BDSM-baari
Newbie-nurkka => Kysy ja vastaa => Aiheen aloitti: MixMox - 26.03.2021, 05:55
-
Korkokengät ovat yleinen seksuaalinen symboli ja korkkarifetissi tiedetään yleisesti miesten jutuksi. Onko olemassa naisia, joille korkokengät, niiden näkeminen tai niillä kävely ovat se ”ykkösjuttu”, eivätkä pelkästään seksikäs näyttävä lisä kokonaispaketissa?
Olen elämäni aikana kohdannut muutaman tosi fanaattiselta vaikuttavan korkkarinaisen, mutta en ole kyennyt selvittämään, onko kyseessä henkilökohtainen tyyli, jostain miespuolisesta kumppanista johtuva toimintamalli, vai jotain henkilökohtaisempaa ja vahvempaa seksuaalisuuteen liittyvää, jopa fetissi?
Jos oletetaan, että korkkarifetissi naisella olisi, haluaisiko hän käyttämään niitä mahdollisimman paljon myös arjessa, vai pitäisikö käyttöä rajoitta, ettei yllättävä tai pieni jatkuva kiihotus häiritsisi normaalielämän tilanteita?
Ihan vain pohdiskelen, mutta mielellään lukisin myös kommentteja ”asiantuntijoilta” tai näitä asiantuntijoita tuntevilta. Tuollaisen symbioottisen parin muodostuminen olisi kyllä uskomattoman mainio juttu. Yhteistä harrastusta voisi toteuttaa lähes milloin vain ja missä vain. Naisten puolella vaikuttaisi suorastaan laittoman helpolta, jos voisi vetää stay upit ja korkkarit jalkaan ja lähteä pylly pystyssä vaikka Stockalle ostosten yhteydessä ”harrastamaan seksiä” yksin tai kavereiden kanssa.
-
Kelpaako ristiinpukeutujan ajatukset, vaikken (fyysisesti ja täysin henkisesti) nainen olekaan?
Tyttöillessä haluan mennä ja pyrin menemään täydestä. Silloin mulla on "tyttömoodi" päällä, eli mun ajatukset on erilaisia ja teen asioita eri tavalla kuin "miesmoodissa". Tää voi kuulostaa teennäiseltä tai tyhmältä, mut miehenä en tekis joitain asioita joita teen tyttöillessä. Esim. en tykkää tanssimisesta, mut tyttönä voisin hyvinkin tanssia vaikka klubilla.
Korot on mun fetissi ja ykkösjuttu, ja varmaan suurin syy siihen miks aloitin tyttöilyn. Miehenä tykkään ihailla muiden korkoja, tyttönä tykkään myös pukeutua niihin ja käyttää niitä. Tyttöillessä harvoin käytän muita kenkiä kuin korkkareita, myös arkena ja töissä (onneksi teen toimistotöitä). Fetissistä ei oo oikeastaan aiheutunut haittaa, mutta välillä tulee työnteon sijaan ihailtua kenkiä, tai käytyä ylimääräisillä kävelyillä koska se vaan on niin ihanaa (mikä tosin on hyväks kun tekee pääosin istumatyötä).
-
Meillä korkkarit on kyllä molempien innostuksen kohteena.
Ihan toteamuksena tähän itse asiaan: Vaikka kuinka haluaisin ajatella kaikkien upeiden Domina-henkilöiden käyttävän korkkareita vain miellyttääkseen muita, en usko näin olevan-(: :love:
-
Korkokengät. :love:
Tykkään niistä siis ihan noin niin kuin esinemuotoilullisista lähtökohdista eli kaunis korkokenkä on minusta itsessään esteettinen objekti, jota on kiva katsella. Koriste.
Symbolina korkokengät edustavat minulle iloittelevaa feminiininistä seksuaalisuutta. Arkijalkinehan ne eivät lähtökohtaisesti ole, joten korkoihin liittyy myös assosiaatio juhlimiseen ja arjesta irroittautumiseen.
Korkojen funktio on muuttaa käyttäjän tapaa kävellä ja liikkua, tehdä liikekielestä esteettisempää, eroottisempaa, performatiivista, tanssillista. Niinpä on myös ilo katsella koroilla liikkujaa ja erityisesti hänen jalkojaan, esille nousevia pohkeen kaaria ja varvastusasennon muuttamaa pakaran kaarta. Rakastan myös sitä tunnetta, miten koroilla keekoilu vaikuttaa omaan liikekieleeni.
Korkeat korot naisilla sekoittavat pääni, mutta mies joka taitaa koroilla kävelyn suveneeristi vasta saakin sydämen pompahtelemaan ilosta. :love:
Korkeat korot. Ihan hullu idea. Eli mahtavuutta.
EDIT: Aloittajan kysymykseen vastaan ehkä arkisen ankeasti, että vaikka multa ehdottomasti korkkarifetissi löytyykin, arjessa mulla on lopultakin (todella) korkeat korot melko harvoin. Teen sellaista työtä ja muutenkin elän pienten lasten äitinä sellaista arkea, että koroille on siinä melko harvoin sijaa.
Toisaalta tykkään muutenkin nimeomaan "pyhittää" korkoilun spesiaaleihin hetkiin. Muutenkin on ehkä niin, että vaikka olenkin cis-nainen, mulle "tyttöily" on oikeastaan harrastus siinä kuin kai tyttöileville miehillekin. Toki meikkaan ja pukeudun naisellisesti arjessakin, mutta tykkään myös ottaa sellaisia hetkiä kun tälläydyn oikein kunnolla korkoineen, verkkosukkiksineen, meikkeineen, mekkoineen, kampauksineen, mahd. fetissiasuineen jne. Arki on sitten arkisempaa.
Aina ei voi olla karkkipäivä. Mutta toisaalta kerran kuussa voi ihan hyvin syödä vaikka koko päivän täytekakkua. ;D
PPS. Mainittakoon vielä, että kun aikoinaan tein edustustyötä, jossa käytin korkokenkiä kokonaisia työpäiviä, hankin kyllä käyttöön suhteellisen maltillisella korolla varustetut, korkokengiksi mahdollisimman tukevat ja ergonomiset kengät. Ihan nätit ne ovat silti (kyseiset laadukkaat kengät ovat minulla edelleen), mutta eivät nyt toki kaikkein katseita kääntävin fetissikorkokenkäpari. Kun kengillä oikeasti joutuu seisomaan, kävelemään ja tekemään työtä 8-16 h päivässä niin kyllä niiden nyt vaan on oltava suhteellisen järkevät.
Mulla on myös tapana ottaa toisinaan esimerkiksi juhliin, bileisiin ja jopa baarireissuille korkeiden korkojen pariksi mukaan järkevämpi kenkäpari kuten ballerinat tai tennarit. Niihin vaihdan sitten, jos jalat eivät enää jaksa koroilla keikkumista.
Nuorempana olen kyllä muutamankin kerran kävellyt kesäyössä bailuista kotiin sukkahoususillaan (eli piakoin avojaloin, sillä ne sukkahousut on pian entiset) korkkarit kädessä. ;D Omalla tavallaan ihania vahvoja muistoja, mutta... no, ehkä näin aikuisempana leidinä minusta on tullut ennakoivampi (lue: hieman tylsempi). ::)
-
Toisaalta tykkään muutenkin nimeomaan "pyhittää" korkoilun spesiaaleihin hetkiin. Muutenkin on ehkä niin, että vaikka olenkin cis-nainen, mulle "tyttöily" on oikeastaan harrastus siinä kuin kai tyttöileville miehillekin. Toki meikkaan ja pukeudun naisellisesti arjessakin, mutta tykkään myös ottaa sellaisia hetkiä kun tälläydyn oikein kunnolla korkoineen, verkkosukkiksineen, meikkeineen, mekkoineen, kampauksineen, mahd. fetissiasuineen jne. Arki on sitten arkisempaa.
Hyvä pointti. Tyttöilen keskimäärin yhtenä päivänä viikossa, eli mulle se ei varsinaisesti oo arkipäivä vaikka niin oon ajatellut.
-
...esinemuotoilullisista lähtökohdista eli kaunis korkokenkä on minusta itsessään esteettinen objekti, jota on kiva katsella. Koriste.
...muuttaa käyttäjän tapaa kävellä ja liikkua, tehdä liikekielestä esteettisempää, eroottisempaa, performatiivista, tanssillista. Niinpä on myös ilo katsella koroilla liikkujaa ja erityisesti hänen jalkojaan, esille nousevia pohkeen kaaria ja varvastusasennon muuttamaa pakaran kaarta. Rakastan myös sitä tunnetta, miten koroilla keekoilu vaikuttaa omaan liikekieleeni.
Korkeat korot naisilla sekoittavat pääni... Korkeat korot. Ihan hullu idea. Eli mahtavuutta.
Tuossa Fian tekstissä on kyllä loistavasti koottu korkojen ihanuus niin katsojalle, kuin toivottavasti käyttäjällekin.
- Kaunis korkokenkä on veistoksellisen kaunis esine. Esimerkiksi Louboutinin Hot chick 13 cm korolla on jotain sellaista.
- Kun kenkä laitetaan kauniiseen jalkaan saadaan todella esteettinen asetelma - varvastus, kaarelle pingotettu jalkapöytä, pohkeen muodot ja jännittynyt etureisi...
- Kun ne jalat lähtevät liikkeelle lyhyin askelin kävellen tai villisti tanssien, ja vievät keinahtelevan vartalon mukanaan, on kyseessä liikunnallisen estetiikan huipentuma! Rinnat, takamus...
Erittäin epäkäytännöllistä, hullua ja vaarallistakin, mutta se todellakin sekoittaa pään ja on mahtavuutta. Toivottavasti myös hänelle, joka niillä koroilla keinahtelee.
-
Vierastan astella korkoineni termien viidakossa, sillä minun tapani nauttia koroista ei ehkä siihen ahtaimpaan fetissi-käsitteen laatikkoon mahtune. MixMoxin avauksen viimeinen lause " Naisten puolella vaikuttaisi suorastaan laittoman helpolta, jos voisi vetää stay upit ja korkkarit jalkaan ja lähteä pylly pystyssä vaikka Stockalle ostosten yhteydessä 'harrastamaan seksiä' yksin tai kavereiden kanssa." ei siis tosiaan ole vallan noin yksinkertainen.
Minulle fetissini ovat toisaalta sellaisia, että saan niistä vaihtelevissa tilanteissa erilaisia mielihyvän tunteita eikä ne aina ole edes kovinkaan tietoisia. tässä kohtaa pitänee toki mainita, että käytän päivittäin hameita ja niiden kanssa korkoja, korollisia kenkiä löytyy siis kaapistani kovin erilaisia ja vaihteleviin tarkoituksiin. Toiset kengistäni on "vain" kenkiä vaikka niissä korot olisikin ja toiset sitten on olemassa kaapissani ihan vain fetisistisiä unelmiani varten ja näiden välillekin mahtuu jos jonkinmoisia välitilamalleja. Jos lähden shoppailemaan ruokakauppaan arkisesti "tavalliset korot" jalassa, en tee sitä fetissitarkoituksessa enkä sitä sellaisena suoranaisesti miellä vaikka siinäkin ne koroilla kävelyn elementit ovat läsnä ja tuottavat jonkinmoista mielihyvää ilman sen tietoisempaa tarkoitusta. Toisinaan olen lähtenyt ihan varta vasten jotkut ihanat korot jalassa kaupungille "shoppailemaan", ja näiden välille mahtuu vielä kovin paljon muitakin tilanteita ja erityyppisiä korkoja käytettäväksi. Vuosien saatossa ajatukset asian ympärillä on enemmänkin vaistomaisia tuntemuksia kuin varsinaisesti tietoisia valintoja ja siten tuo esimerkkilauseen tilanne tuntuu lähinnä pisaralta meressä koko skaalaa ajatellessani.
Ja sitten on vielä se ulottuvuus, jossa korkofetissiä voi jakaa tietoisesti jonkun toisen kanssa - se on sitten ihan eri sfääreissä minulle tuntemusmittaristossa kuin tuo ylempänä kuvattu itsekseni ja itseäni varten oleminen ja sen arvioiminen sanallisesti on kovin vaikeaa, siinä kun yhdistyy minulle sitten jo niin paljon muitakin elementtejä kuin vain yksittäisen fetissin toteuttaminen.
En tiedä kuinka hyvin tästä ajatuksesta saa kiinni, jos itselle korot on vain spesiaalihetkiä varten. Se mitä nyt tiivistetysti yritän sanoa on, että kun joku fetissielementti ns. arkipäiväistyy niin ei se ole yhtä kiimaa ja euforiaa kun niiden kanssa liikkuu mutta tiedostamattomalla tasolla se on ainakin itselleni muodostunut tiiviiksi osaksi minua ja tuottaa iloa arkisiin päiviini jollain tasolla kuitenkin.
-
En tiedä kuinka hyvin tästä ajatuksesta saa kiinni, jos itselle korot on vain spesiaalihetkiä varten. Se mitä nyt tiivistetysti yritän sanoa on, että kun joku fetissielementti ns. arkipäiväistyy...
Kiitos. Hyvin vastasit ja ymmärrettävästi. Ymmärrän tismalleen, että mikään ei voi olla jatkuvaa juhlaa, kuten tuossa ylempänä Nulheelskin totesi. Lähinnä aloin epäillä, että naisten keskuudessa korkkareiden kokeminen enemmän kuin hienoina, mutta hankalina jalkineina on joidenkin pornokirjailijoiden harhaista kynän jälkeä. Onneksi olin kuitenkin väärässä. Ja onhan se totta vie mukavaa, jos on pakissa tuollainen elementti, jota voi sopivassa mielentilassa toteuttaa spontaanisti vaikka julkisuudessa aiheuttamatta aivan mahdottomia kanssaeläjien huokailuja (pl. tietenkin asiaan vihkiytyneet satunnaiset kanssakävelijät). Itsekin on suurimman osan aikaa arkimoodissa kelaten seksuaalista nollaa, mutta arvaappas kun kulman takaa ilmestyy kuvailemasi "varta vasten shoppailemaan lähtenyt kansalainen", niin syke ja psyyke ennalta-arvaamattomasti muuttuvat ja päivä kirkastuu.
-
jos kapeasti ajattelee hyvin mies voittoinen . vertaan helposti netissä olevaan tuotantoon helposti 95% se on mies joka palvoo korkkareita tai muita kenkiä/saappaita sitten 5% ryhmässä on eniten feikki lesboja jotka sit tekee samaa homomiehetkin ohittaa nais subit joihin törmää lähinnä sivujuonena jossain isomman rahan maledom filkoissa
-
Korkkareiden kopina, parhautta, varsinkin silloin kun kävelijä on nainen joka ei ujostele vaan kopsuttelee tyytyväisenä katsoen ilkikurisesti sivusilmällä kuinka hymyillen seuraan häntä katseellani ja pienen nyökkäyksen saattelemana siirrän katseeni hänen silmistään hänen sääriinsä ja keinuvaan takapuoleensa.
-
En muista että koskaan kukaan tapaamani nainen ois kieltätynyt "ultrakorkeiden sandalien/nilkkureiden/saappaiden tai belletheelsien kokeilusta.. Empiirinen kokeumusperäinen näyttö tukee aukottomasti: Naisellinen nainen rakastaa pientä julkista exhippailua huomiota herättävissä ja/tai "liian korkeissa koroissa, varsinkin jos: (lue= mahdollistetaan moisen turhamaisuuden tilaisuus)
Monasti miettii, mitä korkkareista diggailu, subin(naisen) puettaminen 5-9 tuumasiin itselle edustaa..?
Ok -naiseutta, turhamaisuutta, ympäristön provosointia, huomionherättämistä, pahennusta, pakottamista, valtaa, dominointia, bondagea, kivuntuottoa - totta, kaikkea tuota ja paljon muuta..
Itselle korkkareista ei kuitenkaan sellaiseksi fetissiksi ole jolla taattaisiin orgasmi, saati stondis, edes kiihoittunut mieli :/ Korkkarit naisella sängyssä ovat "helvetin hyvä mauste" ja tuottavat "pornoa mielihyvää aika monelle, (naisellekin)?
Ehkä sitä on alitajuisesti aina löytänyt rinnalle sellaisia naisia jotka itsekin tietyllä tavalla viehättyvät korkeistakoroista, muutoin en ymmärrä. e
Että oilisi voinut aina käydä "vain hyvä flaxi asian tiimoilta"!?
Varmasti moni on halunnut ainoastaan tehdä mieliksi sipsuttelemalla hankalahkosti vierellä, mutta uskoakseni ovat myös itse saaneet jonkin sortin "kiksejä!?
Kyllä aikamoni nainen tuntee itsensä "vahvaksi" kun saa muilta kadehtivia katseita; "kato miten tyylikkäästi tuo kävelee helvetinkorkeilla koroilla!!" Kyllä mä oon huomannu miten naisetkin jää sisariaan tapittamaan ;D
Yksinäinen nainen tuskin "kehtaisi" vetää moisia stilettoja jalkaan lähikaupassa käynnin ajaksi, ainakaan vapaaehtoisesti >:D
-
En nyt esitä henkilökohtaista näkemystäni, joka saattaisi olla tylsempi, vaan jaan muiston vuosien takaa.
Kävipä kerran niin, että ystävättäreni esitteli minulle pienehköä fetissivaatekokoelmaansa. Hän kertoi, että toisinaan tekee mieli ihan vain yksin kotona pukeutua seksikkäästi, käveleskellä rauhassa huoneesta toiseen, välillä vilkaista itseään peilistä ja tuntea itsensä haluttavaksi, vaikka haluajaa ei paikalla olekaan. Tässä lyhyessä kuvauksessa kenkien merkitys korostui aivan erityisesti. Muistini mukaan hänen kaikissa seksikkäissä kengissään oli enemmän tai vähemmän korkoa, mutta ei hän korkojen merkitystä mitenkään painottanut.
Ai niin: Toinen ystävättäreni kertoi, miten kenkäkaupan myyjä oli epäillen katsellut sovitustapahtumaa ja varoitellut, että kyseisillä kengillä on hyvin vaativaa kävellä vähänkin pitkiä matkoja. Tuttuni, joka ei välttämättä ollut maailman diplomaattisin luonne, oli siihen pamauttanut: »Luuletko, että näitä on tarkoitus pitää muuten kuin vaaka-asennossa?»
Naisia, joilla on kotonaan valtava kokoelma kenkiä, on sen verran runsaasti, että ihmettelisin suuresti, jos ei heistä osa olisi kenkäfetisistejä. Tosin fetisisteistä kaikki eivät itseään välttämättä sellaisiksi miellä. Miesten katseen kohteena oleminen sinällään on vaniljainen fantasia, ja jos se helpoimmin toteutuu vetämällä jalkaan muiltakin ominaisuuksiltaan rakkaat korkokengät tai ‑saappaat, niin... siinä voittavat kaikki?
Hyvin kauan sitten muistan kuulleeni tapauksesta, jossa mies oli pakkomielteisesti kiertänyt ratsastuspaikkoja ja varastellut naisten saappaita, kunnes oli jäänyt kiinni. Vastaavan tyyppisestä naisten käyttäytymisestä – että (ostettuja tai varastettuja) korkokenkiä jemmattaisiin kotiin, salaa ihailtaviksi, koska ne ihan esineinä ovat niin kiihottavia – en muista kuulleeni. Ehkä semmoinenkin käyttäytymismalli olisi mahdollinen, jos lapsuudenkodissa olisi hirmuisesti paheksuttu korkokenkiä ja niitten käyttäjiä?
-
En nyt esitä henkilökohtaista näkemystäni, joka saattaisi olla tylsempi, vaan jaan muiston vuosien takaa.
- Tuli niin hauskoja ja mielenkiintoisia kommentteja, että eiköhän noiden tylsemmiksi olettamiesi henkilökohtaisten näkemystesikin kanssa voitaisi elää...
Kävipä kerran niin, että ystävättäreni esitteli minulle pienehköä fetissivaatekokoelmaansa. Hän kertoi, että toisinaan tekee mieli ihan vain yksin kotona pukeutua seksikkäästi, käveleskellä rauhassa huoneesta toiseen, välillä vilkaista itseään peilistä ja tuntea itsensä haluttavaksi, vaikka haluajaa ei paikalla olekaan. Tässä lyhyessä kuvauksessa kenkien merkitys korostui aivan erityisesti. Muistini mukaan hänen kaikissa seksikkäissä kengissään oli enemmän tai vähemmän korkoa, mutta ei hän korkojen merkitystä mitenkään painottanut.
- Tuossa on se mielenkiintoinen dilemma, että milloin ne kengät ovat osa seksikästä kokonaisuutta ja milloin jotain vielä enemmän.
Ai niin: Toinen ystävättäreni kertoi, miten kenkäkaupan myyjä oli epäillen katsellut sovitustapahtumaa ja varoitellut, että kyseisillä kengillä on hyvin vaativaa kävellä vähänkin pitkiä matkoja. Tuttuni, joka ei välttämättä ollut maailman diplomaattisin luonne, oli siihen pamauttanut: »Luuletko, että näitä on tarkoitus pitää muuten kuin vaaka-asennossa?»
- Saatan kuvitella, kun myyjällä sutii tyhjää ja miettii, mitä sanoisi. "Ööööö... Tietenkin niin rouva."
Naisia, joilla on kotonaan valtava kokoelma kenkiä, on sen verran runsaasti, että ihmettelisin suuresti, jos ei heistä osa olisi kenkäfetisistejä. Tosin fetisisteistä kaikki eivät itseään välttämättä sellaisiksi miellä. Miesten katseen kohteena oleminen sinällään on vaniljainen fantasia, ja jos se helpoimmin toteutuu vetämällä jalkaan muiltakin ominaisuuksiltaan rakkaat korkokengät tai ‑saappaat, niin... siinä voittavat kaikki?
- Niinpä. Sama dilemma, kuin ykköskohdassa.
Hyvin kauan sitten muistan kuulleeni tapauksesta, jossa mies oli pakkomielteisesti kiertänyt ratsastuspaikkoja ja varastellut naisten saappaita, kunnes oli jäänyt kiinni. Vastaavan tyyppisestä naisten käyttäytymisestä – että (ostettuja tai varastettuja) korkokenkiä jemmattaisiin kotiin, salaa ihailtaviksi, koska ne ihan esineinä ovat niin kiihottavia – en muista kuulleeni. Ehkä semmoinenkin käyttäytymismalli olisi mahdollinen, jos lapsuudenkodissa olisi hirmuisesti paheksuttu korkokenkiä ja niitten käyttäjiä?
- Tuossa on se juttu, että itseltä "kiellettyjen" juttujen harrastaminen, ainakin ennen internet-aikaa, saattoi ajaa ihmisiä omituisiin ratkaisuihin. Tietenkin joillekin tämä omituisten ratkaisujen toteuttaminen on osa sitä juttua.
-
Yllä olevan kommentin ja ketjun aiempien julkaisujen (+ verevien yksityiskeskustelujen) perusteella voinemme yhdessä todeta, että korkkarifetissiä poteva nainen ei erittäin suurella todennäköisyydellä ole yksisarviaisen kaltainen mielikuvitusolento, vaan todennäköisesti keskuudessamme elävä, mutta ilmeisen harvinainen kiehtova anomalia. Erityistä arvoa annan jäsen Pulsen pitkäkestoisille ja laajalla otannalla tehdyille kenttäkokeille.
Off topic kommentti: Erityisen hauska oli sattuma, kun aiheesta kirjoitettiin: "Jos kapeasti ajattelee hyvin MIES VOITTOINEN..." ja seuraava kommentoija sattui olemaan VOITTO "niminen" MIES ;D
-
Ihana ketju! Olen juuri se nainen, joka kopistelee korkoineen joka paikassa, jopa lähikaupassa yksin käydessään – koska miksi ei? Nautin siitä, että se herättää joskus tunteita puoleen ja toiseen. Varsinkin täällä Suomessa, jossa ei visuaalinen feminiinisyys ole kokemukseni mukaan kovinkaan arvostettua tai ymmärrettyä, vaan oman kokemukseni mukaan koetaan jopa ärsyttävänä. (Sanomattakin selvää, että käytän huulipunaa, stay-uppeja arkena ja juhlana – jälleen, koska haluan ja ehkä nautin ärsyttämisestä ja kiusoittelemisesta vain niin paljon).
Olen käyttänyt lähes pelkästään korkokenkiä ja korkosaappaita 15-16 vuotiaasta. Tietenkin urheillessa on tehtävä poikkeus. Ensimmäisiä kertoja kun pidin kiiltäviä stilettosaappaitani teini-ikäisenä, olin lähijunassa menossa Helsingin keskustaan. Vastapäätäni istui muutama vuosi minua vanhempi komea mies, joka saappaitani katsellessaan sai aikamoisen stondiksen, joka näkyi kauniisti farkkujen läpi. Tilanne ei ollut pelottava. Se upea vallan tunne, jonka tilanteesta sain, on vielä tänä päivänäkin minulle suurin taustamotivaatio käyttää korkokenkiä. Kävelen koroilla joka paikkaan hyvin itsevarmasti, ja olen vaihdattanut aikoinaan yksiin teräksiset korkolaputkin, jotta varmasti huomataan, että täältä minä tulen.
Korkokengät tuovat minulle hyvin vahvan läsnäolon tunteen, ja tunnen olevani todella elossa ja väkevä. Aina kun tapaan miehen, jolla on vahva korkokenkäfetissi, koen tulevani todella nähdyksi ja koetuksi. Se on valtavan ihanaa.
Pidän silti arkikorkkarit erillään kinkykorkkareista. Hankin mahdollisimman korkeita kinkyilyyn, ja korkkarin muoto, tuntu, kärki, korko ja muu on äärimmäisen tärkeä. Arkena pysyn noin 8 cm korkkareissa. Koen esim. lenkkarit äärimmäisen masentava kokemuksena, ihan harmittaa käyttää, joten vältän kuin ruttoa.
Melkein voisin tunnustautua jonkinasteiseksi korkkarifettariksi, niin oleellinen ja tärkeä osa minuuttani, mutta myös seksuaalisuuttani ne ovat.
-
Korkkareita ei koskaan voi olla liikaa. Enkä ole vielä kertaakaan löytänyt syytä miksi en ostaisi korkkareita jos löydän mieleiseni. Arkeen, juhlaan, makkariin, bileisiin. No ehkä ei lenkkipolulle, mutta se lieneekin ainoa tilanne.
Kohdallani on kyse monen asian summasta. Estetiikasta, naisellisuudesta, vallasta, seksuaalisuudesta, siitä mitä olen ja edustan. Naapuri saa minun puolestani kulkea crocseissa, jos ne ovat hänelle mieluisat. Enkä heittäydy Lady Mysteriouksen reittä hivelemään huolimatta hänen saappaistaan. Ehkä tämä on se asia jossa minun on vaikea erottaa aitaa seipäästä. Ja toisaalta, ehkä se ei ole edes tarpeen.
-
Ihana ketju! Olen juuri se nainen, joka kopistelee korkoineen joka paikassa, jopa lähikaupassa yksin käydessään – koska miksi ei? Nautin siitä, että se herättää joskus tunteita puoleen ja toiseen. Varsinkin täällä Suomessa, jossa ei visuaalinen feminiinisyys ole kokemukseni mukaan kovinkaan arvostettua tai ymmärrettyä, vaan oman kokemukseni mukaan koetaan jopa ärsyttävänä. (Sanomattakin selvää, että käytän huulipunaa, stay-uppeja arkena ja juhlana – jälleen, koska haluan ja ehkä nautin ärsyttämisestä ja kiusoittelemisesta vain niin paljon).
Olen käyttänyt lähes pelkästään korkokenkiä ja korkosaappaita 15-16 vuotiaasta. Tietenkin urheillessa on tehtävä poikkeus. Ensimmäisiä kertoja kun pidin kiiltäviä stilettosaappaitani teini-ikäisenä, olin lähijunassa menossa Helsingin keskustaan. Vastapäätäni istui muutama vuosi minua vanhempi komea mies, joka saappaitani katsellessaan sai aikamoisen stondiksen, joka näkyi kauniisti farkkujen läpi. Tilanne ei ollut pelottava. Se upea vallan tunne, jonka tilanteesta sain, on vielä tänä päivänäkin minulle suurin taustamotivaatio käyttää korkokenkiä. Kävelen koroilla joka paikkaan hyvin itsevarmasti, ja olen vaihdattanut aikoinaan yksiin teräksiset korkolaputkin, jotta varmasti huomataan, että täältä minä tulen.
Korkokengät tuovat minulle hyvin vahvan läsnäolon tunteen, ja tunnen olevani todella elossa ja väkevä. Aina kun tapaan miehen, jolla on vahva korkokenkäfetissi, koen tulevani todella nähdyksi ja koetuksi. Se on valtavan ihanaa.
Pidän silti arkikorkkarit erillään kinkykorkkareista. Hankin mahdollisimman korkeita kinkyilyyn, ja korkkarin muoto, tuntu, kärki, korko ja muu on äärimmäisen tärkeä. Arkena pysyn noin 8 cm korkkareissa. Koen esim. lenkkarit äärimmäisen masentava kokemuksena, ihan harmittaa käyttää, joten vältän kuin ruttoa.
Melkein voisin tunnustautua jonkinasteiseksi korkkarifettariksi, niin oleellinen ja tärkeä osa minuuttani, mutta myös seksuaalisuuttani ne ovat.
Tää osuu todella lähelle omia mieltymyksiä! Tykkään käyttää korkeita korkoja (sekä feminiinisiä vaatteita) kaikkialla, ja se tunne kun niillä saa huomiota :love:
-
❤️ korkkarit!
Mä pidän korkkiksia päivittäin jos liikun keskustan suuntaan tai töihin, tai menen kylään. Lähes aina oikeastaan paitsi lenkkipoluille, kauppareissuille jos aion kävellä kauppakassien kanssa tai veneilemään...
Kun opiskelin erääseen tutkintoon, jonka opintoihin kuulu puu- metalli ja muovityöpajat, minulla oli pajoillakin korkkarit yhdistettynä työhaalareihin. Se ei ollut tietoinen valinta, pidän vain kaikesta tosi naisellisesta ja korkkarit jos mikä on naisellisuuden peruspilareita. ❤️ Kerran sitten satuin kuulemaan vahingossa kun miespuoliset opiskelijatoverit puhuivat siitä miten mä tuon erotiikkaa metallipajaan. Ei tarvitse kuin kuulla korkoni äänet jostakin etäältä ja tulee vinha fiilis. Sillon tajusin, että korkkareissa on paljonkin sitä jotakin.
Mä en saa niistä seksuaalista kiksiä, mutta ne antavat minulle itseluottamusta ja voimaa. Tunnen oloni korkkareissa naiselliseksi ja seksikkääksi ja normaalimittaiseksi mikä on tällaselle pienelle neidolle mukavaa. Pidän myös korkkarijalkojen katselusta. Kauniit korkkarit ovat rinnastettavissa koruiksi. Upeat sääret ja huikeet korkkarit, ymmärrân hyvin miten seksikkäät ja upeat ne ovat. Miksi joku ei tykkäisi?
Surullisena olen kyllä pannut merkille, että maailma muuttuu. Juuri eräs lauantai-ilta tässä Hesan keskustassa kävellessä panin merkille, että olin ainoa korkkarillinen nainen. 😭 Keskusta oli täynnä kauniita nuoria tyylikkäästi pukeutuneita naisia valkoisissa tennareissa ja ballerinoissa. 😭
-
Onpas tämä kiva ketju! Korkkarit on ihania eikä niitä voi olla liikaa. Nyt suunnittelen laittavani olohuoneeseen yhden kirjahyllyn tai vitriinin kauneimmille korkokengilleni kun sääli niitä on katseilta piilossa kaapissakaan pitää.
Käytän korkokenkiä arjessa, kotona, juhlissa, missä vain, yksin ja seurassa ollessa. Eikä kaikkia korkkareita suinkaan ole tarkoitettu kävelyyn vaan ihan vaakatason käyttöön myös...
Ja joo, korkokengillä saa hyvin huomiota kuten saa myös pitkillä punaisiksi lakatuilla kynsillä, ja tietysti monella muullakin jutulla.
Seuraan Instassa muutamia korkokenkiin keskittyneitä sivuja. Twitterissäkin joku onneksi postaa pelkkiä korkoja.
En ehkä silti kutsuisi itseäni fetisistiksi. En saa niistä orgasmeja, mutta mielihyvää kyllä. Korkkareita on ihana katsoa, koskettaa niitä, laittaa jalkaan, käyttää niitä ja seurata millaista huomiota ne toisessa herättävät.
-
Miesten ja naisten. Motiivinsa kullakin, ei ole vain yhtä syytä.
Itselläni korkkariarvostus johtuu:
1) jalka/säärifettarina korkkarit pidentää visuaalisesti jalkoja. Antaa myös monesti ryhtiä, joka on toki kauneuden yksi saloista. Ja kai pepunkin asento muuttuu hieman paremmaksi. Ja käynti (anteeksi vanhahtava sana).
2) vaikka kaikki korkkarit tekevät tuon edellä mainitun, niin korkkareissa on myös design-ulottuvuus. Tietty malli ja muotoilu iskee paljon enemmän kuin joku muu. Itse tykkään stiletoista muotoiluna enemmän kuin palkkikoroista. Ja moni muu design-juttu. Arkisesti voisi verrata, että autoissakin muotoilu miellyttää, joissain taas ei.
3) itse en tykkää käyttää korkkareita lainkaan ja hyllyssäkään ne ei niin säväytä, mutta naisella, joka tykkää korkkaroinnista, se näkyy olemuksessa ja käytöksessä sekä itsevarmuudessa. Kaikki tää on iso osa näiden jalkineiden seksikkyyttä.
4) on siinä jotain voimakasta naiseuden symboliikkaa, kuten korseteissa, kynähameissa, saumasukissa, pitkissä kynsissä,... ja naisellisuus naisissa säväyttää mua (NIIN vanhakantaista!).
-
4) on siinä jotain voimakasta naiseuden symboliikkaa, kuten korseteissa, kynähameissa, saumasukissa, pitkissä kynsissä,... ja naisellisuus naisissa säväyttää mua (NIIN vanhakantaista!).
Maso tiivisti tässä aika hienosti sen, mitä itse ajattelen korkkareista/naisellisesta pukeutumisesta ja miksi niitä käytän. Kun erot miesten ja naisten pukeutumisessa ovat (onneksi) kadonneet lähes olemattomiin, voi ultranaisellisella pukeutumisella aivan tarkoituksellisesti alleviivata kokemustaan omasta sukupuolesta. Juuri siinä valinnassa on jotain sellaista leikillisyyttä, kiusoittelua, jopa julkeutta joka voi olla kiihottavaakin. Korkkarit itsessään ei siis taivu minulla fetissiksi asti, mutta siinä mitä ne voivat edustaa on ehdottomasti jotain seksuaalista.
-
Tämä nosto sen takia, että pitkällisen pohdinnan jälkeen ajattelin ruveta elvyttämään parisuhteen väsähtänyttä ”korkkarielämää” ja muutakin, eli kannustamaan puolisoa taas käyttämään korkeita korkoja, vaikkeivat olekaan nyt muodissa.
-
Itse rakastan korkoja, niissä on jotain joka korostaa naisellisuutta, kerää katseita ja saa oman olonikin itsevarmemmaksi. Kuitenkin arjen käytännöllisyys pistää vastaan, auton ajaminenhan ei omilla koroillani ole ongelma eikä mikään, mutta koita kävellä päiväkodin hiekkasuon läpi hakemaan lasta kotiin (joka pitää toisinaan rimpuilevana kantaa sieltä pois) niin siinä kohtaa säästän mieluummin hermojani.
Omistan silti monet arkikorot ja parit kerran tai kaksi vuodessa käytettävät, jotka odottelevat niitä ystävän kanssa kaupungille reissaamista, työpaikan rientoja ja muita erikoisempia tilaisuuksia. Minua vähän harmittaa kun korkojeni kanssa olen miestäni reilusti pidempi ja koen sen jotenkin hankalana itselleni. Haluaisin jäädä hänen varjoonsa, olla pienempi. Yksin kulkiessani en välitä ja saan koroista henkistä boostia ja etenkin jos on tilaisuus pukea korkoja työpaikalle nautin siitä suuresti kun yhtäkkiä olenkin työpariani (mies) ylempänä ja saan lisää itsevarmuutta olemukseeni :love: .
Olen jo hetken katsellut tankotanssikorkojen perään ja jo ajatuksena yhden parin omistaminen viehättää suuresti. Niille olisi siis harrastuksissa oikeastikin käyttöä, mutta ehkä niiden hankkiminen tapahtuisi silti enemmän esteettisistä syistä kuin varsinaisesta tarpeesta. Myös makuuhuone kaipaisi tämän ketjun innoittamana aivan oman parinsa, mutta ehkä pitää vähän himmailla tahtia kun olen tämän foorumin innoittamana ehdottanut kumppanille jo paljon uusia ideoita ^-^ .
-
Rakastan korkoja! Ne saa olon aina super itsevarmaksi ja naiselliseksi. Oon myös sen verran lyhyt, että ekstra 5cm ei ole pahitteeksi. En käytä mitään piikkikorkoja, vaan siis bootsin mallisia, käytännöllisiä arkikorkoja. En itse kuitenkaan kutsuisi sitä omalla kohdalla fetissiksi.