, minkä suhteen en oikeassa elämässä asettelisi ihmisiä millekään janalle. Mikäli tämän ymmärtää, niin minusta on kovin luontevaa, että kaikilla ihmisillä on potentiaalia alistumiseen - sopivan vastinparin löytyessä.
Kelpielle ja Binomille tarjoan ehkä vähän samaa. En näe integraatiota pysyvänä ja yksiselitteisenä asiana. Riippuu siitä, mitä kohtaa asiasta katsotaan ja missä olosuhteissa jne. Muutos on pysyvää, kun on ihmisistä kyse. Ihmisestä ei voi laskea mitään yksittäistä lukuarvoa siitä, miten ”kehittynyt persoona” tms. hän on. Hyvä niin.
pikkusisko, en välttämättä tarkoita, että kaikilla ihmisillä olisi tarvetta tai mielenkiintoa tai vaikka seikkailunhalua alistaa muita, vaan että se potentiaali siihen on olemassa ja se ”laukeaa” mikäli sopiva ihminen osuu kohdalle. Ja niin, se on aivan totta, että moni matkaa switchiksi aloitettuaan janan jommasta kummasta päästä. Tai sitten on sitä ”alistun vain yhdelle, muille olen D”. (Jälkimmäiseen kommenttiin: kyllä yritän tavanomaisen sos.elämän lisäksi viitata myös seksuaaliseen kontekstiin ja juuri siihen, että kaikilla on potentiaali, muttei välttämättä halua sekä viedä että vikistä.)
Samoin Karwanaamalle, että ei kaikilla välttämättä ole mielenkiintoa alistumiseen. Haluan ehkä silti vängätä vastaan siitä, että miksi alistuminen ei innosta? Voin toki väittää aina vastaan, että sopivaa vastinparia ei vain ole löytynyt.
Heistä minulla onkin mielipide tai pari, jotka ovat sitä mieltä, että alistuminen ei ole heidän arvolleen sopivaa tms. Ms. M:n kanssa olen jokseenkin samoilla linjoilla, että liekö siinä kyse pelosta alistumista kohtaan. Pelkoa luovuttaa kontrolli, pelkoa olla heikko, pelkoa luottaa toiseen jne.?
vila, minustakaan nuo kysymystesi esimerkit eivät ole alistumista. Ne ovat yhteisten intressien mukaan toimimista.
-
bikantin kirjoitus on kirjoitettu sen verran hyväntahtoisesti, että minulla kesti muotoilla vastaustani, joka on:
Oma kokemusmaailma ei ole koko maailma, mur. ;)
Kuvittelen toki ymmärtäväni niitä esitettyjä pointteja, mutta todennäköisesti niiden takana on ollut omastani poikkeava kokemusmaailma. Toisinaan vallitsevan(?) näkemyksen haastaminen synnyttää keskustelun (hyvä asia) ja mutkien suoraksi vetäminen ylläpitää sitä (hyvä asia), mutta... se saattaa siirtää meidät kauemmas toistemme käsittämisestä. Siksi (niin ikävää kuin se onkin) yleistäminen ja termien holtiton käyttö saa aikaiseksi parhaimmillaankin lähinnä hymähtelyä taikka täysimittaisen sodan.
Se, mikä bikantin tekstissä särähti korvassani eniten, on termin switch käyttö seksuaalisen merkityksen ulkopuolella.
Erään tulkinnan mukaan elämääni ovat hallinneet eniten lapseni, joista toinen paskoi päälleni heti ekana kotipäivänä. Itseni kaltoinkohtelusta huolimatta alistuin vauvan jokaiseen tahtoon. Siitäkin huolimatta, että se oli itseäni vähemmän kehittynyt kaikilla mittareilla.
Tekikö se minusta switchin?
Olen siinä käsityksessä, että kun me puhumme BDSM:stä, me puhumme sen ytimestä, eli vapaaehtoisuudesta. Samalla termi BDSM sisältää itseensä seksuaalisen merkityksen, kuten niin ikään switch. Siksi esim. hallinta, johon ei sisälly seksuaalista ulottuvuutta taikka vapaaehtoisuutta on BDSM:n ulkopuolella.
Valta ja seksuaalisuus on kyettävä näkemään erisuuntaisina akseleina. Tähän tapaan:
https://www.bdsmbaari.net/index.php?action=profile;area=pictures;u=360;view=8829 (https://www.bdsmbaari.net/index.php?action=profile;area=pictures;u=360;view=8829)
Ei minulla muuta. Pitää lähteä ruokaostoksille. Alistun kellolle (eikä viisari värähdä).
-
Siksi esim. hallinta, johon ei sisälly seksuaalista ulottuvuutta taikka vapaaehtoisuutta on BDSM:n ulkopuolella
Ei välttämättä. Mulle bdsm:llä ja seksillä on erittäin vähän tekemistä keskenään, jos yhtään. Toisille bdsm on makkarin puolelle jäävää hauskanpitoa, toisille lähempänä elämäntyyliä ku harrastusta.
-
Mä nyt tipahdin jotenkin täysin kärryiltä :)) tuli nolo olo, että käsitin ehkä koko kolumnin aivan väärin.
Haettiinko tässä nyt siis sitä, että erilaisissa sosiaalisissa yhteyksissä ihmisten roolit joko dominoivana tai alistuvana osapuolena vaihtelevat..? Sehän on silkka fakta ja aivan luonnollista, kun laumaeläimiä ollaan. Vai oliko tosiaan puheena se, että seksuaalisestikin meissä jokaisessa saattaisi olla rahkeita ja kaipuuta sekä viemään että vikisemään..?
Jotta keskustelussa pysyisi joku tolkku, niin ei miulla ole oikeasti mitään tarvetta yleistää switch-termiä koskemaan ihmisten seksin ulkopuolista elämää.
Eli juuri tuo, että kun valta-asemien vaihtelua tapahtuu ihmislaumoissa muutenkin, niin nähdäkseni samanlainen valta-asemien vaihtelu on luonnollista myös seksissä. Joillain tämä toteutuu ja itsekin asian niin nimeävät ja kutsuvat itseään switcheiksi. Joillain tämä sitten ei toteudu, mutta kuvittelen pienessä päässäni, että potentiaali siihen olisi olemassa, olosuhteiden ja halujen ja vastinparien osuessa kohdalle.
-
Siksi esim. hallinta, johon ei sisälly seksuaalista ulottuvuutta taikka vapaaehtoisuutta on BDSM:n ulkopuolella
Ei välttämättä. Mulle bdsm:llä ja seksillä on erittäin vähän tekemistä keskenään, jos yhtään. Toisille bdsm on makkarin puolelle jäävää hauskanpitoa, toisille lähempänä elämäntyyliä ku harrastusta.
WORD, Sosumi. Itselleni kipumatkat ovat melkein hengellisiä kokemuksia. Puhdistautumista.
Siksi rankan kipukokemuksen jälkeen en halua mitään seksuaalista hetkeen. Sitä on liian herkillä.
-
Seksuaalisesti mua ei ole pystytty alistamaan, vaikka oon vapaaehtoisesti halunnut itse kokeilla.
Tästä kuvaus "Suomen paskin subi".
Mulla tulee jostain sisältä erittäin kovat vastareaktiot jos mä koen että mua alistetaan
Nää reaktiot esiintyvät fyysisesti. Tärisen "vihasta" ja jos "pääsen irti" tuun pääle.
Arkimaailmassa alistuminen on sitten taas hyötymistä. Jos johonkin vastahakoisesti suostuu niin sen
takana on aina jokin agenda jolla saavuttaa jotain. Tää siis koskee esim. työelämää.
Joten en mä pysty allekirjoittamaan että oisin switch, vaikka se ehkä kivaa oiskin. :o
-
Kyllä se näin on. En ole vielä nähnyt yhtäkään täys dommemasteria joka ei olisi sopivan tyypin kohdatessa nöyrtynyt ja vastaavasti nöyryyttänyt. Aina on löytyy se vastavoima. Jokaiselle! C:-)
-
Siksi esim. hallinta, johon ei sisälly seksuaalista ulottuvuutta taikka vapaaehtoisuutta on BDSM:n ulkopuolella
Ei välttämättä. Mulle bdsm:llä ja seksillä on erittäin vähän tekemistä keskenään, jos yhtään. Toisille bdsm on makkarin puolelle jäävää hauskanpitoa, toisille lähempänä elämäntyyliä ku harrastusta.
taikka oli tässä tärkeä sana. Vaikkei kyse olisikaan seksuaalisesta vallanvaihdosta, sen täytyy silti olla konsensuaalista, jotta voidaan puhua siitä BDSM:nä. (Verraton loppukaneetti muuten D79Mies :D )
Minusta aika keskeinen ero muihin sosiaalisiin valta-asetelmiin verrattuna on se, että seksuaalisissa suhteissa meillä on vapaus valita. Ihmisiä elämään tulee ja menee, joskus niitten kans joutuu syystä tai toisesta altavastaajaksi, toisinaan pääsee niskan päälle, mutta harvoin on varaa päättää etukäteen kumminka käy ja millaisten tyyppien kanssa vehdataan. Seksissä se on toisin. Minun viisarini värähtää siitä että minua alistetaan, ja siksi pyrin seksuaalisiin tekemisiin ihmisten kanssa jotka tekevät sen unen todeksi. Sen sijaan ajatus alistamisesta ei kerta kaikkiaan kiihota minua, joten vältän kontakteja joissa minulta moista toivottaisiin.
Totta, en voi satavarmaksi väittää ettei tähän sääntöön voisi olla poikkeusta, jotakuta joka herättäisikin minussa uinuvan potentiaalin seksuaaliseen dominoimiseen. Silti määrittelen itseni mieluummin sitä kautta mikä minulle on todellista, kuin sen perusteella mikä saattaisi olla mahdollista jos asiat olisivat toisin :)
Kiitos selvennyksestä ja asiaan paneutuneesta jatkokeskustelusta bikantti, olet aivan mainio :-*
-
Tosiaan jos punaisenalankana pidetään seksuaalista osiota, tai ylipäätään asetelmaa jossa on henkistä ja/tai fyysistä mielihyvää tarjoava valta-asetelma, niin varmasti on ihmisiä joiden kohdalla ollaan syvällä ääripäässä D tai s pään osalta, ja joiden kohdalla voidaan sanoa että sitä alistuvaa tai hallitsevaa osaa on tasolla alle 1% ja siten huono puhua kytkimestä.
Itsekkin lukeudun sinne nk syvään D ääripäähän, ja ei en millään tapaa sinne olisi halunnut jäädä tai pitäisi sitä tavoiteltavana lopputuloksena, vaan olisi ollut sangen paljon kivempi olla ihan keskellä oleva switch ja voida nauttia kaikista osioista.. Mutta kun ei.. usean erilaisen yrittämisenkin jälkeen aina vain lopputulos on että en saa mitään positiivista olotilaa tai kiihottumista siitä että edes kevyesti alistuisin. Se on sangen turhauttavaa ollut aikanaan kun itseään etsi ja ei vaan pysty nauttimaan edes siitä että makaisi paikallaan selällään naisen ratsastaessa innoissaan ei montaa sekunttia tarvi kun alkaa innostus laskea... pakko hallita sekin tilanne ja ottaa kiinni ja ohjata ja määrätä tahti :D Sama asia tosin monessa muussakin seksuaalisuus osiossa kun sitä niin mielellään olisi ollut joka suuntaan taipuva, jotta voisi saada libidolleen tarvittavan ruuan, mutta kun ei sitä muuksi muutu kuin mitä on jos ja kun itselleen on rehellinen.. tottakai kehittyy ja harmaan sävyjä tulee lisää.. mutta perusasiat pysynyt samana
Samoin voi vain kadehtia subien kykyä täysin olla tekemättä ja vaan kohteena nauttia.. Kovasti yrittänyt sitä että olisi vain ja antaisi toisen tehdä, ja ihan hetkeksi sopivasti hoidettuna sen onnistunutkin tavallaan ottamaan.. tosin edellyttää alkuun mentaali leikin jossa pitää käskeä toisen tekemään asioita ja siten siinä se sit jo on hallittu omasta toimesta :D no ehkä mä joskus yllätyn positiivisesti ja löydän sisäisen kytkimeni ja alistuvuuden nautinto avautuu minulle Ja voin tulla vahvistamaan tähän että kyllä, olen seksuaalisesti kytkin.. hyvin vähän mut olen silti :D
-
Siksi esim. hallinta, johon ei sisälly seksuaalista ulottuvuutta taikka vapaaehtoisuutta on BDSM:n ulkopuolella
Ei välttämättä. Mulle bdsm:llä ja seksillä on erittäin vähän tekemistä keskenään, jos yhtään. Toisille bdsm on makkarin puolelle jäävää hauskanpitoa, toisille lähempänä elämäntyyliä ku harrastusta.
Selvä juttu. :)
Tarkoitan tässä seksuaalisella ulottuvuudella hyvin laveassa mielessä. Esim. itselleni BDSM:ää on sitäkin, että se olen minä, joka päättää ravintolan, jossa syödään. Saan siitä kiksejä ainoastaan naisen seurassa.
-
Eli juuri tuo, että kun valta-asemien vaihtelua tapahtuu ihmislaumoissa muutenkin, niin nähdäkseni samanlainen valta-asemien vaihtelu on luonnollista myös seksissä. Joillain tämä toteutuu ja itsekin asian niin nimeävät ja kutsuvat itseään switcheiksi. Joillain tämä sitten ei toteudu, mutta kuvittelen pienessä päässäni, että potentiaali siihen olisi olemassa, olosuhteiden ja halujen ja vastinparien osuessa kohdalle.
Minun oli pakko kysyä homoystävältäni, että miltä sinusta tuntuisi, jos joku bi sanoisi vielä löytyvän nainen, joka saa sinua innostumaan. Vastaus oli, että hän viihtyy tietyntyyppisten naisten seurassa, mutta on liian umpihomo enempään. ;D
Minulla on hieman samanlainen fiilis tämän switch-keskustelun kanssa. Juuri nyt on todella vaikea kuvitella, että maailmasta löytyisi domina, joka saisi minua seisomaan. :D
-
Eli juuri tuo, että kun valta-asemien vaihtelua tapahtuu ihmislaumoissa muutenkin, niin nähdäkseni samanlainen valta-asemien vaihtelu on luonnollista myös seksissä. Joillain tämä toteutuu ja itsekin asian niin nimeävät ja kutsuvat itseään switcheiksi. Joillain tämä sitten ei toteudu, mutta kuvittelen pienessä päässäni, että potentiaali siihen olisi olemassa, olosuhteiden ja halujen ja vastinparien osuessa kohdalle.
Minun oli pakko kysyä homoystävältäni, että miltä sinusta tuntuisi, jos joku bi sanoisi vielä löytyvän nainen, joka saa sinua innostumaan. Vastaus oli, että hän viihtyy tietyntyyppisten naisten seurassa, mutta on liian umpihomo enempään. ;D
Minulla on hieman samanlainen fiilis tämän switch-keskustelun kanssa. Juuri nyt on todella vaikea kuvitella, että maailmasta löytyisi domina, joka saisi minua seisomaan. :D
Hassua, mä tiedän muutamankin Dominan, jotka saisivat kompassineulan nousemaan. Tosin siinä tilanteessa tapahtuisi agressiivista vaniljaa ainoastaan. Ilman valta-asetelmia. Nyt kun muistelen, niin onhan tällainen tapaus ollutkin.
-
Sen olen ainakin huomannut, että monesta subinaisesta tuntuu paljastuvan switchimäisiä piirteitä, tai ainakin sadistisia piirteitä matkan varrella. Onko sitten alistuvien helpompi muuttua switchiksi kuin dominoivien?
-
Sen olen ainakin huomannut, että monesta subinaisesta tuntuu paljastuvan switchimäisiä piirteitä, tai ainakin sadistisia piirteitä matkan varrella. Onko sitten alistuvien helpompi muuttua switchiksi kuin dominoivien?
On.
-
Eli juuri tuo, että kun valta-asemien vaihtelua tapahtuu ihmislaumoissa muutenkin, niin nähdäkseni samanlainen valta-asemien vaihtelu on luonnollista myös seksissä. Joillain tämä toteutuu ja itsekin asian niin nimeävät ja kutsuvat itseään switcheiksi. Joillain tämä sitten ei toteudu, mutta kuvittelen pienessä päässäni, että potentiaali siihen olisi olemassa, olosuhteiden ja halujen ja vastinparien osuessa kohdalle.
Minun oli pakko kysyä homoystävältäni, että miltä sinusta tuntuisi, jos joku bi sanoisi vielä löytyvän nainen, joka saa sinua innostumaan. Vastaus oli, että hän viihtyy tietyntyyppisten naisten seurassa, mutta on liian umpihomo enempään. ;D
Minulla on hieman samanlainen fiilis tämän switch-keskustelun kanssa. Juuri nyt on todella vaikea kuvitella, että maailmasta löytyisi domina, joka saisi minua seisomaan. :D
Mm, ymmärrän että näissä nähdään yhtäläisyyksiä. Kuitenkin, seksuaalisessa suuntautumisessa (yksinkertaistetusti hetero-bi-homo) on tietääkseni paljon enemmän jo biologista pohjaa kuin tässä switch-kuviossa. (Jos joku haluaa lähteitä tuohon seksuaalisen suuntautumisen biologiaan tai genetiikkaan, niin saa googlata ihan itse - mutta takuulla löytyy tutkimusartikkeleita.)
-
Eli juuri tuo, että kun valta-asemien vaihtelua tapahtuu ihmislaumoissa muutenkin, niin nähdäkseni samanlainen valta-asemien vaihtelu on luonnollista myös seksissä. Joillain tämä toteutuu ja itsekin asian niin nimeävät ja kutsuvat itseään switcheiksi. Joillain tämä sitten ei toteudu, mutta kuvittelen pienessä päässäni, että potentiaali siihen olisi olemassa, olosuhteiden ja halujen ja vastinparien osuessa kohdalle.
Minun oli pakko kysyä homoystävältäni, että miltä sinusta tuntuisi, jos joku bi sanoisi vielä löytyvän nainen, joka saa sinua innostumaan. Vastaus oli, että hän viihtyy tietyntyyppisten naisten seurassa, mutta on liian umpihomo enempään. ;D
Minulla on hieman samanlainen fiilis tämän switch-keskustelun kanssa. Juuri nyt on todella vaikea kuvitella, että maailmasta löytyisi domina, joka saisi minua seisomaan. :D
Hassua, mä tiedän muutamankin Dominan, jotka saisivat kompassineulan nousemaan. Tosin siinä tilanteessa tapahtuisi agressiivista vaniljaa ainoastaan. Ilman valta-asetelmia. Nyt kun muistelen, niin onhan tällainen tapaus ollutkin.
Mielenkiintoista. :D
Itse olen ollut viime vuonna yhden switchin kanssa jo koko homma meinasi mennä ihan plörinäksi, kun oli aika riisua housut. Kohdallani tämä homma on mennyt viime vuosina ainoastaan dominoivampaan suuntaan. Jos minua ohjataan, niin se tappaa fiilikset välittömästi, enkä minä voi asialle yhtään mitään. :/
Nautin Dominoista vain visuaalisen antin kautta tai jutellessani niitä näitä. :)
-
Eli juuri tuo, että kun valta-asemien vaihtelua tapahtuu ihmislaumoissa muutenkin, niin nähdäkseni samanlainen valta-asemien vaihtelu on luonnollista myös seksissä. Joillain tämä toteutuu ja itsekin asian niin nimeävät ja kutsuvat itseään switcheiksi. Joillain tämä sitten ei toteudu, mutta kuvittelen pienessä päässäni, että potentiaali siihen olisi olemassa, olosuhteiden ja halujen ja vastinparien osuessa kohdalle.
Minun oli pakko kysyä homoystävältäni, että miltä sinusta tuntuisi, jos joku bi sanoisi vielä löytyvän nainen, joka saa sinua innostumaan. Vastaus oli, että hän viihtyy tietyntyyppisten naisten seurassa, mutta on liian umpihomo enempään. ;D
Minulla on hieman samanlainen fiilis tämän switch-keskustelun kanssa. Juuri nyt on todella vaikea kuvitella, että maailmasta löytyisi domina, joka saisi minua seisomaan. :D
Hassua, mä tiedän muutamankin Dominan, jotka saisivat kompassineulan nousemaan. Tosin siinä tilanteessa tapahtuisi agressiivista vaniljaa ainoastaan. Ilman valta-asetelmia. Nyt kun muistelen, niin onhan tällainen tapaus ollutkin.
Mielenkiintoista. :D
Itse olen ollut viime vuonna yhden switchin kanssa jo koko homma meinasi mennä ihan plörinäksi, kun oli aika riisua housut. Kohdallani tämä homma on mennyt viime vuosina ainoastaan dominoivampaan suuntaan. Jos minua ohjataan, niin se tappaa fiilikset välittömästi, enkä minä voi asialle yhtään mitään. :/
Nautin Dominoista vain visuaalisen antin kautta tai jutellessani niitä näitä. :)
Meillä ei kumpikaan ohjannut toista yhtään mihinkään suuntaan, vaan toiminta oli sopivan eläimellistä.
-
Pakko laittaa vielä lusikka tähän soppaan...Minusta masokismi on sadismin vastakohta eikä silloin voida puhua switchaamisesta. Nimim: sadistia kyllä löytyy, mutta se ei tuota minkäänlaista seksuaalista mielihyvää :)
-
Tavallaan hölmöä ja vääristynyttä edes yrittää linkittää "kinkyä seksuaalisuutta" (lue= D/s, jne mikätahansa suuntaus mistä me täällä puhumme) yhteiskunnalliseen statukseen ja länsimaiseen arvomaailmaan..
"Ihminen on luomakunnan orja myös silloin kun kuvittelee ohjaavansa evoluutiota" ://
Elämä sinänsä niinkuin me sen käsitämme atomitasolla on melkoinen paradoksi -ehkä tiede jonain päivänä onnistuu selvittämään kuka tai ketkä ovat maailmankaikkeutemme todelliset Masterit ja Domit
Silti; hauska "provoavaus" ja vinkkeli bikantilta :!
nim. Herra joka sinä päivänä kun kenties harrastaa "vaniljaseksiä" seuraavan kerran - joutuu pohtimaan "oletettua switcheyttään" jopa subiuttaan... antaessaan horolleen v :love: ltaa
-
bikantin kirjoitus on kirjoitettu sen verran hyväntahtoisesti, että minulla kesti muotoilla vastaustani, joka on:
Oma kokemusmaailma ei ole koko maailma, mur. ;)
---
Valta ja seksuaalisuus on kyettävä näkemään erisuuntaisina akseleina. Tähän tapaan:
https://www.bdsmbaari.net/index.php?action=profile;area=pictures;u=360;view=8829
---
Tää oli hyvä ;D Ja toki on tosi, että jokaisella oma kokemusmaailma. Minusta tuo akselijako on kiinnostava, mutta siinä seksuaalisuutta ja valtaa käsitellään jokseenkin pysyvinä ihmisen ominaisuuksina, kun taas itse pyrin tekstissä tuomaan esiin sitä, että (no tässä yhteydessä seksuaalisen) vallan tasapainon asettuminen on kahden ihmisen välinen vuorovaikutusprosessi, ja siten liikkuva ja muuttuva.
Pulse, mie en välttämättä ihan ymmärrä, että missä kohtaa tätä kolumniketjua on hirveästi linkitetty kinkyseksuaalisuutta yhteiskunnalliseen statukseen ja länsimaiseen arvomaailmaan.
Jossain päin baaria on pohdittu sitä, miksi pitkässä parisuhteessa D/s muuttuu. Oli useamman kokemus, että D/s alkaa kuihtua, kun subista kasvaakin vahva ja pärjäävä, ja siinä D ei enää olekaan enää niin "mahtava ja kaikkivoipainen" kuin ennen. Sitäkin tuumailin tovin tämän integraation ja ihmisten erilaisten kehittymispolkujen kautta. Ehkä jokunen D "onnistuu" kasvattamaan subinsa itsensä ohi ja käy hassusti.
-
Eikö alistuminen voi olla "tahdon asia."
Vai onko niin, jos subi kasvaa D:n ohi, ei voi enää alistua vaikka niin haluaisi.
-
Mielenkiintoista keskustelua!
Matka d:stä alistuvaksi tai switchiksi tai toistepäin voi tapahtua hyvin monella tavalla. Ite aikoinaan olin vallassa siksi, että se toi mulle turvaa. Opin alistumaan vasta opittuani luottamaan. Jollakin voi olla toisinpäin.
Tosin, mä en pidä sanasta "alistua". Siinä tulee viba pakosta, pelosta, siitä kuin koira kääntyisi selälleen jonkun sitä tarpeeksi kauan hakattua. Voi olla vain mun henkkoht. viba, mutta mä pidän enemmän sanasta "antautua". Siinä mulle assosioituu enemmän antautuvan oma halu antautua; antautuminen tapahtuu kunnioituksesta ja siihen ei voi pakottaa. Antaudun elämälle, omalle pienuudelleni ja samalla maailman suuruudelle, hetkelle, tuntemuksille, ihmiselle.. Mua ei voi saada antautumaan väkisin, se tulee vasta kun itse luovun kontrollista. Voin esittää alistuvani kenelle tahansa niin halutessani (roolileikki), voin alistua pelastaakseni henkeni tai tilanteen (ja silti haistatella p*skat mielessäni), mutta antautuminen on mulle syvällinen prosessi, jossa olen itse aktiivisena mukana (vähintään ajatuksineni ja tunteineni), läsnä, ja luotan toiseen, haluan päästää "syvälle". Antautuminen tapahtuu aidosta halusta, kunnioituksesta ja luottamuksesta.
Sävyjä on niin monia. Voin näennäisesti alistaa toista, vaikka todellisuudessa pelkäisin häntä ja haluaisin pitää vain jonkinmoisen kontrollin tilanteesta. Voin esittää alistuvani, mutta todellisuudessa toinen alistaa mua juuri niinkuin haluan: dominoin hyvin huomaamattomasti. Voin ottaa toisen "tussun alle" huomaamattaan tai siten että toinen oikeasti dominoi, haluaa mun dominoivan.
Kärjistettynä, jos mies kunnioittaa naista ja haluaa oikein kovin pimpsaa, mut ei halua kuitenkaan raiskata, hänet saa helposti alistettua "vaginan tahtoon" eli tussun alle :P Tai toisinpäin, naisen miehen peniksen alle. Vähän kuin lahjottua tekemään myös asioita, mistä ei pidä, sillä että haluaa palkintoa niin paljon. Tällöin epäviehättävä nainen ei saisi miestä tekemään niin inhoja asioita, tai naiselle epäviehättävä mies ei sais tekemään epämieluisia asioita. MUTTA, tämäkään ei niin yksoikoista. Joku ei alistu periaatteen tai ylpeyden tai pelon vuoksi, vaikka miten toista haluaisikin. Ja toisaalta nautinnolla voi myös höynäyttää toista alistumaan. Esim. minä orkkuhuuruissani teen asioita helposti, joita en todellakaan tekis ei-kiihottuneena :D Vaikkapa voisin nuolla toisen pesemätöntä anaalia tai ottaa vastaan kovaakin kipua, vaikka yleensä oon kipuherkkä. Nautinto nostaa sietokykyä.. Eri asia, miten toinen sitä käyttää. Haluan alistua/antautua ihmisille, joihin luotan siten, että tiedän etteivät he tee mulle mitään ikävää vaikka olisin tiedottomassa tilassa. Joihin luotan, että ovat rehellisiä ja haluavat mulle hyvää.
Tuo psykologisen kasvun aspekti on ihan mielenkiintoinen. Nimittäin, kun olen kasvanut paljon, on herännyt myös enemmän mielihalua ohjata, dominoida ja olla vallassa miesystäväni kanssa, vaikka aiemmin kun ihailin häntä ja katsoin "ylöspäin", halusin enemmän antautua ja alistua. Aina ollaan tehty molempia, mutta sävy on muuttunut. Nyt on enemmän halu olla itse vallassa, aiemmin oli toisinpäin. Ja enää en katso häntä "ylöspäin", ihailen kyllä, mutta vielä enemmän ihailen nykyään itseäni :D Tai siis, koen että molemmat ollaan mahtityyppejä, eri tavalla, ja kumpikin voi oppia paljon toiselta. Sellaisen ihmisen kanssa en edes halua olla, jota en pysty ihailemaan. Sellaisiin kyllästyn todella helposti.
-
Pulse, mie en välttämättä ihan ymmärrä, että missä kohtaa tätä kolumniketjua on hirveästi linkitetty kinkyseksuaalisuutta yhteiskunnalliseen statukseen ja länsimaiseen arvomaailmaan.
Bika, ei liittynyt ajatuskuvioni sinun alustukseen..
Ihan vaan mietin paria muuta postaajaa joiden ajatus lähti knties suuntaan: töissä voin alistua pomolle tehden tämän määräämiä tehtäviä, jne.. Härkkimällä tätä "länsimaista elämäntapaa kun ollaan helposti umpikujassa jos ja kun dominoivuus yritetään valjastaa osaksi omaa toimintamallia.. "! (Moisella logiikalla ei kauhean pitkään pystyisi elämään -siksi riippuvainen se yybereinkin domi on ympäristöstään jonka edessä pitää olla rähmällään.. aka.alistua :((
-
Eikö alistuminen voi olla "tahdon asia."
Vai onko niin, jos subi kasvaa D:n ohi, ei voi enää alistua vaikka niin haluaisi.
Ainahan alistuminen on tahdosta kiinni. Aiemmin tulikin esiin, että (karkeasti jaoteltuna) osa alistuu kun intressit kohtaavat (sopimuspohjaisesti) ja osa alistuu, kun tulee tunne, että toinen on henkisesti niin niskan päällä, että "vastarinta on turhaa" tms.
Pulse, aa, okei. Joo, yhteiskunnan pelisäännöillä pelaaminen on mielestäni eri asia kuin se alistuminen, josta tässä puhutaan.
-
Mutta jotkut alistuu kun siltä tuntuu. Mikäli se vastakappale nyt vain sattuu siltä tuntumaan tai tuoksuu oikealta. Ei alistuminen välttämättä riipu joko sopimuksesta tai toisen osapuolen oletetusta vahvuudesta.
-
Nyt kyllä täytyy kompata telleä. Ainakin itse menen tunteen ja fiiliksen mukaisesti (ihastuminen, seksuaalinen vetovoima). Alistuminen kun vain tuntuu jossakin seurassa luonnolliselta ja hyvältä.
-
Hmm. Minusta "tuntuu luonnolliselta alistua" on kokemus, jota voi yrittää palastella osiin ja katsoa, mistä kaikesta se koostuu. Siihen mietin yhtenä vastausvaihtoehtona tuota integraatiota.
-
Eikö alistuminen voi olla "tahdon asia."
Vai onko niin, jos subi kasvaa D:n ohi, ei voi enää alistua vaikka niin haluaisi.
Ainahan alistuminen on tahdosta kiinni. Aiemmin tulikin esiin, että (karkeasti jaoteltuna) osa alistuu kun intressit kohtaavat (sopimuspohjaisesti) ja osa alistuu, kun tulee tunne, että toinen on henkisesti niin niskan päällä, että "vastarinta on turhaa" tms.
Minäkin uskon että alistuminen on pitkälle varmaan aina valinta. Joskin on ihmisiä, joiden seurassa ainakin minun on kovin helppo mennä "kyllä, Herra/Rouva"-moodiin (enkä puhun nyt seksistä vaan ihan oikeasta elämästä). Mutta sitten on toinen asia se, että jotta alistuminen ei tuntuisi pahalta niin sen toisen osapuolen pitäisi olla ihminen, jollei ei pelota alistua. Mitä se kenellekin tarkoittaa riippuu yksilöstä. Enkä tarkoita pelolla sitä pelkoa, että "päädynkö kilon paloiksi" vaan se tunne että tulee arvostetuksi. Voihan sitä alistua alistumisen vuoksi ihmiselle, johon ei voi tuossa suhteessa luottaa mutta epäilen ettei lopulta tunnu kauhean kivalta. Tuossa suhteessa minusta voi hyvin syntyä tilanne, että suhteessa subi kasvaa ohi.
Joten kun olen aloittanut oman alistumisurani ihan ilman mitään sopimuksia ja teitoa mistään näistä ihan vain siksi, että "tykkään susta ja tykkään tehdä sut onnelliseksi" enkä joutunut hyväksikäytetyksi niin uskon ihan täysin että bikantin teorioissa voi olla jonkinlaista erää. Mutta esimerkiksi omalta kohdaltani ihailen puolisossani sellaisia persoonallisuuden piirteitä, joita itselläni ei yksinkertaisesti ole. Ohikasvamista ei voi tapahtua, luottamuksen menetys voi - mutta se on sitten valinta antaako toisen mahdollisuuden vai ei. Kyse ei ole heikosta itsetunnosta vaan siitä, että ihmiset ovat erilaisia. Hän taas ihailee minussa sellaisia persoonallisuuden piirteitä joita hänellä itsellään ei niin vahvoina ole, ja sen vuoksi kokee voimakasta suojeluntarvetta minua kohtaan (ja oikeastaan muitakin samantyyppisiä piirteitä omaavia naisia kohtaan).
-
Hmm. Minusta "tuntuu luonnolliselta alistua" on kokemus, jota voi yrittää palastella osiin ja katsoa, mistä kaikesta se koostuu. Siihen mietin yhtenä vastausvaihtoehtona tuota integraatiota.
Tämä. Tunneihmisenä juuri tuo "palastelu" ja ylianalysointi häiritsee. Ihan kuin kaikella pitäisi olla joku poikkitieteellinen syy tai vähintäänkin hyötymistarkoitus.
-
Jaahas, tulipas tästä ketjusta sellainen fiilis että "taas olen vastarannan kiiski" ;D Ei ole ensimmäinen kerta kun olen ihan eri planeetalla näkökulmineni, on kiinnostavaa miten eri lailla näitä asioita tarkastellaan ja koetaan.
En yhdistä arjen valtasuhteita tähän lajiin ollenkaan...en saa kiksejä töissä jos olen työnjohdollisissa tehtävissä, enkä saa kiksejä silloin kun toimin "pelkkänä" työntekijänä. Sinällään maailma ja me olemme limittäytyneiden valtasuhteiden verkossa, alkaen asuntolainoista rajalliseen elinikäämme jne.
En nyt jokaista ajatustani suolla tähänkään mutta yhden laitan malliksi: minusta Domme on hienostunut työkalu joka sopii joihinkin (subimaisiin) tarkoituksiini >:D . Vahvasti kärjistetty ajatus mutta minusta on kiva jos tuossa on itseohjautuvuutta ettei minun tarvitse ihan kaikkeen puuttua O:-) Vaikka toisaalta...hmm...koko "reen" vetäminen altapäin...hmm ::) Oikeasti olen tavannut väkeä joilla huumorintaju on riittänyt jopa siihen että ajattelen osaksi noin...sessiossa se ei sitten ole ollut niin haitaksi.
-
vila, melkein tekisi mieli kysyä, että mitä ne persoonallisuuden piirteet ovat? :) Oma vähäinen kokemukseni puhuu sen puolesta, että monesti dominoivilla herää juurikin suojelunhalu ja se tietynlainen ns. mentorointihalu (tai kouluttamishalu tai kasvattamishalu tai miten sen sitten nimeääkään). Tietyllä lailla myös se on näyttäytynyt, että ne alistuvan ja dominoivan eri persoonallisuuden puolet täydentävät toisiaan ja nimenomaan synnyttävät sitä jännitettä, joka voi tulla valtajännitteenä esiin.
telle, niin, jotkut meistä nauttivat siitä, että asioita voi pohdiskella tarkemminkin. Mikäli et, niin en voi suositella lukemaan tekstejäni... niistä kun monesti ei analysointia puutu :D
mauje, kuulostaa ihan hauskemman sortin topping from bottomilta... ;D
-
Huomauttaisin, että eihän analysointi ja tunteella eläminen laisinkaan sulje toisiaan pois.
Musta on esimerkiksi miellyttävää heittäytyä seksissä täysillä kokemaan ja aistimaan -mutta silti välillä voi pysähtyä myös "painamaan hetken mieleensä" ja niitä kaikkein ihmeellisempiäkin hetkiä voi yrittää analysoida, palastella, pohtia, löytää syitä ja selityksiä, jos niin haluaa. Jos siitä menee fiilikset, sitten ehkei kannata, mut ite saan kiksejä siitä, kun pohdin syyseurauksia. Bikantin laita mahtanee olla hieman samanlainen tässä asiassa, pohtiminen on hauskaa itsessään?
Eivät kauniit asiat katoa tai menetä merkitystään, vaikka niistä kertoisi tai vaikka pohtisi niiden evolutionistisia syitä tai vaikka tähtien asentoja :D Ainakaan mulla ei niin käy. Tietysti jos hekuman hetkellä alkaa analysoida, voi mennä pilalle, mut sen takia onkin kiva ajatella ja tuntea vähän jompaankumpaan painottuen eri hetkinä, vaikka järki ja tunteet onkin tavalla tai toisella koko ajan läsnä.
-
[/quote]
Sama asia töissä. Esimiehellä ja johtoportaalla jokaisella on oma hierarkinen asemansa ja kokonaisuus toteuttaa esim toimitusjohtajan visiota jossa jokainen tottelee sitä ohjausta eli alistuu siihen että joku on määritellyt miten tehdään ja aika usein monella työntekijällä on mielipide ettei tää nyt olis paras tapa, silti tekee sen koska "pitää" tai koska on "töissä"
Samalla sanojen muotoilulla voi todeta esim että jokainen joka on töissä ja saa palkan on siis huora, saa maksun antamastaan palvelusta :D
Joten ne jotka olemme palkka töissä mutta emme itsellemme niin ollaan sitten kaikki kivasti alistuvia huoria >:D
Ja sit ei niitä vihreitä pyöreitä kasveja hengitysteihin >:D
[/quote]
Ja ihan ilman niitä viherkasveja kysyn, että mitenkäs jos sattuu olemaan omistaja/toimitusjohtaja ?
Ei löydy firmasta alistajaa...
No, annetaan sen verran periksi, että tässäkin tapauksessa asiakkaiden kuunteleminen on viisautta...