BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Lily - 04.02.2018, 11:27
-
No niin..
Nyt kun taas pakkasista huolimatta, kevät alkaa kolkutella, niin satuin huomaamaan sen yhden vuodenajan mukanaan tuoman ilmiön: lähes pakkomielteisen halun pariutua. Itselleni tämä ilmentyi tänäkin vuonna tavallista isompina määrinä yksityisviestejä, joissa nimenomaan etsitään millaista vain, tekemään lähes mitä vain, kunhan se johtaa suurimmalla todennäköisyydellä parisuhteeseen, minimissään loppuiäksi..
Kunnioittaen yksityisviestin kirjoittajaa, pyrin aina vastaamaan, kylläkin oman vastineeni viestiin, vähintään sen, etten etsi seuraa tällä hetkellä..
Olen myös tässä kinky vuosieni varrella saanut huomata oudon ilmiön : Kinkyjen seuran/parin haku, se poikkeaa jonkinverran vanilja deitti hausta.
Kinky puolella ihmiset ovat pääsääntöisesti hyvinkin paljon tietoisempia/tiedostavampia siitä mitä etsivät.
"etsin naista, 25-28 vuotiasta, joka pitää itsestään huolta, on sen ja sen värinen, pituinen, painoinen, lapseton, omillaan toimeentuleva, iloinen, huumorintajuinen, rento ja rempseä"
Vastapainoksi USEIN (ei aina), tämä "luojanluoma täydellisyys" saa tietää hakijasta esim sukupuolen, ja sen ettei ole ulkonäköä ennenkään KUKAAN haukkunut..
Vaikkakin annoin tässä esimerkin, josta voi ymmärtää hakijan olevan mies, näitä hakuja on toki molempiin suuntiin, ja kaikista kinky- lokeroista..
Taas päästään tälläiseen useamman suosimaan saivartelu kohtaan, jossa voidaan kysyä: "eikö saisi omia mieltymyksiään kertoa/ sen mukaisia kumppani ehdokkaita kysellä"?
Tottakai saa, tietenkin. (käännän esimerkin toisinpäin, tasapuolisuuden vuoksi).
Pitänee vaan kuitenkin muistaa se että jos etsinnässä on unelmien prinssi, valkoisella ratsulla, niin voidaan myös olettaa että sillä prinssilläkin on kriteerit, ja joo, kyllä, ihan suuntautumisesta riippumatta meillä kaikilla on jonkinlaiset kriteerit. Itse toki mieluummin käyttäisin nimikettä: mieltymykset, kriteerit kun on sen verran jyrkempi jo sanana.
Tämä on senverran erikoinen aihe, että vaikka miten kirjoittaisin, niin aina joku saattaa lukea väärin, ja hyökätä puolustelujensa kanssa. Toivoisin kuitenkin, että tämä olisi ihan ajatuksen tasolla herättäjänä itse kullekkin, seuranhakijalle, kuin haettavallekkin..
Ja varmasti löytyy ketju, aiemmin kirjoitettu, johon tämän olisi voinut liittää, mutta koska en halunnut kahlata koko baaria läpi, ja mahdollisesti löytäessäni jonkin suht sopivan ketjun, lukea sitä läpi, ja lainailla ja vastailla edellisiin esim 2012 kirjoitettuihin kommenteihin, joiden kirjoittajat jo ovatkin poistuneet foorumilta, löydettyään kriteeriensä ulkopuolisen kumppanin, ja elävät elämänsä onnellisena loppuun saakka, niin silläkin uhalla että se ei kaikkia miellytä, niin aloitin tämän uuden aiheen.
Sain kerran kuulla että : "koska etsin virallista parisuhdetta, niin voimme leikkiä siihen asti, mielellään salassa"
Olen myös kuullut: " muuten kyllä kaikki natsaa, mutta koska olen kriteereihini asettanut ikärajan, ja sen ylität, niin on parempi lopettaa"
Nämä itselle, aika kieltämättä , ovat mielenkiinnon lopettavia lauseita.
Tutustukaa ihmiset toisiinne, avartakaa kriteerejänne, antakaa edes välillä virran viedä <3
Voitte yllättyä, "se oikea/ Ne oikeat" saattavatkin olla hädin tuskin kriteerienne rajojen ulkopuolella, tai jopa kilometrien päässä, Tutustumalla ihmisiin ennakkoluulottomammin, saattaa löytyä jotain häkellyttävän kaunista.
Lily
Kriteerien ulkopuolinen, sopiva ihminen
-
Pari kommenttia, vuodenajoilla on tosiaan merkitystä, keväällä valoisan ajan pidentyessä naaraiden kiima herää mennäkseen talviunille syyskuun alussa. Uroksilla juoksuaika lienee lajityypillisesti tasaisempi vuoden ympäri. Joten naiselle menestyksen konsepti; ole aloitteellinen ja tee se marraskuussa, mikäli miestä etsit.
Toinen huomio, koska vonkaaminen on voluumibusinesta ja edelkeenkin pääsääntöisesti miehen osaksi jäävä, naiset sitten purkavat turhautumistaan kun rasittavasti viestejä tulee liikaa (mutta vääränlaisilta miehiltä väärinen kriteereineen), niin mies toki pyrkii optimoimaan markkinoinnin kohderyhmäksi sen ennakkoon mieluisimman. Jotenkin epätoivoisen suurta työpanosta kannattaa rationoida. muoks Nettideittailun näkökulmasta
-
Kriteerit on hyvä tosiaan olla, mutta liian tiukoilla sellaisilla jää kyllä moni ihana ihminen tapaamatta ja monta kokemusta köyhemmäksi. Ite oon mieltänyt nuo omani aina joustavina joskin ylä -ja alaikäraja tulee kyllä jossain vaiheessa vastaan, jos takaraivossa kummittelee ees vähänkin perheen perustaminen.
Toki varmasti jokaisella on ns. dealbreakerit olemassa joista ei kannata joustaa, jos/kun on varmaa, että ei itse saa mitään irti siitä syystä.
Se parisuhde/sessiointi tosiaan vaatii niin paljon muutakin kuin, että se toinen näyttää just siltä unelmien prinssiltä/prinsessalta. Ja, jos käsittämättömällä vaatimuslistalla pudottaa kaikki oikeasti persoonaltaan iskevät ihmiset pois niin saa siinä kyllä kovin pitkään runkkailla, kun odottaa sitä "täydellistä pakettia". Fetissit/mieltymykset harvemmin osuu ihan täydellisesti matchaten. Siihen vielä päälle sijainti, ikä, ulkonäkö, harrastukset, persoona ja yhteiset kemiat.
Oma deittailu on ollut aikamoista säätämistä ja ihmettelyä välillä. Välillä ei kolahda, vaikka kuinka osuisi "kriteerien alle" ja välillä osuu niin vitun lujaa, että meinaa tukka lähtee päästä ja sitten et olekkaan se unelmien prinssi toiselle syystä x tai y ja toista ei kiinnosta ees yrittää. Sama toki toistepäinkin ja välillä elämäntilanteet eivät vain anna myötä vakavoittaa muuten niin toimivaa leikkikaveruutta.
Tää tällein skenen ikisinkun ja vaikeen/haasteellisen maineen omaavana ;)
-
Kirjoittelin viimeksi preferenssejä jotka otettiin vakavana vaatimuslistana ja kaikki oli ilmeisen pielessä. Tosin järjestin baarilaisille viihtyisän pääsiäisiloittelun, josta olisi pitänyt laittaa lasku perään. Introna kirjoitan usein sillä mentaliteelilla että minä tiedän mitä tarkoitan, mutta en aina osaa kirjoittaa siten, että muutkin tajuaisivat mistä höpisen.
Todellakin ihmisillä on kriteerejä ja preferenssejä. Olen tavannut preferenssieni ulkopuolelta "ali- ja yli-ikäisiä" sekä preferenssiäni lyhyempiä miehiä. Mikään elämässä ei ole kiveen hakattu. En ole näitä miehiä jättänyt kelpuuttamatta ikänsä tai pituutensa takia. Kemiat eivät vaan ole toimineet. Taas yksi intron ongelma, kun ei ole helppo nainen.
Seuranhaussa mielensäpahoittaminen tuntuu olevan normi. Jos joku lähestyy minua yksärillä, katson tietenkin profiilin. Jos profiilissa mies hakee treenattua ja laihaa naista niin en vastaa. Sitten tulee paskaa niskaan. Eli mitä opin? Alan vastaamaan, että kiitos viestistä mutta en täytä kriteereitäsi. Eli mykkänä olo on huono juttu (duly noted).
Kirjoitukseni nuoresta miehestä joka oli ali-ikäinen ja alimittainen: En kirjoittanut hänelle sitä sessiojuttua siksi, että hän ei mahtunut kriteereihini vaan siksi, että hänen kulli-painotteinen viestinsä oli asiaton.
En etsi unelmien prinssiä valkoisella ratsulla :) Vaikkakin hevoset ovat ihania. Monien miesten kanssa kommunikointi sujuu todella hyvin. Ikävän harvoin vaan kemiat eivät toimi tarpeeksi tai sitten huomaan suht nopeasti yhteydenoton kultaisen langan: minulla on jalkojen välissä "se juttu" mikä on ainoa kiinnostuksen kohde. Hyvä huumorintaju ja sietokyky on todella tarpeellista seuranhaussa.
Kyllähän asiallisesti kirjoittaville ja käyttäytyville tulee antaa tilaisuus päästä keskustelemaan. Valitettavasti jotkut kriteerit vain eivät voi muuttua. En esimerkiksi suostu tapaamaan miestä, joka ikänsä puolesta voisi olla poikani. Jollekin 20 vuotta nuorempi voisi olla ihanteellinen sessiokaveri tai panosuhde, mutta kun etsii parisuhdetta niin ei vain minulle toimi.
Tämä ei ole puolustuspuhe eikä hyökkäys vaan kannanotto by the way :)
Sinä päivänä kun minulta loppuu huumorintaju, tarkastakaa pulssini. ;)
-
Vähän vielä aloituksen kriteerien hölläämisestä.
Taannoin turhauduin seuranhaun tuloksettomuuteen, seuraa kyllä löytyi muttei sellaista jonka kokisi pidemmän päälle mielekkääksi tai sopivaksi. Aikansa kun hakkaa päätä seinään niin alkaa ajatus kirkastumaan, entäpä jos hakisi aiempien kriteerien ulkopuolelta ja ehkäpä toisin metodein?
Se tuotti tulosta. Toki aiempi tapakin olisi lopulta saattanut toimia, tarpeeksi laajan otannan jälkeen. Ongelmatonta ei ole tuo boxin laajentaminenkaan, vaati aikalailla jälkitöitä jotta oli valmis itse olemaan sinut uuden tilanteen kanssa. Vaikka kriteerien ulkopuolista leikkiseuraa on kyllä aemmin ollut ja siitä kokemuksia, suhde in kuitenkin eri asia.
-
Mä olen itse ajatellut, että kriteerien ja deitti-ilmoituksen tehtävänä on suodattaa pois ne varmuudella epäsopivat. Tavoitteena on siis se, että mahdollisimman iso osa epäsopivista tipahtaa pois kuitenkin niin, ettei samalla tule rajanneeksi ulos hyvin sopivia henkilöitä. Tämä vaatii itsensä tuntemista, että ei aseta kriteereitä aivan väärin.
Hyvin tehdyt kriteerit tekevät kaikkien elämästä helpompaa ja säästävät kaikkien aikaa ja hermoja. Tulee vähemmän turhia treffejä ja kahvillakäyntejä ja enemmän kivoja ja hyviä natsasi sitten tai ei.
Sama periaate näkyy muuten myös monilla muilla elämänaloilla. Nigerialaishuijaukset on kirjoitettu surkealla kielellä siksi, että huijauksen tekijä haluaa varmistaa, että ainoastaan todella hyväuskoiset vastaavat. Huijarin aika ei riitä fiksujen kanssa kirjoittelemiseen, joten huonosti kirjoitettu kirje saa vastaanottajat karsimaan itse itsensä huijarin puolesta.
Älkää silti olko huijareita. Mutta tehkää kriteereistä sellaisia, että ne karsivat fiksulla tavalla vastaanottajista ne, jotka eivät kumppaniksi kuitenkaan sopisi.
-
Pari kommenttia, vuodenajoilla on tosiaan merkitystä, keväällä valoisan ajan pidentyessä naaraiden kiima herää mennäkseen talviunille syyskuun alussa. Uroksilla juoksuaika lienee lajityypillisesti tasaisempi vuoden ympäri. Joten naiselle menestyksen konsepti; ole aloitteellinen ja tee se marraskuussa, mikäli miestä etsit.
Ihmisillä ei ole tiettyyn aikaan sijoittuvaa kiima-aikaa. Aiheesta on useita tieteellisiä artikkeleita, tässä yksi lyhyt selitys suomeksi: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-ihmisella-ei-ole-sellaista
-
Kriteerit ja niiden listaaminen tuo deittailuun päämäärähakuisuutta, joka ei aina ole eduksi mielenkiintoisia tuttavuuksia haluavalle. Elämänkumppania (muodossa tai toisessa) etsiessä peli on syytä tehdä selväksi heti alussa, mutta kriteerit ja pariutumishaavet sivuuttamalla voi toisinaan tutustua erittäin positiivisiin yllätyksiin. Yllä mainittiin turhat treffailut, mutta harva nyt ainakaan suoranaisesti menettää mitään, vaikka joisikin sen kahvikupillisen täysin itselleen sopimattoman ihmisen kanssa. Siinä mielessä en pidä yhtäkään kokemusta turhana, joskin antoisuuden perusteella tapaamiset voi toki rankata paremmuusjärjestykseen.
Tavatkaa ihmisiä mieli avoinna, älkääkä istuttako niitä etukäteen täyttämään jotain päässä maalattua roolia.
-
Aika paljon täälläkin saa paskaa niskaansa jos on kriteerit.
-
En ymmärrä miksi kukaan suuttuisi toisen ihmisen omista kriteereistä. Omasta mielestä jokaisella on täysi vapaus etsiä juuri sitä mitä haluaa sukupuolesta, iästä, rodusta, pituudesta, painosta, varallisuudesta, väristä, koosta tai etnisestä taustasta riippumatta jos tarkoituksena on kumppaninhaku.
Jos omat kriteerit on liian kovat ja/tai epärealistiset siihen mitä itse on ja voi tarjota toiselle, on se etsivän omalla vastuulla osata rajata ne sopiviksi.
-
Aika paljon täälläkin saa paskaa niskaansa jos on kriteerit.
Se on totta että valitettavasti joitakin kriteereitä ei kannata tuoda esiin koska ne herättävät ei-toivottuja reaktioita ja usein myös kohderyhmään kuuluvissakin.
-
no mut pää asia et suurin osa ymmärsi kirjoituksen sisällön, joka ei suinkaan ollut se ettei kriteerejä saa olla ollenkaan, eikä niistä varsinkaan saa kertoa kenellekkään, enemmänkin niin että ihmisillä voi olla liian tiukkoja rajaavia aitoja, jolloin voi timantteja valua hiekan mukana sormien lävitse.. mutta peace & love, niillekkin jotka mahdollisesti mielensä pahoittivat tästä..
-
En ymmärrä miksi kukaan suuttuisi toisen ihmisen omista kriteereistä. Omasta mielestä jokaisella on täysi vapaus etsiä juuri sitä mitä haluaa sukupuolesta, iästä, rodusta, pituudesta, painosta, varallisuudesta, väristä, koosta tai etnisestä taustasta riippumatta jos tarkoituksena on kumppaninhaku.
Lyödäänkö vetoa että joku taatusti pahoittaisi mielensä JOS tekisin deitti-ilmon seuraavilla kriteereillä 😉:
"-Syntyperäinen nainen jolla on pillu.
-Biseksuaali ja hyväksyy muut naiset mutta on vain minun omistuksessani/käytössäni
-Suomalainen, valkoihoinen, agnostikko tai ateisti
-Hoikka , urheilullinen, kaunis, 19 - 26 v.
-Maksaa omat laskunsa
-sub/orjatar tai swich
Itse olen 50 v. Kalju parrakas tukeva Master"
-
Kauan sitten nuoruudessani kun itselläni oli deitti-ilmoitus, sain paljon palautetta siitä, että ilmoitukseni oli täysin erilainen kuin kaikilla muilla ja että se oli virkistävää ja pelkästään jo sen takia vastaamisen arvoinen ilmoitus. No, uteliaisuus toki sai kurkkaamaan että mitä ihmettä ne muut naiset ilmoituksiinsa raapustelee. Ja toden totta, olihan ne ihan erilaisia kuin oma ilmoitukseni.
Ja mikä sitten erotti minun ilmoitukseni muista? Itselleni oli käsittämätöntä tajuta, että toiset tosiaan hakevat seuraa vaadelistalla, yleensä ranskalaisiin viivoihin typistettyjen tympeisiin ja toinen toisiaan toistaviin ”huumorintajuinen, omillaan toimeentuleva” jne. luetteloihin (vaniljapuolen deittipalstasta kun oli kyse).
Itse raapustelin romaanin, joka heikompia hirvittää. Deitti-ilmoituksen sanarajoitus taisi olla 1600 sanaa, joten alkuperäisestä n. 3000 sanan ilmoituksesta piti ”hieman” karsia. Joo, mä tykkään kirjoittaa. Ja yksi keskeinen vaade itseäni kiinnostavalle miehelle on, että se tykkää lukea, ja ymmärtää lukemansa - ja vielä tykkää siitä. Tuli sillä karsittua isoin osa niistä jotka ei tähän kykene. Toiset voi haluta ilmaista asiansa ytimekkäämminkin eikä siinä mitään, jokainen itselleen sopivalla tavalla.
Ja mitäkö kirjoitin? En niinkään siitä, mitä mä haluan mieheltä. Enimmäkseen siitä mitä itse olen, millainen elämänvaihe on menossa ja mitä siihen sisältyy ja millaisen miehen osaisin nähdä osana sitä kaikkea. Kuvittelisin, että moni muukin lukisi mielummin tämäntyyppisiä ilmoituksia kuin niitä ranskalaisia viivoja ehdottomine kriteereineen.
Jos siis ranskalaiset viivat on kokeiltu ja tehottomiksi havaittu, fiksu ihminen vois vaikka kokeilla jotain vaihtoehtoista taktiikkaa :)
-
Kaikilla meillä on varmasti ennakko-oletuksia siitä, millainen kumppani itsellemme sopisi. "Kriteereistä" ei toki ole mikään pakko kenenkään joustaa, ja jokainen on paras asiantuntija omalla kohdallaan sen suhteen, mitkä asiat toisessa ovat ehdottomia vaatimuksia. Silti, toisinaan saattaa yllättäen löytää vierelleen aarteen, jota ei koskaan olisi edes älynnyt kaivata, kun antaa mahdollisuuden kriteerien ulkopuolelle jäävälle.
Itse esimerkiksi kohtasin miehen, josta tuli elämänkumppanini, sieluntoverini, paras ystäväni ja aviomieheni, vaikka luulin, etten ikinä voisi olla parisuhteessa miehen kanssa.
Ihanan masokistikisuni taas löysin täältä baarista; hän uskalsi vastata ilmooni, vaikka asui (ja asuu edelleen) reilusti maantieteellisen hakualueeni ulkopuolella, ja oli kyllä aika hilkulla, etten olisi ajatellut hänen olevan myös aivan liian nuori, vaikka virallista ikä-rajaa en tainnut hakuuni määritelläkään.
-
no mut pää asia et suurin osa ymmärsi kirjoituksen sisällön, joka ei suinkaan ollut se ettei kriteerejä saa olla ollenkaan, eikä niistä varsinkaan saa kertoa kenellekkään, enemmänkin niin että ihmisillä voi olla liian tiukkoja rajaavia aitoja, jolloin voi timantteja valua hiekan mukana sormien lävitse..
Ymmärsin pointin, toisinaan kummastuttaa kun ihmiset valittavat seuranhaun vaikeutta ja samaan aikaan pitävät ulkopuolisen silmiin vähän hassujakin kriteereitä. Joskus jäänyt vastaamatta ilmoitukseen kun omanikäiset tai vanhemmatkin, neljänkympin paikkeilla olevat miehet rajaavat ikävaatimukset nuoriin, maksimi-ikänä saattaa olla 35 tai jopa 30. Helppohan se on kriteereihin sopimattomalla jatkaa vain selailua, mutta on käynyt mielessä että saakohan noin tiukoilla ikäkriteereillä vanhemmatkin miehet paljon vastauksia. Vaan ehkä täällä on tyypillistä deittipalstaa enemmän nuoria naisia seuranhaussa, tiedä sitten :)
-
Rikasta miestä etsin.
-
Miehen pitää olla komea, lihaksikas, rikas, hyvässä työssä, isomunainen, omistaa Bemari/Mersu/Audi/Jokin muu merkkiauto, asua hienossa lukaalissa jne jne.. Eikun. Nää mun vaatimukset ei taida nyt ihan pitää paikkaansa.
Kai jonkun mielestä mulla on kovatkin kriteerit, kun haluan miehen olevan omaa silmääni miellyttävä, mukava, huumorintajuinen ja keskustelutaitoinen, joka haluaa mahdollisesti perustaa perheen jossain vaiheessa. :)
-
On kriteerejä ja kriteerejä. Itselläni yksi välttämätön ehto on se, että etäkäyttö viestinnän pitää tuntua helpolta ja luontevalta. Pitää esim. olla sellainen olo että voi tapahtua selittää, jos tuli väärinkäsitys.
Kun arki pyörii pienten lasten elämän hoitamisessa, ei ole aikaa tai energiaa yhdellekään turhalle riidalle tai draamalle. Siinä ei ole väliä kuinka hyvä tyyppi tulee vastaan, jos lopputulos on se, että suhde vie jaksamisen, jonka voimin perhe kulkee.
Niitä toisenlaisia "kriteerejä" en tykkää kutsua kriteereinä. Ne ovat toiveita tai alustavia ajatuksia siitä minkälainen ihminen voisi kuvioon sopia.
-
Olen huomannut että jotkut ihmiset jopa häpeävät omia kriteereitä eikä uskalla niistä kertoa avoimesti ja rehellisesti. Avoimuus ja rehellisyys on tärkeää...ja kohteliasta. Se myös helpottaa ja nopeuttaa etsintää kummasti.
Olen itse saanut pakit pituuteni (172cm) puolesta ja myös kun sen aikaiset vuosituloni eivät vastanneet tytön odotuksia. Kummassakaan tapauksessa en nähnyt syytä pahoittaa omaa mieltä, mutta toivoin että niistä kriteereistä olisi mainittu heti kättelyssä kun kerran vaikuttivat ratkaisevasti. En tuomitse, mutta toivon rehellisyyttä.
Ihania ja mahtavia ihmisiä olen omienkin kumppaniin liittyvien parametrien ulkopuolelta löytänyt jos muilla (itselleni tärkeillä) alueilla ovat herättäneet suurta ihastusta ja kiinnostusta. Hyviä ja tärkeitä ystäviäkin heistä on tullut jos ei muuta.
Omat pinnallisimmat kriteerini pitkäaikaisen kumppanin valinnassa ovat hoikkuus, siro ruumiinrakenne ja rakkaus+intohimo kovaan anaaliin.
-
Olen huomannut että baarissa vaatimuslistoja kritisoidaan a) kun joku kertoo, miten ei löydy haluamansalaista millään (jos tämän tekee omassa deitti-ilmoituksessaan, niin periaatteessahan siihen ei pitäisi kenelläkään olla sanomista, koska kukin hakekoon seuraa miten vaan) b) jonkun hakukriteereissä on epäselvyyttä, esimerkiksi "pitkä henkilö" ei kerro yhtään niin hyvin kuin "vähintään 187cm".
Koska ollaan keskustelupalstalla, syntyy deitti-ilmoihinkin keskustelua. Väittisin, että iso osa sitä on itseasiassa ihan hyvämtahtoista, mutta varainkin jos menee domin ilmoitusta kommentoimaan, niin johan siinä uskottavuus nuupahtaa jos sitten alkaa korjailla ilmoaan.
Itse tapaan tosi monenlaisia ihmisiä ja välillä mietin, että pitäiskö sittenkin rajoittaa enemmän ennalta. Todennäköisyys yhteydelle laskee sitä mukaa kun ennakkoon asetetut kriteerit ei täyty.
Mutta esimerkiksi ulkonäköasioissa menee niin, että toiveissani haen about itseni korkuista pitkähiuksista tyyppiä, mutta riittää hyvin jos vain toinen näistä toteutuu - ja olen myös kokenut nautinnollisia hetkiä sellaisessa seurassa, jossa kumpikaan ei toteutunut. Joten pidän sitten ainoana ehdottomana raja-arvona rasismin/seksismin/etc puutetta, muut asiat on silleen, että jos olet tälläinen, voit tuoda itseäsi tykä niistä kertomalla.
-
Mulla oli sillon ku se aika oli, itselläni aika helvetin tiukat kriteerit.
Ämmän piti olla tarpeeks tolkuissaan näpyttelemään hotellin ovikoodit ihan ite ja sen myös piti osata käyttää hissiä ja löytää oikeaan kerrokseen.
Osa täytti kriteerit, osa ei.
-
Jos siis ranskalaiset viivat on kokeiltu ja tehottomiksi havaittu, fiksu ihminen vois vaikka kokeilla jotain vaihtoehtoista taktiikkaa :)
Ranskalaiset viivat ovat mielestäni toimiva juttu. Kuten jo mainittiin, toiveille/kriteereillä/preferensseillä on tarkoitus säästää kaikkien aikaa ja "torpata" turhat viestit. Ranskalaisilla viivoilla saa lukuystävällisesti selkeän kokonaisuuden. Voihan sitä kirjoittaa adjektiiveja ja kuvauksia ihan kunnolla kappalemuotoon, mutta kun kaikki eivät jaksa lukea pitkiä tekstejä. Täten viivoitus toimii että tätä suunnilleen etsin ja tätä en. Laitoin omassa ranskalainen viiva -iloittelussani en etsi -osioon esim viisastelijat ja joitain muita ei haluttuja piirteitä. Tarkoitusperäni oli minun päälleni sopiva.
Eli ajansäästö molemminpuolisesti oli ideana. Pitääkin seuraavaksi koittaa tuota pitkää tarinaa ja katsoa miten käy. Ehkä :) Serveri saattaisi ylikuormittua. Olen aika huono ilmaisemaan itseäni lyhyesti ja ytimekkäästi, kirjoittaminen on kivaa.
-
Jos siis ranskalaiset viivat on kokeiltu ja tehottomiksi havaittu, fiksu ihminen vois vaikka kokeilla jotain vaihtoehtoista taktiikkaa :)
Ranskalaiset viivat ovat mielestäni toimiva juttu. Kuten jo mainittiin, toiveille/kriteereillä/preferensseillä on tarkoitus säästää kaikkien aikaa ja "torpata" turhat viestit. Ranskalaisilla viivoilla saa lukuystävällisesti selkeän kokonaisuuden. Voihan sitä kirjoittaa adjektiiveja ja kuvauksia ihan kunnolla kappalemuotoon, mutta kun kaikki eivät jaksa lukea pitkiä tekstejä. Täten viivoitus toimii että tätä suunnilleen etsin ja tätä en. Laitoin omassa ranskalainen viiva -iloittelussani en etsi -osioon esim viisastelijat ja joitain muita ei haluttuja piirteitä. Tarkoitusperäni oli minun päälleni sopiva.
Eli ajansäästö molemminpuolisesti oli ideana. Pitääkin seuraavaksi koittaa tuota pitkää tarinaa ja katsoa miten käy. Ehkä :) Serveri saattaisi ylikuormittua. Olen aika huono ilmaisemaan itseäni lyhyesti ja ytimekkäästi, kirjoittaminen on kivaa.
Niin, tarkoitukseni ei ollut sanoa että kaikkien pitäisi toimia samoin kuin itse aikanaan päätin tehdä :) Mutta jos on vuosikausia yrittänyt listata toiveitaan ranskalaisin viivoin ja tämä ei ole tavoittanut kohdeyleisöä lainkaan, ehkä on hyvä kokeilla toisenlaista taktiikkaa (tämä viitteenä niihin lukuisiin ketjuihin, joissa puidaan sitä kun seuraa ei tahdo löytyä) - jos taas lista on ollut hyväksi havaittu niin mitäpä sitä vaihtamaan :))
Itse ajattelen seuranhakua muutenkin kaksisuuntaisena: Tätä minä olen ja tätä minä voin tarjota vs. Kerro minulle millainen sinä olet ja mitä sinulla olisi minulle annettavana ja jos nämä kaksi kohtaa riittävästi niin ehkä tästä jotain syntyy. Moni lukemani ilmoitus keskittyy enimmäkseen listaamaan niitä toiveita haetun seuran suhteen mutta harvassa on sitten paria riviä enempää avattu lukijalle omaa persoonaa. Laittamalla itseään enemmän likoon saattaa saavutettu tuloskin olla parempi.
-
Itselläni "kriteerit" ovat muuttuneet ajan kanssa aika lailla kokonaan.
Parikymppisenä hain pitkää yliopistossa opiskelevaa itseni ikäistä blondia.
Nytte haen alistuvaa tai switchiä joka on valmis polysuhteeseen ja ehkä ainoa täysin suora "ei pysty" tulee pyörätuoliin loppuelämäksi joutuneen kohdalla (tähän liityy henkilökohtaisia asioita joita en ole nyt valmis tuomaan kaiken kansan esille.)
Kriteerien lisäksi on tietysti preferenssejä, jotka tekevät henkilön kiinnostavammaksi tapaukseksi ja toisia jotka vähentävät kiinnostavuutta. Tärkeintä kaikissa ihmissuhteissa, niin romanttisissa, seksuaalisissa kuin ihan vaan kaveruudessa, kuitenkin on se, että kyseisen henkilön kanssa pystyy olemaan ja keskustelemaan luontevasti.
-
Tarvitaan heti uusi nainen. Edellinen on huono.
Ei osannut noudattaa kahta yksinkertaista sääntöä:
minua ei saa kieltää, eikä mieltäni pahoittaa.
Pahoitin mieleni, kun huomasin, että kaverini nainen on nätimpi.
-
Totuus löytyy netistä. Vauva.fi ei ole aina yksin oikeassa, suoli24 haastaa vahvasti.
Niille joille parodiahorisontin ylittäminen on ajatuksena mahdoton ja kaikille muillekin suosittelen seuraavan linkin lukematta jättämistä https://keskustelu.suomi24.fi/t/15171192/treffipalstat-taynna-kutosen-naisia
-
Onneks en oo poly enkä sinkku. Mulle mikää riittäis eikä kukaa kelpais O0
-
Onhan tuotakin pariutumisreittiä tullut yritettyä edellisessä elämässä kun oli vielä lapsenuskoa siellä onnistumisiin.
Ilmoituksiin ja toimivuuteen löytyy tietysti monenlaista koulukuntaa omien kokemuksien ja mieltymyksien mukaan. Osa hakee kumppania kriteereillä pituus 182-184 cm, paino 87-89 kiloa paitsi toukokuun ja elokuun välisenä aikana jolloin paino saisi olla 85-87 kiloa. Oikeakätinen, hiukset tummat tai mustatkin kelpaa jos niissä löytyy punertavaa sävyä. Vielä likinäköinen ja taittovikainen mieluusti vielä niin että molemmat silmät taittaa eri suuntiin; viimeisestä toki voidaan joustaa jos kemiat muuten kohtaavat.
Toinen ääripää sitten ilmoitukset joissa lukee "kysymällä selviää". Eli vähän kun työpaikkailmoitus; paikka täytetään kun oikea henkilö löytyy.
Toki omien mieltymysten lisäksi voisi miettiä hiukan sitä "markkinatilannetta". Ihan vaan keksittynä vaikka alue olisi Kainuu ja ikä vaikka 25v. Ihan hatusta laitettaan vaikka suhteeksi yhtä naista kohti neljä sinkkumiestä. Jos nainen laittaa ilmoituksen jossa ei juuri kriteerejä saa varautua siihen että melko isosta vastausmäärästä saa sitä kolliaan metsästää. Jos pistää kriteerejä niin sitten täytyy luottaa että siitä pienemmästä määrästä löytyy se oikea.
Miehillä taas se tilanne että jos joskus haluaa pistää parempaa Seppälää päälle ja päästä vaikka kahville niin kovin kiveen lyötyjä kriteerejä ei kannata esittää. Eri ikäryhmissä ja eri puolilla maata sitten ehkä sukupuolet toisiinpäin.
Itse opin myös sen että tällaiset ei numeraaliset asiat kannattaa kirjoittaa auki; ihan väärinkäsityksien välttämiseksi. Joskus hain liikunnallista naista ja omassa mielessä kuvittelin miten me yhdessä tyynessä kesäillassa kävellen tai kevyesti hölkäten kiertelisimme kiintorasteja. Eräs nainen vastasi ilmoitukseeni ja lähdettiin kahville. Hiukan ihmettelin kun normi kävellessä alkoi hengästyä ja kahvilaan ei halunnut portaita vaan piti mennä hissillä. No siinä keskustelujen edetessä selvisi että hän käy kyllä kahdesti päivässä lenkillä koiran kanssa. Koira toki oli pieni sylikoira ja kiersivät korttelin. Molemmat etsittiin liikunnallista kumppania, mutta termi vain tarkoitti meillä niin eri asioita.
Nyt jos tekisin ilmoituksen niin omien harrastusten perään varmaan kirjoittaisin jotakin tyyliin " toivoisin että voisimme tutustua toisiimme paremmin kulkiessamme rinnakkain Kuusamon karhunkierroksella; toki karhun kohdatessa voisit kulkea vaikka edellä." Eli toisella on edes joku karkea aavistus mitä tarkoitan liiikunnallisuudella.
Toinen vastaava asia on huumorintaju; ilmoituksia kun katsoo niin kaikkihan on huumorintajuisia mutta joillekin vaikka pikkubritannian tyylinen brittihuumori on sitä huumorin ydintä kun taas toiselle se aiheuttaa vahvaa myötähäpeän tunnetta.
Kirjoittaa sen ilmoituksen nyt mihin muotoon haluaa, viivoin tai auki selvittäen; tiukoilla kriteereillä tai sitten hyvin väljillä spekseillä niin kannattaa myös miettiä onko teksti ja kriteerit sopusoinnussa keskenään. Jos tekstissä lukee " olen eronnut muutama vuosi sitten mutta nyt olen onnellinen muutaman lapsenlapsen mummu. Ikäsi ei ole minulle tärkeä, pääasia on että elämäntilanteesi olisi sama kuin minulla." Sitten spekseissä ikätoive 18-100 vuotta. Jotenkin nämä eivät kättele keskenään.
-
Nettideittailun maailmaa vääristää reilun vuosikymmenen poissaolo markkinoilta, henkilö ei täysin hahmota sitä miten pelikenttä on tällävälin muuttunut.
Lainalaisuudet ovat edelleen samat mutta henkilö on kypsynyt. Noin yleensä oman kypsymisen tiedostaminen tulee vajaan vuosikymmenen tapahtuman jälkeen.
Toisena seikkana kysynnän peilaaminen todellisuuteen. Rankkojen kriteerien jälkeen jää jäljelle netissä sata tai pari innokasta, livenä kymmenen ja pidempiaikaiseen suhteeseen pyöreä nolla. Kriteereissä ei vaan voi olla vikaa, ihmetteleväthän ystävättäretkin noin upean naisen sinkkuutta ja julkisesti ihailevat uutta fb profiilikuvaa ja viimeaikaista postausta The Ritzin kello viiden teeltä.
-
Kesällä päätin haluta kesäromanssin. En ollut oikein tosissani enkä uskonut että sellaisen löydän, mutta erään erityisen kivan päivän päätteeksi kirjoitin huvikseni eräälle deittipalstalle ilmoituksen jossa ainoat kriteerit taisi olla mieshenkilö melko löyhälä ikähaarukalla, joka haluaa ei-vakavaa hauskanpitoa ja läheisyyttä. Vastauksia tuli toista sataa, vastasin yhdelle. Pieleen meni. En löytänyt leppoisaa kesäromanssia vaan löysin miehen johon rakastuin, jonka kanssa olen vakavassa parisuhteessa ja jonka kanssa pääsen toteuttamaan omaa kinkypuoltani jota en edes muistanut olevan olemassa.
Jos ilmossani olisi ollut tarkkoja kriteerejä tätä suhdetta ei olisi olemassa enkä kirjoittaisi tätä tekstiä. Tottakai minulla oli oikeasti kriteerejä, mutta koska en etsinyt mitään, en myöskään laittanut ilmoitukseen kriteerejä.
Yksisarvisia on olemassa ja alan olla sitä mieltä että ne löytyvät kun vähiten odottaa.
-
Tykkään siitä, että lily erottaa toisistaan mieltymykset ja kriteerit. Minusta on eri asia pitää kriteerinä kreikkalaista adonista kuin mieltyä kreikkalaiseen adonikseen.
Siksi olin pyrkinyt kertomaan asioista, joista pidän, kun itselläni oli täällä treffi-ilmoitus. Jostakin pitäminen ei ole poissulkeva.
Toki meillä kaikilla on vahvuutemme, mitä käytämme. Harva baarilainen kirjoittaa pitkiä tekstejä yhtä sujuvasti kuin LadyMysterious. :)
-
Hyvä aloitus.
Mietin poikkeamia ja yllätyksiä joita tullut vastaan vuosien myötä.
Jos omat ja vastapuolen kriteerit sattuvat 95%:lla yhteen, tavatessa face to face tajuaa, tuon henkilön kanssa en pysty mihinkään.
Kyky antaa tai vastaanottaa on hyvin herkkä alue jossa ei toimi ajatus, hän tykkää saada kipua ja minä tykkään antaa sitä. Pidempiaikaista suhdetta etsittäessä kriteereillä on hyvin vähän merkitystä kun puhutaan kemioista ja siitä viihtyykö oikeasti tuon henkilön seurassa. Näin minulla.
-
Jotkut kaverini ovat kovasti huolissaan kun olen edelleen sinkku. No minulla on joitakin kriteerejä ja en halua vääränlaisia ihmisiä sekoittaa omaan maailmaani johon myös kinkyys kuuluu oleellisena osana. Olen kai varsinkin asioista tietämättömien keskuudessa joko ronkkeli tai vähintäänkin omituinen naisten suhteen. Huvittaa vain tuo kavereiden huoli moisesta kun itse pärjään kyllä itsenäisenä sinkkumiehenä erittäin mainiosti. En erityisesti edes etsi ketään ja teen kaikessa rauhassa omia juttujani. Olen myös kokenut aikoinaan kinkyn parisuhteen ja minulla on takataskussa kokemuksia ja asioita joita halusinkin.
Pahin paniikki seuran löytymiselle sijoittui itsellä jostain syystä puoli vuotta eron jälkeiseen aikaan. En luultavasti ollut edes valmis vielä moiseen, mutta yrittäminen oli sitäkin kovempaa :D No eihän siitä mitään tullut ja kaikki jutut olivat ihan sekavaa mössöä ja menivät penkin alle tai tuli niin reilusti juhlittua ettei edes muistanut seuraavana päivänä mitään. Nyt vuosia myöhemmin kun puolestaan ollaan muutoin kypsemmässä tilassa ei enää oikein jaksa etsiä mitään ja on tyytyväinen omaan elämäänsä ja tilanteeseen. On vain sellainen tunne että aika näyttää mitä eteen tulee.
-
Aiheeseen löyhästi liittyen: minulla on naisihmisenä tarkat kriteerit, enkä aio löysätä niitä, ihan sama kuinka "hyvä tyyppi" kiinnostunut ihminen on. Kriteerini suojaavat minua ja karsivat epätoivottuja keskusteluja, joihin olen päätynyt joka kerta, kun olen joustanut kriteereistäni.
En ole kiinnostunut tietyntyyppisistä ihmisistä, enkä voi muuttaa seksuaalisia preferenssejäni. Koen sen olevan loukkaavaa myös toista osapuolta kohtaan, kun vähänniinkuin säälistä ja velvollisuudesta tapaa jonkun aivan "vääränlaisen" tyypin jolle tiedän antavani pakit ennemmin tai myöhemmin.
Enemmän asiaan liittyen: näin kesäisin olen kovin innokas etsimään seuraa ja haalimaan uusia tuttavuuksia, mutta päivän lyhentyessä kiinnostukseni kodin ulkopuolisiin asioihin laskee, ja uudet ystävyyssuhteet saattavat jäädä kokonaan kesken.
Olemassaoleva parisuhde onneksi rauhoittaa tutustumista, joten en vahingossakaan johda ketään harhaan.
-
Näin uusiosinkkuna sanon: kinkymielessä on tultava kunnon "alfa-match" - muuten ihan turha jatkaa tutustumista. Näin tällä hetkellä, tietty joskus voi olla toisin. Mutta kun ei yhtään innosta mielikuva, että esim. yrittäisi dominoida omaa kumppania, vaikka sellaista voi joskus muuten huvittaa leikkiä.
Vaniljapuolella on mahdollista yrittää suhdetta erilaisin kriteerein, eli myös älyllinen, vapaamielinen ja humaani tyyppi voi olla sopiva - vaikkei olisikaan kinky. Siinä voi puntaroida, haluaako jatkaa yksinoloa, vaiko hyväksyykö välillä pelkän kumppanuuden/perusseksin.
Ja tosiaankin näin ylipainoisena ja wanhana ei ole kai kovin vääristynyttä kuvaa omasta "markkina-arvosta", mutta silti ihan mikä vaan ei käy ;D
-
Elämä muistuttaa paljon suppiloa, jonka yläpäässä on paljon erilaista tarjontaa ja hitaasti siitä karsiintuu erilasiten kriteerien, toiveiden, preferenssien valintojen, seksuaalisuuden tai ajatusten myötä henkilöitä pois. Itse ainakin haen mielummin sitä heinää neulasuovasta (tarkoituksella käännetty), kuin piiskaisin, piiskaamisen ilosta tai hakisin seksiä vanilijasta täyttämään ihan erilaista tarvetta kuin mielessäni on.
Vaikka meillä kaikilla olisi täydellinen keho, jättäisi se silti kemiat, seksuaalisuuden ja arvot pohdittavaksi.
-
On tullut huomattua kun on pari kertaa elämässään seurustellut ihmisen kanssa joka ei kinkymielessä ollut yhteensopiva, että miten turhalta sellainen parisuhde tavallaan tuntui, vähän niinkuin oltaisiin vaan ystäviä, kun on pakko sensuroida itseltään se kinky puoli jonka haluaisi jakaa. Sitäkin olen kokenut kun sessioi jonkun kanssa joka saa siitä kiksejä, mutta itse vaan ajattelee että saattaisin saada samanlaiset kiksit jos tätä tekisin ihmisen kanssa jonka kanssa olen suhteessa. Ei sekään kovin kivalta tunnu.
Olen päätynyt ajattelemaan että sinkkuna on sitten kuitenkin kivempaa, odotella että se kaikinpuolin sopiva ihminen osuu kohdalle. Voi sitä elämänsä sinkkunakin täyttää kaikenlaisella kivalla, ystävillä, harrastuksilla, itsensä kehittämisellä, terveydestään huolehtimisella ja elämästä nauttimisella. Ehkä se perfect match ilmaantuu jostain joku päivä, tai ehkä ei, mutta tulipahan elettyä silti itselleen paras mahdollinen elämä.
-
Edelleen sinkkuna pyöritään :D ja eipä isommin nappaa suhteet ainakaan siin vaiheessa kun kuuntelee naapurin ukko/akka itkuhuutotappelua.