BDSM-baari
Kirjasto - jäsenille tarkoitetut alueet => Päiväkirjat => Näkökulmia lokerosta ja sen vierestä => Aiheen aloitti: Kolumnisti - 14.04.2019, 09:14
-
Kun kinky putos puusta
Ihmisten asenne tätä foorumia kohtaan on usein hiukan kiusaantunut. Tunnelma on kuin marketin maistatuspisteellä: porukka mataa matalana kohti ilmaista jugurttikippoa ja koettaa näyttää siltä kuin ei voisi vähempää kiinnostaa. Niin vain silti nähdään se vaivaannuttava vaiva, jotta saadaan mini-annos sitä uutta Yosaa.
Medborgare hei. Ettekö näe, miten merkittävä nykyajan forum meillä on näpeissämme juuri nyt? Tämä puolijulkinen kuppila on yksi osoitus siitä, ettei tämäkään körttikansa nyt aivan turhan päiten ole könynnyt kuusesta alas katajikkoonsa.
Myönnän, asian edistyksellisyyttä voi olla vaikea uskoa kun katselee vuodesta toiseen miten me samat karvaperseet istumme sormet kiimasta tahmassa haistelemassa omia pierujamme. Mutta ajatelkaa nyt.
Punaisen tuvan pullauuneista individualistisiin seksuaali-identiteetteihin
Sellainen sana kuin seksuaali-identiteetti on ollut olemassa ihmiskunnan mittapuulla niin makromaisen pienen kullinluikauksen, ettei siitä heruva touhutippa jaksa kastella halvintakaan bangladeshilaisten lasten punomaa puuvillaa. Minun vanhemmillani ei ole ollut sitä sanaa. Eivät he viettäneet tunteja puntaroiden omia halujaan ja toiveitaan, sekä sitä millaisen entiteetin moiset mahtoivat muodostaa. Oli nuori mies ja nuori nainen ja sitten tuli lapsia, se siitä seksuaalisuudesta sikäli kun se ympäroivää kulttuuria kiinnosti.
Seksuaalikulttuuri murtuu ja muuttuu nyt sellaisella rytinällä, ettei koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Maailma allamme kiitää pitkin linnunrataa vinhaa vauhtia, vaikkei meillä olisi siitä pienintäkään perstuntumaa.
On helppo unohtaa, että tälläkin foorumilla populaa on jo useammasta eri sukupolvesta. Täällä on yhä läsnä niitä, joiden ikäuokalla saattoi mennä vuosikymmeniä siitä havainnosta, että minä ehkä kaipaankin jotain muuta, siihen oivallukseen ettei olekaan ainoa maailmassa - puhumattakaan siitä silmien aukeamisesta, että tätä puolta itsessään on mahdollista ja oikeutettua myös toteuttaa. Tänä päivänä tempo on hieman toisenlainen. Sanotaan, että sunnuntai-iltana klo 20.35 hypoteettinen Heikki laskee lastit kouraansa katsellessaan tube-teosta nimeltä Submissive slut pounded hard. Samana iltana hyvissä ajoin ennen kympin uutisia Heikillä saattaa olla käsitys siitä, miksi moisia mieltymyksiä kutsutaan, kutakuinkin kuinka yleisiä ne ovat, ja missä niistä pääsee kaltaisten kanssa keskustelemaan. Mahdollisesti Heikillä on jo matoa koukussa jonkun onnekkaan voittajan yksärilaatikossa, jotta näitä hiljattain heränneitä haaveita päästäisiin aktualisoimaan.
Etäisyys tuumasta toimeen ei olekaan koskaan ollut lyhempi. Ymmärrettävästi tästä seuraa toisinaan turhautumista pitempään kypsyneiden parissa: omat vuodet pimeissä panokopeissa saattavat eittämättä tuntua melko hukkaan heitetyltä hikoilulta, kun modernisti queer porukka puksuttelee suklaajunalla ohi vilkutellen ja ylistäen eturauhasstimulaation autuutta.
Ihmisellä kesti aikoinaan miljoona vitun vuotta hoksata, että kivi kannattaa teroittaa myös toiselta puolelta jotta siitä tulee kätevämpi työkalu. Sanokaas nyt te skenen dinosaurukset, kauanko kestikään internetin yleistymisestä siihen, että meillä oli jo alkeellinen virtuaalinen kinky-yhteisö? Entä montako hassua vuotta siitä on mennyt tähän päivään, jolloin meillä on suurimmissa kaupungeissa aktiiviset ja elinvoimaiset kinkyyn seksuaalisuuteen perustuvat kaupunkikulttuurit? Olemisen, tekemisen ja keskustelemisen tapa. Ei ole kauaa nokka vakuumihupussa tuhissut, ei. Ihmisen luoma kulttuuri on kehittynyt siihen pisteeseen, että se kehittyy koko ajan kasvavalla vauhdilla. Samaan aikaan luutuneetkiin käsitykset seksuaalisuudesta muuttavat muotoaan koko aikajanaa tarkastellen liukkaasti kuin luonnonkumi lubrikoidussa peräsuolessa.
Koko hela maailma kenollaan?
Samalla kun sukupuolen ja seksuaalisuuden käsitteet aukeavat kattamaan kulttuurisesti uudentyyppisiä kokemuksia, myös kinkyn käsite laajenee vääjäämättä kuin kosmos konsanaan. Joukkomme on alati heterogeenisempi, eikä rajaudu enää vallan ja väkivallan erotisoitumiseen tai fetisseihin kaikkein klasissimmassa mielessä. Yhtä lailla mukaan mahtuvat kaikki, jotka mieltävät seksuaalisuutensa toisin kuin ala-asteen terkkarin tyrkyttämässä murrosikä-esitteessä.
Voisi jopa mennä väittämään, että vähitellen koko seksuaalikulttuuri kinkyistyy. Tällä en tarkoita niinkään pervoilun popularisoitumista, koska se kello tikittää meidän aikakäsityksemme mukaan hiivatin hitaasti. (Hurraa, sanovat he, joiden mielestä mokoma onkin maailmanlopun kello. Paskempi juttu, sanomme me jotka näemme sen suurena, elämänkokoisena tj-laskelmana, lupauksena lusimisen loppumisesta.) Tarkoitan, että kun nykyihmisellä alkaa kasvaa karvaa hassuihin paikkoihin, se ei vielä kerrokaan yhtään mitään siitä millaisia asioita kyseisen yksilön keho ja mieli valmistautuvat tekemään. Käsitys sallitusta seksuaalisuudesta kun avartuu avartumistaan.
Synkät ennustukset siitä, ettei maailma koskaan tule olemaan valmis sille mitä me kaapeissamme varjelemme, onkin mielestäni jokseenkin onnetonta oraakkelointia. Miettikää nyt, miten moni asia joka ei vielä 50 vuotta sitten olisi tullut kuuloonkaan, on tänään aivan ok sanoa ääneen. Olkoon, sitä maailmaa jossa pannat ovat kihlojen kaltaisia arkisen sitoutumisen symboleita meistä kaikki eivät ehkä elä kyllin vanhaksi näkemään, mutta tätä vauhtia ihmettelisin jos lapsemmekin joutuisivat vielä vartomaan.
Tietysti ja valitettavasti tämä myllertävä muutos painaa menemään hyvin suhteellista nopeutta. Myöntäkää pois alle kolmikymppiset alistuvat naiset, meidän osamme tässä on ollut naurettavan helppo. Bussi on tullut parahiksi paikalle juuri kun olemme ehtineet pysäkille. Väitän tämän vaivattomuuden johtuvan siitä, että meidän osaltamme seksuaalikulttuurin muutos on vaatinut kaikkein pienimmän etäisyyden umpeen kuromista. Siihen perusajatukseenhan on ollut kädellisillä ruhtinaallisesti aikaa totuttautua, että mies ottaa naisen haluamallaan tavalla ja hyvä nainen on sitä mieltä että se on täysin ok.
Valkoinen heteromies postmodernissa pulassa
Kun puhutaan kulttuurinmurroksesta teknologisoituvassa maailmassa, asiaa tarkastellaan usein työelämän kautta. Tässä vaiheessa tullaan siihen pisteeseen, jossa toden totta on syytä muistaa valkoista heteromiestä. Kun alle 30-vuotiaat miehet kokevat jäävänsä osattomaksi yhteiskunnassa tipahdettuaan mullistuneen maailman kelkasta, siitä ei koskaan ihmiskunnan historiassa ole seurannut muuta kuin sotaa ja tappamista. Mutta mitä kaikkea voikaan seurata siitä, jos he jäävät osattomaksi seksuaalisuudessa?
Entä onko tämä dystopiaa vai itse asiassa realismia? Uusia seksuaalirikostapauksia nousee esiin kuin rakkoja herpesalueelle, eikä oma yhteisömmekään ole syyliltä säästynyt. Emmekö me toden totta ole varsinaisen välilihavaiheen keskuksessa: ei aivan siellä eikä täällä, mutta reaktiot ovat välittömiä ja voimakkaita vaikka niitä kuinka pyrittäisiin pitämään salassa. Sekä kinkysti kokeva mies ympärillä noudatettavan vanilja-aikavyöhykkeen armoilla että vaniljaisesti kokeva mies ympärillä kaiken aikaa liberalisoituvan seksuaalikulttuurin keskellä lienee yhtä syvästi kusessa, jollei ole keinoja kommunikoida itseään kuiville.
Nyt saatan jo miltei kuulla takarivin mylvivän, miten se pikkusisko julkeaa jälleen demonisoida miehiä. Evoluution tähden, säästäkää kielenkannattimianne: olen aivan yhtä syvästi huolissani passiivisaggressiivisista pirttihirmuista ja lapsia kidutettaviksi ja tapettaviksi synnyttävistä psykopaateista. Olen vain sitä mieltä minäkin, että nimenmaan miesten kokemus seksuaalisuudestaan ansaitsisi jo nousta julkiseen keskusteluun.
Miksikö? No juuri siksi etteivät "ne tavalliset miehet" paljoa puhu vaikka kuinka olisi palo päästä pussailemaan. Kyse ei kuitenkaan minun mielestäni ole pelkästään siitä, ettei siihen olisi tilaa tai mahdollisuutta ulkoa puskevien paineiden vuoksi. Usein on ihan kerta kaikkiaan niin, ettei konkreettisesti osata pukea omia tunteita ja ajatuksia sanoiksi. En minä ihmettele yhtään, että se käy pitemmän päälle jatkuessaan niin turhauttavaksi, että päätyy tekemään helvetin huonoja päätöksiä ja olemaan onneton.
Kieli keskellä kinkyyttä
Mitä tälle sitten voidaan tehdä? Mikä estäisi ihmisiä postmodernin seksuaalikulttuurin tulevaisuudessa olemaan niin helkkarin halukkaita raiskaamaan toisiaan ja toistensa lapsia? Miten oppisimme ilmaisemaan ja toteuttamaan omia tarpeitamme ilman esi-isällisen tasolle tukahduttavaa torjumista puolin ja toisin? Mikä auttaisi pervopoloa, joka joutuu jatkuvasti etsimään paikkaansa koko ajan kasvavassa ja sokkeloituvassa huoneessa täynnä täysin toisenlaista kinkyyttä kuin vielä viisikään vuotta sitten?
On olemassa eräs konsti, johon ei tarvita killinkiäkään valtion varoja sen enempää kuin yksityistä pääomaakaan. Ainoa oljenkorsi se ei tietenkään ole, mutta hinta-laatusuhteeltaan erinomainen, ja vastikkeeltaan verrattomasti varmempi kuin kaverille kilauttaminen siinä vaiheessa kuin asiat ovat jo alkaneet mennä kammottavalla tavalla pieleen. Se on opetella lukemaan, muutakin kuin lonkeropornon tekstityksiä ja sen verran hyvin, että osataan nähdä eroa muunkinlaisten hienovaraisten käsiteparien kuin extra thinin ja ultra thinin välillä.
Lukemisen valtavaa vaikutusta on tutkittu niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin lapsille lukemisen kautta. Melko päräyttävää on esimerkiksi, että se luetaanko lapselle säännöllisesti vai ei, vaikuttaa tämän menestykseen elämässä (ihmissuhteet, opinnot, työllistyminen, mielenterveys) enemmän kuin vanhempien sosio-ekonominen tausta. Lapset, joille luetaan, ovat itsevarmempia, empaattisempia ja aktiivisempia, ja he ovat jo kolmen vuoden ikään tullessaan kuulleet huikeat 20 miljoonaa sanaa enemmän kuin lapset joille ei lueta.
Siinä on melko mittavasti paremmat edellytykset itsensä ilmaisemiselle, ja sitä kautta tasapainoisemmalle seksuaaliterveydelle. Eipä tässä paljoa auta patistaa pareja tai parittomia sanoittamaan reippaasti arimmatkin tuntonsa ja hyväksymään ne, jollei siihen yksinkertaisesti ole välineitä. Aivan erityisen tärkeää sanoittamisen taito on mielestäni meille, joilla on seksuaalisia mieltymyksiä joiden suhteen asemamme yhteiskunnassa on alisteinen valtakulttuuriin nähden. Ei sitä aivan syyttä suotta puhua "käsitteistä" - kun jollekin asialle on sanoja, sitä on huomattavasti helpompi käsittää ja käsitellä,niin omassa päässä kuin toisten kanssakin. Silloin hankalimmatkaan asiat eivät välttämättä enää tunnukaan uhalta yksilön kaipaamalle turvalle ja tasapainolle. Kielellisen kompetenssin kartuttamisen lisäksi fiktion lukeminen suo luonnostaan mahdollisuuden asettua toisen ihmisen asemaan. Tämänkin foorumin sisäistä viestintää seuranneena en pitäisi tällaista mielen teorian jumppaamista ollenkaan haitallisena.
Kieli itsessään on joka tapauksessa meidän terävin aseemme taistelussa tätä sirpaloituvaa aikaa ja sen silpomaa seksuaalisuuden kokemusta vastaan. Koko ihmiskunnan historian ajan se on ollut edellytys kehitykselle, eikä se todellakaan ole sitä yhtään sen vähempää 2010-luvulla. Ei se ole niin nöpönuukaa, vaikka välillä käyttäisimme kieltämme lähinnä toistamaan Fetlifesta opittuja rumia anglismeja. Ruma sanahan se rakkauskin on. Olennaista on, että meillä on lähtökohdat sanoittaa seksuaalisuuttamme, ja paikka jossa kollektiivisesti keksiä kieltä sellaisellekin jolle ei sitä vielä aivan täysin ole. Se on kuulkaa massiivisten kehityskulkujen tulos, että meillä on joka hetki saatavillamme tila, jossa kertoa ja keskustella kinkyydestä omalla äidinkielellämme. Kesyttää kielen keinoin ne kauniit pedot sisältämme, jotka saattaisivat muuten aiheuttaa suunnatonta ahdistusta.
Miksikö roikumme foorumilla? Ei sen niin väliä mutta roikutaan henkemme edestä, sillä sen olemassaolo on yksi siisteimmistä asioista joita sivistynyt ihminen on seksuaalisuuteen liittyvän kulttuurin saralla vuosituhansien saatossa saavuttanut. Roikutaan miiteissä ja yhdistysten kokouksissa, roikutaan suustamme kiinni muiden samankaltaisten kanssa. Roikutaan siinä tietoisuudessa, ettei tämä päivä ole mikään lopputulema jossa maailma nyt vain makaa. Tämä on vain yksi etappi matkalla, joka taittuu niin joutuin, ettei meistä jää jälkeemme kuin perseenpainauma penkkiin jos emme ole hereillä.
Ei anneta ajan ajaa ohitsemme mankuen ettei mikään muka kuitenkaan koskaan muutu, koska se on joka hetki enemmän varsinaista hevonpaskapuhetta.
(https://www.bdsmbaari.net/index.php?action=dlattach;attach=21127;type=avatar) - pikkusisko, joka kiittää hekumallisesta kognitiivisesta stimulaatiosta niin Jouni Forsströmia, Henkka Hyppöstä kuin jokaista baarin tiskiin nojaillen sen tyhjänpäiväisyyttä jupisevaa samis-sapiensiakin.
-
Menin sanattomaksi. Kiitos.
Halaus joka tapauksessa :love:
Äläkä ikinä anna kävellä ylitsesi tai arkisen harmauden jyrätä sisäistä paloasi. Äläkä lopeta kapinalipun kantamista :)
-
Kiitos pikkusisko. Huikean hieno kolumni, joka sanallisti ja selkeytti myös omia epämääräisiä ajatuskatkelmia.
-
Onhan tämä aikamoista. Suuseksikin keksittiin vasta 90-luvulla.
-
Hengästyin!
Toivottavasti oot tai meet politiikkaan - olipa se sitten sosiaali-, seksuaali-, puolue-, kulttuuri- tai mitä tahansa politiikkaa :)
-
Onhan tämä aikamoista. Suuseksikin keksittiin vasta 90-luvulla.
Itse asiassa monet meistä nyt kuutta vuosikymmentä menevät olemme olleet rakentamassa ko alle kolmekymppisinä pohjaa täällä Suomen kamaralla sille missä nyt olemme. On toki mainittava että monet asiat piti pitää salassa. Se oli underground-kulttuuria parahimmillaan sanan merkityksessä. Oltiin siis maan alla, kun näkyvästikään ei voinut toimia. Lakia rikottiin, jotta saatiin aikaan muutos. Nyt siitä muutoksesta syntyneitä hedelmiä saavat nuoremmat nauttia. Porukoista saattaa löytyä vieläkin vanhempaa sukupolvea jotka jo 50- ja 60-luvuilla harrasti kinkyä seksiä ja toteutti fetissejään ja sadomasokistisia halujaan. Silloin vaan se oli rahakkaiden huvia, joilla siihen oli resursseja. Että ei se kaikilta ihan niin mennyt, ettei ne tienneet seksuaalisuudestaan mitään. Tieto on vaan lisääntynyt ja tuska sen mukana.
Mitä tulee miehiin seksuaalisina olentoina, menee vielä useamman sukupolven verran aikaa kunnes kaikki luonnollistuu niin ettei "miehisyys" ole vaarassa. En edes kunnolla itsekään tiedä mitä se miehisyys on. Onko se joukko tabuja joita ei saa rikkoa julkisesti. Ehkä evoluutio on liian hidas muuttamaan miehiä, mutta onko se edes hyvä jos miehet muuttuu. Mitä vitkaa miillä sitten enää on.
-
Suurkiitos telle, Lailai ja submit :love: Teitte mun päivän, tuhat halausta ja kiitos kun jaksoitte kahlata tämän ajatustulvan läpi :-*
-
Joo... Ei ole helppoa olla mies joka ottaa kantaa. ::)
-
Mitä tälle sitten voidaan tehdä? Mikä estäisi ihmisiä postmodernin seksuaalikulttuurin tulevaisuudessa olemaan niin helkkarin halukkaita raiskaamaan toisiaan ja toistensa lapsia?
Hetkinen. Oliko tämä nyt vain huono sananvalinta, vai oletatko että postmoderni seksuaalikulttuuri jotenkin kannustaisi ihmisiä raiskaamaan?
-
Mitä tälle sitten voidaan tehdä? Mikä estäisi ihmisiä postmodernin seksuaalikulttuurin tulevaisuudessa olemaan niin helkkarin halukkaita raiskaamaan toisiaan ja toistensa lapsia?
Hetkinen. Oliko tämä nyt vain huono sananvalinta, vai oletatko että postmoderni seksuaalikulttuuri jotenkin kannustaisi ihmisiä raiskaamaan?
Tarkoitan, että kaikesta kehityksestä huolimatta raiskaaminen on edelleen sangen elinvoimainen ratkaisumalli erilaisiin seksuaaliterveyttä koskeviin ongelmiin. Ennen kaikkea tarkoitan, että joku muu konsti täytyisi keksiä ja tarjota, niillekin jotka ovat jo liian pimeissä vesissä itse näkemään.
-
Mitä tälle sitten voidaan tehdä? Mikä estäisi ihmisiä postmodernin seksuaalikulttuurin tulevaisuudessa olemaan niin helkkarin halukkaita raiskaamaan toisiaan ja toistensa lapsia?
Hetkinen. Oliko tämä nyt vain huono sananvalinta, vai oletatko että postmoderni seksuaalikulttuuri jotenkin kannustaisi ihmisiä raiskaamaan?
Tarkoitan, että kaikesta kehityksestä huolimatta raiskaaminen on edelleen sangen elinvoimainen ratkaisumalli erilaisiin seksuaaliterveyttä koskeviin ongelmiin. Ennen kaikkea tarkoitan, että joku muu konsti täytyisi keksiä ja tarjota, niillekin jotka ovat jo liian pimeissä vesissä itse näkemään.
Raiskaaminenhan on ikivanha sodankäynnin muoto alistaa vihollinen voittajan tahtoon. Evoluution tuoma keino saada vahvemman oikeus siittämällä pakolla vihollisen keskuuteen jälkeläisiä jolla vihollinen liitetään voittajiin. Pitääkö odottaa että evoluutio hävittää sodat ja näin ollen tarpeen sotimiseen ja taistelemiseen. Lopettaako se samalla tarpeen sadomasokistiseen seksiin. Siinäpä pulma.
-
Harvoin tänne forumin puolelle kommentteja jätän, mutta tällä kertaa on aihetta kiittää pikkusiskoa mainiosta kolumnista. Virtuoosimaista sanankäyttöä on nautinnollista lukea ihan jo pelkästään kieliteknisistä syistä :) Asiasisältökin toki aiheellinen ja aiheesta. Lisää näitä, kiitos!
-
Kiitos LadyMysterious, ihana kommentti :love:
-
Mitä tälle sitten voidaan tehdä? Mikä estäisi ihmisiä postmodernin seksuaalikulttuurin tulevaisuudessa olemaan niin helkkarin halukkaita raiskaamaan toisiaan ja toistensa lapsia?
Hetkinen. Oliko tämä nyt vain huono sananvalinta, vai oletatko että postmoderni seksuaalikulttuuri jotenkin kannustaisi ihmisiä raiskaamaan?
Tarkoitan, että kaikesta kehityksestä huolimatta raiskaaminen on edelleen sangen elinvoimainen ratkaisumalli erilaisiin seksuaaliterveyttä koskeviin ongelmiin.
Länsimaiden seksuaalinen vapautuminen ei itsessään tee pahoista ihmisistä hyviä, epämoraalisista moraalisia tai muuta raiskaamista oikeuttavia ideologioita joksikin muuksi.
Ennen kaikkea tarkoitan, että joku muu konsti täytyisi keksiä ja tarjota, niillekin jotka ovat jo liian pimeissä vesissä itse näkemään.
Nykyään kaikenlaista runkkumateriaalia ja kosteuspyyhkeitä on helposti saatavilla joten kenelläkään ei ole mitään tarvetta lähteä raiskaamaan ketään vain seksuaalisten tarpeiden vuoksi.
-
Nykyään kaikenlaista runkkumateriaalia ja kosteuspyyhkeitä on helposti saatavilla joten kenelläkään ei ole mitään tarvetta lähteä raiskaamaan ketään vain seksuaalisten tarpeiden vuoksi.
Luojan kiitos seksuaalisuus on sen verran laaja kokonaisuus, ettei sitä voi pelkällä käsipaperilla pyyhkiä pois. Asian kääntöpuoli on se, että melko harvan seksuaaliset tarpeet tulevat tyydytetyksi sillä että saa laueta lasauttaa, vaan kaivataan jotain enemmän vaikkei sitä olisikaan oitis saatavilla. Pitempään jatkuessaan se ristiriita voi olla ihmismielelle melko tuhoisaa tavalla tai toisella.
Itse teosta ei tee yhtään hyväksyttävämpää se, jos pyrimme ymmärtämään siihen johtaneita syitä jotta voisimme ennaltaehkäistä vastaavia rikoksia tulevaisuudessa. Kyllä minä väitän, että perustavanlaatuiset ongelmat oman seksuaalisuuden käsittelyssä ja ilmaisemisessa vaikeuttavat merkittävästi konsensuaalista kohtaamista, ja voivat pahimmillaan olla se tekijä joka työntää rajan yli, rikkomaan toisen itsemäärämisoikeutta kohtaan.
Olisi tosi fiksua pyrkiä vaikuttamaan asiaan ennen kuin kenenkään kohdalla tilanne kärjistyy siihen pisteeseen.
-
Nykyään kaikenlaista runkkumateriaalia ja kosteuspyyhkeitä on helposti saatavilla joten kenelläkään ei ole mitään tarvetta lähteä raiskaamaan ketään vain seksuaalisten tarpeiden vuoksi.
Luojan kiitos seksuaalisuus on sen verran laaja kokonaisuus, ettei sitä voi pelkällä käsipaperilla pyyhkiä pois.
Sinänsä olette oikeassa mutta on olemassa menetelmiä mielen kehittämiseen kuten meditointi.
Asian kääntöpuoli on se, että melko harvan seksuaaliset tarpeet tulevat tyydytetyksi sillä että saa laueta lasauttaa, vaan kaivataan jotain enemmän vaikkei sitä olisikaan oitis saatavilla.
Kyse ei ole kuitenkaan mistään hapen, veden, ruuan, unen tai lämmön kaltaisesta välttämättömästä tarpeesta. Kukaan ei ole vielä kuollut siihen että pallit räjähtävät.
Pitempään jatkuessaan se ristiriita voi olla ihmismielelle melko tuhoisaa tavalla tai toisella.
Epäilen että se on ennemmin oire kuin syy tai munkit ja nunnat kärsisivät tuosta jatkuvasti.
Itse teosta ei tee yhtään hyväksyttävämpää se, jos pyrimme ymmärtämään siihen johtaneita syitä jotta voisimme ennaltaehkäistä vastaavia rikoksia tulevaisuudessa. Kyllä minä väitän, että perustavanlaatuiset ongelmat oman seksuaalisuuden käsittelyssä ja ilmaisemisessa vaikeuttavat merkittävästi konsensuaalista kohtaamista, ja voivat pahimmillaan olla se tekijä joka työntää rajan yli, rikkomaan toisen itsemäärämisoikeutta kohtaan.
Ehkä mutta pohjimmiltaan kyse on siitä että näiden ihmisten kannalta uhrin itsemääräämisoikeudella ei ole merkitystä.
Olisi tosi fiksua pyrkiä vaikuttamaan asiaan ennen kuin kenenkään kohdalla tilanne kärjistyy siihen pisteeseen.
Niin kunhan homma oikeasti toimii emmekä vain läpsi toisiamme hartioille että olemme nyt tehneet jotain asian vuoksi.
Lukeminen saattaa ehkä parantaa tilannetta mutta myös pahentaa ongelmaa riippuen siitä mitä lukee.
-
Mitä tälle sitten voidaan tehdä? Mikä estäisi ihmisiä postmodernin seksuaalikulttuurin tulevaisuudessa olemaan niin helkkarin halukkaita raiskaamaan toisiaan ja toistensa lapsia?
Hetkinen. Oliko tämä nyt vain huono sananvalinta, vai oletatko että postmoderni seksuaalikulttuuri jotenkin kannustaisi ihmisiä raiskaamaan?
Tarkoitan, että kaikesta kehityksestä huolimatta raiskaaminen on edelleen sangen elinvoimainen ratkaisumalli erilaisiin seksuaaliterveyttä koskeviin ongelmiin. Ennen kaikkea tarkoitan, että joku muu konsti täytyisi keksiä ja tarjota, niillekin jotka ovat jo liian pimeissä vesissä itse näkemään.
Raiskaaminenhan on ikivanha sodankäynnin muoto alistaa vihollinen voittajan tahtoon. Evoluution tuoma keino saada vahvemman oikeus siittämällä pakolla vihollisen keskuuteen jälkeläisiä jolla vihollinen liitetään voittajiin. Pitääkö odottaa että evoluutio hävittää sodat ja näin ollen tarpeen sotimiseen ja taistelemiseen. Lopettaako se samalla tarpeen sadomasokistiseen seksiin. Siinäpä pulma.
Kieltämättä siltä se ainakin tuntuu, että naisena sinut kohdataan monesti vihollisena sen osan miehiä toimesta jotka äänekkäimmin öyhöttävät (ja jonka toivon kuitenkin olevan vähemmistöä). Sitäkö se onkin, että tasa-arvon edetessä kokee jo etuuksia nauttiva osa vastaavan perään haikailevan ja hartiatöitä tekevän ihmisväestön siinä määrin uhaksi että jollei suoraan raiskaa itse jotakuta, sitä vähintäänkin toivoo ääneen toiselle esim. sellaiselle joka sallisi hätää kärsivän pääsevän nauttimaan yhteiskuntamme varoista ja turvasta meidän maahamme.. Nainen, yhteiskunnan vihollinen numero yksi. ???
Kertakaikkisen hieno ja hyvin kirjoitettu teksti jälleen kerran pikkusiskolta! :love:
-
Nykyään kaikenlaista runkkumateriaalia ja kosteuspyyhkeitä on helposti saatavilla joten kenelläkään ei ole mitään tarvetta lähteä raiskaamaan ketään vain seksuaalisten tarpeiden vuoksi.
Luojan kiitos seksuaalisuus on sen verran laaja kokonaisuus, ettei sitä voi pelkällä käsipaperilla pyyhkiä pois. Asian kääntöpuoli on se, että melko harvan seksuaaliset tarpeet tulevat tyydytetyksi sillä että saa laueta lasauttaa, vaan kaivataan jotain enemmän vaikkei sitä olisikaan oitis saatavilla. Pitempään jatkuessaan se ristiriita voi olla ihmismielelle melko tuhoisaa tavalla tai toisella.
Itse teosta ei tee yhtään hyväksyttävämpää se, jos pyrimme ymmärtämään siihen johtaneita syitä jotta voisimme ennaltaehkäistä vastaavia rikoksia tulevaisuudessa. Kyllä minä väitän, että perustavanlaatuiset ongelmat oman seksuaalisuuden käsittelyssä ja ilmaisemisessa vaikeuttavat merkittävästi konsensuaalista kohtaamista, ja voivat pahimmillaan olla se tekijä joka työntää rajan yli, rikkomaan toisen itsemäärämisoikeutta kohtaan.
Olisi tosi fiksua pyrkiä vaikuttamaan asiaan ennen kuin kenenkään kohdalla tilanne kärjistyy siihen pisteeseen.
Mistä löydetään sellainen "bordelli" jossa voi sen pahimman seksuaalisen tarpeensa käydä tyydyttämässä, jos se tarve on juuri se raiskaaminen. Moneen muuhunkaan ihmismielen ikävään piirteeseen ei ole olemassa ratkaisukeinoja, koska ne ovat yhteisömoraalin tai käyttäytymissääntöjen vastaisia. Siitä syystä sadomasokistinen seksi oli pitkään yhteiskunnan määrittelemä mielenterveysongelma. Nyt vaan ollaan toisenlaisessa suossa. Miten tyydyttää se väkivaltaisen seksin tuoma nautinto, jos toinen vaihtoehto on yhteiskunnan luoma rangaistuskoneisto.
-
^ Anteeks mutta miten raiskaamista voi ajatella termillä tarve? Seksin voin mieltää tarpeeksi aika helposti, mutta raiskaaminen tarpeena?
-
^ Anteeks mutta miten raiskaamista voi ajatella termillä tarve? Seksin voin mieltää tarpeeksi aika helposti, mutta raiskaaminen tarpeena?
Ei sitä minun moraali- ja oikeustajuni mukaan voikaan. Mutta kun ihmisiä on. joitten se on "pakko toteuttaa", niin jossakinhan se halu pitäisi voida tyydyttää. Samalla herää kyllä monta muutakin tarvetta kysymysten alle, mutta se onkin jo sitten toinen juttu. Mutta kuten sanoin raiskaaminen on ikivanha taistelukeino alistaa heikompaa, niin se on jokin evoluution tuoma kierous ihmisten mielissä. Eläin kunnassa moinen on toteutunut paljon säyseämmin. Mutta kuka selittää sen miksi ihmisetkään eivät voisi toimia samoin. Miksi pitää tehdä "sotarikos, että tuntee olevansa voittaja.
-
Niin, itse ajattelen kuitenkin siten, että ihmisellä ei ole oikeutta toteuttaa haluaan/halujaan silloin kun se loukkaa toisen ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Tietysti on toivottavaa, että löytyy terveempiä kanavia halujen purkamiseen ja että niitä olisi yhteiskunnassa saatavilla. Mutta vaikka ei olisikaan, niin ei se silti oikeuta toisen vahingoittamiseen.
Miulle tuo pohdinta haiskahtaa enemmän siltä, että ihmiskunnalla on taipumusta vallanhimoisuuteen.
-
Ihmiskunnalla on juurikin taipumusta vallanhimoisuuteen. Mutta myös ahneuteen. Kun nämä yhdistetään syntyy helposti tilanteita, jossa huonommassa asemassa oleva joutuu alisteiseen asemaan, eikä voi puolustautua mitenkään. Kiihottava asetelma sinällään, mutta luo suunnatonta yhteiskunnallista vääryyttä. Romaani Kurjat kertoo hyvinkin kuvaavasti tällaisesta.
-
Koska on olemassa ihmisiä, jotka fantasioi tulevansa raiskatuksi, eli siis ilmeisesti kokevat tarvetta tai halua moiseen, on syytä olettaa, että on myös olemassa ihmisiä, jotka kokee halua / tarvetta raiskata.
IKRM
-
Pikkusiskolle suurkiitokset. Taas kerran. :)
Pari asiaa ei vaan millään loksahtanut ihan noin vaan.
Arvasin kyllä, että RAISKAAMISEEN, itse asiana, tulee kommentteja niin kuin on tullut. Yksi asia on varmaa, jotain 95%.:
Naisen raiskaaminen on asia, jolla ei ole mitään tekemistä SEKSIhimoje kanssa. Se on raaka väkivaltarikos. Mutta miksi jotkut miehet tekevät
niin. Oli sitten kysymyksessä jostain puskasta päälle ryntäävästä tai muuten. Ei siinä ole mitään sellaista, että "tossa menee nainen, vittu
kun on panettanut ihan älyttömästi, nyt mä nussin tuota... tms... Ei ole.
Raiskaajan "perustyyppi" on profiloitu aikoja sitten. Ja profiloidaan aina uudestaan ja uudestaan, joka kerta kun näitä tapahtuu. Ei ole pelkkä
poliisikuulustelu ja se siitä. Rikospsykiatrinen tutkimus tapahtuu myös.
Se perustyyppi. melkein aina: Raiskaaja VIHAA (ja isoilla kirjaimilla) NAISIA. Se vihaa nais-sukupuolta ihan YLEISESTI ja erikseen. Vihaamisen
syyt voivat, yleensä ovatkin, realistisia(no niin: nyt kuuluu jo telaketju-feministien ryhmän TELOITUSkiväärien lataamisen ääniä..."Ei tällaista
saa puhua eikä kirjoittaa...)...niin: "perusteltuja", tai tosiasiallisesti EI tietenkään perusteltuja, VÄÄRÄ sana! Pikkupoika se on sekin aikanaan
ollut, pahasti kohteleva Äiti, siitä aloitetaan. Väheksymistä, ivailua rähähtelyä, sättimistä.Väkivaltaa. Nuoruus, koulukiusaaminen, nauraa
räkättävät saman ikäluokan tytöt, tytön naurama, pilkkaama seksin ensikokemus... Viranomaisten mukaan ja rikospsykiatristen
tutkimusten mukaan....
Tällä miestyypillä, joka RAISKAA naista, ei ole sanoja hallussaan. Konkreettisia asioita vain. Ei edellytyksiä itsensä nykytilan ja menneisyy
tensä analysointiin. Ei mitään.
Ei se mitään seksuaalisen HIMON takia syyllisty raakaan väkivaltarikokseen.
Se haluaa LYÖDÄ naista. Naisia. Ja mihinkä naisia paras VIHASSA on lyödä: Se lyö naisia - tietysti - NAISELLISUUDEN ytimeen! (sallitaanko
ilmaisu?. Tietäen,varmaankin; että naisen sukuelin ei tuossa paikassa ole mitenkään kivuttomasti vastaanottavassa tilassa.
HUOM! sanottakoon nyt vielä, että EI VARMASTI ole tämän RIKOKSEN puolustuspuhe. Toivottavasti se on jo selvää kuin mikä.
Mutta kun KAIKELLA on, PAHA kyllä, yleensä looginen tausta. Ja voi onnetonta sitä vuotta 2011 ja ne LUTKAMARSSIT!! Typerä Kanadalainen
naispoliisi oli ohjeistanut: "Kun te (naiset) menette viikonlopun viettoon, niin älkää pukeutuko kuin lutkat! Olette silloin paremmassa turvassa
raiskaajilta! Voi jumantsuikka. Typerä teko, yksiselitteisesti: Alkoi ,Suomessa, tietysti myös lutkamarssit. Naisia tietysti matkan varrella haastateltiin. Eräskin, lienee ollut parikymmentä oleva nuori nainen: "Kyllä mä ainakin haluan ja mulla ON oikeus näyttää mun vartaloni
muotoja ja, ja jotain", en muista tarkkaan... No TOTTAKAI on!! Mutta kun ei se mene niin, et vaan minihameet jne on RAISKATTAVAA.
Ei sillä ole... taikka mistä minä tiedän, pitäisköhän soittaa Hannu Lauermalle ...sinne Niuanniemelle... ... Raiskaajan perustyypille käy kaikki,
keski-ikäinen tuulipuvussaan, ikääntyneitäkin on raiskattu ja raiskataa, yli 70...
Nyt mä en muista, parahin Pikkusisko, enää sitä sun aloituksenkaan joka kohtaa, enkä juuri mitään sen jälkeisistä teksteistäkään,
"joo,sori siitä, sanoi entinenkin poliitikko ja nykyinenkin, se hammastahnamainos...Tää nyt tuli mieleen, et pitää minunki päästä,
jotain ^-^... Sulle Pikkusisko, on myös ehdotettu, että mene politiikkaan mukaan. Minä sanoisin: "Elä, elä missään nimessä mee :-[
Se on ihan huuhaata... Suomalainen poliittinen "kulttuuri" on sellainen, että siellä, Sinutkin :-[, vain syleiltäisiin hengiltä! Muuten mitä vaan! :)
Sä olet huippukirjoittaja, sitä tuskin kukaan kieltää. Niin oli ja on muuan ystävänikin. Vaan miten kävi. Liika viisas: Se si
bannit Hesariin.
-
Ajatukseen siitä, että seksuaalisuus olisi jotenkin vapautuneempaa kuin ennen, en ehkä yhtyisi ihan täysin. Koska vaikka joillekin ihmisille se sitä varmasti on, niin tosiasiassa ne "sallitun" rajat ovat pikemminkin vain siirtyneet lateraalisesti, kun taas vertikaalisesti pikemminkin kaventunut. Seksiähän harrastetaan vähemmän kuin ennen - mikä kuulostaa lähinnä taantumumiselta, ja vaatimukset siitä millaista sen seksin pitäisi olla, ovat muuttuneet hyvinkin paljon.
Toki on hyvä muistaa sekin, että vaikka foorumi yhdistää seksimieltymyksiltään samanlaisia ihmisiä, se ei vielä takaa, että henkisellä tai intellektuellilla tasolla nämä ihmiset kohtaisivat.
En edes kunnolla itsekään tiedä mitä se miehisyys on.
Se olen minä. Nyt tiedät.
-
Asian kääntöpuoli on se, että melko harvan seksuaaliset tarpeet tulevat tyydytetyksi sillä että saa laueta lasauttaa, vaan kaivataan jotain enemmän vaikkei sitä olisikaan oitis saatavilla.
Kyse ei ole kuitenkaan mistään hapen, veden, ruuan, unen tai lämmön kaltaisesta välttämättömästä tarpeesta. Kukaan ei ole vielä kuollut siihen että pallit räjähtävät.
Minusta tuntuu, ettet sinä nyt oikein vieläkään saanut kiinni siitä mitä ajan takaa :) Kun ei se seksuaalisuus vain ole pelkkää pakotusta palleissa. Jos miettii vaikka Maslow'n tarvehierarkiaa, niin seksuaalisuuteen liittyviä tarpeita voi katsoa olevan jokaisella tasolla. Itse asiassa koko malli pitäisikin järjestää uudelleen niin, etteivät fysiologiset tarpeet olisikaan kivijalkana, juuri siksi etteivät ne ole niin ensisijaisia. Ja jos pyramidin muut tasot ovat hyvällä mallilla, ei ole enää niin essentiaalista tulevatko ne fysiologiset tarpeet täytettyä ensinkään. Näin esimerkiksi itse valitussa selibaatissa.
Eli ei, ei tarvitse minun mielestä yhteisön miettiä, miten mahdollisimman moni saisi pillua. Ei se poista sitä ongelmaa, ettei kaikilla yksilöillä ole välineitä jäsentää seksuaalisuuttaan kokonaisuutena ja toteuttaa sitä tyydyttävällä tavalla myös silloin kun ei käy flaksi. Ja tuota, enpä ole vielä sellaiseen ihmiseen törmännyt jonka seksuaalisiin tarpeisiin kuuluisi tulla rikosoikeudellisessa mielessä raiskatuksi...
Nainen, yhteiskunnan vihollinen numero yksi. ???
Hyvin sanottu! :)) :-*
Ja niin, tuohon Koulumestarin kommenttiin liittyen. Niihin seksuaalisiin tarpeisiin kuuluvat myös läheisyys sekä hyväksytyksi, rakastetuksi tuleminen. Jos ne tarpeet eivät lapsena täyty, tarvitaan tietysti muutakin apua kuin säännöllinen iltasatu. Silti, sellaisesta traumasta toipuminen vaatii ennen kaikkea sanoja.
-
Koska on olemassa ihmisiä, jotka fantasioi tulevansa raiskatuksi, eli siis ilmeisesti kokevat tarvetta tai halua moiseen, on syytä olettaa, että on myös olemassa ihmisiä, jotka kokee halua / tarvetta raiskata.
Pieni semanttinen eli merkitysvivahdekysymys: millaisessa suhteessa fantasiointi, halu ja tarve ovat toisiinsa? En ainakaan rinnastaisi niitä oikopäätä.
-
Danke loistavasta kolumnista. Tämän takia täällä jaksaa roikkua seksuaali-identiteettinsä löytänyt ja tarpeensa tyydyttänyt nihilistinen köysipupukin.
-
Danke loistavasta kolumnista. Tämän takia täällä jaksaa roikkua seksuaali-identiteettinsä löytänyt ja tarpeensa tyydyttänyt nihilistinen köysipupukin.
Bitte schön! Aina kunnia onnistua ilahduttamaan nihilistiä :))
-
Asian kääntöpuoli on se, että melko harvan seksuaaliset tarpeet tulevat tyydytetyksi sillä että saa laueta lasauttaa, vaan kaivataan jotain enemmän vaikkei sitä olisikaan oitis saatavilla.
Kyse ei ole kuitenkaan mistään hapen, veden, ruuan, unen tai lämmön kaltaisesta välttämättömästä tarpeesta. Kukaan ei ole vielä kuollut siihen että pallit räjähtävät.
Minusta tuntuu, ettet sinä nyt oikein vieläkään saanut kiinni siitä mitä ajan takaa :) Kun ei se seksuaalisuus vain ole pelkkää pakotusta palleissa. Jos miettii vaikka Maslow'n tarvehierarkiaa, niin seksuaalisuuteen liittyviä tarpeita voi katsoa olevan jokaisella tasolla. Itse asiassa koko malli pitäisikin järjestää uudelleen niin, etteivät fysiologiset tarpeet olisikaan kivijalkana, juuri siksi etteivät ne ole niin ensisijaisia. Ja jos pyramidin muut tasot ovat hyvällä mallilla, ei ole enää niin essentiaalista tulevatko ne fysiologiset tarpeet täytettyä ensinkään. Näin esimerkiksi itse valitussa selibaatissa.
Ei te olette väärässä ja selibaatti ei liity mitenkään kivijalkana oleviin tarpeisiin.
Kivijalan merkitystä ei ehkä tiedosta niin pitkään kuin se on jatkuvasti läsnä tai sen merkitystä ei haluta ajatella, mutta jos on jäänyt lumivyöryssä lumen alle, on pahassa nestehukassa ja suojanaamarin vesiletku sanoi juuri sopimuksen irti, nälkäinen ilman että tietää milloin syö seuraavan kerran, on hypoterminen, ollut yli vuorokauden nukkumatta ja noin 5 minuutin unien jälkeen saa irtautumiskäskyn, niin sillä hetkellä on suhteellisen samantekevää miten hyvin asiat ovat pyramidin muilla tasoilla tai käykö flaksi.
Nykyään monet kokevat vasta armeijassa kun kivijalkaa murretaan ja sittenkin hallituissa olosuhteissa ambulanssin ja pintapelastajan läsnäollessa.
Eli ei, ei tarvitse minun mielestä yhteisön miettiä, miten mahdollisimman moni saisi pillua.
Aha.
Ei se poista sitä ongelmaa, ettei kaikilla yksilöillä ole välineitä jäsentää seksuaalisuuttaan kokonaisuutena ja toteuttaa sitä tyydyttävällä tavalla myös silloin kun ei käy flaksi.
Tämä ei kuitenkaan luo millään tavalla pakottavaa tarvetta mihinkään.
Ja tuota, enpä ole vielä sellaiseen ihmiseen törmännyt jonka seksuaalisiin tarpeisiin kuuluisi tulla rikosoikeudellisessa mielessä raiskatuksi...
Tuo kylläkin selittäisi miksi (tuomitut) raiskaajat ovat järjenvastaisesti suhteellisen suosittuja mutta olisiko se sitten enää raiskaus sanan varsinaisessa merkityksessä?