BDSM-baari
Newbie-nurkka => Kysy ja vastaa => Aiheen aloitti: isorumasusi - 22.07.2020, 16:00
-
Sisältövaroitus; järkeville ja kokeneille kinkyille allaoleva laskettaneen surutta itsestäänselvyyksien laariin. Kokemusteni myötä olen kuitenkin tullut vakuuttuneeksi siitä, että joukossamme on aina myös herkkiä ja epävarmoja (nuoria) kokeilijoita, jotka ovat alttiita jopa hyväksikäytölle, koska eivät vielä osaa asettaa rajojaan itselleen turvallisiksi. Jotkut subit ovat kertoneet minulle, että tällainen teksti olisi varmaankin auttanut heitä aikanaan, joten ehkä tämä voi auttaa jotakuta nyt.
Otsikko ei siis ole oma kysymykseni vaan vastaan kysymykseen tässä omalta osaltani. Kirjoittaessani mietin nyt erityisesti tapailurintaman tarinoita, joita subit ovat minulle henkilökohtaisesti kertoneet ja joita kuunnellessani olen naamaani lujasti kämmeniini lytistäen domien edesottamuksia myötähävennyt.
Viittaan esimerkiksi joidenkin herramasterien ilmeiseen pyrkimykseen määritellä subin "sopivat" ja "järkevät" odotukset täältä tai muualta bdsm-maailmasta seuraa haettaessa. Jonkinlaisena luonnonlakina saatetaan esittää vaikkapa, että "mitään poikaystävää" on turhaa ja naiivia etsiä - implikaationa ilmeisesti, että sama näin ollen tytön tarjota persettä käytettäväksi aina kulloisellekin kyselijälle.
***
Tällä alustuksella siis tässä muutamia asioita, joita dom (/ degrader / daddy / sadisti) voi aivan hyvin haluta:
Kertoa sinulle itsestään, esimerkiksi kertoa koko nimensä ennen kuin sessioitte tai harrastatte seksiä(!!) ja muutenkin tutustua sinuun ennen käytännön kinkyilyyn etenemistä - vaikka tutustuminen saattaisi lopulta johtaa toteamukseen, ettei suhde etene edes sessioinnin tasolle. (Huomattakoon, että kärsivällisyys tutustuessa voi kemioiden ja fetissien kunnolla kohdatessa olla haastavaakin, mutta asioista voi ja kannattaa puhua ääneen ja sopia, millaista etenemistä kukakin haluaa.)
Opetella sinun erityisyyksiäsi, herkkyyksiäsi ja tarpeitasi ja kunnioittaa oikeuttasi olla oma itsesi, vaikket olisikaan aina "helppo", ottaen vastuunsa tilanteiden ohjaamisesta siinä vaiheessa, kun jostakin valta-asetelmasta on sovittu.
Viettää aikaa kanssasi myös niinä hetkinä, kun et kykene alistumaan, panemaan tai muuten tyydyttämään hänen kinkytarpeitaan.
Pidellä sinua sylissä ja lohduttaa, kun olet ahdistunut, peloissasi tai itket. Vaikka (tai erityisesti kun) itkukohtaus tulee "väärään aikaan" tai "väärästä syystä" kesken yhdynnän tai alistussession.
Olla yksiavioinen ja uskollinen poikaystäväsi.
***
Jos sinusta siis tuntuu, että haluat kumppaniltasi tai ihmissuhteiltasi esimerkiksi tällaisia ominaisuuksia, älä anna kenenkään valehdella sinulle sellaisten olevan typeriä tai turhia toiveita. Jos ilmaiset toiveitasi dom-ehdokkaalle ja hän sivuuttaa ne tai yrittää saada sinut puhuttua ympäri sessioimaan kanssaan kaikesta huolimatta, kannattaa varmaankin miettiä kuinka todennäköisesti häntä kiinnostaa sinun hyvinvointisi millään tasolla.
Rakkaudella ja ystävyydellä,
isorumasusi
-
Tää oli hyvä teksti, niinhän se on. :love: :)
-
Kiitos tästä Isorumasusi :love:
-
Nyt on kuulkaas sellaista viisautta, että toivon mukaan ylläpito laittaa tämän kehyksiin, etusivulle, käyttäjäehtoihin ja kaikkien galleriakuvien vesileimaksi. Vaikkei minusta yksiavioista poikakaveria saakaan (polyamorisen voi saada), allekirjoitan tuon kaiken esikoiseni uhrauksesta ylijääneellä verellä.
Sitä toivoisi, että uudet tulijat lukisivat tämän ketjun aloituksen, jos sillä saataisiin edes vähän kitkettyä painostusta, manipulointia ja eristämistä kinkyskenestä.
-
Hyvin kirjoitettu :) :love:
-
Tämä teksti on kyllä iso :love:
Uutena baariin tullessa huomion määrä saattaa pistää vähän hämilleen ja silloin tuppaa unohtumaan se kärsivällisyys. Oikean tyypin löytyminen voi ottaa aikaa pidemmästikkin, mutta malttaminen on sen arvoista.
-
Tämä on todella hyvä ja tärkeä teksti :love: Kiitos Isorumasusi :love:
-
Täysin samaa mieltä edellisten kanssa ^-^ Iso kiitos :love:
-
Dom, master, degrader, sadisti, naapurin Pena... kaikki saavat haluta ihan mitä vaan.
Oleellista tässä lienee se, että kenenkään ei tarvitse suostua tai tehdä mitään, mikä ei itselle sovi, vaikka se naapurin Pena niin väittäisi.
-
Oikeinkäyttäytymisen oppikirjoja toki kannattaa lukea ja jopa sisäistää sen mukaan mikä sopii itselle.
Se mitä oikeasti tekee ei aina menekään kirjan viisauksien mukaan. Vaikka tietää, että pitäisi.
Ihmisen tekoja kun säätelee mm sellaiset seikat kuin ”tiedän mikä on oikein mutta en uskalla koska...” tai ”haluan tämän suhteen koska ei ole muutakaan vaikka...” tai
”tuntuu pahalta mutta ollaan silti mukana..”
Ihminen epäilee myös itseään. ”haluanko liikaa...”
-
Dom, master, degrader, sadisti, naapurin Pena... kaikki saavat haluta ihan mitä vaan.
Oleellista tässä lienee se, että kenenkään ei tarvitse suostua tai tehdä mitään, mikä ei itselle sovi, vaikka se naapurin Pena niin väittäisi.
^Tämä. Lisäksi kannattaa toki miettiä, että mitäpä sitä itse haluaa.
On myös ihan ok olla haluamatta yksiavioista uskollista poikaystävää. On jopa ihan ok olla haluamatta edes tietää seksiparnerinsa koko nimeä.
Mutta jos haluaa seksiparnerille koko nimen tai domin uskolliseksi yksiavioiseksi poikaystäväksi, niin sitten ei toki kannata tyytyä vähempään.
-
Huomio nimettömästä irtoseksistä, näin sivuun mennen:
Itse olen joskus (ei vars. BDSM-kontekstissa, mutta noin elämässä) harrastanut nimetöntä irtoseksiä.
Siinä on puolensa, jos todella haluaa kertaluontoista seksiä, eikä muuta.
Oon kuitenkin joskus sitten pysähtynyt miettimään siinä sitä eettistä puolta. Myönnän nimittäin, että oon joskus valehdellut nimeni ja antanut feikkipuhelinnumeron (nämä on vanhentuneita rikoksia, tästä on aikaa) omaa turvallisuuttani suojellakseni, eli koska en ole halunnut asianomaiselta myöhempiä yhteydenottoja. Mutta. Onhan se eettisesti arveluttavaa. Jos mä itse kysyisin seksipartnerilta nimeä ja yhteystietoja, niin toivoisin saavani oikeat.
Niinpä olen kehittänyt tähän mielestäni fiksun ratkaisun: anonyymiyhteystieto ja rehellisyys.
Joskus viimeisinä aikoina kun satunnaisirtosuhteilin anonyymisti aloin vaan sanoa suoraan, että mä en itse asiassa halua sanoa sulle mun oikeaa nimeä tai antaa puhelinnumeroa, mutta tässäpä on sulle anonyymiyhteystieto (siihen aikaan anonymisoitu s-postiosoite, mutta nythän on kikit sun muut vempeleet), mihin voit pistää viestiä, jos joku asia jälkikäteen jää vaivaan tai tulee jotain terveysaiheista informoitavaa tai nyt vaan haluat yrittää vongata lisää (mikä ei välttämättä onnistu).
Mitä yritän sanoa on, että edelleenkään kenenkään ei tarvi suostua harrastamaan anonyymiä seksiä kenenkään kanssa, mutta jos _haluaa_ niin senkin voi toki pyrkiä tekemään fiksusti ja reilusti.
-
Todella tärkeä viesti, kiitos isopaha(viisas)susi :love: Tämän kun saisi kiinnitettyä paitsi tänne, niin Jodeliin ja moneen muuhunkin seuranhakukanavaan. Kuten joku muukin sanoi, niin toki anonyymiseksi VOI olla täysin ok, mutta vaatimusten esittäminen ennen luottamuksen rakentamista (jossa henkilöllisyydellä voi olla iso merkitys tai sitten se hankitaan muilla tavoin) on AINA väärin.
-
"Jonkinlaisena luonnonlakina saatetaan esittää vaikkapa, että "mitään poikaystävää" on turhaa ja naiivia etsiä - implikaationa ilmeisesti, että sama näin ollen tytön tarjota persettä käytettäväksi aina kulloisellekin kyselijälle."
Samoina luonnonlakeina esitetään myös se että...
- hyvällä subilla ei alun alkaenkaan, edes tutustumisvaiheessa, saa olla omaa tahtoa tai vaatimuksia tai se ei ole riittävän nöyrä ja kiltti
- että mainevaaran/työn takia D ei voi kertoa etunimeä, koko nimeä, puhelinnumeroa tai muitakaan liian yksilöiviä siviilitietoja itsestään
- subi (lue: narttu) ei ole tyttöystävämatskua vaan joku joka kutsutaan/otetaan käyttöön vain kun sitä satutaan kaipaamaan
- tunteet eivät kuulu sessioihin, ei pidä liikaa rakastua ja näin ollen siviiliminästäänkään liikoja antaa
- D päättää onko sillä useampi subi vai ei, subilla ei ole asiaan mitään sanomista eikä se saa tentata D:tä
- hyvä subi etsii D:lle toisen subin kolmen sessiota varten
...ja mitäs muita näitä onkaan.
-
- subi (lue: narttu) ei ole tyttöystävämatskua vaan joku joka kutsutaan/otetaan käyttöön vain kun sitä satutaan kaipaamaan
- tunteet eivät kuulu sessioihin, ei pidä liikaa rakastua ja näin ollen siviiliminästäänkään liikoja antaa
- D päättää onko sillä useampi subi vai ei, subilla ei ole asiaan mitään sanomista eikä se saa tentata D:tä
Auts 🥺
Paras ketju aikoihin...
-
En nyt ihan hahmota, miksi tässä kirkolliskokouksessa koetaan niin tuomittavana sessiointi nimettömänä. Kai sitä ihmiset voi paneskella ilman passia?
-
En nyt ihan hahmota, miksi tässä kirkolliskokouksessa koetaan niin tuomittavana sessiointi nimettömänä. Kai sitä ihmiset voi paneskella ilman passia?
Veikkaan, että joku mieshenkilö on kaatanut naisoletettujen korvaan hunajaa olemalla ihana, ymmärtäväinen ja just se, kehen syntyy se syvempi suhde ja saanut naisoletetut kirjoittamaan tällä osan manifestistaan tänne ENNEN kuin on paljastunut se karu totuus, että kukaan ei ole ihanampi kuin motivoitunut psykopaatti / narsisti. Ja tältäkään ketään ei osannut suojata, kenen vastuu ?. >:(
Tai toisaalta, voihan se olla, että eri ihmisille sopii erilaiset jutut. :o
-
Käsitin sanoman olevan se, ettei kannata uskoa marsuihin eikä hampstereihin, joiden mukaan kaikesta on tingittävä ja toiveita madallettava päästäkseen pervoilemaan ylipäätään. Eikä kannatakaan. On oikeus toivoa suhdetta, välittämistä, rakkauttakin. Silti kuitenkaan näitä ei voi edellyttää jokaiselta, joka osoittaa kiinnostuneisuutta.
-
Tämä on kyllä hyvä kirjoitus. Sen lisäksi että uusien itseään ja seuraa etsiskelevien subien soisi lukevan tämän, suosittelen ehdottomasti hankkiutumaan tekemisiin muiden subien kanssa/subimiitteihin, ettei vaan lankea suurisilmäisenä uskomaan ensimmäisen eteen osuneen hemmon horinoita (valitettavasti todennäköisyys että skenessä uusi ihminen osuu ikävään tyypin seulaan on paljon korkeampi kuin se muutaman vuoden päästä on).
Aivan mahtavia D-miehiä on olemassa, niin ystäviksi, sessiokavereiksi, treffikavereiksi kuin elämänkumppaneiksikin. Mutta alussa usein näyttäytyy, että näin ei todellakaan ole.
-
En nyt ihan hahmota, miksi tässä kirkolliskokouksessa koetaan niin tuomittavana sessiointi nimettömänä. Kai sitä ihmiset voi paneskella ilman passia?
Kinkyillehän voisi tehdä ihan oman kinkypassin johon kerätään leimoja? :)) O:-)
-
En nyt ihan hahmota, miksi tässä kirkolliskokouksessa koetaan niin tuomittavana sessiointi nimettömänä. Kai sitä ihmiset voi paneskella ilman passia?
Veikkaan, että joku mieshenkilö on kaatanut naisoletettujen korvaan hunajaa olemalla ihana, ymmärtäväinen ja just se, kehen syntyy se syvempi suhde ja saanut naisoletetut kirjoittamaan tällä osan manifestistaan tänne ENNEN kuin on paljastunut se karu totuus, että kukaan ei ole ihanampi kuin motivoitunut psykopaatti / narsisti. Ja tältäkään ketään ei osannut suojata, kenen vastuu ?. >:(
Tai toisaalta, voihan se olla, että eri ihmisille sopii erilaiset jutut. :o
Ymn.
Itse olen tosiaan näin naisoletettuna joskus lähtenyt passitta ja muiden passeja kyselemättä yöhön (tai jopa johonkin muuhunkin vuorokauden aikaan) seikkailemaan ja sikäli mikäli se on tosiaan oma valinta, niin musta se on vallan ok, eikä tosiaan kiitos nyt mitään slutshamausta tähän.
Vaan ehkäpä se ongelma tosiaan sitten voi olla se, että ihmisillä voi olla paineita toimia näin, vaikkei haluttaisikaan. Se toisen osapuolen tarkempien henkilötietojen kyseleminen voi tuntua kiusalliselta, eteenkin jos toinen osapuoli antaa ymmärtää, että ei niitä kuulu eikä ole tapana kenellekään kertoa.
Eli kaipa tässä nyt vissiin pyritään purkamaan sellaista väärinkäsitystä, että olisi joku kirjoittamaton laki BDSM-skenessä tai elämässä muutenkaan, että anonymiteetti säilytetään aina vielä siinäkin vaiheessa kun homma muuttuu intiimiksi. Että siihen nyt vaan _kuuluu_ suostua, jos ylipäätään leikkiin lähtee, koska eihän nyt "kukaan muukaan" muka kerro toiselle oikeaa nimeään tai puhelinnumeroaan ennen ku aletaan sessioida tms. Kaikkia tämmöisiä myyttejä on liikkeillä ja niihin voi joku vaikka uskoakin.
Edelleen, kaipa se olis tärkeintä tietää itse, mitä haluaa ja suostua vain siihen, mitä haluaa.
Välillä helpommin sanottu kuin tehty.
-
En nyt ihan hahmota, miksi tässä kirkolliskokouksessa koetaan niin tuomittavana sessiointi nimettömänä. Kai sitä ihmiset voi paneskella ilman passia?
Veikkaan, että joku mieshenkilö on kaatanut naisoletettujen korvaan hunajaa olemalla ihana, ymmärtäväinen ja just se, kehen syntyy se syvempi suhde ja saanut naisoletetut kirjoittamaan tällä osan manifestistaan tänne ENNEN kuin on paljastunut se karu totuus, että kukaan ei ole ihanampi kuin motivoitunut psykopaatti / narsisti. Ja tältäkään ketään ei osannut suojata, kenen vastuu ?. >:(
Tai toisaalta, voihan se olla, että eri ihmisille sopii erilaiset jutut. :o
Ymn.
Itse olen tosiaan näin naisoletettuna joskus lähtenyt passitta ja muiden passeja kyselemättä yöhön (tai jopa johonkin muuhunkin vuorokauden aikaan) seikkailemaan ja sikäli mikäli se on tosiaan oma valinta, niin musta se on vallan ok, eikä tosiaan kiitos nyt mitään slutshamausta tähän.
Vaan ehkäpä se ongelma tosiaan sitten voi olla se, että ihmisillä voi olla paineita toimia näin, vaikkei haluttaisikaan. Se toisen osapuolen tarkempien henkilötietojen kyseleminen voi tuntua kiusalliselta, eteenkin jos toinen osapuoli antaa ymmärtää, että ei niitä kuulu eikä ole tapana kenellekään kertoa.
Eli kaipa tässä nyt vissiin pyritään purkamaan sellaista väärinkäsitystä, että olisi joku kirjoittamaton laki BDSM-skenessä tai elämässä muutenkaan, että anonymiteetti säilytetään aina vielä siinäkin vaiheessa kun homma muuttuu intiimiksi. Että siihen nyt vaan _kuuluu_ suostua, jos ylipäätään leikkiin lähtee, koska eihän nyt "kukaan muukaan" muka kerro toiselle oikeaa nimeään tai puhelinnumeroaan ennen ku aletaan sessioida tms. Kaikkia tämmöisiä myyttejä on liikkeillä ja niihin voi joku vaikka uskoakin.
Edelleen, kaipa se olis tärkeintä tietää itse, mitä haluaa ja suostua vain siihen, mitä haluaa.
Välillä helpommin sanottu kuin tehty.
Mietiskelen vielä tässä, että ehkäpä tähän kaikkeen liittyy semmoinen ongelma kuin vallan siirron valuminen session ulkopuolelle, siis esim. niihin sessio(i)ta edeltäviin keskusteluihin/neuvotteluihin. Jos toinen osapuoli on dominoiva ja toinen submissiivinen, niin ehkäpä siinä sitten helpostikin käy niin, että kun dominoiva osapuoli ilmoittaa/antaa ymmärtää, että puhelinnumeroita ei sitten muuten vaihdeta, niin se submissiivinen osapuoli ei saa ilmaistua, että kyllä mä ne itse asiassa haluaisin vaihtaa vaan ikään kuin "valuu" mukisematta mukaan.
^Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu silleen, että toisaalta aikuisen ihmisen pitäisi kyllä pystyä kantamaan itse vastuu itsestään ja kommunikoimaan rajansa ja halunsa, vaikka nyt sitten olisi kuinka "luonnostaan submissiivista tyyppiä". Toisaalta taas sit ehkä voisi ajatella, että oikeasti vastuullinen ja reilu dominoiva henkilö ei käytä epäreilusti hyväkseen sitä, että saattaa esimerkiksi neuvottelutilanteessa olla ikään kuin "luonnostaan" etulyöntiasemassa pelkästään temperamenttierojen pohjalta.
Toiset meistä ovat tottuneet saamaan tahtonsa useimmiten läpi ja kertomaan muillekin, miten tää homma nyt hoidetaan. Toiset ovat tottuneet tekemään niin kuin sanotaan, ja eteenkin silloin kun joku asia on itselle ihan uusi, sitä helposti antautuu vietäväksi silloinkin, kun ei pitäisi.
Tämmöisistä syistä näitä "hei ei sun muuten oikeesti tarvi" manifesteja varmaan kirjoitetaan. Niille, joiden ei oo hankala pitää kiinni omista rajoistaan, nää voi olla vähän outoa luettavaa.
-
Mietiskelen vielä tässä, että ehkäpä tähän kaikkeen liittyy semmoinen ongelma kuin vallan siirron valuminen session ulkopuolelle, siis esim. niihin sessio(i)ta edeltäviin keskusteluihin/neuvotteluihin. Jos toinen osapuoli on dominoiva ja toinen submissiivinen, niin ehkäpä siinä sitten helpostikin käy niin, että kun dominoiva osapuoli ilmoittaa/antaa ymmärtää, että puhelinnumeroita ei sitten muuten vaihdeta, niin se submissiivinen osapuoli ei saa ilmaistua, että kyllä mä ne itse asiassa haluaisin vaihtaa vaan ikään kuin "valuu" mukisematta mukaan.
^Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu silleen, että toisaalta aikuisen ihmisen pitäisi kyllä pystyä kantamaan itse vastuu itsestään ja kommunikoimaan rajansa ja halunsa, vaikka nyt sitten olisi kuinka "luonnostaan submissiivista tyyppiä". Toisaalta taas sit ehkä voisi ajatella, että oikeasti vastuullinen ja reilu dominoiva henkilö ei käytä epäreilusti hyväkseen sitä, että saattaa esimerkiksi neuvottelutilanteessa olla ikään kuin "luonnostaan" etulyöntiasemassa pelkästään temperamenttierojen pohjalta.
Toiset meistä ovat tottuneet saamaan tahtonsa useimmiten läpi ja kertomaan muillekin, miten tää homma nyt hoidetaan. Toiset ovat tottuneet tekemään niin kuin sanotaan, ja eteenkin silloin kun joku asia on itselle ihan uusi, sitä helposti antautuu vietäväksi silloinkin, kun ei pitäisi.
Tämmöisistä syistä näitä "hei ei sun muuten oikeesti tarvi" manifesteja varmaan kirjoitetaan. Niille, joiden ei oo hankala pitää kiinni omista rajoistaan, nää voi olla vähän outoa luettavaa.
Tämä on kyllä täyttä asiaa. Ja vaikka tietäisikin ne omat rajansa aikuisena ihmisenä, ei niiden äänen sanominen aina ole niin helppoa tietyn tyyppisten persoonien läsnäollessa.
Itse ainakin välillä kaipaisin, että supliikit dominoivat osapuolet tiedostaisivat edes hitusen tätä vastuuta myös tässä asiassa, juurikin tässä neuvottelu vaiheessa, ennen kuin mitään suostumuksia mihinkään päin on tehty.
-
Vasta-alkajana minulla oli onni kohdata Master, joka roolitilanteessa ottaa ohjat, käskee ja vie. Session ulkopuolella olemme tasavertaisia ihmisiä. Hän on luotettava, kuunteleva, keskusteleva, huomioiva ja herkkä. Oletan, että hän on tähän hetkeen mitä mahtavin opas.
Koen, että minulla on mahdollisuus tulla kuulluksi, toiveitani arvostetaan, mutta roolissa sitten kyllä viedään, liikennevalojen sallimissa rajoissa.
Luottamus, uskallus olla ja heittäytyä. Tieto, että on turvassa, vaikka rajojani koetellaan.
-
Kiitos tästä kirjoituksesta :love:
Olisinpa lukenut tämän (vähän vielä nuorempana) ja hölmönä kun tähän skeneen tutustuin. Olisinpa ylipäätään silloin heti eksynyt tänne sivustolle josta on löytynyt todella fiksua, ymmärtäväistä ja ihanaa porukkaa. Vaikka sitä kuinka muuten osaisi pitää puolensa niin täysin itselleen tuntemattomaan ja uuteen asiaan tutustuessa sitä harmillisen sokeasti välillä luottaa itseään vanhempiin ja/tai kokeneempiin. Itsestäänselvyydet eivät välttämättä lopulta aina olekaan niin itsestäänselviä, kuten se että jokainen määrittelee itse sen mihin suostuu ja mikä tuntuu hyvältä. Ettei tarvitse väkisin yrittää ylittää omia rajojaan ihan vaan jotta olisi tarpeeksi hyvä sub/tarpeeksi hyvä ylipäätään kuuluakseen koko BDSM termin alle. Toki niitä rajoja voi ylittää ja kokeilla aikanaan niin paljon kuin tykkää mutta jonkun turvallisen ja luotettavan ihmisen kanssa, eikä heti kättelyssä ihan vaan jotta voisi heti todistaa olevansa jotenkin oikeanlainen ja hyväksytty, vaikka se lopulta tuntuisi itsestä pahalta. Onni on löytää sellainen ihminen jonka kanssa niitä reaktioitaan ei tarvitse pelätä vaan se itkukin on ihan sallittua ja kaikesta voi aina keskustella. Se on (ainakin itselleni) paljon tärkempää kuin se että vaan aloittelijan innostus huuruissa pääsee äkkiä kokeilmaan kaikkea mahdollista, viis siitä kenen kanssa. Siinä kun helposti satuttaa itsensä semmoisella tavalla millä ei olisi tarkoitus ja mikä ei enää ole kivaa. Tämän tekstin siis tosiaan soisi jokaisen aloittelijan lukevan ja muistavan sen että pitää itsestään huolta. :love:
-
Voisko joko aloittaja tai muu kirjoitustaidojen mestari kirjoittaa tän artikkeleihiin. Olisi nuorelle aihepiiriin tutustuvalle varmaasti hyvä lukea ja sieltä se löytyisi helpommin.
-
Tämä on kyllä täyttä asiaa. Ja vaikka tietäisikin ne omat rajansa aikuisena ihmisenä, ei niiden äänen sanominen aina ole niin helppoa tietyn tyyppisten persoonien läsnäollessa.
Itse ainakin välillä kaipaisin, että supliikit dominoivat osapuolet tiedostaisivat edes hitusen tätä vastuuta myös tässä asiassa, juurikin tässä neuvottelu vaiheessa, ennen kuin mitään suostumuksia mihinkään päin on tehty.
Tämä. Niin isosti tämä. Osaa ihmisistä on helppo painostaa ja omien rajojen sanoittaminen painostavan henkilön vaikutuspiirissä on vaikeaa. Sen vuoksi neuvottelutilanteen dynamiikka on olennainen, silloin keskustelee kaksi tasavertaista aikuista ilman manipulointia. Vastuullinen dom/master ei manipuloi ja toisaalta vastuullinen sub harjoittelee omien rajojen kiinnipitämistä.
Minä olen valtavan voimakas persoona, hallitsevakin, mutta joissakin tilanteissa koen painostuksen alla omista rajoista huolehtimisen vaikeaksi ja taivun liian herkästi miellyttämään. Ihmiset, jotka haluavat käyttää tätä ominaisuuttani hyväksi, eivät ole minun ihmisiäni. Valitsen siis seurani tarkoin, niin vaatteet päällä kuin ilmankin. Tiedostan myös oman valtani tietyn tyyppisiin ihmisiin ja pyrin olemaan käyttämättä sitä väärin.
-
Voisko joku nyt kädestä pitäen kertoa vanhalle että , millainen on tasavertainen / tasa-arvoinen D/s suhde ?
Ja toiseksi, mistä saa niitä kristallipalloja joilla selviää "mitä toi niiqu ihan oikeesti tarkottaa kun sanoo jotain muuta?" dilemma ?
:o
-
Voisko joku nyt kädestä pitäen kertoa vanhalle että , millainen on tasavertainen / tasa-arvoinen D/s suhde ?
Ja toiseksi, mistä saa niitä kristallipalloja joilla selviää "mitä toi niiqu ihan oikeesti tarkottaa kun sanoo jotain muuta?" dilemma ?
:o
Tottahan toki voi. Kyse on neuvottelutilanteen ja sessioinnin ulkopuolisesta tasavertaisuudesta. Siitä, että dominoivaa ei dominoi neuvottelua. Saitko kiinni? Toki 24/7-suhteissa eri juttu, mutta silloinkin neuvotteluiden on oltava valtasuhteiltaan tasavertaiset tai painostamattomat.
-
Ongelma on myös siinä, että usein haitallisia keinoja käyttävät ihmiset eivät tiedosta tekevänsä niin itse.
Esimerkiksi huomasin kerran, että D manipuloi (siis yritti), mutta ei hän itse ollut siitä lainkaan tietoinen. Täytyy olla tarkkana. Sekä subin siitä missä on mukana ja mihin suostuu, että D:n siinä, ettei itse lipsahda vaikkapa tuolle em. puolelle.
Aivan loistava ketju.
-
Voisko joku nyt kädestä pitäen kertoa vanhalle että , millainen on tasavertainen / tasa-arvoinen D/s suhde ?
Ja toiseksi, mistä saa niitä kristallipalloja joilla selviää "mitä toi niiqu ihan oikeesti tarkottaa kun sanoo jotain muuta?" dilemma ?
:o
Tottahan toki voi. Kyse on neuvottelutilanteen ja sessioinnin ulkopuolisesta tasavertaisuudesta. Siitä, että dominoivaa ei dominoi neuvottelua. Saitko kiinni? Toki 24/7-suhteissa eri juttu, mutta silloinkin neuvotteluiden on oltava valtasuhteiltaan tasavertaiset tai painostamattomat.
Juu toki. Dominoiva ei saa dominoida paitsi kun on suvaittavaa, että dominoiva dominoi jolloin kyse ei ole dominoinnista.
Mutta joo, mitäpä näistä, oon vaan liian vanha ja oldschool nykymalleihin. ;D
-
Voisko joku nyt kädestä pitäen kertoa vanhalle että , millainen on tasavertainen / tasa-arvoinen D/s suhde ?
Ja toiseksi, mistä saa niitä kristallipalloja joilla selviää "mitä toi niiqu ihan oikeesti tarkottaa kun sanoo jotain muuta?" dilemma ?
:o
Tottahan toki voi. Kyse on neuvottelutilanteen ja sessioinnin ulkopuolisesta tasavertaisuudesta. Siitä, että dominoivaa ei dominoi neuvottelua. Saitko kiinni? Toki 24/7-suhteissa eri juttu, mutta silloinkin neuvotteluiden on oltava valtasuhteiltaan tasavertaiset tai painostamattomat.
Juu toki. Dominoiva ei saa dominoida paitsi kun on suvaittavaa, että dominoiva dominoi jolloin kyse ei ole dominoinnista.
Mutta joo, mitäpä näistä, oon vaan liian vanha ja oldschool nykymalleihin. ;D
Juuri niin. Dominoiva dominoi tasan tarkkaan tilanteessa, jossa se on aidosti konsensuaalista. Enempää en provoosi viitsi vastata ;)
-
Voisko joku nyt kädestä pitäen kertoa vanhalle että , millainen on tasavertainen / tasa-arvoinen D/s suhde ?
Ja toiseksi, mistä saa niitä kristallipalloja joilla selviää "mitä toi niiqu ihan oikeesti tarkottaa kun sanoo jotain muuta?" dilemma ?
:o
Tottahan toki voi. Kyse on neuvottelutilanteen ja sessioinnin ulkopuolisesta tasavertaisuudesta. Siitä, että dominoivaa ei dominoi neuvottelua. Saitko kiinni? Toki 24/7-suhteissa eri juttu, mutta silloinkin neuvotteluiden on oltava valtasuhteiltaan tasavertaiset tai painostamattomat.
Juu toki. Dominoiva ei saa dominoida paitsi kun on suvaittavaa, että dominoiva dominoi jolloin kyse ei ole dominoinnista.
Mutta joo, mitäpä näistä, oon vaan liian vanha ja oldschool nykymalleihin. ;D
Juuri niin. Dominoiva dominoi tasan tarkkaan tilanteessa, jossa se on aidosti konsensuaalista. Enempää en provoosi viitsi vastata ;)
Ikävää jos näkemyserot nähdään provokaationa, sitä tää ei ollut.
Mä en itse miellä dominointia millään lailla tasa-arvoisena.
Mä näen asian niin, että dominoiva tekee asioita oman mielensä mukaan ja alistuvalla / alistettavalla on oikeus
näistä asioista kieltäytyä esim. sessioidessa turvasanaa käyttämällä tai vetäytymällä kokonaan pois dominoivan vaikutuspiiristä.
Dominointi saattaa toki laajempana käsitteenä muuttua manipulaatioksi tai kusipäisyydeksi.
Tälle tuskin on minkäänlaista yleispätevää määritelmää, että mikä on oikein tai väärin.
Asia määrittynee aina tapauskohtaisesti.
-
Voisko joku nyt kädestä pitäen kertoa vanhalle että , millainen on tasavertainen / tasa-arvoinen D/s suhde ?
Ja toiseksi, mistä saa niitä kristallipalloja joilla selviää "mitä toi niiqu ihan oikeesti tarkottaa kun sanoo jotain muuta?" dilemma ?
:o
Tottahan toki voi. Kyse on neuvottelutilanteen ja sessioinnin ulkopuolisesta tasavertaisuudesta. Siitä, että dominoivaa ei dominoi neuvottelua. Saitko kiinni? Toki 24/7-suhteissa eri juttu, mutta silloinkin neuvotteluiden on oltava valtasuhteiltaan tasavertaiset tai painostamattomat.
Krhm...
24/7 suhteessa oletusarvona on se, että valtasuhde ei koskaa ole tasavertainen. Siksi se vaatii erityisen paljon juuri dominoivalta, ettei tule ylilyöntejä.
Näkisin, että jos D/s-suhteessa subi kovasti haluaa neuvotella (tyyliin ihan jokaisesta asiasta), niin se herkästi tulkitaan Dominoivan puolelta topping from the bottom- tyyliseksi käytöksesi (jos kyseessä on oikeasti dominoiva D, eli kyseessä ei ole D joka piiskaa ja käskyttää vain saadakseen pillua/munaa). Neuvottelut on tärkeitä, turvasana on tärkeä, sillä D/s suhteessa ei ole millään tavoin kyse tasa-arvosta.
Edit. Typo.
-
Mun mielestä tää keskustelu rönsyilee taas kerran vähän siihen, että millainen on "aito ja oikea" D/s-suhde. Koska mun mielestä suhteita on yhtä monenlaisia kuin on suhteilijoitakin, eikä yksi ole toista parempi tai aidompi, jos se suhteen osapuolista tuntuu aidolta. Tosi usein myös puhutaan samasta asiasta, mutta unohdetaan katsoa aidosti sitä toisen näkökulmaa asiaan.
Kaikki tyypit on erilaisia, ja niiden suhteet myös omissa puitteissaan ihan samanarvoisia ulkoisista määreistä riippumatta.
Eräät kirkkaasti pervoimmista esimerkeistä voinen kertoa tässä pelkäämättä sitä että henkilöt tunnistetaan.
Ensimmäisessä esimerkissä kiltti vaimo, yhteisen sopimuksen mukaisesti (en tosin tiedä oliko tästä ihan kirjallista sopimusta, btw) oli suostunut siihen että seksiä harrastetaan neljänä ennaltamäärättynä päivänä viikossa, plus yksi vapaavalintainen kerta viikossa. Eikä tämä edes ollut mitään velvollisuusseksiä, vaan tähän järjestelyyn kuului se että vaimo tarvittaessa kiihotti itsensä valmiiksi aidosti, ottamaan vastaan aviomiehensä ja tottakai myös nauttiakseen itse sen mitä irti saa. En tiedä monellako täällä on lapsia, mutta ajattelen että lapsellisilla naisilla on summittainen käsitys siitä, että millainen ponnistus tämä perheenäidin puolelta on. Ja tämä sopimus oli siis kaikenkaikkiaan yhdeksäntoista vuoden suhteen kulminaatiopiste, kun yhteisiä pelisääntöjä oli hiottu täydellisyyteen. Ai niin ja siis tämä suhde oli kahden vaniljan parisuhde.
Mutta ehkä silti seuraava esimerkki vie voiton kaikesta; nainen elää avioliitossa miehensä kanssa, ilman että mies koskee naiseen, millään tavalla, yli kahteenkymmeneen vuoteen. Vetää jotensakin sanattomaksi. Jokainen voi varmaan ihan omasta elämästään peilata aikoja, kun suhteesta puuttuu edes positiivinen koskettaminen, kaikesta koskettamisesta puhumattakaan. Mä en oikein edes tiedä, voiko tätä kutsua vaniljaparisuhteeksi, tai parisuhteeksi ylipäänsä. Mutta sisältäpäin ei ollut kyse mitenkään pervosta liitosta.
Ensimmäisessä esimerkissä on kyse kuitenkin yhteisymmärryksestä ja kahden aikuisen ihmisen sopimuksesta. Jälkimmäisen voi nähdä helposti yhden ihmisen tekemästä päätöksestä, johon toinen alistuu. Mikä se sitten on pervoa, missä se on ja voiko sen punnita?
-
Täällä päin se on pretty much take, love or leave it
* )
-
Ikävää jos näkemyserot nähdään provokaationa, sitä tää ei ollut.
Mä en itse miellä dominointia millään lailla tasa-arvoisena.
Mä näen asian niin, että dominoiva tekee asioita oman mielensä mukaan ja alistuvalla / alistettavalla on oikeus
näistä asioista kieltäytyä esim. sessioidessa turvasanaa käyttämällä tai vetäytymällä kokonaan pois dominoivan vaikutuspiiristä.
Dominointi saattaa toki laajempana käsitteenä muuttua manipulaatioksi tai kusipäisyydeksi.
Tälle tuskin on minkäänlaista yleispätevää määritelmää, että mikä on oikein tai väärin.
Asia määrittynee aina tapauskohtaisesti.
Noh, jos kirjoittaa tahallisen provokatiiviseen sävyyn vastauksensa, se saatetaan tulkita provokaatioksi eikä aidoksi keskusteluksi. Tulkinnalla ei ollut mitään tekemistä eriävän näkemyksen kanssa. Sinä kysyit, minä vastasin ja nimenomaan vastasin neuvottelutilanteesta, sen painostamattomuudesta. Jos halutaan pysyä suostumuksellisen touhun puolella, on painostaminen tavallaan aika inhaa. Se mitä sopimusten sisällä tapahtuu, on sitten toinen juttu.
-
Voisko joku nyt kädestä pitäen kertoa vanhalle että , millainen on tasavertainen / tasa-arvoinen D/s suhde ?
Ja toiseksi, mistä saa niitä kristallipalloja joilla selviää "mitä toi niiqu ihan oikeesti tarkottaa kun sanoo jotain muuta?" dilemma ?
:o
Tottahan toki voi. Kyse on neuvottelutilanteen ja sessioinnin ulkopuolisesta tasavertaisuudesta. Siitä, että dominoivaa ei dominoi neuvottelua. Saitko kiinni? Toki 24/7-suhteissa eri juttu, mutta silloinkin neuvotteluiden on oltava valtasuhteiltaan tasavertaiset tai painostamattomat.
Krhm...
24/7 suhteessa oletusarvona on se, että valtasuhde ei koskaa ole tasavertainen. Siksi se vaatii erityisen paljon juuri dominoivalta, ettei tule ylilyöntejä.
Näkisin, että jos D/s-suhteessa subi kovasti haluaa neuvotella (tyyliin ihan jokaisesta asiasta), niin se herkästi tulkitaan Dominoivan puolelta topping from the bottom- tyyliseksi käytöksesi (jos kyseessä on oikeasti dominoiva D, eli kyseessä ei ole D joka piiskaa ja käskyttää vain saadakseen pillua/munaa). Neuvottelut on tärkeitä, turvasana on tärkeä, sillä D/s suhteessa ei ole millään tavoin kyse tasa-arvosta.
Edit. Typo.
Ei toki olekaan, mutta neuvottelutilanteessa siihen painostamattomaan tilaan on vain päästävä tavalla tai toisella, jotta kummallakin on tasavertainen oikeus sanoa kyllä tai ei. Muuten leikitään yleensä toisen mielen rajoilla herkästi rikkovasti. Siksi tilanteet vaativat kummaltakin paljon.
-
Usein näkee, että kun puhutaan vaihtoehtoisista tavoista elää tai toteuttaa jonkin viiteryhmän konventioita, reagoidaan hyvinkin neutraaliin vaihtoehdoista tiedottamiseen tunteellisesti ja jopa vihamielisesti. Esimerkiksi vaihtoehtoisista parisuhdemalleista julkisesti puhuttaessa pyrkii lähes poikkeuksetta joku todistelemaan, miksi vaikkapa monisuhteisuus ei voisi toimia, tai että se olisi jopa haitallista. Nähdäkseni myös tässä kirjoituksessa tuodaan ilmi mahdollisuuksia toteuttaa dominoivaa tai submissiivista luonnetta eri tavoilla korostaen sitä, että omat tarpeet, halut ja huoli turvallisuudesta on sallittua myös subille - tai erityisesti subille, koska sitä se ei kulttuurin sisällä ole ehkä aina ollut. Voimakas ja tunneperäinen reaktio tähän tiedonjakamiseen muistuttaa hieman sitä, kuinka fundamentalistisen uskonnolliset tahot suhtautuvat vaikkapa evoluutiosta opettamiseen - se on uhka heidän asemalleen, sillä tiedostavia yksilöitä on hankalampi manipuloida. Tällöin argumenttia "ei ole sinulta pois, jos joku muu toteuttaa omaa elämäänsä/parisuhdettaan eri tavalla kuin sinä" ei myöskään haluta hyväksyä.
-
Ikävää jos näkemyserot nähdään provokaationa, sitä tää ei ollut.
Mä en itse miellä dominointia millään lailla tasa-arvoisena.
Mä näen asian niin, että dominoiva tekee asioita oman mielensä mukaan ja alistuvalla / alistettavalla on oikeus
näistä asioista kieltäytyä esim. sessioidessa turvasanaa käyttämällä tai vetäytymällä kokonaan pois dominoivan vaikutuspiiristä.
Dominointi saattaa toki laajempana käsitteenä muuttua manipulaatioksi tai kusipäisyydeksi.
Tälle tuskin on minkäänlaista yleispätevää määritelmää, että mikä on oikein tai väärin.
Asia määrittynee aina tapauskohtaisesti.
Noh, jos kirjoittaa tahallisen provokatiiviseen sävyyn vastauksensa, se saatetaan tulkita provokaatioksi eikä aidoksi keskusteluksi. Tulkinnalla ei ollut mitään tekemistä eriävän näkemyksen kanssa. Sinä kysyit, minä vastasin ja nimenomaan vastasin neuvottelutilanteesta, sen painostamattomuudesta. Jos halutaan pysyä suostumuksellisen touhun puolella, on painostaminen tavallaan aika inhaa. Se mitä sopimusten sisällä tapahtuu, on sitten toinen juttu.
Niin, kuten tossa totesin, kyse ei ollu provokaatiosta joten olet väärässä tulkintasi kanssa.
Tää on periaatteellisesti kai se sama ongelma joka saattaa esiintyä näissä "neuvotteluissa" ja "sopimuksissa".
Tulkintavirheet, vänkääminen, keskustelun kokeminen painostavaksi jne.
Ja selvennykseksi, tää ei ollut provokaatio, vittuilua, vänkäämistä, painostusta tai pahanmielen tuottamisen yrittämistä.
Me vaan kaikki ollaan, onneksi, erilaisia ja varmasti omien motiiviemme perusteella pyritään toimimaan "oikein".
-
Ongelma on myös siinä, että usein haitallisia keinoja käyttävät ihmiset eivät tiedosta tekevänsä niin itse.
Esimerkiksi huomasin kerran, että D manipuloi (siis yritti), mutta ei hän itse ollut siitä lainkaan tietoinen. Täytyy olla tarkkana. Sekä subin siitä missä on mukana ja mihin suostuu, että D:n siinä, ettei itse lipsahda vaikkapa tuolle em. puolelle.
Aivan loistava ketju.
Eli dominoida saa, jos sub antaa luvan dominoida, sillä tavalla kuin lupa on, ja kunhan on varmistettu ( miten?), että se on antanut luvan siksi, että sitä huvittaa oikeasti tulla dominoiduksi, eikä siksi, että D:tä huvittaisi dominoida.
Kyllä saa olla tarkkana nyt, ettei itse kukin päätä ruveta subiksi jos on yhtään dominointihaluja.
Alkuperäinen kirjoitus siitä, että subina ei esimerkiksi kannata tyytyä anonyymiin puolivaniljaan ja hyväksikäyttöön, jos oma halu on dominoiva poikaystävä, oli hyvä. Sille pisteet.
Tämä keskustelun eskaloituminen siihen, että uusien ja vanhojen subien kuuluu kytätä tarkkana kuin dildoksi vuoltu porkkana, ettei nyt vaan tekisi mieli taipua toisen tahtoon, on sen sijaan sitä nykyään niin tavanomaista kärjistämistä ja vastakkainasettelua. Ihan kuin oltaisiin jossain kohtaa unohdettu, että D ja s täydentävät toisiaan. Joskus se palapelin palasten loksahtaminen tapahtuu jopa niin, että asiat joita tehdään vaativat taipumista, mukautumista tai miellyttämistä, ja aika usein sitä mukautumista tapahtuu molemmilla puolilla aitaa.
Ja jos nyt sitten mennään ihan sinne miksi näitä aloituksia tarvitaan (kai) ja tehdään aina uusia, ja se mikä muuttuu, on aloitusta seuraavan keskustelun eskaloitumisen nopeus ja määrä, niin ainakin yksi syy on kai se, että edelleen ne subitytöt "rakastuvat renttuihin" ja "kunnon masterit" on huolissaan. Vaikkapa siitä, että heitä luultaisiin yhtä huonoiksi kuin niitä renttuhamstereita ja citymaastureita ja mitä näitä nyt on, tai sitten siitä, että joku muu menee ja rikkoo ne nuoret ja herkät. Eli onko kyseessä epätoivoinen manipulointiyritys dominoivilta? Voi voi. Ehkä jotkut vaan haluaa vähemmän neuvottelua ja enemmän toimintaa, toiset taas päinvastoin?
Toki edustan tässä sitä vanhaa kaartia, joka ei neuvottele tasa-arvoisesti, koska en "neuvottele". Silloin kun vielä metsästin, kävin kahvilla, juteltiin siitä mistä toinen ajattelee tykkäävänsä, mikä on ehdottomasti ei, sitten vertasin sitä siihen, mitä ehdottomasti uskoin tarvitsevani, jotta en tuntisi itseäni temppuradaksi, ja sitten päätin, haluanko jatkaa selvittelyä esim. käytännön äärellä. Olen olettanut vastakappaleiden tekevän samaa harkintaa omalla tahollaan, ja valmius etenemiseen on tarkoittanut, että yhteisiä nimittäjiä on ollut tarpeeksi. Se ei tarkoita, että neuvoteltaisiin, tai että oltaisiin täysin tasa-arvoisesti tuomassa vaatimuksia pöydälle, koska se olisi yhtä suuri illuusio kuin se, että D voisi ensi hetkestä sanella kaiken, yleensä ei voi, eikä kannata.
Hmm.. nyt sitten vasta luin otsikon ja se puhui domeista, ei dominoivista yleensä, joten naispuolisena minun ei pitänytkään vastata kysymykseen. Vastaan silti:
Dommena voin haluta tietää nimesi, mutta saatan olla ymmärtäväinen jos kuulut siihen yli puoleen koskaan tapaamistani subeista, jotka ensimmäisten tapaamisten aikaan eivät maine/ammatti/agentti/fantasia/yms. syistä kuvittele voivansa paljastaa nimeään, vaikka ehkä haluavatkin turvallisuus/järki/yms. syistä tietää minun nimeni.
Dommena voin haluta olla sinulle ihminen, joka ymmärtää sinulla olevan erilaisia päiviä, erilaisia herkkyyksiä ja omituisuuksia, vastapainoksi arvostan sitä, jos minut ymmärretään ihmisenä, joka ei ole sen kummempi, kestävämpi tai täydellisempi.
Dommena voin haluta arvostaa vapauttani päättää suhdemuotoni, elämäni ihmiset ja sen mitä kenenkin kanssa teen, ja voin vihata mustasukkaisuutta, takertumista, syyllistämistä ja manipulaatiota ihan siinä missä keskiverto subikin. Ja kuten keskiverto tavallinen sub, voin piirtää rajani ja irrottautua jos vapauteni, tai sen illuusio on uhattuna. Ja vapauden riemussa voin välittää, huolehtia, rakastaa, omistaa ja omistautua. Joskus höyhenen kevyesti, joskus syvin juurin.
Dommena voin olla perso palvonnalle, huolehtimiselle, huomioimiselle ja ilahduttamiselle, ja vaikka käskeminen on kivaa, noita asioita haluaisin saada ihan vaatimatta. Ja vanha sanonta, jos haluu saada, on pakko antaa, se toimii joka suuntaan.
En ole fetissiautomaatti, en ole aina rehti ja kirkasotsainen, olen ihminen. Ihminen, joka saa tahtonsa läpi. Jos se ei ole sinulle ok, etsi joku jonka kanssa voit neuvotella paremman diilin. Manipuloimalla tai ilman.
Vir, joka ei enää metsästä, koska tämä nykyinen todellisuus on jo melko erittäin uskottava illuusio :)
-
Tälleen öh, suht keskivanhan kaartin sadomasokistinen primalina, jossa hitusen on jossain jäljellä subia, olen samoilla linjoilla Virin kanssa.
D/s -suhteessa, on se sitten rajattu pelkästään sessioihin tai sitten ulottuen koko elämän alueelle, ei ole kysymys tasa-arvosta. Kyse on vallan jaosta. Subi antaa valtaa Dominoivalle. Ja Dominoiva ottaa valtaa Subilta. Jotkut neuvottelevat, toiset eivät. Mutta taas-arvo ei kuulu D/s-suhteeseen.
Monien Subien kirjoituksista paistaa läpi aikamoinen "mitä MINÄ haluan" -asenne. Asenteen, minun mielestä, pitäisi olla "mitä ME haluamme".
Edit. Typo
-
Mutta juurikin se vallan antaminen toiselle tekee mun mielestä siitä dynamiikasta tasa-arvoisen. En tosin tiedä miten sen vallan sitten ottaisi ns. väkisin ilman että se olisi väkivaltaa jollain tasolla.
Ehkä liian väsynyt miettimään tällaisia, tai sitten on vaan niin etten edelleenkään bonjaa mistä jengi puhuu; mikäli näin on niin lasken sen mielummin omaksi vajavaisuudekseni, kuin että muiden mielipiteet ja kokemukset asiasta olisivat jotenkin vääriä.
-
Valta on illuusio. Kaikkea keskustelussa kirjoitettua kannattaa peilata sitä faktaa vasten.
-
Pikkuisen tuntuu olevan erimielisyyttä mitä neuvottelulla jokainen tarkoittaa ketjussa. Uskoisin, että sillä on tässä ketjussa etupäässä tarkoitettu juurikin sitä tutustumisvaihetta ja sen ”neuvottelua” tai keskustelua haluista, rajoista, tapaamisista, suhdemuodosta yms. - mitä termiä nyt haluaakaan käyttää. Eikä välttämättä mitään jokapäiväistä neuvottelua joka asiasta, että koska saa tehdä ja mitä.
Uskoisin että 24/7-suhteissa on myös neuvoteltu/keskusteltu tavoista, rajoista yms. alussa. Ja varmaan tarkennetaan rajoja ja toiveita yms. suhteen muotoutuessa ja kasvaessa. Mitä lukenut niin monilla tuntuu olevan ”roolivapaa” mekanismi nostaa parisuhteen ongelmia esille, esim. joku tietty turvasana tms.
Ja dominoivana toivon että subillani on hyvä ja turvallinen olo lähelläni ja että tämä tietää olevansa tärkeä ja rakastettu. Ja haluan että tämä alistuu pohjimmiltaan puhtaasti omasta tahdostaan yhteisen nautinnon, hyvän ja tarpeiden vuoksi. Vastaavasti minä toimin sitten tämän luottamuksen mukaisesti. Ja pyrin huomioimaan subini tarpeet vaikkei välttämättä aina itseä täysillä huvittaisi - ainakaan aluksi. Mielestäni se on reilu peli, kun ”määräysvalta” seksistä yms. on toisella henkilöllä - että silloin toimii sen vallan mukaisesti ja katsoo että molempien tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Valta ja vastuu kulkevat mielestäni käsi kädessä - mikä taasen voi olla täysi turn-off joissain suhteissa.
-
Peukkua Virille ja Ms. M:lle.
Ei tasa-arvoa, mutta yhtäläinen ihmisarvo.
Ja kyllä ei ole valta illuusio. Juridisesti orjuus on. Kyllähän siinä on valtaa käytetty kun subin tai muun tyypin, joka asettuu positiivisella tavalla manipuloitavaksi, käytös ja ajatusmaailma muuttuu.
-
Tää keskustelu lähtee taas miusta hieman alkuperäisen sanoman sivuraiteen sivuraiteelle..
Itse koen asian niin, että kun ollaan tutustumis vaiheessa ja vielä tiedustellaan toisen mieltymyksiä, niin siinä vaiheessa ei alistuvalle osapuolelle pitäisi tulla tunnetta, että hänen mielipidettään asian eteenpäin viemisessä tai viemättömyydessä ei kuulla. Se mennäänkö eteenpäin vai ei pitäisi olla yhteinen päätös, eikä dominoivan auktoriteetin sanelema asia. Eikä sekään, että mieltymykset kohtaa keskustelu tasolla aina tarkoita sitä, että asia menee yhtään minnekään. Tarvitsee molemmin puolin myös niitä kuuluisia kemioita, jotta asiat toimivat.
Ja kaikille subeille toivon rohkeutta sanoa ääneen mitä haluaa, vaikka toinen olisi kuinka vakuuttava omissa mielipiteissään.
-
Ensin täytyy kunnioittaa että voi nöyryyttää. Muuten suhde ei eroa normaalisti vaniljaisen huonosta parisuhteesta millään tavalla. Oma alistumiseni on lahja, ei automaatio.
Ilona josta tulee välillä pahana :love:
-
Valta on illuusio. Kaikkea keskustelussa kirjoitettua kannattaa peilata sitä faktaa vasten.
Periaatteessa näin. Valta on joskus myös kompromissi.
-
Valta on illuusio. Kaikkea keskustelussa kirjoitettua kannattaa peilata sitä faktaa vasten.
Periaatteessa näin. Valta on joskus myös kompromissi.
Osaatko selostaa tarkemmin, mitä tarkoitat tällä kompromissilla?
Tuossa omassa ajatuksessa ajoin takaa lähinnä sitä, että vaikka valtasuhteessa valta näennäisesti onkin D:llä, niin todellisuudessa se on edelleen vallan luovuttajalla (s:llä), ja D on vain vallan (väliaikainen) haltija. Valta on illuusio, sillä D saa käyttää valtaa vain tasan niin kauan, kun s sen sallii. Kun s ilmoittaa, että hänelle riittää, tämä oli tässä, hän lähtee, niin valta lakkaa olemasta välittömästi, ja siksi se ei ole laskettavissa, ainakaan henkilökohtaisen näkemykseni mukaan, "oikeaksi" vallaksi. Valta on ikään kuin lainassa, ja siksi se on illuusio.
Ja nyt siis puhutaan yhteisellä päätöksellä luoduista valtasuhteista, olivatpa ne 24/7, TPE tai ihan minkä henkisiä tahansa, ei esimerkiksi oikeasta (juridisesta) orjuudesta, jota keskustelussa vasta-argumenttina sivuttiin. Se on kokonaan toinen keskustelu.
-
Valta on illuusio. Kaikkea keskustelussa kirjoitettua kannattaa peilata sitä faktaa vasten.
Periaatteessa näin. Valta on joskus myös kompromissi.
Osaatko selostaa tarkemmin, mitä tarkoitat tällä kompromissilla?
Tuossa omassa ajatuksessa ajoin takaa lähinnä sitä, että vaikka valtasuhteessa valta näennäisesti onkin D:llä, niin todellisuudessa se on edelleen vallan luovuttajalla (s:llä), ja D on vain vallan (väliaikainen) haltija. Valta on illuusio, sillä D saa käyttää valtaa vain tasan niin kauan, kun s sen sallii. Kun s ilmoittaa, että hänelle riittää, tämä oli tässä, hän lähtee, niin valta lakkaa olemasta välittömästi, ja siksi se ei ole laskettavissa, ainakaan henkilökohtaisen näkemykseni mukaan, "oikeaksi" vallaksi. Valta on ikään kuin lainassa, ja siksi se on illuusio.
Ja nyt siis puhutaan yhteisellä päätöksellä luoduista valtasuhteista, olivatpa ne 24/7, TPE tai ihan minkä henkisiä tahansa, ei esimerkiksi oikeasta (juridisesta) orjuudesta, jota keskustelussa vasta-argumenttina sivuttiin. Se on kokonaan toinen keskustelu.
"Niin kauan kun on sääntöjä ja niiden kunnioittamista, tekijä on kohteen pikku lutka." -Mä, joskus about '93.
Nothing new under the sun.
-
Valta on illuusio. Kaikkea keskustelussa kirjoitettua kannattaa peilata sitä faktaa vasten.
Periaatteessa näin. Valta on joskus myös kompromissi.
Osaatko selostaa tarkemmin, mitä tarkoitat tällä kompromissilla?
Tuossa omassa ajatuksessa ajoin takaa lähinnä sitä, että vaikka valtasuhteessa valta näennäisesti onkin D:llä, niin todellisuudessa se on edelleen vallan luovuttajalla (s:llä), ja D on vain vallan (väliaikainen) haltija. Valta on illuusio, sillä D saa käyttää valtaa vain tasan niin kauan, kun s sen sallii. Kun s ilmoittaa, että hänelle riittää, tämä oli tässä, hän lähtee, niin valta lakkaa olemasta välittömästi, ja siksi se ei ole laskettavissa, ainakaan henkilökohtaisen näkemykseni mukaan, "oikeaksi" vallaksi. Valta on ikään kuin lainassa, ja siksi se on illuusio.
Ja nyt siis puhutaan yhteisellä päätöksellä luoduista valtasuhteista, olivatpa ne 24/7, TPE tai ihan minkä henkisiä tahansa, ei esimerkiksi oikeasta (juridisesta) orjuudesta, jota keskustelussa vasta-argumenttina sivuttiin. Se on kokonaan toinen keskustelu.
"Niin kauan kun on sääntöjä ja niiden kunnioittamista, tekijä on kohteen pikku lutka." -Mä, joskus about '93.
Aamen.
-
Valta on illuusio. Kaikkea keskustelussa kirjoitettua kannattaa peilata sitä faktaa vasten.
Periaatteessa näin. Valta on joskus myös kompromissi.
Osaatko selostaa tarkemmin, mitä tarkoitat tällä kompromissilla?
Tuossa omassa ajatuksessa ajoin takaa lähinnä sitä, että vaikka valtasuhteessa valta näennäisesti onkin D:llä, niin todellisuudessa se on edelleen vallan luovuttajalla (s:llä), ja D on vain vallan (väliaikainen) haltija. Valta on illuusio, sillä D saa käyttää valtaa vain tasan niin kauan, kun s sen sallii. Kun s ilmoittaa, että hänelle riittää, tämä oli tässä, hän lähtee, niin valta lakkaa olemasta välittömästi, ja siksi se ei ole laskettavissa, ainakaan henkilökohtaisen näkemykseni mukaan, "oikeaksi" vallaksi. Valta on ikään kuin lainassa, ja siksi se on illuusio.
Ja nyt siis puhutaan yhteisellä päätöksellä luoduista valtasuhteista, olivatpa ne 24/7, TPE tai ihan minkä henkisiä tahansa, ei esimerkiksi oikeasta (juridisesta) orjuudesta, jota keskustelussa vasta-argumenttina sivuttiin. Se on kokonaan toinen keskustelu.
Tarkoitin sitä, että valtasuhde par excellense on joskus kiinni siitä, että alistuva puoli alistuu vaikka sillä olisi valmiuksia toimia toisin.
-
Valta on illuusio. Kaikkea keskustelussa kirjoitettua kannattaa peilata sitä faktaa vasten.
Periaatteessa näin. Valta on joskus myös kompromissi.
Osaatko selostaa tarkemmin, mitä tarkoitat tällä kompromissilla?
Tuossa omassa ajatuksessa ajoin takaa lähinnä sitä, että vaikka valtasuhteessa valta näennäisesti onkin D:llä, niin todellisuudessa se on edelleen vallan luovuttajalla (s:llä), ja D on vain vallan (väliaikainen) haltija. Valta on illuusio, sillä D saa käyttää valtaa vain tasan niin kauan, kun s sen sallii. Kun s ilmoittaa, että hänelle riittää, tämä oli tässä, hän lähtee, niin valta lakkaa olemasta välittömästi, ja siksi se ei ole laskettavissa, ainakaan henkilökohtaisen näkemykseni mukaan, "oikeaksi" vallaksi. Valta on ikään kuin lainassa, ja siksi se on illuusio.
Ja nyt siis puhutaan yhteisellä päätöksellä luoduista valtasuhteista, olivatpa ne 24/7, TPE tai ihan minkä henkisiä tahansa, ei esimerkiksi oikeasta (juridisesta) orjuudesta, jota keskustelussa vasta-argumenttina sivuttiin. Se on kokonaan toinen keskustelu.
Toisaalta ymmärrän ajatuksen vallasta illuusiona, mutta ihan yhtälailla D:llä on oikeus sanoa, ettei alista s:ää enää. Jos molemmilla on 'suhde päättyy tähän' - kortti ja D:llä on lisäksi kaikki muut kortit, onko kyse enää illuusiosta? Sen ultimatum-kortin voi kuitenkin pelata vain kerran ja sen jälkeen peli on pelattu. Siitä ei ole paluuta.
Niin, edeltävä siis 24/7-suhteen näkökulmasta.
-
Valta on illuusio. Kaikkea keskustelussa kirjoitettua kannattaa peilata sitä faktaa vasten.
Periaatteessa näin. Valta on joskus myös kompromissi.
Osaatko selostaa tarkemmin, mitä tarkoitat tällä kompromissilla?
Tuossa omassa ajatuksessa ajoin takaa lähinnä sitä, että vaikka valtasuhteessa valta näennäisesti onkin D:llä, niin todellisuudessa se on edelleen vallan luovuttajalla (s:llä), ja D on vain vallan (väliaikainen) haltija. Valta on illuusio, sillä D saa käyttää valtaa vain tasan niin kauan, kun s sen sallii. Kun s ilmoittaa, että hänelle riittää, tämä oli tässä, hän lähtee, niin valta lakkaa olemasta välittömästi, ja siksi se ei ole laskettavissa, ainakaan henkilökohtaisen näkemykseni mukaan, "oikeaksi" vallaksi. Valta on ikään kuin lainassa, ja siksi se on illuusio.
Ja nyt siis puhutaan yhteisellä päätöksellä luoduista valtasuhteista, olivatpa ne 24/7, TPE tai ihan minkä henkisiä tahansa, ei esimerkiksi oikeasta (juridisesta) orjuudesta, jota keskustelussa vasta-argumenttina sivuttiin. Se on kokonaan toinen keskustelu.
Toisaalta ymmärrän ajatuksen vallasta illuusiona, mutta ihan yhtälailla D:llä on oikeus sanoa, ettei alista s:ää enää. Jos molemmilla on 'suhde päättyy tähän' - kortti ja D:llä on lisäksi kaikki muut kortit, onko kyse enää illuusiosta? Sen ultimatum-kortin voi kuitenkin pelata vain kerran ja sen jälkeen peli on pelattu. Siitä ei ole paluuta.
Niin, edeltävä siis 24/7-suhteen näkökulmasta.
Jos D tekis sulle jotain, vaikka sitten toistuvasti, mitä itse haluaa, mutta mitä sä et millään tasolla jostain syystä voi hyväksyä,
niin pelaisitko sen "suhde päättyy tähän" kortin ?
Jos pelaisit, valta on sinulla.
-
Toisaalta ymmärrän ajatuksen vallasta illuusiona, mutta ihan yhtälailla D:llä on oikeus sanoa, ettei alista s:ää enää. Jos molemmilla on 'suhde päättyy tähän' - kortti ja D:llä on lisäksi kaikki muut kortit, onko kyse enää illuusiosta? Sen ultimatum-kortin voi kuitenkin pelata vain kerran ja sen jälkeen peli on pelattu. Siitä ei ole paluuta.
Niin, edeltävä siis 24/7-suhteen näkökulmasta.
Jos D tekis sulle jotain, vaikka sitten toistuvasti, mitä itse haluaa, mutta mitä sä et millään tasolla jostain syystä voi hyväksyä,
niin pelaisitko sen "suhde päättyy tähän" kortin ?
Jos pelaisit, valta on sinulla.
En. Toimittaisin D:n hoitoon, ja vauhdilla. Kyse on jostain todella vakavasta, jos hän yhtäkkiä muuttuisi eri ihmiseksi. Tunnen omistajani ja tiedän, mitkä arvot toimivat päätösten perustana. Yksikään iso päätös ei ole tullut yllätyksenä.
Jos D kumppanisi tekis sulle jotain, vaikka sitten toistuvasti, mitä itse haluaa, mutta mitä sä et millään tasolla jostain syystä voi hyväksyä,
niin pelaisitko sen "suhde päättyy tähän" kortin ? Kysymys vaikuttaa varmaan absurdilta. Luultavasti tunnet elämänkumppanisi aivan kuten minäkin tunnen omistajani.
-
Toisaalta ymmärrän ajatuksen vallasta illuusiona, mutta ihan yhtälailla D:llä on oikeus sanoa, ettei alista s:ää enää. Jos molemmilla on 'suhde päättyy tähän' - kortti ja D:llä on lisäksi kaikki muut kortit, onko kyse enää illuusiosta? Sen ultimatum-kortin voi kuitenkin pelata vain kerran ja sen jälkeen peli on pelattu. Siitä ei ole paluuta.
Niin, edeltävä siis 24/7-suhteen näkökulmasta.
Jos D tekis sulle jotain, vaikka sitten toistuvasti, mitä itse haluaa, mutta mitä sä et millään tasolla jostain syystä voi hyväksyä,
niin pelaisitko sen "suhde päättyy tähän" kortin ?
Jos pelaisit, valta on sinulla.
En. Toimittaisin D:n hoitoon, ja vauhdilla. Kyse on jostain todella vakavasta, jos hän yhtäkkiä muuttuisi eri ihmiseksi. Tunnen omistajani ja tiedän, mitkä arvot toimivat päätösten perustana. Yksikään iso päätös ei ole tullut yllätyksenä.
Jos D kumppanisi tekis sulle jotain, vaikka sitten toistuvasti, mitä itse haluaa, mutta mitä sä et millään tasolla jostain syystä voi hyväksyä,
niin pelaisitko sen "suhde päättyy tähän" kortin ? Kysymys vaikuttaa varmaan absurdilta. Luultavasti tunnet elämänkumppanisi aivan kuten minäkin tunnen omistajani.
Joo. Ja tästä voisi alkaa toitottaa sitä hömppää siitä miten ihmiset voi muuttua jne.
Mutta se ei ole kai se pointti.
Se että henkilö antaa luvan toiselle toimia jollain tavalla jossain tilanteessa ei ole vallan siirtoa vaan luvan antamista.
Niin kauan kun luvan perumiseen on mahdollisuus, ei valtaa ole siirretty.
Mutta, tästäkin voidaan vääntää seuraavat kahdeksantoista sivua toki.
Oikeastaanhan on aivan sama, onko valtaa siirretty, jos toiminta on se mitä kaikki osapuolet hakevat eli
vallan sijasta, onkin kyse yhteensopivuudesta.
Pääasiahan pysyy, on tärkeintä että kaikilla on epämukavaa. ;D
-
Pääasiahan pysyy, on tärkeintä että kaikilla on epämukavaa. ;D
Nyt ollaan asian ytimessä ;D
-
Kaikkee voi haluta ja itse ainakin haluan jokaiselta lelulta eri juttuja.
Jokainen on erilainen eikä samoja juttuja kiinnosta muutenkaan tehdä kaikkien kanssa.
Dominoivan ei myöskään tartte alistaa, nöyryyttää tai kurmuuttaa saadakseen haluamansa jos asiat tekee myös oikein.
Ei mulla tietääkseni ole myöskään valtaa leluihini ( vaikka niin tehdäänkin miten sanon >:D ) enkä tykkää herroittelusta tai muustakaan showsta :)
-
Ikävää jos näkemyserot nähdään provokaationa, sitä tää ei ollut.
Mä en itse miellä dominointia millään lailla tasa-arvoisena.
Mä näen asian niin, että dominoiva tekee asioita oman mielensä mukaan ja alistuvalla / alistettavalla on oikeus
näistä asioista kieltäytyä esim. sessioidessa turvasanaa käyttämällä tai vetäytymällä kokonaan pois dominoivan vaikutuspiiristä.
Dominointi saattaa toki laajempana käsitteenä muuttua manipulaatioksi tai kusipäisyydeksi.
Tälle tuskin on minkäänlaista yleispätevää määritelmää, että mikä on oikein tai väärin.
Asia määrittynee aina tapauskohtaisesti.
Noh, jos kirjoittaa tahallisen provokatiiviseen sävyyn vastauksensa, se saatetaan tulkita provokaatioksi eikä aidoksi keskusteluksi. Tulkinnalla ei ollut mitään tekemistä eriävän näkemyksen kanssa. Sinä kysyit, minä vastasin ja nimenomaan vastasin neuvottelutilanteesta, sen painostamattomuudesta. Jos halutaan pysyä suostumuksellisen touhun puolella, on painostaminen tavallaan aika inhaa. Se mitä sopimusten sisällä tapahtuu, on sitten toinen juttu.
Niin, kuten tossa totesin, kyse ei ollu provokaatiosta joten olet väärässä tulkintasi kanssa.
Tää on periaatteellisesti kai se sama ongelma joka saattaa esiintyä näissä "neuvotteluissa" ja "sopimuksissa".
Tulkintavirheet, vänkääminen, keskustelun kokeminen painostavaksi jne.
Ja selvennykseksi, tää ei ollut provokaatio, vittuilua, vänkäämistä, painostusta tai pahanmielen tuottamisen yrittämistä.
Me vaan kaikki ollaan, onneksi, erilaisia ja varmasti omien motiiviemme perusteella pyritään toimimaan "oikein".
Anteeksi, että on kestänyt palata tähän. Elämä haittaa harrastusta 😄 Kiitos selvennyksestä ja pahoittelu tulkinnasta.
Vuorovaikutus on haastavaa usein, etenkin näin kirjoitettuna. Asioiden mahdollisimman auki puhuminen on olennaista, kun D kohtaa uuden subin tai miten päin vain. Epämääräiset metatason ilmaisut luovat ongelmia. Esimerkkinä "Mä tykkään, että mua piiskataan."
OK. Mutta miten? Onko kiellettyjä alueita, kiellettyjä välineitä, Mitenkäs ihorikot, mustelmat jne.
Eli asiat ja termit pitäisi aina jaksaa avata eikä olettaa, että puhutaan samasta asiasta erilaisilla kokemuspohjilla.
Saarnaa kukkahattu.
-
Pikkuisen tuntuu olevan erimielisyyttä mitä neuvottelulla jokainen tarkoittaa ketjussa. Uskoisin, että sillä on tässä ketjussa etupäässä tarkoitettu juurikin sitä tutustumisvaihetta ja sen ”neuvottelua” tai keskustelua haluista, rajoista, tapaamisista, suhdemuodosta yms. - mitä termiä nyt haluaakaan käyttää. Eikä välttämättä mitään jokapäiväistä neuvottelua joka asiasta, että koska saa tehdä ja mitä.
Uskoisin että 24/7-suhteissa on myös neuvoteltu/keskusteltu tavoista, rajoista yms. alussa. Ja varmaan tarkennetaan rajoja ja toiveita yms. suhteen muotoutuessa ja kasvaessa. Mitä lukenut niin monilla tuntuu olevan ”roolivapaa” mekanismi nostaa parisuhteen ongelmia esille, esim. joku tietty turvasana tms.
Ja dominoivana toivon että subillani on hyvä ja turvallinen olo lähelläni ja että tämä tietää olevansa tärkeä ja rakastettu. Ja haluan että tämä alistuu pohjimmiltaan puhtaasti omasta tahdostaan yhteisen nautinnon, hyvän ja tarpeiden vuoksi. Vastaavasti minä toimin sitten tämän luottamuksen mukaisesti. Ja pyrin huomioimaan subini tarpeet vaikkei välttämättä aina itseä täysillä huvittaisi - ainakaan aluksi. Mielestäni se on reilu peli, kun ”määräysvalta” seksistä yms. on toisella henkilöllä - että silloin toimii sen vallan mukaisesti ja katsoo että molempien tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Valta ja vastuu kulkevat mielestäni käsi kädessä - mikä taasen voi olla täysi turn-off joissain suhteissa.
Tämä. Mun moka, etten avannut kunnolla mitä tarkoitin omissa kirjoituksissani neuvottelulla. Joskin jos jotkut neuvottelevat vaikka joka päivä niin antaa mennä, ei se ole minulta pois tai tee heidän suhteestaan jotenkin vähemmän aitoa. Mikä minä olen määrittelemään mikä on aito ja oikea D/s - suhde?
Kun tapaa uuden ihmisen, täytyy tapaamisen minun mielestäni olla kahden tasavertaisen aikuisen ja konsensuaalisen ihmisen kohtaaminen, jossa kummankin tarpeet ja halut sanoitetaan ja sitten mietitään, onko siitä D/s - suhteeksi. Minä olen helvetin kaukana minä minä minä - tyypistä, olen kaikkea muuta ja aina taipumassa muiden vuoksi, mutta silti oletan että lähtökohtaisesti olen vakavasti otettava ihminen myös dominoivalle. Pun intended.
-
Olet aivan oikeassa ja kokemuksesi kyllä huokuu tästä tekstistä.
Olen itse ollut tutustumismatkalla "oikean bdsm'n maailmaan" peruskinkyilyn (kevyt läpsiminen jne) sijaan suunnilleen viimeiset 6kk ja ehtinyt jo nähdä kaikenlaista. Onneksi omalle kohdalleni on osunut kypsiä, herkkiä ja empaattisia ihmisiä, jotka ovat minua opettaneet ja ansainneet täten suuren arvostukseni. Anyways, olen huolissani pienistä kaltaisitani tytöistä, jotka kuitenkaan eivät ehkä ymmärrä oikeuksiaan tai eivät ole tarpeeksi vahvoja niistä puhumaan. Silloin lähtötilanne on luonnollisesti jo todella huono.
Toivotaan, että kaikki ihanat tytöt tai miksei pojatkin, miehet ja naiset löytäisi tämän tekstisi ja muutenkin opiskelisivat asioista. Kaikki voi olla todella ihanaa, kunhan on luottamus kohdillaan ja turvallinen olo.
xx
pikkuprinsessa
-
Valta on illuusio. Kaikkea keskustelussa kirjoitettua kannattaa peilata sitä faktaa vasten.
Periaatteessa näin. Valta on joskus myös kompromissi.
Osaatko selostaa tarkemmin, mitä tarkoitat tällä kompromissilla?
Tuossa omassa ajatuksessa ajoin takaa lähinnä sitä, että vaikka valtasuhteessa valta näennäisesti onkin D:llä, niin todellisuudessa se on edelleen vallan luovuttajalla (s:llä), ja D on vain vallan (väliaikainen) haltija. Valta on illuusio, sillä D saa käyttää valtaa vain tasan niin kauan, kun s sen sallii. Kun s ilmoittaa, että hänelle riittää, tämä oli tässä, hän lähtee, niin valta lakkaa olemasta välittömästi, ja siksi se ei ole laskettavissa, ainakaan henkilökohtaisen näkemykseni mukaan, "oikeaksi" vallaksi. Valta on ikään kuin lainassa, ja siksi se on illuusio.
Ja nyt siis puhutaan yhteisellä päätöksellä luoduista valtasuhteista, olivatpa ne 24/7, TPE tai ihan minkä henkisiä tahansa, ei esimerkiksi oikeasta (juridisesta) orjuudesta, jota keskustelussa vasta-argumenttina sivuttiin. Se on kokonaan toinen keskustelu.
Toisaalta ymmärrän ajatuksen vallasta illuusiona, mutta ihan yhtälailla D:llä on oikeus sanoa, ettei alista s:ää enää. Jos molemmilla on 'suhde päättyy tähän' - kortti ja D:llä on lisäksi kaikki muut kortit, onko kyse enää illuusiosta? Sen ultimatum-kortin voi kuitenkin pelata vain kerran ja sen jälkeen peli on pelattu. Siitä ei ole paluuta.
Niin, edeltävä siis 24/7-suhteen näkökulmasta.
Särön mukaan valta on vain illuusio, koska sopimukseen(?) perustuva valtamandaatti voidaan mitätöidä subin toimesta.
Noh, voidaanhan valtasuhdekin mitätöidä, mutta tekeekö tämän suhteen päättäminen valtasuhteesta illuusion? Ja mikäli valtasuhde ei ollut illuusio, niin perustuiko se illuusioon? :o
Mikäli olen joskus taas kerran haku päällä ja ekoilla treffeillä kuulen subiehdokkaalta vallan olevan vain illuusio, niin luultavasti opastaisin subin takaisin vaatepuun kautta ulko-ovelle. Voihan elämän intiimeimpiä hetkiä viettää sellaisen henkilön kanssa, jonka mielestä valta voi olla hyvinkin totta.
-
--vaikka valtasuhteessa valta näennäisesti onkin D:llä, niin todellisuudessa se on edelleen vallan luovuttajalla (s:llä), ja D on vain vallan (väliaikainen) haltija. Valta on illuusio, sillä D saa käyttää valtaa vain tasan niin kauan, kun s sen sallii. Kun s ilmoittaa, että hänelle riittää, tämä oli tässä, hän lähtee, niin valta lakkaa olemasta välittömästi
Tämä olisi uusien subien hyvä pitää mielessä. He osaltaan ylipäätään mahdollistavat valtasuhteeseen. Kukaan D ei sitä yksin voi muodostaa eikä ylläpitää.
Itse voisin sanoa, että valta on ansaittu tila ja yllä oleva lainaus, toteamus pohjimmaista realismia.
-
Jos sinusta siis tuntuu, että haluat kumppaniltasi tai ihmissuhteiltasi esimerkiksi tällaisia ominaisuuksia, älä anna kenenkään valehdella sinulle sellaisten olevan typeriä tai turhia toiveita. Jos ilmaiset toiveitasi dom-ehdokkaalle ja hän sivuuttaa ne tai yrittää saada sinut puhuttua ympäri sessioimaan kanssaan kaikesta huolimatta, kannattaa varmaankin miettiä kuinka todennäköisesti häntä kiinnostaa sinun hyvinvointisi millään tasolla.
Rakkaudella ja ystävyydellä,
isorumasusi
Palatakseni tähän aloitustekstiin (nyt kun ketju pomppasi sen julkaisua myöhemmin skeneen tulleenkin silmiin), niin tämä on kyllä ajattelevainen ja välittävä teksti.
Itse sitä on, etenkin näin keski-ikään ehtineenä, subiudesta riippumatta sen verran omanarvoinentuntoinen ja itsesuojeluvaistoinen, ettei suostuisi omia kriteerejään laskemaan, vaikka joku molopää tulisikin väittämään, että ne ovat naiiveja tai mitä ikinä. Sitäpaitsi tiedän kokemuksesta, että vaniljapuoleltakin voisin, tarkkaan valiten, löytää sellaisen kumppanin jonka kanssa on riittävän hyvä, joten minulla olisi aina vaihtoehto.
Mutta valitettavasti se ei päde kaikkiin. Varsinkaan kaikkiin parisuhteissa kokemattomiin, joilla ei vielä ole omakohtaista perspektiiviä. Kokeneemmat voivat sitä auttaa saamaan ilman, että kaikki pitää kokeilla kantapään kautta, ja kenties vieläpä kovin oppirahoin.