BDSM-baari
Kirjasto - jäsenille tarkoitetut alueet => Päiväkirjat => Näkökulmia lokerosta ja sen vierestä => Aiheen aloitti: Kolumnisti - 10.03.2019, 19:54
-
Miksi perse ei voisi olla tärkeämpi kuin persoona?
Tässä räkälässä pohditaan jatkuvasti seuranhakuun liittyviä kysymyksiä. Ajattelin nyt minäkin vähän hämmentää sitä soppaa ja kirjoittaa joistain aiheista, jotka ovat itseäni näissä keskusteluissa ihmetyttäneet.
Ennen kaikkea moni tuntuu vaativan, että leikkiseuraakin etsiessä pitäisi kovasti kertoa omasta persoonastaan ja kartoittaa niiden yhteensopivuutta vastapuolen kanssa. Näyttäisi suorastaan olevan joidenkin mielestä jotenkin paheksuttavaa, jos joku, varsinkin urosoletettu, hakee seuraa fetissit ja ulkonäkökriteerit edellä. Halutaan, että kerrotaan harrastuksista, musiikkimausta, lempiväreistä ym. Joku taisi jopa vaatia, että olisi profiilissa tai deitti-ilmossa tehtävä selkoa omasta poliittisesta suuntauksestaan ennen kuin voisi ajatella antavansa persettään ko. henkilön nuoltavaksi.
Nämä asiat eivät oikein mahdu tämän yksinkertaisen tämänpuolismiehen kalloon. Pitääkö kaikkien kinky-suhteiden olla jotain syvämerkityksellisiä parisuhteita? Eikö voi ja joskus varmaan kannatakin etsiä pelkkää leikkiseuraa ja tällöin asettaa keskiöön nimenomaan halujen yhteensopivuus sekä toisen viehätysvoima? Jos haluat irstasta pervo-seuraa, kannattaa sitä etsiä kinky-skenestä. Jos haluat fiksua seuraa, niin ehkä jostain ihan muualta.
Jos tarkoitus on ko. ihmisen kansa lähinnä piiskata, naida, jodlata Raamatunlauseita kurkuksi pukeutuneena (viimeksi mainittu kielikuva lainattu) tai tehdä jotain, mitä perverssimieli konsensuaalisuuden puitteissa keksiikään, niin miksi hitossa kyseisen ihmisen elämän muista osa-alueista tarvitsi piitata tai edes tietää? Hyvä pano voi olla hyvä pano, vaikka toisen persoona olisi omasta näkökulmasta mielenkiintoinen kuin villasukka ja hänen tuntemuksensa vastaavat.
Piiska ei viuhu huonommin, vaikka sen pitelijä kuuntelisi erilaista musiikkia. Kieli persvaossa ei tunnu erilaiselta, vaikka poliittisissa kannoissa olisikin eroja. Esimerkiksi itselläni ja Rouvalla on ”joitain” mielipide-eroavaisuuksia yhteiskunnallisissa kysymyksissä, mutta niiden kanssa kyllä pystytään elämään aikuiseen tapaan välillä huutamalla ruokapöydän yli niin, että vaalipiiri raikaa sekä ajoittaisilla mykkäkouluilla.
Sinänsähän lähes kaikki julistavat, että ihmisellä on oikeus hakea sellaista konsensuaalista seuraa kuin haluaa. Kuitenkin jostain syystä usein ilmestyy tuomitsevia mielipiteitä ja joidenkin kinkyilynharjoittamis-kuvioiden väheksyntää, varsinkin silloin kuin kuvio rakentuu ”pelkän seksin” varaa. Pitäisi olla jollain tavalla ”merkityksellistä”. Taustalla osalla on varmasti omia kokemuksia. Varmasti monesti on kuitenkin kyse myös lähinnä omista luuloista, jotka pohjaavat vanilijamaailmasta omaksuttuihin sopivuuskäsityksiin. Näissä osataan sitten tehdä poikkeus lähinnä oman pervouden kohdalla. Oma lukunsa ovat jotkut viisastelevat Rosa Parks wannabeet, jotka ilmeisesti katsovat toteuttavat jotain ihme yhteiskunnallista missiota ihan v***tu kaikkialla.
”Pelkän” sessioseuran etsinnästä tuntuu helposti tulevan mukana ”saalistajan” leima. Herää kuitenkin kysymys, kumpi on enemmän väärin, etsiä jotain vain toteuttaakseen omaa fetissiään vai etsiä ”merkityksellistä” suhdetta, jossa sitten ehkä tahattomastikin yrittää saada toista ihmistä toteuttamaan sellaista seksuaalisuutta, johon tällä ei ole taipumuksia. Mietityttää myös, ovatko ihmiset aina ihan rehellisiä itselleen siinä, mitä toisesta etsivät. Moni voi esimerkiksi korostaa haluavansa kumppanilta älykkyyttä, mutta sitten viehtyä pikemminkin ulkoisiin seikkoihin ja suorastaan käyttäytyvän alemmuuskompleksisesti tietäväisemmässä seurassa.
Seksuaalisella objektisoimisella on paha kaiku ja yleensä se esitetään paheksuvana ja vältettävänä. Mutta onko se lähtökohtaisesti sitä? Ehkä nimenomaan se, että vain saa olla toisella objekti on monesti vapauttavaa ja/tai nautinnollista ja sitä kannattaa hakea?
Lopuksi vielä, että entäpä se valittaminen kyrpien kuvista sekä pilkka niitä kohtaan, jotka sellaisia laittavat pervo-sivustoille? Itse en ole mulkunkuvia harrastanut, koska tiedän, että sillä todennäköisesti antaa itsestään huonon kuvan. Ihmettelen vain, että miksi moni näkee sen suurenakin ongelmana? Jos minua ollaan penetroimassa jollain vehkeellä, niin pitäisin kyllä aika hyödyllisenä ja tarpeellisena tietona, millainen se on.
(https://www.bdsmbaari.net/index.php?action=dlattach;attach=22666;type=avatar)Stylos,
jonka persoonasta voi olla montaa mieltä, mutta perse on kuin persikka
-
Teema, jota on pyöritellyt päässään pitkään, ja jonka kanssa aivot ei vain ole kokeneet "heurekaa" vielä(kään). Henk.koht. koen aitoa kyvyttömyyttä ymmärtää joitain toisten ihmisten seuranhaun lähtökohtia ja samaan aikaan uteliaisuutta, että miten se voi olla noin ja en tajua. Olisi oikeasti helpompaa ilman sitä uteliaisuutta. Nyt voi vain hakata paistinpannulla päähän, että kun et tajua niin et tajua ja olepa hiljaa. Välillä onnistuu paremmin ja välillä huonommin. Järjellä olen sitä mieltä, että tietysti ihmiset hakee seuraa juuri niillä kriteereillä kuin haluavat ja paras kriteeristö on se, jonka ihminen itse määrittelee. Tietysti.
-
Ei ole tähän mitään lisättävää, ihan huippu ;D
(Vaikkakin täytyy tunnustaa, että olen sisäisesti paheksunut näkymätön kukkahattu päässä useampaakin seuranhakuilmoitusta sen sijaan, että olisin vain todennut kuulumattomuuteni ilmoituksen kohderyhmään ::) )
-
Olen huomannut saman ihan jo joskus kun opiskelijabileissä tms. pyörin, enkä näistä piireistä tiennyt vielä mitään. Varsinkin akateemisissa piireissä oli jotenkin paheksuttavaa puhua toisen ulkonäöstä. Tärkeätä on ajattelu ja mielipiteet ja älykkyys, ja niiden perusteella pitäisi etsiä ihan kaikenlaista seuraa. Suomessahan ylipäätään itsen koristaminen, kalliit vaatteet tai muu ulkoisten ominaisuuksien korostaminen nähdään vähän ikävinä juttuina. Tärkeintä on sisin! Ihan kuin ne sulkisi toisensa jotenkin pois. Silti Tinderin suosio on valtava, että pikkasen ristiriitaista on tämä…
Kuitenkin on aika älytöntä väittää, etteikö toisen ulkonäkö seksissä painaisi yhtään. Tietenkin siinä on eroa, kuinka paljon. En muista, missä tähän näkemykseen törmäsin, mutta joku kirjoitti/sanoi, että seksi on aina lähtökohtaisesti toisen ihmisen objektivoimista tai suomeksi esineellistämistä. Joten miksi siitä tarvitsisi kokea niin suurta ahdistusta? Musta toi oli mielenkiintoisesti sanottu.
Mä tällä hetkellä haluan ensisijaisesti suhdetta, joten siinä painaa tietysti vaakakupissa aika monet asiat. Mut on toisen ulkoinen olemus siinäkin tärkeä, ja mua kiinnostaa aina ihmiset, jotka on vähän erikoisen näköisiä ja pukeutuu tai koristautuu jotenkin mielenkiintoisesti. Ei siitä pääse yli eikä ympäri, etteikö se vaikuttaisi. Ei sillä tietenkään pitkälle pötkitä, jos muuta yhteistä ei ole. Mutta olen usein hakenut ns. ”pelkkää seksiä” ja mulla on ollut monia seksisuhteita. Niissä ei kyllä toisen poliittiset näkemykset tai harrastukset ole paljon painaneet. Miksi ihmeessä? Edelleen jos bileissä harrastan seksiä jonkun kanssa, siihen riittää lyhyt juttelu ja toteaminen, että vaikuttaa ihan kivalta tyypiltä. Tietenkin osa kinky-seksistä voi vaatia enemmän luottamusta, jolloin on hyvä tutustua toiseen paremmin.
Mutta ihmisiä on erilaisia. Jotkut eivät pysty harrastamaan seksiä ilman tunteita tai jonkinlaista yhteyttä tai mitä nyt kukakin hakee. Se on ihan fine. Mutta jos noin sanoo vain, koska se on se mitä yleensä on totuttu sanomaan tai ”pelkän seksin” hakeminen on jotenkin epäilyttävää tai paheksuttavaa, niin silloin se menee huonoon suuntaan. Tämähän on ikuisuuskysymys, missä määrin tehdään jotain, koska oikeasti halutaan, ja missä määrin toteutetaan yhteiskunnan vaatimuksia ja jotakin meille annettuja rooleja, joista osa on tiedostamattomia. Luterilainen maailmankuva istuu myös niin tiukassa, vaikka kuinka ollaan maallistuneita. Uskon, et sillä on tässäkin sormensa pelissä.
-
Pitääkö kaikkien kinky-suhteiden olla jotain syvämerkityksellisiä parisuhteita? Eikö voi ja joskus varmaan kannatakin etsiä pelkkää leikkiseuraa ja tällöin asettaa keskiöön nimenomaan halujen yhteensopivuus sekä toisen viehätysvoima? Jos haluat irstasta pervo-seuraa, kannattaa sitä etsiä kinky-skenestä. Jos haluat fiksua seuraa, niin ehkä jostain ihan muualta.
Jos tarkoitus on ko. ihmisen kansa lähinnä piiskata, naida, jodlata Raamatunlauseita kurkuksi pukeutuneena (viimeksi mainittu kielikuva lainattu) tai tehdä jotain, mitä perverssimieli konsensuaalisuuden puitteissa keksiikään, niin miksi hitossa kyseisen ihmisen elämän muista osa-alueista tarvitsi piitata tai edes tietää? Hyvä pano voi olla hyvä pano, vaikka toisen persoona olisi omasta näkökulmasta mielenkiintoinen kuin villasukka ja hänen tuntemuksensa vastaavat.
Sinänsähän lähes kaikki julistavat, että ihmisellä on oikeus hakea sellaista konsensuaalista seuraa kuin haluaa. Kuitenkin jostain syystä usein ilmestyy tuomitsevia mielipiteitä ja joidenkin kinkyilynharjoittamis-kuvioiden väheksyntää, varsinkin silloin kuin kuvio rakentuu ”pelkän seksin” varaa. Pitäisi olla jollain tavalla ”merkityksellistä”. Taustalla osalla on varmasti omia kokemuksia. Varmasti monesti on kuitenkin kyse myös lähinnä omista luuloista, jotka pohjaavat vanilijamaailmasta omaksuttuihin sopivuuskäsityksiin. Näissä osataan sitten tehdä poikkeus lähinnä oman pervouden kohdalla. Oma lukunsa ovat jotkut viisastelevat Rosa Parks wannabeet, jotka ilmeisesti katsovat toteuttavat jotain ihme yhteiskunnallista missiota ihan v***tu kaikkialla.
Amen. Just näin.
Toki kiva on, että muutenkin pärjää kimpassa mutta tässä se ydin tuli.
Soisin kaikkien lukevan tuon ajatuksella.
Mietin jo hard coristina, joka olen täkäläisissä kinkereissä tuntematon ja jo muutamien paheksuma, että pitääkö painua takaisin maan alle kun se rankempi kinkyily onkin sitten väärin kinkyilty.
Meitä on monenlaisia ja monella tasolla aloittelevista jo paatuneempiin. Itse soisin kaikkien kukkien kukkivan.
Muutenkin Dom-persoonana ei kiinnosta loputtomien vaatimuslistojen tekeminen eikä niiden vaatimusten täyttäminen, mitä jotkut harrastavat hakiessaan leikkiseuraa.
Se ei tarkoita, etteikö olisi kykenevä humaaniin keskusteluun jos niikseen, mutta hiukan toivoisi avarampaa mieltä ja vähemmän täydellisyydentavoittelemista jo ennenkuin ensimmäistäkään viestiä on vaihdettu.
Kyllä minuun saa ihastua ja itsekin kohtelen toista juuri niin kuin hän ansaitsee tulla kohdelluksi.
Jos haluaa muutakin kuin hipsuttelua ja kädestä pitelemistä, niin pitää myös ymmärtää, että Dom-puolen tyyppien tunnemaailma ja käsitys eroaa jonkin verran omasta alistuvan ja kaikkia syleilevän tyypin tunnemaailmasta.
Novellien täydelliset ritarit, jotka ovat kaikkea mitä nainen haluaa, ovat kirjailijoiden luomuksia.
Piis & Lööv
-
Jos haluat fiksua seuraa, niin ehkä jostain ihan muualta.
Tykkäsin erityisesti tästä lauseesta. :D
-
Henk. koht. ei kyllä kauheasti nappaa panna tai piiskata jos toinen henkilö on arvomaailmaltaan aivan eripuolella, tai ei ole täysjärkinen.
Siis lähtee jo siitä liikkeelle, että minulle ainakin on tärkeää että pystyy luottamaan ja kunnioittamaan molemminpuolisesti jotta tilanteesta pystyy nauttimaan. Ja luottamus vaatii edes jotenkin vastaavanlaista arvomaailmaa, tai sitä että toinen on vakaa. Ihan näin jo heti yksinkertaisimpina esimerkkeinä.
-
Itse en ole halunnut niinkään tietää toisen mielipiteistä ja arvomaailmasta siksi, että se olisi lähinnä omaani. Vaan sen takia, että opin tuntemaan toisen.
En pysty alistumaan tuntemattomalle ihmiselle, joten tarvitsen aina merkityksellisyyttä. Aito halua ja tunnetta joka syntyy luottamuksen ja tuntemisen kautta. En tarkoita, että koko elämä pitäisi jakaa, mutta jotain perusarvoja ja tietoa ihmisestä mun tulee tietää. Haluan myös kertoa itsestäni jotta toinen oppii tuntemaan ja lukemaan minua.
Olen nähnyt liian monta kertaa ystävieni suhteissa sen, kun lähdetään "pikasessioimaan" ja vastapuoli onkin "kinky" (lue: läpsii takapuolelle pannessa ja that's it) tai "kinky" (Lue: ottaa väkisin välittämättä turvasanoista, kun "siitähän te tytöt tykkäätte")
Tällä omalla periaatteella olen kartuttanut itselle sessioinnissa vain hyviä kokemuksia, ja myös saanut hyviä ystäviä elämääni.
Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku etsii yhden illan seuraa tai seuraa ulkonäön perustein.
Itse en vain yksinkertaisesti uskaltaisi antaa itseäni tuntemattoman käyttöön.
-
Henk. koht. ei kyllä kauheasti nappaa panna tai piiskata jos toinen henkilö on arvomaailmaltaan aivan eripuolella, tai ei ole täysjärkinen.
Siis lähtee jo siitä liikkeelle, että minulle ainakin on tärkeää että pystyy luottamaan ja kunnioittamaan molemminpuolisesti jotta tilanteesta pystyy nauttimaan. Ja luottamus vaatii edes jotenkin vastaavanlaista arvomaailmaa, tai sitä että toinen on vakaa. Ihan näin jo heti yksinkertaisimpina esimerkkeinä.
Samoilla linjoilla. Lisäksi en halua olla osallisena missään pettämisessä, joten aina edellytän vahvistusta, että toinen on vapaa/poly/luvalla liikkeellä.
-
Minusta kukin hakekoon tai olkoon hakematta millä kriteereillä lystää. Kykenen aina toteamaan etten ole kohderyhmää.
Jokseenkin epäluuloisena tapauksena en suinpäin luota joka perseeseen, saati persoonaan ja toisinpäin en oleta kenenkään noin vain luottavan minuun. Tästä syystä syntyy mutkikas vaade jonkinasteisesta henkisestä(kin) yhteydestä...tämä siis jos on tarkoitus tehdä enemmän kuin nopeahko piiskaus ja pari silitystä.
Kaikki tai ainakin kovin moni on jossain elämänvaiheessaan pannut, moni pervo on tutustunut piiskaan ja kahleisiin...itse kaipaan siihen kaikkeen "sitä jotakin" jolloin se on...no, vieläkin mielekkäämpää. Olenpa tainnut joskus ennenkin sanoa jotakin tämäntapaista, minulla vain on niin että henkinen kemia on yksi oleellinen asia. Jollain muulla se on se perse. Olen luottanut siihen että useimmilla persoonilla on ihan kelpo persekin. Persoona on ehkä hiukan mutkikkaampi kokonaisuus niin kiinnitän enemmän huomiota siihen silläkin uhalla ettei ole sitten sitä persettäkään.
-
Niin... Juuri eilen luin kolumnin, jossa käsiteltiin sitä, miten luottamus ja kommunikaatio ovat BDSM:n kulmakiviä ja nyt luin tämän.
Pakko muistuttaa, että Baari on foorumi, jossa on deittipalsta, eikä pervojen tinder. Periaatteessa koko seuranhaun voisi ulkoistaa muihin palveluntarjoajiin (jotka ovat rakennettu niin, että voit hakea panoseuraa tai avioliittoa ja ohjelma seuloo sopivat ehdokkaat), niin loppuisi tuo itku, että naiset ei anna pillua tai piiskaa.
-
Joitain viestejä sivuten, niin luvatta liikkeellä oleminen ja erilainen pettäminen ovat valintoja, jotka yleensä tuomitaan. Suurempi osa (onneksi?) tekee vain sen valinnan, että ei halua itse osallistua sellaiseen kuvioon ja jättää vastaamatta ja kommentoimatta. Se tietysti vaatii sitä, että seuranhakija kertoo edes sen verran tilanteestaan riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta valinta kuvioon osallistumisesta tai osallistumattomuudesta on mahdollista tehdä riittävällä informaatiolla omien arvojen mukaisesti.
Elämää vähemmän nähneenä ajattelin vielä mustavalkoisesti, että kaikissa tilanteissa pettäminen on väärin. Sittemmin elämä heitti eteen tilanteen, jossa olin luotetun ystävän roolissa, enkä nähnyt ystäväni tilanteessa mitään eettisempää vaihtoehtoa kuin pettäminen. Onneksi valinta ei ollut minun, vaan ystäväni joka sen valinnan taakkaa myös kantaa. Samoin ajattelen, että ihmisten tilanteet tällä foorumilla seuranhaussa ovat varmasti kovin kirjavia ja minulle lie riittävä valinta se, etten itse osallistu kuvioihin, jotka eivät tunnu omilta.
-
Itse en ole halunnut niinkään tietää toisen mielipiteistä ja arvomaailmasta siksi, että se olisi lähinnä omaani. Vaan sen takia, että opin tuntemaan toisen.
En pysty alistumaan tuntemattomalle ihmiselle, joten tarvitsen aina merkityksellisyyttä. Aito halua ja tunnetta joka syntyy luottamuksen ja tuntemisen kautta. En tarkoita, että koko elämä pitäisi jakaa, mutta jotain perusarvoja ja tietoa ihmisestä mun tulee tietää. Haluan myös kertoa itsestäni jotta toinen oppii tuntemaan ja lukemaan minua.
Olen nähnyt liian monta kertaa ystävieni suhteissa sen, kun lähdetään "pikasessioimaan" ja vastapuoli onkin "kinky" (lue: läpsii takapuolelle pannessa ja that's it) tai "kinky" (Lue: ottaa väkisin välittämättä turvasanoista, kun "siitähän te tytöt tykkäätte")
Tällä omalla periaatteella olen kartuttanut itselle sessioinnissa vain hyviä kokemuksia, ja myös saanut hyviä ystäviä elämääni.
Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku etsii yhden illan seuraa tai seuraa ulkonäön perustein.
Kirjoitit aika lailla niin, kuten eilen ajattelin otsikkoon kirjoitella. Krapula vaan vei voiton, eikä huvittanut kirjoitella.
Ne kaikki harrastukset ja muut ulkonäköön liittymättömät seikat on mulle ainakin se pohja, millä toiseen tutustuu. Keskustelu ei ole pelkästä säästä, kinkyilystä vaan kaikesta ihan muusta. Toisen kiinnostuksen kohteista (tai välillä yhteisistä sellaisista) puhuttaessa ihmisestä näkee eri asioita, mitä taas näkee puhuttaessa kinkypuolesta.
Minulle leikkikaveri/sessio on muutakin kuin vain perse tai perseenä olo. Siihen sisältyy myös läheisyyttä, ja läheisyyttä on vaikea hakea tai ottaa vastaan ihmiseltä, jota ei varsinaisesti tunne. Tuntemattoman lähinnä haluaa heittää ulos omasta kämpästä, koska mun mielihalut tuli jo tyydytettyä ja nälkäkin olisi.
Minulle moni leikkikaveri on myös jälkikäteen ollut tärkeä pala omaa matkaani, niin suhteen aikana kuin sen jälkeenkin. Niin sillä kinkypuolella kuin muutenkin. Jos leikkikavereista valtaosa olisi vain perseitä/fetissiautomaatteja, olisi myös samalla tuo minun leikkimisen ulkopuolinen elämä huomattavasti köyhempi.
Pikasessioimista välttämällä pyrin myös minimoimaan riskejä. Saatoin juuri jättää toisen kroppaan sellaiset jäljet, että poliisikin kiinnostuu tai ehkä minun rajojani ei oteta enää huomioon siinä vaiheessa, kun kahleet olivat kiinni ja pallogägi tiukasti suussa. (Toki nämä riskit säilyvät oli tilanne mikä hyvänsä)
Ymmärrän kyllä, että osalle riittää se, että toinen miellyttää silmää. Minulle se ei valitettavasti yksistään riitä. Ymmärrän myös vallan hyvin niitä naisia/miehiä/muita, jotka eivät halua olla vain toiselle fetissiautomaatti, livepornoa tai esine johon purkaa seksuaaliset patoumat.
-
Käytäntö on opettanut, että mulle ei se pelkkä perse vaan riitä.
Perseet on kyllä kivoja, jos ne löytyy oikeilta ihmisiltä. En vaan itse saa pinnallisista leikeistä sitä mitä tarvitsen, pikaista tyydytystä ehkä, mutta homma jää ontoksi. Olen muutamia kertoja kokeillut pervoilla ihmisten kanssa ilman kunnollista tutustumista. Niistä jäi aika tyhjä olo, vaikka sinällään saattoi olla hauskaa hetkellisesti.
Eräskin tapaus mietityttää itseäni vielä pitkän ajan jälkeen. Kävin leikkimässä hänen kanssaan muutaman päivän pinnallisen flirttiviestittelyn jälkeen. Silloin (ja ehkä nykyäänkin) oli sellainen tunne, että olisin halunnut tuntea tuon ihmisen oikeasti. Ts. tiesin/tiedän, että hänessä olisi ollut paljon sellaista, josta olisin halunnut ottaa selvää sekä ystävän, että D:n roolissa. (Leikki?)suhteesta olisi kenties voinut kehittyä vaikka mitä, toisissa olosuhteissa ja syvällisemmän tutustumisen kautta. En siis todellakaan saanut ihmisestä irti sitä mitä toivon, eikä hän minusta. Silti oli hauskaa, mutta ei ollenkaan verrattavissa D/s-suhteen potentiaaliin sellaisena kuin minä sen näen.
Leikkiseuralle asetettavat vaatimukset taitavat siis olla itsestä kiinni. Yksi hakee kipu/nöyryytyskokemuksia, toinen jotain syvempää. Pelkällä perseellä ei kovin ihmeellisiä ihmisen olemukseen pureutuvia suhteita mielestäni pysty kehittämään, joten kuulun ehdottomasti siihen ryhmään, jonka pitää löytää perseen edestä paljon muutakin. Ei tosin mullekaan lempiväreillä, poliittisella suuntautumisella, tms. ole merkitystä, mutta eipä nuo niitä reunaehtoja taida yleensäkään leikkiseuraa hakeville olla (parisuhde saattaa olla eri asia).
Mun mielestä on ok, jos jollekin riittää se perse/persettä haluava (kunhan huomioi turvallisuusnäkökulmat), ite olen oppinut mitä haluan ja aion pitäytyä siinä.
-
Niin kuin olen aiemminkin tuonut esille, suhde leikkikaveriin on aina kuin hyvän kaverin tai jopa ystävän kaltainen. Joskus siitä kehittyy rakkauden kaltaisiakin tunteita.
Totta kai, mitään ei pidä alkaa tekemäänkään ilman luottamuksen ja molemmin puolisen yhteisymmärryksen hegemoniaa.
Mutta, ennenkuin tuollaiseen tunnesuhteeseen päädytään, on opittava tuntemaan kenen kanssa on tekemisissä.
Kysymys ei liene mistään joko - tahi tilanteesta, hyppäämisestä sokkona kenen tahansa kyytiin tai parinvalinnan kaltaisesta seurustelusta vaan jotain siltä väliltä.
Pointti lienee siinä, että tällaistakaan suhdetta EI voi käsikirjoittaa etukäteen ja kokemustenkin perusteella, ylenpalttiset +/- -listat eivät johda oikein mihinkään.
Itsellä, kuten monilla muillakin miehillä, hoping - lista on noin suurinpiirtein, että on mieleltään tasapainossa, luotettava leikkikumppani, omaa yhteiset ambitiot siitä, mitä ollaan tekemässä.
Näillä päästään jo kivasti alkuun. Muutenkin vasta pitempiaikainen yhteinen ajankäyttö kertoo sitten sen totuuden ihmisestä.
Ei itselle käsikirjoitettu unelma optimisuhteesta tai toisen antama siloiteltukin kuva itsestä.
Että suhteilussa alkuun päästäkseen pitäisi hiukan löysätä niitä omia kriteereitä. Tämä minun mielestäni on tärkeä ottaa huomioon seuraa hakeville ja myös seuraa hakevien viesteihin vastaaville.
Toisaalta sitten pitäisi näiden täydellisyydentavoittelijoiden ehkä kertoa profiilissaan olevansa kutakuinkin ehdottomia vaatimuslistansa kanssa niin välttyvät turhilta tympäännyttäviltä huonoilta lähestymisyrityksiltä. :)
Johtaako tiukka seula sitten parempien kumppanien löytämiseen vaiko eikö - voisi olla hyvä tutkimuksen aihe seksuaalipsykologeille?
Äärimmäisyyksien välissä on paljon tilaa :)
-
Itsekin kuulun siihen osajoukkoon, joka haluaa tietää enemmän toisen persoonasta ja ajattelumaailmasta, koska omat juttuni liittyvät päänsisäisiin kokemuksiin. Ei sillä, etteikö hyvä perse olisi kiva ja seksikäs asia. Sanon tämän sillä, että en ole tällaisen hakemisen kohderyhmää ja ehkä siksi kannattaa arvioida kriittisemmin mitä itse sanon asiasta.
Ihan vaan fetissiä tai hyvää persettä hakevankin kannattaisi mielestäni miettiä asiaa sen haettavan kumppanin näkökulmasta:
- joutuuko toinen arvioimaan omaa turvallisuuttaa kuinka tarkkaan? (Vastaus riippuu siitä haluatko sitoa tämän vai tavata julkisissa bileissä kumipuvut päällä.)
- millä tavoin toinen osapuoli voi alustavasti arvioida sitä, oletko luotettava ja turvallinen henkilö? Voiko sinuun tutustua skenen tapahtumissa (ja kauempaa arvioida olisiko tuo kiva tyyppi)? Voiko sinuun tutustua baarikirjoittelusi kautta? Entä tekemäsi ilmoituksen kautta? Annatko itsestäsi sellaisen kuvan, että uskot kun sinulle sanotaan ei?
- mikä on se ilo, mitä toinen osapuoli saa asiasta? Pitääkö olla fetissi juuri siihen sinun juttuusi vai voisiko se kiinnostus tulla muuta kautta? Osa esim. tykkää piiskauksesta tai suihinotoista vain, jos kokevat esim. tunneyhteyden sen toisen ihmisen kanssa. Oletko valmis tarjoamaan tällaista laajempaa juttua vai rajaatko hakusi vain niihin, jotka suhtautuvat hakemaasi asiaan itsessään fetissinä? Entä jos rajaaminen tarkoittaa sitä, ettei ketään löydy? Oletko mieluummin yksin vai joustat siinä, mitä olet valmis tarjoamaan toiselle ihmiselle?
Lisäksi: oletko itse sellaisessa asemassa, että tosi moni haluaisi leikkiä sinun kanssasi, jolloin voit valita (esim. siksi, että olet nuori ja kaunis tai osaat jotain mitä moni haluaa kokea)? Tai ovatko hakemasi ihmiset sellaisia, joiden kanssa tosi moni haluaisi leikkiä?
Jos ensimmäistä, kannattaa miettiä miten voit karsia jo ilmoituksella vääränlaisia hakijoita, jotta todennäköisemmin löydät oikean. Jos taas jälkimmäistä, kannattaa miettiä mitä tarjottavaa sinulla on, joka saisi haluamasi ihmiset kiinnostumaan juuri sinusta.
-
Elämää vähemmän nähneenä ajattelin vielä mustavalkoisesti, että kaikissa tilanteissa pettäminen on väärin. Sittemmin elämä heitti eteen tilanteen, jossa olin luotetun ystävän roolissa, enkä nähnyt ystäväni tilanteessa mitään eettisempää vaihtoehtoa kuin pettäminen.
Mietin, missä tilanteessa pettäminen olisi eettisempi valinta kuin esimerkiksi ero.
-
Elämää vähemmän nähneenä ajattelin vielä mustavalkoisesti, että kaikissa tilanteissa pettäminen on väärin. Sittemmin elämä heitti eteen tilanteen, jossa olin luotetun ystävän roolissa, enkä nähnyt ystäväni tilanteessa mitään eettisempää vaihtoehtoa kuin pettäminen.
Mietin, missä tilanteessa pettäminen olisi eettisempi valinta kuin esimerkiksi ero.
Sehän on ihan kiinni siitä, että mitä etiikkaa itse kukin noudattaa ja pitää ns. totena itselleen.
Esimerkin vuoksi avaan, että ero olisi mitä todennäköisimmin johtanut siihen, että eräs viaton lapsi olisi menettänyt sosiaalisen ja samalla ns. lainsuojattoman vanhempansa ja jäänyt sairaan juridisen vanhemman luokse. Ei paljon tuossa tilanteessa tule omaan mieleen tuomita, kun sosiaalinen vanhempi jää suhteeseen huolehtimaan lapsesta ja samalla tekee henkilökohtaisia valintoja joilla yrittää pitää itsensä edes jotenkuten onnellisena ja siten hyvänä vanhempana. (Tämä esimerkki ei ole tällä foorumilla eikä muutenkaan skenessä eikä pitäisi olla tunnistettavissa.) En tule jatkamaan keskustelua tästä casesta, koska se on mielestäni aivan turhaa spekulaatiota. Kukaan muu ei niissä kengissä ole päätöstä tekemässä kuin tuo ihminen itse.
Pointtina se, että minä en tosiaan osannut omalla mielikuvituksellani keksiä tilannetta, jossa pettäminen näyttäytyisi hyväksyttävänä ratkaisuna. Sitten sellainen kuitenkin vain tapahtui, koska elämä on monimutkaisempaa kuin mitä ihminen osaa kuvitella. Tämä yhtenä näkökulmana siihen, että kukapa ulkopuolelta voi tietää, miten monenkirjavia seuranhakijoiden elämäntilanteet ovat.
-
Tähänkin moni on jo ehtinyt kirjaamaan omat perustelunsa sille, miksi on tärkeää tuntea/luottaa/pitää kumppanista ja miksi haluaa tietää erinäisiä asioita, ennenkuin lähtee sessioimaan tai edes kahville.
Olen miettinyt samaa usein, kun näen jotakuta läksytettävän deittipalstalla. Joskus ohjeet ovat hyviäkin - ottaen huomioon seuranhaun tavoitteet ja ilmoituksen kömpelyyden. Mutta yhtä usein aletaan porukalla sättiä deitti-ilmon jättäjää, seikoista, joiden pitäisi lähinnä johtaa siihen, että itse ei vastaisi ko. ilmoitukseen.
Minäkin olen pohjimmiltani ihminen, jolle ulkonäkö on aika samantekevä seikka ja nautin syvemmistä suhteista. Toisaalta, olen joissain elämänvaiheissa nauttinut seksistä seksin harrastamisen ilosta ja tavoitellut tilanteita, joissa en edes halua tietää kumppanin nimeä. Välttänyt itsekin paljastamasta liikaa ja karttanut etenkin tunteita. Sellaisissa asetelmissa on oma kiihottavuutensa. Mahdollisuus taantua eläimeksi ja keskittyä fyysisyyteen. Ei paineita siitä, tekeekö vaikutuksen eikä mitään tarvetta pitää yhteyttä jälkikäteen. Seksi tuntemattoman kanssa ei ole kovinkaan harvinainen fantasia. Toki silloin pitää tarkkaan arvioida riskit, mutta miksi sellaista seuraa ei saisi hakea yhtä lailla, kuin muutakin?
Deitti-ilmoja on monenlaisia. Useimmille löytyy jotain osuvaa. Ehkä usein neuvomisen/arvostelun tarve syntyykin siitä, että henkilö voisi osua omaankin seurantarpeeseen, mutta ilmon pinnallisuuden tai suppeuden vuoksi ei voi oikeastaan olla varma. Tällöin voisi olla korrektimpaa lähestyä yksityisviestillä, kuin ladata täyslaidallinen haukkuja henkilön ktiteereistä tai ilmon/profiilin puutteista.
Me ollaan kaikki erilaisia. Minusta on ollut vapauttavaa olla joskus pelkkä perse. Olen jopa nauttinut asetelmasta senkin vuoksi, että oletan ihmiselle jääneen minusta täysin väärän kuvan. Ts. Se ei koskaan saa tietää, miten paljon enemmän mä voisin olla, koska mä en just nyt halua antaa yhtään enempää. Jos mua on pidetty ehkä vähän kevytkenkäisenä ja tyhmänä blondina, sen parempi. Jos haluu saada on pakko antaa. Joskus voi vain haluta saada ja antaa vähän suoraviivaisempia asioita. Ei ehkä hyvä lähtökohta parisuhteelle. Mutta panosuhteelle voi olla toimivakin.
-
Ei mun mielestä foorumilla paheksuta suoraviivaisen panoseuran hakemista. Jos se onnistuu, niin sehän on vain hyvä. Toki riskit on hyvä tiedostaa. Mökki- tai laivareissu on ilman exit-pläniä, jos kumppani paljastuukin epästabiiliksi.
Yleensä ilmoituksien kommentoinnissa soihdut ja talikot nousee silloin, kun panoseuran hakeminen ei onnistu ja alkaa nillitys, että eikö täällä olekaan pervoja naisia tms.
-
No ei minulle vaan ole. Jos persoona ei kiinnosta, ei kiinnosta se persekään. Tässä vuosien saatossa on korvainväliperversio vain kasvanut entisestään. Kukin silti tavallaan, eihän se ole minulta pois.
-
Erottaisin luottamuksen rakentamisen toiseen tutustumalla (huom. joitakuita voi myös kiinnostaa tietoisen ja toivottavasti hyvin harkitun riskin, ottaminen); ne kriteerit, jotka ITSE kukin asettaa OMALLE seuranhaulleen; ja siveyspoliisia muistuttava toiminta, jossa aletaan ruotia toisten hakujen oikeutusta. Tässäkin ketjussa on nähty, ettei ilmiö suinkaan ole tuntematon baari-rahvaan kokemusmaailmassa.
Baareihin yleensä kuuluu, että siellä yritetään iskeä. Vaikka deitti-palsta poistettaisiin, niin sitten ihmiset valittaisivat muualla kokemiaan pettymyksiä, kun ei saatu vastakaikua tai vastakaiku on ollut jotenkin vääränlaista.
-
Itselleni on aivan ensiarvoisen tärkeää pystyä luottamaan täysin siihen henkilöön joka saa minua koskettaa. Aina luottamuksen syntymiseen ei tarvita viikkojen tutustumista, luotan omiin vaistoihini. Jokainen saa tietenkin hakea mitä haluaa ja kuinka haluaa kunhan ottaa vastuun omista valinnoistaan.
-
Ei mun mielestä foorumilla paheksuta suoraviivaisen panoseuran hakemista.
En yleensä jaksa muistella vanhoja mutta voin sanoa omasta kokemuksesta että kyllä paheksutaan. Vaikka kuinka ollaan missä kontekstissa niin se miesten huora-madonna -kompleksi on niin vahva että panoseuran hakeminen sillä perusteella että ihan sama mitä päässä liikkuu kunhan on iso kyrpä (ja kuva ois kiva) niin siitä saa kuulla vielä vuosia myöhemmin, miten ällöttävää se on ja miten mä olen täysin pilaantunut nainen.
Ps. Täältä ei löytynyt yhtään panosuraa.
-
+ 1 yllä olevaan ja huora-madonna-kompleksiin.
Forkalta edelleen puuttuu (tietääkseni) se moraalikeskustelu, että mikä etiikan suuntaus on kelleki sellanen elämää ohjaava... O:-) Joojoo, oon muka väärällä forkalla siihen, kuultu on. Jotenkin nämä jotkut kolumniaiheet vain huutavat sellaista, kun keskustelu lähtee siihen, että mikä mieltymys/kriteeri kenenkin mielestä on oikein ja väärin, mutta sitten ei kuitenkaan mennä perustavalla tasolla siihen, että MINKÄ vuoksi oma moraalinäkemys olisi parempi kuin toisen. Ja että voiko X:n moraali olla jotenkin ns. parempi kuin Y:n. Minun silmiini näyttää jotenkin siltä, että osa porukasta ajattelee, että jokaisella on oma moraalikäsityksensä ja yksikään ei voi olla siinä toistaan parempi kun taas osa porukasta vaikuttaa ajattelevan, että olisi jokin universaali arvopohja olemassa ja jotkut penteleet eivät vain noudata sitä.
-
Itse olen harrastanut "yhden yön juttuja" aikanaan, mutta ne eivät olleet netti-ilmoitusten perusteella, vaan naamatusten tapaamisten. Eli se joku pieni intressi tai kipinä syttyy siinä kun tyypin on tavannut, että on jaksanut lähteä sen mukaan, harva on kuitenkaan ollut sellainen että olisin yöksi halunnut jäädä, vielä harvempi sellainen jonka olisin omaan kotiini tuonut.
BDSM:n myötä olen löytänyt paljon mielnkiintoisemman maailman, kuin tämän pelkän pissavehkeiden yhteen hinkkaamisen, niin tuollainen ei tyydytä enää.
Itse todellakin tarvitsen kiinnostumisen heräämisen, että on mitään intressiä tyyppiä tavata. Aika on kallista, kun sitä on vuorokaudessa ihan liian vähän. Pikakahvit nyt voi juoda kenen kanssa tahansa jos samaan kaupunkiin sattuu, mutta niin ettei tapaamisen oleteta päätyvän vällyjen väliin. Minun kiinnostukseni ei herää "moi-mitä-kuuluu" -viestillä. Eikä se herää sillä jos kerrotaan kuinka joku haluaa nuolla pilluani tai hieroa jalkojani. Eikä sillä että saisin piiskata niin että veri lentäisi. Vaikka toiminta olisi pelkästään sadistin ja masokistin hippaa, niin jotain mielenkiintoista siellä persoonassa on oltava, että se kiinnostus herää siihen rääkkäämiseen.
Se ei kyllä minun kohdallani tarkoita pitkää selontekoa arkielämästä, poliittisia kantoja, koulutuksen avaamista tai työpaikan kertomista. Itseeni toimii huono huumori sopivasti annosteltuna kaikkein parhaiten. No näkeehän sen jo siitä, kenen kanssa sitä nykyään elämänsä jakaa... ;D
Mitä taas tulee tämän sivuston deitti-ilmoihin, niin jokainen saa hakea sellaista seuraa kuin haluaa, siten kun haluaa. Mutta silloin ei myöskään hirvittävästi kannata valittaa, jos seuraa ei löydy. Siihen varmasti vastataan jos seuran puuttuminen käännetään sivuston käyttäjien, tai lähinnä sivuston naisten, syyksi.
Itse olen hakenut sessioseuraa, ja löytänyt. Olen hakenut kesäkullia, ja löytänyt. Joskus kerran kokeilin kepillä jäätä syvemmän ihmissuhteen hakemisessa, mutta ne viestit ei sellaiseen lämmittäneet yhtään, niin jatkoin lihallista ilottelua silloisen dildoni kanssa ja hyvä niin, koska siitä se syvempi ihmissuhde kasvoi.
Pelkästä panosta voi siis tulla paljon, jos tähdet ovat kohdallaan, mutta tässäkin tapauksessa tyyppi oli tehnyt itsestään jo foorumilla valmiiksi kiinnostavan, ilman ensimmäistäkään privaviestiä.
-
Hyvä perse voi herättää kiinnostuksen, mutta hyvä persoona pitää sen kiinnostuksen yllä. Ja jos on valmiiksi todettu (livenä tai foorumilla tai tekstareilla you name it) kyseessä olevan hyvä persoona, niin hyvää persettä ei edes tarvita. Mua kutittelee se mikä ihmisen päässä liikkuu, mutta en pysty suorilta nimeämään että mikä se on. Eikä se, että on hyvä persoona tarkoita sitä että kaikesta ollaan samaa mieltä. Ei helvetissä. Mut joo, mä oonki vissiin vähä vaikee. :))
-
olen joissain elämänvaiheissa nauttinut seksistä seksin harrastamisen ilosta ja tavoitellut tilanteita, joissa en edes halua tietää kumppanin nimeä. Välttänyt itsekin paljastamasta liikaa ja karttanut etenkin tunteita. Sellaisissa asetelmissa on oma kiihottavuutensa. Mahdollisuus taantua eläimeksi ja keskittyä fyysisyyteen. Ei paineita siitä, tekeekö vaikutuksen eikä mitään tarvetta pitää yhteyttä jälkikäteen. Seksi tuntemattoman kanssa ei ole kovinkaan harvinainen fantasia. Toki silloin pitää tarkkaan arvioida riskit, mutta miksi sellaista seuraa ei saisi hakea yhtä lailla, kuin muutakin?
Me ollaan kaikki erilaisia. Minusta on ollut vapauttavaa olla joskus pelkkä perse. Olen jopa nauttinut asetelmasta senkin vuoksi, että oletan ihmiselle jääneen minusta täysin väärän kuvan. Ts. Se ei koskaan saa tietää, miten paljon enemmän mä voisin olla, koska mä en just nyt halua antaa yhtään enempää. Jos mua on pidetty ehkä vähän kevytkenkäisenä ja tyhmänä blondina, sen parempi.
Hyvin kirjoitit Lemmikki. Tuntemattomassa esineellistäjässä on valtava määrä mystikkaa ja vaaraa. Pelkoa ja euforiaa. :love:
Minun silmiini näyttää jotenkin siltä, että osa porukasta ajattelee, että jokaisella on oma moraalikäsityksensä ja yksikään ei voi olla siinä toistaan parempi kun taas osa porukasta vaikuttaa ajattelevan, että olisi jokin universaali arvopohja olemassa ja jotkut penteleet eivät vain noudata sitä.
Just näin. Sinänsä, mä en jaksaisi varmaan osallistua keskusteluun oman moraalini paremmuudesta/huonommuudesta verraten jonkun toisen moraaliin. :)
Jokaisella pitäisi olla oikeus tavoitella sellaista suhdetta kuin haluaa. Eri asia sitten on, että toteutuuko se oma fantasia täydellisestä suhteesta - lyhyestä tai pitkästä. Jokainen ottaa riskin hakiessaan seuraa ja joutuu vastaamaan omista valinnoistaan. Takuuta ihmissuhteisiin ei tule vaikka kuinka vatuloisi kumppaniehdokkaita - Ihmisillä on historiaa ja enemmän tai vähemmän näkyvissä olevia ominaisuuksia ja ne vaikuttavat. Aivan mahtavia tyyppejä on tullut kinkytaipaleella vastaan ja ainakin yksi kunnon narsisti (tämä henkilö ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan tällä forkalla), jonka kanssa oli viihdyttävää, kun ymmärsi tarinan juonen (9 1/2 viikkoa) ja nautti ainutlaatuisista kokemuksista. ;D
P.S. Katsotaan sitten viikonloppuna, mitä sille persikkaiselle perseelle voisi tehdä? Ehkä rikki revitty granaattiomena olisi pikkuvaimolle soveliaampi sävy? >:D
-
Enpä usko että perseensaanti on mikään ongelma sitä vain,sitä vain halajavalle- saa oikasta,jos someone scar is wrong in internets-
Melkein lainasin oikein,uusi yritys:
Bikantti kirjoitti:
Järjellä olen sitä mieltä, että tietysti ihmiset hakee seuraa juuri niillä kriteereillä kuin haluavat ja paras kriteeristö on se, jonka ihminen itse määrittelee. Tietysti.
Aamennan tätä ;D
-
Niin kumpaankin voi tietysti kyllästyä, mutta uskoisin, että persoonan kanssa on helpompi tulla juttuun pitkässä juoksussa.
Yritä siinä nyt sitten sen perseen kanssa kommunikoida, että mitä kuuluu? No tähän tietysti joku älykkö vastaisi, että perästä kuuluu mitä kuuluu.
Valitsen siis hänet eli persoonan tärkeämmäksi.
Vaikka täytyy myöntää, että kyllä nuorempana tuli naivisti ajateltua perse edellä-ajattelutavalla...elämä on opettanut ja pitkän matkan juoksu...
-
Jokainen hakekoon seuransa juuri niillä kriteereillä kun itse haluaa.
Jos seuranhaussa alkaa noudattamaan sosiaalisen ympäristön määrittelemiä hakukriteererä, niin silloinhan ei kriteerit vastaa omia haluja...
Aikonaan sain avarin koska paljastin tutulle naispuoliselle kaverille alkaneeni hellustella erään tytön kanssa koska "hyvä perse ja upeita alusvaatteita". Eipä se suhde kauaa perse edellä kestänyt.
Kyllä se hyvä pylly edelleen kiinnittää huomion, mutta sillä saa vain huomion. Suunsa avaamalla puhumista varten saattaa päästä vasta jatkoon.
Ps. Toistaiseksi parhaan seksuaalisen kokemuksen olen kokenut naisen kanssa joka ekalla kahvihetkellä hurmasi minut periksiantamattomalla ja rehellisellä luonteellaan. Perseen näin vasta kun annoin ekan kerran piiskaa, hyvä se oli sekin 😃
-
Sosiaalinen ympäristö ei edes osaa päättää millaiset kriteerit määrittelisi.
-
Noh jos hakee persettä niin miksei perse voi olla tärkeämpi kuin persoona?
Minusta ihmiset loukkaantuvat aivan liikaa toisten ihmisten hakukriteereistä. Jokaisella on oikeus hakea sellaista seuraa kuin haluaa, eikä kenelläkään ole oikeutta loukkaantua jos tulee torjutuksi ei-kiinnostavan persoonallisuuden tai ruman perseen vuoksi. Ihmisen seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kuuluu se, ettei hänen tarvitse harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa ei halua harrastaa seksiä.
En oikeasti tajua, että miksi joku lähtee arvostelemaan toisen seuranhakukriteerejä - olivat ne mitä tahansa? Realistisuus ja epärealistisuuskin ovat vain subjektiivisia ajatuksia. Jos vaikka minä ajattelen, että "tuo tyyppi etsii minun kaltastani ihmisistä, mutta tuollainen ihminen ei täytäisi minun kriteerejäni" niin sehän pätee vain minuun - minähän olen voinut tulkita kyseisen ihmisen kriteerit väärin ja hän voinut käsittää minut väärin. Miksi vaivata päätään kelpaamattomuudella ja kelpaavuudella?
-
Noh jos hakee persettä niin miksei perse voi olla tärkeämpi kuin persoona?
Minusta ihmiset loukkaantuvat aivan liikaa toisten ihmisten hakukriteereistä. Jokaisella on oikeus hakea sellaista seuraa kuin haluaa, eikä kenelläkään ole oikeutta loukkaantua jos tulee torjutuksi ei-kiinnostavan persoonallisuuden tai ruman perseen vuoksi. Ihmisen seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kuuluu se, ettei hänen tarvitse harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa ei halua harrastaa seksiä.
En oikeasti tajua, että miksi joku lähtee arvostelemaan toisen seuranhakukriteerejä - olivat ne mitä tahansa? Realistisuus ja epärealistisuuskin ovat vain subjektiivisia ajatuksia. Jos vaikka minä ajattelen, että "tuo tyyppi etsii minun kaltastani ihmisistä, mutta tuollainen ihminen ei täytäisi minun kriteerejäni" niin sehän pätee vain minuun - minähän olen voinut tulkita kyseisen ihmisen kriteerit väärin ja hän voinut käsittää minut väärin. Miksi vaivata päätään kelpaamattomuudella ja kelpaavuudella?
Amen.
-
Kukin taaplaa tyylillään ja kakka vanteensa valitsee. ::)
Kyllä "pinnallinen" fwb / sessiokuvio ainakin minulle on sopinut vaikka maailmankatsomuksissa on ollut huimaakin eroavaisuutta paikoitellen.
Miehenä toki saatan olla etuoikeutettu koska riski joutua subin tai dominan raiskaamaksi ja palasina kaatikselle sen jälkeen on takuulla pieni eli voin luottaa melko moneen asiaan kalkyloimatta riskiarviota päässäni.
Plus en halua vakituista yksiavioista parisuhdetta mitenkään erityisesti ja palavasti.
Mutta allekirjoitan aloittajan tekstiä siltä osin, että hyvin usein miehenä leimautuu kusipäiseksi fuckboyksi jos haluaa seksiä ilman sitoumuksia. Monta kertaa on tehnyt mieli kysyä, että mitä vikaa on fuckboyssa jos pelin henki on kaikille / molemmille selvä ja hän ei valehtele.
-
Mä ite en ehkä oikein innostuis siitä, jos joku haluais mun kanssa sessiosuhteeseen vain hyvän perseeni takia. En itse kykenisi luottamaan, että homma kovin pitkään jatkuu. Hyviä perseitä on kaupunki täynnä ja heti kun tulisi ensimmäinen vastoinkäyminen, toisen olisi helppo jatkaa seuraavan hyvän perseen pariin. Ja koko ajan pelkäisin, että persoonani alkaisi ärsyttää toista. (Ja tämä vaikka itse olen aika ulkonäkökeskeinen näissä asioissa)
Mutta ei se minulta ole mitenkään pois, jos muut rakentavat suhteitaan perse edellä.
-
Valitettavasti perseestä olevat persoonat pilaavat perseen jossain vaiheessa.
Toisaalta suurin osa on halunnut tavata minut vain fyysisten ominaisuuksieni takia, ei niinkään mukavan persoonallisuuteni. Onneksi pellenaamarin avulla saa pidettyä huolen siitä, että suhde pysyy pinnallisena.
-
Hyvä keskustelunavaus, josta pääosainn samaa mieltä.
Itse etsin "älykkään näköistä" leikkikaveria tai sitten vaihtoehtoisesti keskusteluseuraa, jolla on pystyt tissit ja hyvä perse.
-
Mä ite en ehkä oikein innostuis siitä, jos joku haluais mun kanssa sessiosuhteeseen vain hyvän perseeni takia. En itse kykenisi luottamaan, että homma kovin pitkään jatkuu. Hyviä perseitä on kaupunki täynnä ja heti kun tulisi ensimmäinen vastoinkäyminen, toisen olisi helppo jatkaa seuraavan hyvän perseen pariin. Ja koko ajan pelkäisin, että persoonani alkaisi ärsyttää toista. (Ja tämä vaikka itse olen aika ulkonäkökeskeinen näissä asioissa)
Mutta ei se minulta ole mitenkään pois, jos muut rakentavat suhteitaan perse edellä.
Olen samaa mieltä, vaikka en voi sanoa omaavani hyvää persettä ;D
Varmaankin satunnaista leikkiseuraa hakeville se pelkkä perse riittää. Itse kuitenkin haluan luoda syvempiä suhteita enkä kykene aidosti alistumaan vieraalle.
Kukin tavallaan. Ei minua häiritse kenenkään seuranhakukriteerit.
-
Joskus persoonalla ei ole mitään annettavaa, mut perseellä voi ollakin.
Jospa ei paheksuttais niitä, joille on ihan ok panna tai sessioida tuntemattoman kanssa. Omia valintoja ne kaikki on, jos päätöksensä tekee sillai suunnilleen järjissään niin ei niitä toisen tartte miettiä.
-
Ja ehkä on jollain lailla järkevämpää etsiä persettä vaikka vain yhdeksi kerraksi suunnitelmallisesti netistä vs. kännissä baarista ihan joku randomi. Nuoruuden yhden illan juttuja ei kiinnosta enää toistaa, jonkun näppärän mulkun voisin täältä hankkiakin tilanteen sen salliessa. Perse ei minua niin kiinnosta.
-
Hieno avaus.
Itse olen kokenut hurjimmat ja räjähtävimmät juttuni sellaisten henkilöiden kanssa, joiden kanssa minulla ei ole juurikaan ollut mitään yhteistä. Ne hetket ovat olleet täynnä räiskyvää leikkimistä ja huikeita hetkiä. En silti jakaisi arkeani yhdenkään heistä kanssa. Ja tällä hetkellä mieluiten asetan mm. tunteet etusijalle.
-
Varattujen kanssa ei tarvitse miettiäkään persoonaa. Näin ajattelin ~21-23v. Joskus kuvittelin, että se on helpotus itselle, mutta usein toisin kävi: tunteet tuli väistämättä mukaan, koska ne miehet olivat ajattelevia ja hauskoja fetissileikkikavereita ja sain aina kutsun uusiin leikkeihin, illallisiin sekä kosintoja ja huomiota, joita en ennen leikkiä saanut... En silloin ymmärtänyt mikä minussa nyt niin upeaa on - en ehkä vieläkään ;)
Laitoin yleensä ensimmäiseltä kerralta poikki suojellaakseni itseäni, koska en halunnut satuttaa itseäni enempää, mutta erään kanssa olin pitempään ja hän tavallaan ohjasi BDSMään ja femdomiin. Hänen vaikutus oli mm. se, että tykästyin stay upeihin, stringeihin ja korkkareihin O0 (sitten palasin vaniljamaailmaan :-\ ) Kauniista alusasuista ja korseleteista tuli niin mun juttuni, koska omaa vartaloa on rakastettava :love:
(saattoi hämmentää vaniljamiestä, koska olin seksuaalisesti siihen aikaan hyvin kokematon ;D niin, mitä nainen tekee kasoittain seksyillä vaatteilla, mut ei siltikään osaa tyydyttää miestä ;D rakastelu on minulle tietenkin tärkeä, mutta en nykyisin koske penikseen tyydyttääkseen miehen. Miehen on tyydyttävä minut ;) ).
Pidän siltikin enemmän siitä, että muutkin asiat toimivat kuin leikkiminen. Voihan sitä leikkiä loputtomiin, mut minä haluan aviomiehen ;)
-
Kyllä se tahtoo olla myös niinkin päin, että jos hakee avoimesti isoa peenistä, niin saa kuulla olevansa vähintään trolli, tai ainakaan kukaan ei ota sellaista deitti-ilmoa tosissaan. Ei vaikka siihen lisäisi, että täyskovana kiitos, en tykkää puoliseisokilla jynkkäämisestä :o
-
Eipä se mitenkään harvinaista täällä ole, että seuranhakuilmoitus räävitään luita myöten riekaleiksi, jos se ei satu lukijoita miellyttämään. Tämän kolumnin jälkeen sitten kiillotellaan omaa imagoa kilvan, eikä kukaan koskaan mitään negatiivista ole sanonut.
On tämä sellainen hiekkalaatikko, ettei mitään rajaa.
-
Perse on joka tapauksessa ainakin keksitty ensin. Persoonahan on tulosta klassisen teatterin naamioista ja niihin liittyvästä oivalluksesta: ihminen näkyy toisille naamionsa läpi. Per sona tarkoittaakin "naamion kautta". Latinan per se sitä vastoin tarkoittaa "asiaa itsessään".
-
Tunnustan heti alkuun, etten lukenut kaikkia kommentteja, joten voi olla toistoa - sori.
Yksi seuranhaun ongelma tuntuu olevan se, että ihmisillä menee ihan tahtomattaan sekaisin sellainen seurahaku, jossa haetaan kaveria vain johonkin tiettyyn asiaan vaikka seksiin, ja se seuranhaku, jossa haetaan kenties elinikäistä parisuhdetta. Monista kommenteista päätellen naiset ovat taipuvaisempi hakemaan "vain seksiseuraa", mutta sitten kuitenkin silmissä siintää parisuhde. Miehet taas ilmoittavat hakevansa "sitä oikeaa" mutta lopulta vain seksi kiinnostaa (anteeksi kärjistys).
Vielä hankalamman asiasta tekee se, että vaikka haet tietyntyyppistä suhdetta ja pidät katseen pallossa, niin silti suhde saattaa muuttua. Seksisuhde voi muuttua parisuhteeksi ja päinvastoin.
Mutta joo, hyvä kirjoitus Stylo. Seuraa saa hakea millä kriteereillä haluaa, puolueen jäsenkirja, kengännumero ja meisselin pituus. Mutta tulos saattaa olla parempi, kun itse tietää millä kriteereillä ja millaista suhdetta on hakemassa ja kertoo sen avoimesti.