BDSM-baari
Newbie-nurkka => Artikkelit => Aiheen aloitti: Mr.Inathu - 08.11.2012, 12:56
-
Kuinka suunnitella etukäteen juuri sopivan mittainen sessio? Ja onko sellaisiakin :)
Miten varmistaa, ettei aikaa mene hukkaan? Kuinka ylläpitää tunnelmaa vuorokaudesta toiseen? Entä jos tuleekin tylsää? Mitä jos en osaakaan tai toisen osapuolen kiinnostus hiipuu kesken leikin?
...Ja miksi muka AINA pitäisi suunnitella, eikö vaan voisi mennä leikkimään? Tää on just tätä kontrollifriikkien suunnittelushittiä...
Kysymyksiä ja ajatuksia, jotka aika ajoin vaivaavat sessiota suunnittelevaa Domia. Kyllä, meitä kokeneitakin... Onneksi asiaa ei ole niin vaikeaa hallita, kuin aloittelevasta D:stä äkkiseltään saattaisi, muutaman pidemmän session järjestämisen jälkeen tuntua ;)
Ei ole vaikeaa keksiä juonia, asioita ja tehtäviä sessioihin, eikä mielessään täyttää vaikka kokonaista viikkoa leikeillä, mutta todellisuudessa jo pelkän viikonlopun muuttaminen yhdeksi ehjänä kokonaisuutena toimivaksi sessioksi, ilman että sen intensiteetti ja tunnelma välillä latistuvat, vaatii jo hieman enemmän suunnittelua. Harva meistä jaksaa pitää voimakasta kiihkoa yllä toista vuorokautta, saati sitten useampaa peräkkäin. Siinä missä parin tunnin pikatapaaminen tuntuu aina auttamattoman lyhyeltä, voi leikkiviikonloppu erämökillä muodostua, vähintään yhtä leikin osapuolta, huonolla tavalla piinaavaksi sekä juuri sillä väärällä tavalla liian pitkäksi kokemukseksi. Onneksi myös session ajankäyttöä voi suunnitelmallisesti ja sopivalla tavalla jaksottaa.
Ajan jaksottaminen on omasta mielestäni luovan mielikuvituksen jälkeen ehkä kaikkein käyttökelpoisin väline sessioiden suunnittelussa, oli sitten kysymys pikasessiosta ostoskeskuksen saniteettitiloissa tai viikon leikkituokiosta kelohonkamökillä. Siksi tuntuukin oudolta, ettei täällä ole vielä puolentoista vuodenkaan jälkeen ollut yhtään ainoaa ketjua sessioiden ajankäytön suunnittelusta. Aihe voi tietysti kuulostaa liian "ammattimaiselta" ja yli-suunnittelemiselta siihen, että kukaan olisi aiheeseen tarttunut, mutta itseäni ainakin kiinnostaa, kuinka muuta aktiiviset harrastajat suunnittelevat, erityisesti pidempien sessioiden, ajankäyttöä... Niin ja kyllä se oikeiden ammattilaistenkin näkökulma aiheeseen kiinnostaisi kuulla ;)
Tässä artikkelissa esittämäni ajatukset ovat omiani, vähitellen kokemusteni kautta hiotuneita käytäntöjä ja osin kantapäänkin kautta opittuja, mutta ne eivät missään tapauksessa olet ainoita "oikeita" ajatuksia tai pyhiä totuuksia. Ne ovat vain ajatuksia. Uskoisin silti, että näistä voisi olla sekä hyötyä ja iloa aloitteleville sessioiden suunnittelijoille että jotain kevyttä pureskeltavaa ajatusten ja keskustelun herättäjäksi jo kokeneemmillekin sessioveteraaneille...
Itselläni tämä artikkeli on antanut odottaa kirjoittamista jo Kehästä saakka, mutta akuutin ajan puutteen vuoksi ja kuulakseni kuinka joku muu olisi aiheesta kirjoittanut, olen odottanut jonkun muun kirjoittavan tämän artikkelin tänne. Nyt kuitenkin oli sopiva inspiraatio ja hetki, joten hyvät kanssapervot, olkaatten hyvät :)
...Ai niin, ja olethan sitten kiltti pikku peewo ja luet artikkeli ihan oikeasti loppuun asti, ennen kuin aloitat sen intomielisen kirjallisen OT-sivulauseesta provoamisen ;)
AJAN JAKSOTTAMINEN SESSIOSSA
Mietittäessä ajan käytön suunnittelua sessioinnissa, jakautuu aihe heti alkuun kahteen osaan. Ajankäytön suunnitteluun silloin kun aikaa on käytettävissä aivan liian rajoitetusti ja niihin onnellisiin sessioihin, joissa aikaa on käytettävissä enemmän kuin yhdeltä istumalta kykenee käyttämään. Niin ja tässä artikkelissa pohdin nimenomaan ajankäyttöä SESSIOSSA ts. kinkyseksitilanteessa, jolla on selkeä alku ja loppu. 24/7/365 sekä erilaiset kotikurikuviot, eivät varsinaisesti kuulu tämän artikkelin aihealueeseen, vaan käsittelen tässä nyt erillisten tilaisuuksien ja tilanteiden ajankäyttöä.
Pidemmästä sessiosta otan ajatusten pohjaksi aina niin suositun ja hyväksi todetun vanha kunnon viikonloppusession, aikaa perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltapäivään. Viikonloppua pidemmät yhtäjaksoiset sessiot ovat sen verran harvinaisempaa herkkua ainakin itselleni, kuin todennäköisesti suurimmalle osalle Baarilaisiakin, että niistä voi sitten vaikka avata myöhemmin ihan oman ketjunsa, jos tuntuu että niitä pitäisi käsitellä vielä tarkemmin.
Ajankäytön suunnittelun perusteita:
Ensimmäinen asia, joka uutta sessiota suunniteltaessa olisi hyvä miettiä ovat omat henkilökohtaiset näkemykset seuraaviin kysymyksiin, joilla luodaan tavallaan "kehikko" tai "rajat" sessiolle. Tarkistuslista asioista, jotka kertoo mikä kaikki sessiossa ihan oikean maailman oikeasti on mahdollista ja mikä ei. Niin, siis ne ikävät reaalimaailman tosiasiat, joita kukaan ei halua ajatella, mutta jotka kuitenkin vaikuttavat sessioon, halusi sitä tai ei.
Ihan ensimmäiseksi mieti siis itseäsi huijaamatta ja riittävän inhorealistisesti vastaukset vähintään seuraaviin tarkistuslistan kysymyksiin:
(Tätä listaa kannattaa sitten ihan itsekin täydentää oman mielensä ja kokemuksensa mukaan)
Tarkistuslista
- Onko tulevassa sessiossa käytettävissä liian vähän aikaa (lyhyt sessio, 1-4h) vai ehkä jopa "liian paljon" aikaa (pitkä sessio yli 12h)?
- Onko jokin ehdoton takaraja session päättymiselle?
- Onko jokin ehdoton viimeinen takaraja session alkamiselle?
- Onko olemassa epävarmuutta session alkamisesta ja paljonko tulee varata "akateemista myöhästymisvaraa"?
- Paljonko sessiolle kokonaisuudessaan jää aikaa alkamisen ja loppumisen välillä?
- Positiivinen ja negatiivinen ääriarvio.
- Onko sessiossa tapahtumassa jotain, minkä toteuttaminen on tavalla tai toisella vuorokauden ajasta riippuvaista?
- Pitääkö jomman kumman tehdä jotain tai käydä jossain session aikana tai heti sen jälkeen?
- Pitääkö sinun pysyä tietoisena ajan kulumisesta ja jos, niin kuinka aiot varmistaa asian?
- Kuinka paljon tarvitset aikaa riittävään ravitsemushuoltoon ja virvokkeisiin, sekä niiden mahdolliseen noutamiseen ja valmistamiseen?
- Paljonko tarvitset aika sessiopaikan siistimiseen, ennen pois lähtemistä?
- Paljonko tarvitaan aikaa henkilökohtaisen hygienian hoitamiseen session lopussa ja ehkä myös alussa tai mahdollisesti myös sen aikana?
- Paljonko tarvitset aikaa sessiopaikan valmisteluun juuri ennen sessiota ja sen aikana?
- Onko sessiolla teema, kantava juoni tai jokin muu oleellinen "punainen lanka", jonka haluat huomioida?
- Onko jotain "erityistä", joka ehdottomasti pitää tapahtua sessiossa ja paljonko oletat sen/niiden vievän aikaa?
- Kuinka syvälle henkisesti ja fyysisesti oletat sessiossa mentävän ja paljonko oletat tarvitsevasi aikaa jälkihoidolle session jälkeen sekä sen aikana aina mahdollisten erityisen kuormittavien juttujen jälkeen?
- Kuinka väsynyt oletettavasti olet session alkaessa ja paljonko oletat tarvitsevasi unta,
- pysyäksesi koko session ajan "täydessä terässä"?
- Aiotko tehdä välittömästi ennen sessiota tai session aikana jotain, mikä kuluttaa merkittävästi voimia ja vaikuttaa jaksamiseen?
- Ja vielä yksi pieni bonusyksityiskohta miehille... Montako kertaa TIEDÄT pystyväsi laukeamaan session aikana? Ja kuinka pian toistuvien laukeamistenkin jälkeen uskot taas olevasi valmis uuteen juttuun, jossa vaaditaan "potentiaalista suoriutumiskykyä"? Entä, kuinka kauan sinulta menee tavallisesti elpyä laukeamisesta, ylipäätänsä? Nämä ovat oleellisia kysymyksiä, koska monella miehellä laukeaminen tyhjentää hetkellisesti muutakin kuin vain kasseja. Laukeaminen tuottaa miesten aivoissa samaa hormonia, jota aivot tuottavat nukahtamisessa, joten älä petä itseäsi, vaan huomioi asia. Elpymiseen voi mennä yllättävänkin paljon (nautinnollista) aikaa. Ja siis tämä voi olla hyvinkin oleellinen asia, joten älä valehtele tässä kysymyksessä itsellesi, älä luota sinisiin pillereihin, tee mieluummin pessimistinen kuin optimistinen arvio ja vielä viimeiseksi... ... Vähän kundit realismia siihen arvioon, ihan oiekasti ÄLÄ valehtele itsellesi, vaan luota kokemuksiisi ja itsetuntemukseesi, älä itseluottamukseesi! ;)
Leikkiajan laskeminen:
Kun sessiota suunnitteleva on löytänyt sisimmästään mahdollisimman varmat vastaukset edellä oleviin kysymyksiin (ja järjestelmällisemmät/pervommat tehneet niistä oikein kauniin excelinkin), voidaan laskea leikeille käytössä oleva maksimaalinen kokonaisaika. Mitä pidemmästä sessiosta on kysymys, sitä epävarmemmaksi laskeminen muodostuu ja sitä enemmän tulee varautua sekä positiivisiin että negatiivisiin "yllätyksiin", tyyliin: sauna ei lämminnytkään arvioidussa ajassa tai herättiinkin pari tuntia arvioitua myöhemmin tai suolihuutelu "iski takaisin" ja piti tehdä ylimääräinen lattian luuttuaminen, jne...
Kun kokonaisajasta on laskettu karkeasti pois kaikki aikaa vievät ei-leikki-asiat, ollaan saatu ns. "leikkiaika" ts. se aikamäärä, johon sessiossa tehtävien tapahtumien tulisi mahtua JA joka toisaalta pitäisi jotenkin myös saada täytettyäkin... Ja mieluiten jollain muullakin kuin esimerkiksi pikaisella suihinotolla ja jääkiekon katselemisella. Ja tässä kohtaa olettamus siitä, ettei sessiokumppani pidä siitä, että kallisarvoista leikkiaikaa hukataan jääkiekkoon, jota voisi aivan yhtä hyvin katsella kotonakin tai jota ylipäätänsä ei pitäisi koskaan katsella yhtään missään yhteydessä... Tosin jääkiekonkatselun ja suihinoton yhdistäminen samanaikaiseksi toiminnaksi, voikin jo olla oikein toimiva sessiokomponentti ;)
Leikkiajan voi tavallaan mieltää kuin session tyhjäksi lukujärjestykseksi. Siinä on alku ja loppu, joukko eri aineiden tunteja yhdistelmineen sekä mahdollisesti jonkin verran välitunteja ja ehkä joku pakollinen hyppytuntikin. Seuraava tehtävä sessiota suunnittelevalla onkin sitten täyttää lukujärjestys sopivilla sessiokomponenteilla.
Sessionrunko ja sessiokomponentit:
Koska tämä ei ole artikkeli varsinaisesti session suunnittelemisesta vaan ajankäytöstä, en mene syvälle sessiokomponenttien ja sessiorungon tai punaisen langan suunnitteluun, mutta seuraavan verran oletan:
Sessiolle on olemassa jonkinlainen kevyt ja dynaaminen runko, ajatus siitä mitä session aikana ollaan tavoittelemassa, minkälaisilla ajatuskuvioilla sitä viedään eteenpäin ja minkälaisia sessiokomponentteja siihen voidaan, leikkikavereiden yksilöllisyys ja sessiointiympäristö huomioiden ja hyödyntäen, sitoa. Sessiorunko voi pitää sisällän "juonen" tai "punaisen langan", joita sessiossa käsitellään esim. raiskausskenaario, mutta liiallista käsikirjoittamista tulisi välttää, koska todellisuus on aina monimutkaisempaa (ja parempaa) kuin parhaatkaan käsikirjoitukset :)
Sessiokomponentit ovat välineisiin, paikkaan, mielikuviin, fetisseihin, juoneen, persoonallisuuteen, jne, liittyviä suhteellisen valmiiksi mietittyjä JA valmisteltuja kokonaisuuksia, joita voi sessiota suunniteltaessa tai sen aikana sijoitella ja siirrellä joustavasti joko sessiorungon tai intuition ohjaamana.
Esimerkki sessiokomponentista:
Tiedetään, että kohde pystytään ajamaan lähes täydellä varmuudella pakotettuihin orgasmeihin ja ejakulaatioon tuplafistauksella ja voimakkaalla klitoriskiihotuksella. Tiedetään, että kokemus on kohteelle henkisesti erittäin raskas, mutta myös hyvin tyydyttävä.
Yksi tapa valmistella sopiva esimerkkitarpeeseen vastaava sessiokomponentti on pakata mukaan kahleet ja ketjuja kiinnittämiseen, kumihansikkaita fistausta varten, pumpattava anustappi ja/tai dildo tuplafistauskokemuksen luomiseen sekä voimakas hierontasauva. Varmistetaan vielä kerran, että mukana on se sauvan virtajohto/uudet paristot. Paikasta riippuen varataan mukaan lateksi-/kumilakana ja/tai iso ylimääräinen pyyhe. Varataan kokemuksen perusteella sessiokomponentille aikaa noin pari tuntia. Ensimmäinen lämmittelyyn ja stimulaatioon, toinen jälkihoitoon ja henkiseen palautumiseen.
Nyt valmiin sessiokomponentin voi joko löyhästi sijoittaa session runkoon, tai jättää "kellumaan" ja ottaa käyttöön sopivalla hetkellä, rangaistuksena, palkintona, viihdykkeenä tai ihan vain täyttämään "tyhjä" tai yllättäen vapautunut hetki.
Näitä sessiokomponentteja tulisi aina olla valmisteltuna arvioidulta kokonaiskestoltaan enemmän kuin puolitoista kertaa sessiolle varattu leikkiaika, koska kaikkia sessiokomponentteja ei aina ole syystä tai toisesta mahdollista käyttää kaikissa tilanteissa.
Varatuista sessiokomponenteista poimitaan ne, jotka edellyttävät jotain tiettyä paikkaa tai vuorokauden aikaa ollakseen toteutettavissa (esim. yökerhossa on aktiivista vain 24:00-02:30 välillä) tai jotka ehdottomasti halutaan sijoittaa juuri tähän suunniteltavaan sessioon. Vähennetään niiden aika leikkiajasta ja sijoitetaan ne sessiorunkoon, siis siihen "lukujärjestykseen".
Tässä vaiheessa pidemmässä (viikonlopun mittaisessa) sessiossa pitäisi vielä olla vähintään puolet leikkiajasta käytettävissä, koska muussa tapauksessa sessio menee hyvin helposti pelkän käsikirjoituksen suorittamiseksi, eikä se ole kivaa... Imho.
Back upit:
Osa sessiokomponenteista kannattaa suunnitella helposti ja monessa erilaisessa määrämuotoisemmassa tilanteessa toistettaviksi ja osa taas selkeiksi ihan koska vain esille nostettaviksi varmuuskomponenteiksi, joilla voi "pelastaa" lässähtämään päässeen tunnelman, oli lässähtämiseen syynä sitten mikä hyvänsä. Back uppien pitää olla jotain hyvin yleisluontoista, jotain ko. leikkikaverin kanssa aina varmuudella toimivaa tai jotain täysin kaikesta irrallaan olevaa ja ehkä hilpeääkin esim. jonkun uuden lelun kokeileminen tai jonkin absurdin jutun teettäminen. Tyypillisesti back uppeja tarvitaan, kun jokin asia ei olekaan toiminut, niin kuin oli olettamuksena ja/tai sen jälkiseuraamuksena tarvitaan jotain "varmatoimista" ja tunnelman palauttavaa.
Back uppeja ei koskaan voi olla liikaa, mutta kannattaa muistaa että niin ne kuin muutkin sessiokomponentit ovat aina henkilökohtaisia, eivätkä toimi eri leikkikavereiden kesken samalla tavalla... Vaikka muutoin ehkä toimisivatkin :)
Älä ylisuorita!!!
Nyt tässä vaiheessa kaikki kontrollifriikit Domit hierovat iloisesti karvaisia kämmeniään ja hykertelevät tyytyväisinä ajatellen "loppuun asti suunniteltua" sessiotaan. Kaikki on suunniteltu ja valmisteltu täydellisesti ja lukujärjestys on täytetty jokaista pientä hetkeä myöten. Mikä enää voisi mennä pieleen?
KAIKKI :D
Sessiossa on aina kysymys (vähintään) kahden inhimillisen olion kohtaamisesta joilla, niin paljon kuin se haluttaisiinkin unohtaa, on myös reaalimaailman elämänsä. Stressi ja väsymys, kuukaudenkierto ja hormonitoiminta, muut ihmiset, työnteko, opiskelu, jne, jne... Kaikki ne ulkoiset vaikuttimet voivat heitellä kapuloita hienosti suunnitellun session rattaisiin. Lisäksi aikataulu voi pettää ennalta odottamattomien reaktioiden ja niiden jälkiselvittelyjen vuoksi. Monella meistä on erilaisia mielen "lukkoja" sekä alitajuntaan kapseloituneita "tunnekuplia", jotka voivat aktivoitua session aikana ja jotka EHDOTTOMASTI vaativat akuutin huomion, oli siellä sessiosuunnitelmassa siinä vaiheessa ihan mitä hyvänsä.
Hyvänä lähtökohtana kannattaakin pitää sitä, ettei sessio KOSKAAN mene juuri niin kuin se on suunniteltu :)
Ja hyvä niin!
Täysin etukäteissuunnitelman mukaan "suoritettu" sessio on käytännössä myös varsin tylsä sessio. Uskokaa pois vaan :)
Vaikka ajatus täydellisestä session kontrolloinnista ja suorittamisesta ajatuksena voi tuntua houkuttelevaltakin, niin käytännössä ennalta arvattavuus ja suorittaminen johtavat vain hyvin "tyhjään" tunteeseen, jossa sitä lopulta jää vain jälkikäteen miettimään, että olikohan se oikeasti kaiken sen vaivan arvoista... Sessio (ainakin meille muille kuin rutinoituneille ammattilaisille) on nautinnon paikka. Kokemus, joka tuotetaan niin itselle kuin leikkikavereillekin. Ei suoritus- tai säälisessioita kukaan kovinkaan montaa viitsi kunnolla valmistella ja vetää, joten älkää ylisuorittako vaan antakaa sessiokomponentin mennä lukujärjestyksessä reilusti "yliajalle", jos sille vain löytyy tilaa ja homma toimii. Unohtakaa jokin toinen komponentti, raivatkaa riittävästi tilaa ja nauttikaa.
Juuri positiivisinta sessiokomponenttien kanssa ovat tilanteet, joissa komponentti toimii selkeästi yllättävällä ja positiivisemmalla tavalla kuin suunniteltua (eikä siis vain kohteelle). Näissä hetkissä kannattaa keskittyä jatkamaan tilannetta uuteen löytyneeseen suuntaan ja ratsastaa positiivisella aallolla niin pitkään kuin vain mahdollista (ja leikkiaika antaa periksi). Kaikki muut sessiokomponentit voi kyllä käyttää myöhemminkin tai jopa jättää käyttämättä, niistä ei kannata huolehtia. Hyvin toimivaa komponenttia ei kannata koskaan keskeyttää vain sen takia, että "olisi tää toinenkin juttu mitä haluaisin kokeilla..." Nauttikaa siitä, kuinka asia toimii ja pyrkikää ratsastamaan flowlla ;)
Oho, tulipa tästä pitkä :D
Jatkan sitten ensimmäisellä kommentilla, kun artikkelin maksimimerkkimäärä onkin näköjään säälittävät 20000 merkkiä...
Edit: Typoja, aivan liian paljon typoja. Ei pitäisi koskaan julkaista mitään oikolukematta :D
-
Tässä siis Artikkelin jälkimmäinen puolisko...
Let it flow...
Viimeistää tässä vaiheessa impulsiivisit, kokemattomat, kunnianhimottomat ja "laiskat" lukijat jo kirkuvat kovaan ääneen, että "Onko nyt vittu aina pakko suunnitella kaikki, eikö nyt vaan välillä voisi antaa mennä!"
Juu ja ei.
Miksi sessio ylipäätänsä pitäisi suunnitella? Miksei voi vain ottaa leikkikalusalkkua mukaan ja katsoa, mitä siitä sessiosta tällä kertaa mahtaisi saada aikaiseksi? Mennä vaan fiilispohjalta ja katsoa, miten menee. Onko kaikki tosiaan aina pakko tehdä niin suunnitelmallisesti ja tylsästi?
Omasta mielestäni tulkinta-, persoonallisuus- ja seksuaalisuuskysymyksiä, joihin ei ole oikea geneeristä vastausta.
Itse haen sessioilta muiden asioiden lisäksi ns. "flow-kokemuksia", tunnetta siitä miten hallitsen tilannetta ja kokonaisuutta täydellisesti.
Niin, tilannetta, en pelkästään leikkikavereitani ja en pelkästään sessiota, vaan kokonaisuutta jossa leikkikaverit, sessiot ja ajatustenvaihto muodostavat yhtenäisen jatkuvuudessaankin hallittavissa olevan kokonaisuuden, jossa ennakkosuunnittelu mahdollistaa intuition ja spontaanin toiminnan, ilman hallittavissa ja ennakoitavissa olevia suunnanmuutoksia ja yllätyksiä. Koska sessio on aina suunnittelusta huolimatta ennalta arvaamaton, luo minulle flown täydellisen hallinnan ja kontrolloinnin onnistuminen nimenomaan muuttuvissa ja yllättävissäkin tilanteissa.
Minulle flow tarkoittaa sitä, että osaan lukea leikkikavereitteni tunteita ja reagoida niihin, kokien aina vastaavani "oikealla" tavalla ja vieden sessiota ja kokemuksia haluamaani suuntaan ja/tai haluamallani tavalla. Saan vietyä kumppanini henkisesti sinne, uusille poluille ja uusiin maisemiin, joissa saan heistä irti uusia, yllättäviäkin, tuntemuksia ja osaan taas kerran reagoida niihin oikeista naruista nykien, vieden niin sessiota kuin jatkuvaa suhdettakin aina vain eteenpäin ja eteenpäin.
Oleellista ei ole suunta, vaan jatkuva liike. Täydellisesti onnistuneen viikonlopun mittaisen session jälkeen flow voi kestää vielä vuorokausia eteenpäin ja ohjata ajatustenvaihtoa sekä voimistua vielä entisestään, saadessani mahdollisen "raportin, päiväkirjan, tms" sessiosta ja päästessäni entistä syvemmälle siihen, mitä leikkikaverini sessiossa ja sen jälkeen on tuntenut.
Flow on siis minulle jatkuvan onnistumisen kokemus. Jotain, mikä saa minut itseni tuntemaan, kuin seisoisin hetken multiversumin keskipisteessä pidellen kaikkia lankoja käsissäni.
Tuo on siis minun henkilökohtainen tavoitteeni flown suhteen. Mutta flowta ei voi pakottaa. Flow tulee jos on tullakseen ja se voi mennä pieleen tai loppua kesken niin valitettavan helposti ja pienistä asioista. Jokin maallinen asia, kuten ajan loppuminen kesken, tappaa flown hyvin tehokkaasti ja vaivattomasti. Siksi suunnittelemalla karkean rungon, itseasiassa poissuljen jo etukäteen sessiosta flowta haittaavia elementtejä. Esim. jos leikkikaverin pitää vastata/soittaa tarkistussoitto kotiin noin 21:00, varaudun siihen jo hyvissä ajoin enkä ota silloin käyttöön tai aloita ennen sitä sellaisia sessiokomponentteja, joiden tunnelmaan puhelintoiminnalla olisi haitallista vaikutusta. Mitä enemmän pystyn poissulkemaan asioita, sitä todennäköisemmin pystyn ylläpitämään flowta, jos ylipäätänsä saan sen käynnistymään... Ja juuri käynnistämistä varten on hyvä sijoittaa rungon alkuun sopivia ja tehokkaasti flowta mahdollistavia sessiokomponenetteja.
Kuulostaako vaikealta ja vaivalloiselta? Ei hätää :)
Vähitellen session suunnitteluun tulee rutiinia. Kokemusten karttuessa ja aina uuden suhteen syventyessä, suunnitteluun tarvitsee käyttää vähemmän ja vähemmän vaivaa ja aikaa. Ei tarvita kirjallisia suunnitelmia, ei listoja, taulukoita tai lukujärjestyksiä. Sitä oppii vähitellen rekisteröimään alitajuisesti suuren osan niistä oleellisista showstoppereista ja aikarajoitteista, jotka tulee huomioida ja oppii automaattisesti lisäämään sopivasti puskuria erilaisten asioiden ympärille. Sitä oppii luottamaan itsensä tuntemukseen ja arvioimaan erilaisten sessiokomponenttien optimistisia aika-arvioita.
Mitä paremmin toista osapuolta/osapuolia oppii tuntemaan ja lukemaan, sitä intuitiivisemmiksi ja ennalta arvaamattomammiksi sessiot muuttuvat ja sitä helpompaa on tavoittaa flow. Toki toisen tuntemus tuo lisää arvattavuutta ja hallittavuutta niihin asioihin, joissa sitä tarvitaan, mutta samalla juuri se mahdollistaa myös "uusille ja entistä syvemmille vesille" siirtymisen. Ja juuri silloin on taas kerran hyötyä session ajankäytön suunnittelusta, siitä että aikaa on riittävästi eivätkä mahdolliset pakolliset keskeytykset latista tunnelmaa tai tuota ennalta toivomattomia reaktioita.
Toivottavasti tällä henkilökohtaisella esimerkilläni itsestäni, pystyin edes muutamalle lukijalle muodostamaan kuvan siitä, miksi suunnitteleminen on oikeasti ihan hyväkin juttu :)
Pakotettu tai ohjattu ajan jaksottaminen:
Ajankäyttöä on mahdollista myös jaksottaa hyvinkin tiukin säännöin ja halutessaan jopa rakentaa koko sessio jaksottamisen varaan ja jopa ihan ilman ylisuorittamisen vaaraa. Kyllä, ajan jaksottamisen voi antaa joko ohjata tai suorastaan pakottaa sessiota, myös positiivisella tavalla!
Jaksottamisen voi tehdä osallistujille täysin avoimeksi ja etukäteen esitetyksi tai siitä voi kertoa ainoastaan säännöt, mutta säilyttää jaksottamisen toteutumisen yllätyksenä. Käyttämällä pakotettua tai ohjaavaa ajan jaksottamista, on mahdollista luoda kaikesta huolimatta hyvinkin yllättäviä ja mieleenpainuvia sessioita ja jopa sessioita, joiden intensiteetti kasvaa ja kehittyy askel askeleelta, ajan jaksojen vaihtuessa, aina jopa täysin sietämättömiin sfääreihin saakka ;)
Seuraavassa joitain itse onnistuneesti ja toistuvasti käyttämiäni sessiota ohjaavia ja pakottavia "caseja". Näitä esimerkkejä voi kukin soveltaa ja muokata omien tarpeidensa ja mielikuvituksensa varassa niin paljon kuin haluaa, mutta olisi kivaa kuulla vaikka tässä ketjussa, kuinka olette näitä hyödyntäneet ;)
Case Lutkakoulu
Erityisesti pidempiin sessioihin sopiva "koulutusaiheinen" sessiorunko, jonka teemana voisi olla vaikkapa "Lutkakoulu", Runko voi olla tiukastikin jaksotettu, jopa aivan kiinteään lukujärjestysmuotoon. Ennalta määrättyyn rakenteeseen ja aikatauluun, jota kaikki session osapuolet oletuksellisesti seuraavat. Tällaisessa tilanteessa ajankäytön jaksottaminen joko ohjaa tiukastikin, mitä sessiokomponentteja käytetään ja missä järjestyksessä sekä sen, milloin vaihdetaan seuraavaan. Suunniteltaessa tällaista sessiota, kannattaa hyvin hyvin tarkkaan suunnitella, paljonko jokin asia oikeasti vie aikaa ja mitkä asiat ovat mahdollisia suorittaa peräkkäin ja paljonko niiden väliin tarvitaan jotain "muunlaista toimintaa" seuraavan haastavan komponentin valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi.
Lutkakoulu on mahdollista helposti venyttää paljon viikonloppua pidemmäksikin (kuitenkin kestoltaan rajoitetuksi) intensiiviseksi ajanjaksoksi, esim. kahdeksi viikoksi, jonka aikana varsinainen sessio ei katkea, mutta henkilö tekee myös muita arkisia asioita session väleissä (esim. käy töissä). Case Lutkakoulu myös mahdollistaa helposti useammankin leikkikaverin osallistumisen samaan sessioon sekä peräkkäin että limittäin (ja päällekkäin ja sisäkkäin ja ...)
Case Lutkakoulussa intensiteetti tulee odottamisesta, tietämisestä, loppua kohden kasvavasta suorittamispaineesta sekä ennalta tiedossa olevien asioiden sisällön ennalta arvaamattomuudesta ja sen pohtimisesta ja jännittämisestä.
Case Mr. Munakello
Vähintään puolen vuorokauden mittaiseen sessioon sopiva "klassikko", jonka käytön seurauksena erinäisistä kotitalouksista nytkin löytyy juuri "se" yksi ja tietty mekaaninen kanamunan muotoinen munakello, jota perheen rouva katsoo aina hieman erilaisin silmin... ;)
Mr. Munakellon lähtökohtana on se, että session alussa esitellään ko. session ylin vallankäyttäjän "Mr. Munakellon". Kun Mr. Munakello ilmoittaa, päättyy sen hetkinen asia ja alkaa jokin ennalta määrätty asia tai toimenpide.
Seuraava esimerkki on Mr. Munakellon käyttämisestä jaksottamaan muuten omia uriaan kulkevaa sessiota piiskauksella ja kasvavalla pelolla:
Aina kun Mr. Munakello pirahtaa, pysähtyy kaikki muu toiminta ja Mr. Munakelloon käännetään yksi minuutti enemmän aikaa, kuin siinä oli edellisellä kerralla. Sitten annetaan yhtä monta piiskan iskua, kuin Mr. Munakelloon juuri käännettiin minuutteja. Session alussa Mr. Munakellon esittelyn jälkeen, aloitetaan kääntämällä Mr. Munakello kolmen minuutin kohdalle ja sessio voi alkaa... Kun Mr. munakelloon liki kolme ja puolituntia myöhemmin käännetään 20 minuuttia, on annettu jo lähes kaksisataa piiskaniskua, joiden välissä iho on ehtinyt sekä herkistyä että turvota. Masokistin kestokyvyn ja piiskausvälineiden mukaan iskujen aluetta voidaan joko supistaa tai laajentaa ja iskuvoimaa säädellä, yhtä kaikki, vähitellen jokainen minuutin pidentyvä jakso Mr. Munakellon välissä alkaa pelottamaan entistä enemmän, eikä minuutin pidempi toipumisjakso enää pitkiin aikoihin ole riittänyt kompensoimaan lisääntyvää kuormitusta. Paineen kasvaminen alkaa väkisin suhteellisen nopeastikin näkyä muun sessioinnin toimissa ja lopulta siitä kasvaa kaikkea dominoiva ja hallitseva tuntemus >:D
Mr. Munakelloa voi myös käyttää satunnaisemman pituisissa jaksoissa, joissa pidemmät ja lyhyemmät ajanjaksot vaihtelevat kasvavalla trendillä. Eikä kaiken, mitä Mr. Munakellon kanssa tehdään, aina tarvitse olla piiskaamista tai fyysistä rääkkäämistä, vaan Mr. Munakellon avulla voidaan hyödyntää esimerkiksi juomisen ja virtsaamisen kontrollointia tai vaikka riittävän herkän ihmisen orgasmeja. Lisäksi Mr. Munakellon käyttöön voidaan lisätä erilaisia muita satunnaisia elementtejä, joissa leikkikaverit voidaan laittaa valitsemaan asioita, jotka voivat vaikuttavat seuraavan Mr. Munakellon aktivoiman toiminnan laatuun esimerkin tapauksessa vaikkapa käytettävään piiskaan tai piiskauksen kohdealueen valintaan.
Case Pyhä Rituaali
"Pyhän" Rituaalin suorittaminen on viikonlopun tai jopa pidempiinkin sessioihin hyvin sopiva ajan jaksottaminen sovitettuna vahvaan sessiorunkoon selkeällä teemalla. Koko session tavoitteena voi olla jokin tietty ajanhetki ja sen "pyhittäminen" esim. Sunnuntaina keskipäivän aikaan tai lauantaina puolilta öin tms. Pyhää Rituaalia tulee aina valmistella monin erilaisin riitein ja alirituaalein, jotka toistuvat sopivan epäsäännöllisen säännöllisesti ja huipentuvat aika ajoin rituaalin edetessä. Aikataulu voi olla joko etukäteen tiedossa, osin tiedossa tai rituaalin kokonaiskesto voidaan pitää salassa osallistujilta (jos leikkiaikaa on käytössä riittävästi).
Rituaalia vetää aina rituaalin ohjaaja esim. ylipappi/-papitar, joka on ainoa koko liturgian tunteva osapuoli. Näin ohjaaja voi tarvittaessa suhteellisen vapaasti muokata rituaalin kulkua paremmin tilanteeseen ja osallistujille sopivaksi, ilman että immersio kärsii.
Pyhän Rituaaliin kuljetukseen voidaan myös helposti liittää kaaottisia elementtejä, jotka vaikuttavat ajan jaksottamiseen. Siinä missä noppaa heittämällä saa helposti selkeitä lukuja, saadaan rituaalin tunnelmaan paremmin sopivia numeroita vaikka seuraamalla jonkin asian varjon siirtymistä auringonvalossa tai sekuntimäärää, jonka rituaaliin osallistuva kestää tiettyä fyysistä rasitetta esim. henkilön tulee pitää käsivarsiaan kohotettuina suoraan sivuillaan kämmenet ylöspäin, pieni kulkunen asetettuna molemmille avatuille kämmenille. Aikaa lasketaan siitä, kuinka kauan kestää, ennen kuin kulkuset putoavat lattialle. Tässä esimerkissä kulkunen on hyvä indikaattori, koska siitä kuuluu selkeä ääni, joten rituaalin ohjaajan ei tarvitse istua vieressä odottamassa. Lisäksi kahdella kulkusella saadaan kaksi eri luku sekä vielä kolmas luku vähentämällä luvut toisistaan... Sadistinen ylipappi, kyllä osaa käyttää kolmatta lukua tavalla, joka saa kohteen ensin huokaisemaan helpotuksesta >:D
Pyhää Rituaalia voidaan helposti venyttää useidenkin vuorokausien mittaiseksi ja se voi olla luonteeltaan hyvinkin henkinen ja metafyysinen tai vahvasti maallinen ja käytännöllinen esim, johonkin fyysiseen suoriutumiseen tähtäävä. Pyhää Rituaalia voi myös käyttää subin pannoittamiseen tai nimen antamiseen. Pyhässä Rituaalissa ympäristöllä ja luonnolla voi olla hyvinkin suuri merkitys ja sen yhteydessä voidaan harjoittaa erittäin voimakastakin symboliikkaa, josta suurinta osaa ei tarvitse, eikä aina suinkaan edes kannata, avata osallistujille lainkaan, vaan antaa mielikuvituksen täyttää "aukot" tilanteen ymmärtämisessä.
Pyhää Rituaalia suoritettaessa, tulee sessiorungon olla hyvin mietitty ja valmisteltu, koska erityisesti henkisemmän Pyhän Rituaalin tunnelman rikkoo hyvin helposti esim. arkinen puhelinsoitto tai se, että se vettynyt solmu ei yllättäen oikein suostukaan aukeamaan...
Pyhästä Rituaalista voi myös muodostaa erittäin koomisen ja muistettavan ottamalla aiheeksi jotain hyvin absurdia, mutta suhtautumalla siihen äärimmäisellä vakavuudella ja henkisyydellä. Pyhän Rituaalin tarkoituksena voisi esimerkiksi radanvarren asunnossa olla junien saapumisen varmistaminen, lähtöolettamuksella siitä että ilman rituaalin kunnollista suorittamista, junien liike lakkaa, eivätkä junat enää kulje talon ohi. Vähän samaan tapaan kuin auringon nousemista on palvottu kautta primitiivisten kulttuurien. Tai ehkä keskitytäänkin vain palvomaan Pyhää Kuusen Käpyä, joka puusta pudotessaan nimesi session ohjaajan Ylimmäksi Patriarkakseen ja jolta vain hän voi vastaanottaa telepaattiset ohjeet Pyhän Rituaalin suorittamiseen.
Sanomattakin on selvää, että absurdissa Pyhässä Rituaalissa kaikenlainen nauraminen ja repeily katsotaan vakavaksi kerettiläisyydeksi, josta rankaistaan mitä hirvittävimmin menetelmin, joilla tietysti vääräuskoisuus "puhdistetaan" osallistujista...
Pitkään ToDo-listalla oli hyvin absurdin larpin järjestäminen Pyhän Rituaalin mukaisesti, mutta nuo projektit ovat ajan puutteen vuoksi jääneet historian hämäriin jo kauan sitten... Vaan josko joku nyt ottaisi ajatuksesta kopin :)
Case Jukebox
Jukebox rakentuu nimensä mukaisesti musiikin hyödyntämisen varaan. Riittävän kookkaalla playlistillä, jossa musiikkia löytyy ääripäästä toiseen, on erittäin helppoa ja mukavaan luoda epäsäännöllisen säännöllistä ajan jaksottamista, jollei koko sessioon, niin ainakin pitkäkestoisiin sessiokomponentteihin. Musiikkikappaleiden kestot ovat yleisesti noin parista minuutista vajaaseen kymmeneen minuuttiin, joten tuolla välillä vaihteleva satunnaistoistettu musiikki luo mukavan ennalta arvaamattoman jaksotuksen, jossa tutut biisit tuovat ennalta arvattavuutta aina kunkin jakson kestolle. Lisäksi musiikista voi hyödyntää vaihtelevia tempoja, nimissä esiintyviä sanoja tai vaikka vain artistien etunimien alkukirjaimia, esiintyjän sukupuolta jne jne...
Näille erilaisille muuttujille voidaan etukäteen kirjoittaa avoimet säännöt, jotka ripustetaan näkyvälle paikalle sessioympäristöön tai painautetaan osallistujien mieleen jo ennen sessiota. Säännöt voivat olla mitä vain. esim:
Jos artistin nimi alkaa "S"-kirjaimella, tulee kappaleen ajan seisoa vasemmalla jalalla, jos lisäksi vokalisti on sukupuoleltaan nainen, tulee kappaleen tempon tahdissa piiskata ylös nostetun jalan jalkapohjaa koko kappaleen ajan. Joka kuudennen kappaleen aikana kohteen tulee olla suukapuloitu. Mikäli kappale, on suomen-kielinen, annetaan sen ajan piiskaa aina tasaisesti koko vartalolle, mutta vain tietyllä piiskalla. Kaikkien Michael Jacksonin biisien aikana tulee antaa suuseksiä, mutta se pitää lopettaa heti kun kappale päättyy. Jos biisin nimessä esiintyy sana "Love", tulee sen ajan antaa rimmingiä, riippumatta siitä, mitkä muut asiat tapahtuvat sen aikana.
Biisejä voi myös käyttää vapauttavina tyyliin: pissalla saa käydä vasta kun Metallica soittaa toistamiseen tai tapin, jonka Beatlesin kappale sijoitti takapuoleen, saa poistaa vasta kun seuraavan kerran soi ranskan-kielinen kappale jne jne...
Ymmärsitte jo varmaankin idean. Tällainen Jukebox-sessio on hyvin helppoa läpi viedä pienellä valmistelulla ja jo tuhannenkin biisin playlistillä siitä muodostuu aivan varmasti täysin ennalta arvaamaton ja hilpeä kokemus, jossa syntyy mukavia uusia assosiaatioita vanhoihin tuttuihin biiseihin ja artisteihin... Kukapa ei muistaisi vähän aikaa saatuaan useita kymmeniä piiskan iskuja sattumalta peräkkäin soineiden Elviksen biisien tahdissa tai otettuaan suihin porkkana takapuolessa, Finladia-hymnin pauhatessa taustalla ;)
Loppusanat ja suositus luovan mielikuvituksen käyttöön:
Kuten jo alussa kerroin, tämä artikkeli ja siinä käyttämäni terminologia ovat vain minun ajatuksiini ja kokemuksiini perustuvia, se ei ole absoluuttinen tai ainoa totuus, eikä sitä pidä sellaisena mieltääkään. Ottakaa tästä käyttöön niitä asioita ja ajatuksia, jotka teille sopivat ja muokatkaa ihan itse omat toimintatapanne. Lähtökohtaisesti haluaisin korostaa vain sitä, että huomioikaa ajankäyttö ja sen jaksottaminen sessioissa, se on avain ei vain parempiin sessioihin vaan myös D-osapuolen flow-kokemuksiin. Täydellisestikin suunnitellussa sessiossa ajankäytön huomioimattomuus kostautuu helposti flown rikkoutumisena tilanteissa, joiden toteutumisen olisi erittäin helposti voinut välttää pienen pienillä ajankäytön suunnitelmallisilla huomioilla.
Ja sitten vielä se loppuvaroitus, vaikka kaiken voi suunnitella viimeistä piirtoa myöten ja vaikka "The Täydellinen Kontrolli" olisi juuri se teidän juttunne, niin todellisuus yllättää aina. Viisas varmistaa aina isot linjat kuntoon, mutta pelaa loput intuition varassa... Niin, ja säilyttää takataskussaan AINA riittävää määrää valmiita leikkikavereille sovitettuja back-up sessiokomponentteja ;)
-Mr.Inathu - Pyhä DM
Edit: Typoja, paljon paljon typoja...
-
Väärinkäytän omaa kommenttiani ja lisää vielä yhden luvun artikkeliin, koska minulta asiaa kysyttiin...
Muutamia sanoja ajan jaksottamisesta aloittelevalle D:lle
Olet vihdoin saanut sovituksi kokonaisen viikonlopun uuden subisi kanssa. Riemuitset käytettävissä olevasta ajasta ja "täydellisestä kontrollista", vähän ehkä jännittääkin (ainakin pitäisi)... Samanaikaisesti subia ei vain jännitä, hän on LIEKEISSÄ. Sinä odotat viikonlopulta kaikenlaista kivaa, mutta lähtökohtaisesti sub odottaa vielä paljon paljon paljon paljon enemmän. Olette ehkä molemmat joutuneet raivaamaan tilaan kalentereistanne, järjestämään lasten ja/tai lemmikkien hoidon, rakentaneet peitetarinoita, hankkineet välineitä/vaatteita ja hoitaneet ehkä esitehtäviäkin saadaksenne viikonlopun edellytykset mahdollisimman hyviksi. Lähtökohtaisesti sub on nähnyt vähintään yhtä paljon vaivaa kuin sinä, ennen viikonloppua, ehkä paljon enemmänkin kuin hän missään tilanteessa kehtaisi sinulle tunnustaa. Hän haluaa, että kaikki on hänen osaltaan niin täydellistä kuin vain mahdollista... Ja hän odottaa sitä samaa Sinulta!
Kun kysymys on pääasiallisesta sessiosuhteesta, niin siinä missä niitä on erittäin helppoa löytää ja käynnistää, on ne myös erittäin helppoa lopettaa ja hylätä. Ne muutamat parin tunnin sessiot, jotka viikonloppua ovat edeltäneet, ovat ehkä vasta viritelleet subia tulevaan ja ensimmäinen koko viikonlopun sessio on sinulle vähintään yhtä tärkeä "näytön paikka" kuin aivan ensisessiokin on ollut. Ja sitä paitsi voit viikonloppusession aikana mokata uuden suhteesi vielä paljon helpommin ;)
Mitä kokeneempi on subisi, sitä todennäköisemmin hän suhtautuu uuteen sessiosuhteeseen joko kyynisesti tai täydellisesti tilanteeseen antautuen. Molemmissa tapauksissa Domin asenne joko vahvistaa kyyniset epäilyt tai rikkoo illuusion, eikä liene tarpeen selventää, mitä noista helposti seuraa… Tästä syystä on oleellista, että D muistaa panostaa sessioon ihan oikeastikin
Miksi kerron tällaisia itsestään selvyyksiä? Kuten jo artikkelin alussa kerroin jo viikonlopun mittaisesta sessiosta voi tulla äärettömän pitkä ja suhteen negatiivisella tavalla päättävä kokemus, jollei ajankäyttöä ole huomioitu jo sessiota suunniteltaessa.
Mikäli D kuvittelee, että riittää kunhan toimii samoin kuin muutaman tunnin sessioissa ja kyllä se viikonloppu siitä sitten rattoisasti kuluu, niin mennään jo lähtökohtaisesti metsään. Muutaman tunnin voi tilanteen intensiteetiä vielä helposti ylläpitää vaikka väkisin, eikä niin lyhyen aikaa se ole oikeastikaan vaikeaa, mutta viikonloppu on jo eri asia. Jos D vetää perjantaina perussetin ja siihen vielä vähän extraa päälle, voi takki pahimmassa tapauksessa olla tyhjä jo siinä vaiheessa.
Lelut on kokeiltu, perse on piiskattu rikki ja kassit tyhjennetty pari kolme kertaa. Mitäs sitten? No lauantaiaamu vielä menee helposti, aamuseisokin kimppuun vain ja sitten subi aamupalaa tekemään ja tarjoilemaan. Ehkä hieman ulkoilua ja leluja vielä vähän ja.. ja... Ollaan lauantaissa, ehkä hieman yli puolen päivän ja yli puolet ajasta yhä käyttämättä. Subia ei ehkä enää pysty fyysisesti rääkkäämään, jos tuli mentyä illalla rankemman kautta kuten lyhytsessioissa, kaikki lelut on kokeiltu ja eikä oikeastaan enää yhtään panettaisikaan enää... TV! Tuo kaikkien tylsien hetkien pelastaja!!!
VÄÄRIN!!! Todennäköisesti laiskasti televisiota tuijottava ja pahimmassa tapauksessa subiin tarkoituksellisen välinpitämättömästi suhtautuva D onnistuu ensihämmennyksen jälkeen karkoittamaan subinsa jo ennen lauantai-iltaa tai viimeistään viikonloppua seuraavan ajatustenvaihdon aikana. Jos D kokee, että hänellä on "oikeus" Domina olla huomioimatta subia ja toimia miten haluaa (esim. katsoa sitä telkkaria sessioimisen sijaan), tulee huomioida se, miten asia vaikuttaa session tunnelmaan ja intensiteettiin.
Pilke silmäkulmassa tehty itsensä passauttaminen selkeästi osana sessiota voi toimia erinomaisesti sessiokomponenttina, kun taas sulkeutuva ja laiska välinpitämättömyys ehkä vain osoittaa subille sen, ettei viikonloppu merkitse Domille läheskään sitä samaa kuin subille = sub ei merkitse D:lle samaa kuin toistepäin.
Ja nyt se ISO asia! Rooleista riippumatta jatkuviksi toivotuissa ihmissuhteissa (joita sessiosuhdekin on) tuon pitäisi olla jotakuinkin tasapainossa. Jälkikäteen subin sessiossa kokemaa epätasapainoa ei ehkä ihan helpolla enää korjatakaan. Miettikää siis, haluatteko suhteelle jatkoa, vai päästä helpolla?
Voidaksenne osoittaa subillenne kiinnostuksenne hänestä ja suhteen jatkosta, panostakaa erityisesti pitkien sessioiden suunnitteluun. Viikonloppu voi todellakin olla "liian pitkä" aika, joten on syytä suunnitella viikonlopun sessio täysin erilaisin sessiokomponentein ja sessiorungolla kuin lyhyet sessiot sekä kiinnittää erityistä huomiota ajan jaksottamiseen, se on mielikuvituksenne jälkeen tärkein työvälineenne.
Yhtä lailla kuin viikonlopun mittainen sessio voi olla suhteen lopettava koetinkivi, toimii se erittäin tehokkaasti myös suhdetta syventävänä kokemuksena. Intensiivinen ja syvälle luotaava viikonlopun mittainen sessio, jossa sub kokee D:n hallitsevan häntä keskeytyksettömästi ja kokonaisvaltaisesti, ollen kaiken aikaa subista tietoinen, voi muuttaa hänen suhtautumisensa ja alistuvuutensa aivan uudelle tasolle, mahdollistaen jatkossa yhä syvemmälle ja syvemmälle mieleen kaivautuvan vaikuttamisen ja kokemukset. Jotain, mitä ainakin itse arvostan ja kinky-suhteiltani toivon.
-Mr.Inathu
PS. Julkaisemalla tämän artikkelin täällä, toivoin herättävni lukijoissa ajatuksia ja erityisesti kuulevani niitä täällä. Minkälaisia ajatuksia se herätti? Miten itse olette vastaavat asiat huomioineet ja minkälaisia kokemuksia teillä on ollut ajankäytön suunnitteluun ja jaksottamiseen liittyen? jne :)
-
Oho, tuli inspiraatiossa kirjoitettua kai vähän liian pitkä juttu, kun ei kukaan ole vielä jaksanut lukea loppuun saakka :o :))
Ensimmäisen osan luin puoleen väliin... toisesta osasta random pätkiä... Kuvittelen, että artikkelisi voi olla jollekulle hyvinkin hyödyllinen - itse uuvahtaisin jos tarvitsisi olla noin perusteellinen/analyyttinen jne... mutta tiedän, että olemme erilaisia tämän asian suhteen joten ei siitä sen enempää.
Asia-artikkelina varmasti tarpeellinen ja paikallaan täällä, kirjoitat hyvin :)
Selittävänä lisäyksenä, että luen melkein jokaisen ketjun täällä, vaikka useimmat asiat eivät kosketa itseä tai vaikka olen useasti eri mieltäkin. Aina voi oppia jotain, aina voi olla yllättävänkin kiinnostavia juttuja joista ei ole kuullut tai jotka eivät ole vaan tulleet mieleen :)
-
Olipa liian pitkä teksti kännykällä lueskeluun. Itse kahlasin läpi viimeistä osiota ihan mielenkiinnolla. Tästä saa hyviä kerjättäviä elementtejä leikkeihin. Joo. Laitan nämä jutut toivomuslistalle ;) Pitää lukea vielä ajan kanssa koko juttu läpi kunhan on omaa rauhaa :)
-
Tulipa luettua kokonaan ja ainakin itse paljon musiikkia kuuntelevana yksi ideoista meni toteutuslistalle...mielikuvat mitä tuosta sai on kyllä valtaisia.
-
Hyvää tekstiä aiheesta, jota varmasti jokainen hallitseva osapuoli on ajatellut. Itse olen pyrkinyt aiemmin suunnittelemaan melko tarkasti sessiot etukäteen, mutta nykyään olen havainnut, että tärkeintä on tietää, mikä on päämäärä. Se, mitä kautta session kuluessa siihen kuljen, riippuu niin monista yksitäisistä asioista, joten reitin tarkka suunnittelu on usein turhaa. Riittää, kun tunnen maaston, naisen ja eri tilanteiden tarjoamat mahdollisuudet sekä niistä saamani nautinnot, ja samalla pidän mielessäni session suuret linjat, mitä haluan sessiolta kokonaisuudessaan.
Ajankäyttö kannattaa kyllä ajatella suurinpiirtein valmiiksi, ja sijoittaa tavoitteet tämän ajan tarjoamien mahdollisuuksien puitteisiin. Nuo esimerkkitapaukset olivat hauskoja, uusia ideoita antavia.
Mukava vaihteeksi lukea ajateltua ja hyvin rakennettua tekstiä itselle mieluisasta aiheesta.
-
Kiitos perusteellisesta artikkelista. Omat kokemukseni rajoittuvat 1-3 h sessioihin ja niissäkin olen huomannut, että pelkkä improviointi johtaa helposti lässähtämiseen. Pienikin etukäteissuunnittelu auttaa paljon, ja toisin kuin jotkut tuntuvat ajattelevan, suunnittelu ei kahlitse vaan vapauttaa.
-
Tuhannet kiitokset tästä, Mr. Inathu! Itse en kavahda pitkiä artikkeleita ja pohtivaa analyysiä rakastan. Tulen lukemaan tämän vielä moneen otteeseen ja mietiskelemään omia juttujani näiden ajatustesi äärellä. Halu kehittyä Masterina ja ajan herrana on suuri.
-
Hm, kyllä mä luin koko artikkelin kännystä 8)
-
Erittäin hyvää pohdintaa, joskus kauan sitten aloittelijana näistä viisasta sanoista olisi ollut paljon iloa
-
Kiitos loistavasti kirjoitetusta artikkelista, antoi paljonkin ajattelemisen aihetta.
-
Kyllä minäkin luin ja kännykästä.
On ilo lukea hyvin kirjoitettua tekstiä ja jossa on vieläpä sisältöä. Hyvää sisältöä olikin.
-
Luin nyt melkein koko artikkelin. Keskittyminen rakoili jonkinverran. Tajusi,ettei minusta tule kai koskaan järjestelmällistä (ja järkevää)ihmistä. En vain kykene liian intuitiivisena ja levottomana.
Silti arvostan suuresti,ken tuohon kykenee. Se luo mielikuvaa henkilöstä,joka on vastuullinen,huolehtiva ja että järki ohjaa myös tilanteita..
Mielikuvittelen,että se pyhä 34/6 -suhde varmaankin sisältää kaikkia noita elementtejä kotikurineen,mutta aikaa ei tarvise ehkä jaksottaa niin tarkasti ja siltikin voi kaikki mennä hetkellisesti ihan pieleen..semmosta se Elämä tuppaa vähän olemaan. Olen tosiaan vaan miettinyt näitä ja mietin edelleen ja ihmettelen..
Hieno artikkeli :)
-
Kiitos kommenteistanne :)
Olisiko vielä liikaa pyydetty, jos joku uskaltaisi kertomaan myös omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan aihealueeseen liittyen? Erityisesti itseäni kiinnostaisivat jo rutinoituneiden sessioveteraanien ja ehkä jopa ammattilaisten näkemykset ja kokemukset... Vai ovatko ne jotain sellaista, mitä säilytetään visusti piilossa ns. "ammattisalaisuuksina", eikä ainakaa kerrota "kilpaileville" Domeille ? ::)
En tiedä helpottaako ajatusten kirjoittamista yhtään se, että lisäsin vielä tuohon tänään yhden aloitteleville Domeille suunnatun luvun aiheeseen liittyen, kun sellaista näkökulmaa asiaan minulta erään kokeneen subin suulla toivottiin...
-Mr.Inathu
-
Hyvä artikkeli!
Mr. Inathu nosti esiin erään tosi tärkeän asian eli subin osallistumismahdollisuuksien huomioimisen. Lukuunottamatta 24/7 -suhteita aika harvalla dominoivalla taitaa olla niin ehdotonta käskyvaltaa, että sub jättää milloin tahansa työnsä, perheensä jne. ja kiitää viikonlopuksi pervoilemaan… Jos D/s-suhteen halutaan jatkuvan ja mahdollisesti syvenevän, on ymmärrettävä tuokin asia JA huomioitava myös subin toiveet.
Monet minun tuntemani dominoivat persoonat ovat jonkin tason kontrollifriikkejä, jotka nauttivat asioiden suunnittelusta. Kun asiat on suunniteltu, ne ovat hallinnassa (ainakin dominoivan omassa mielessä) ja siitähän me pidämme 8)
Itse olen yrittänyt välttää pitkien sessioiden tylsyysvaaran sillä, että jo alussa on sovittu siitä, ettei D/s -asetelma ole välttämättä päällä koko aikaa. Muun ajan merkkinä on toiminut esim. kenkien riisuminen tai vaatteiden vaihto arkiasuun, halutun tauon pituudesta riippuen. Sessio on käynnistynyt taas esim. asua vaihtamalla. Sessiotauon ajankohta ja pituus on luonnollisesti dominoivan osapuolen päätettävissä. Subilla säilyy tietty jännite, kun hän ei tiedä missä vaiheessa pääsee lepäämään ja kuinka pitkäksi aikaa.
Oman kokemukseni mukaan subin huomiotta jättäminenkin toimii, kunhan sitä ei tee liian pitkään. Subille voi siksi aikaa antaa esim. jonkin ajattelua vaativan tehtävän.
Ylipäätään pitkien sessioiden onnistuminen edellyttää mielestäni osapuolilta toistensa syvällisempää tuntemista tai sitten subilta hyvää heittäytymistaitoa ja dominoivalta viitseliäisyyttä suunnitteluun.
Ja joo; kaikesta tutustumisesta, heittäytymisestä ja suunnittelusta huolimatta ylläreitä sattuu aina - mutta se ei ole välttämättä ollenkaan huono juttu :)
-
Kiitos tästä, hyvä artikkeli :)
-
Olipas siinä paljon tekstiä. Lukaisin ne läpi, vain tieteelliset lähdemerkinnät puuttuvat... >:D
Mutta, kyllä sieltä jotain minullekin jäi, vaikken osaakaan suunnitella tekemisiäni tai sessioina NÄIN tarkasti. :) Hienoa että joku viitsii.
-
Olipa hyvä artikkeli! Kiitos!
You have to learn the rules first in order to know how to break them ;)
-
Osui aika hyvään väliin tämä teksti. Noissa esittämissäsi näkemyksissä on jotain samaa kuin pedagogisissa opinnoissa, joita olen tässä viime aikoina tehnyt.
Omalla kohdallani useimmissa onnistuneimmista sessioista mukana on ollut kuvaamasi raamien lisäksi joku ajatus siitä emotionaalisesta kaaresta, jonka haluan subin kokevan.
-
Osui aika hyvään väliin tämä teksti. Noissa esittämissäsi näkemyksissä on jotain samaa kuin pedagogisissa opinnoissa, joita olen tässä viime aikoina tehnyt.
Minulle tuli aivan sama ajatus luettuani aikanaan tämän aloituksen. Ajatuksia herättävä juttu ja niitä hyviä neuvoja aloitteleville sisältävä - jos on suunnittelemassa viikonloppukurssia jostakin aiheesta. Ajoitus ei saa epäonnistua. Ongelmallisempaa ajoituksen onnistuminen on kuitenkin esim. 36 tunnin kurssissa sen ajoittuessa kuudelle viikolle.
Mutta se hämmästytti, että sessiossa... Jos tuohon joutuisin, niin toivoisin todella, että en huomaisi sitä suunnitelmaa. Riski on kuitenkin suuri.
-
Mutta se hämmästytti, että sessiossa... Jos tuohon joutuisin, niin toivoisin todella, että en huomaisi sitä suunnitelmaa. Riski on kuitenkin suuri.
Mutta miksi se olisi riski? Jos havaitsisit suunnitelmallisuuden? Ja sen, kuinka erilaisiin reaktioihin ja toimiin olisi valmiina erilaisia valmisteluja vastavetoja? Se, että voisit huomata D:n ajatelleen sitä ja tätäkin vaihtoehtoa ja valmistautuneen niihin. Huomata kuinka hyvin toinen tuntee sinut ja kuinka varmasti hän voi etukäteen arvata mitä tulisit tekemään...
Joskus hallinnan tunne voi muodostua juuri siitä, että suunnitelmaa ei ainoastaan näe, vaan sillä suorastaan pyyhitään kasvot ;)
Toisinaan suunnitelmallisuus voi olla täysin huomaamatonta, asiat vain sattuvat olemaan juuri sopivati siinä käden ulottuvilla, tauko tai kevyt askare tulee juuri sopivasti silloin, kun sille olisi tilausta tai ehkä jokin asia on ajoitettu tapahtumaan juuri sopivasti jonkin ulkoisen tapahtuman kanssa, ikään kuin "vahingossa".
Asioiden yrittäminen pakottaa suunnitelmaan tekee tilanteesta teennäisen ja helposti kiusallisen, mutta juuri siihen viittasin kirjoituksessanikin. Suunnitelmassa tulee olla riittävästi ilmaa, eikä siihen saa rakastua liikaa, vaan siitä tule joustaa aina, jos siihen on tarvetta. Näihin hetkiin auttavat myös ne mainitsemani back-upit, niillä tilanteen saa pysymään luontevana ja hallinnan tunteen säilytettyä. Juuri siitä flowssa on kysymys ;)
-Mr.I
-
Näihin hetkiin auttavat myös ne mainitsemani back-upit, niillä tilanteen saa pysymään luontevana ja hallinnan tunteen säilytettyä. Juuri siitä flowssa on kysymys ;)
-Mr.I
Eiköhän flowssa ole kyse siitä ettei ole minkäänlaista suunnitelmaa, vaan kaikki tulee selkäytimestä ihan kuin luonnostaan, juuri niinkuin kullakin hetkellä parhaalta tuntuu.
IKRM
-
Mutta se hämmästytti, että sessiossa... Jos tuohon joutuisin, niin toivoisin todella, että en huomaisi sitä suunnitelmaa. Riski on kuitenkin suuri.
Mutta miksi se olisi riski? Jos havaitsisit suunnitelmallisuuden? Ja sen, kuinka erilaisiin reaktioihin ja toimiin olisi valmiina erilaisia valmisteluja vastavetoja? Se, että voisit huomata D:n ajatelleen sitä ja tätäkin vaihtoehtoa ja valmistautuneen niihin. Huomata kuinka hyvin toinen tuntee sinut ja kuinka varmasti hän voi etukäteen arvata mitä tulisit tekemään...
Joskus hallinnan tunne voi muodostua juuri siitä, että suunnitelmaa ei ainoastaan näe, vaan sillä suorastaan pyyhitään kasvot ;)
Jos havaitsen suunnitelmallisuuden, niin totta ihmeessä se heikentää tunnelman aitoutta. Enkä usko, että kukaan D onnistuisi ainakaan minun kohdallani tekemään sessiosta sellaisen, että se olisi nautittavaa ja etukäteen arvattavaa - ja vielä D:kin arvaisi etukäteen reaktioni, huh-huh... Hallinnan tunne ei sillä lisäänny - kasvojen pyyhkimisestä en tiedä mitään...
Toisinaan suunnitelmallisuus voi olla täysin huomaamatonta, asiat vain sattuvat olemaan juuri sopivati siinä käden ulottuvilla, tauko tai kevyt askare tulee juuri sopivasti silloin, kun sille olisi tilausta tai ehkä jokin asia on ajoitettu tapahtumaan juuri sopivasti jonkin ulkoisen tapahtuman kanssa, ikään kuin "vahingossa".
Sitähän minä juuri toivoin, etten vain huomaisi... Satun vaan olemaan (testienkin mukaan) harvinaisen tarkan havaintokyvyn omaava...
Sinun vaan yksinkertaisesti on mielettömän vaikea ymmärtää, että monet ihmiset eivät pidä samankaltaisista sessioista kuin sinä - siitä huolimatta, että he eivät kirjoita vastauksia kirjoituksiisi. Vaikka kuinka monisanaisesti selittäisit omia halujasi, niin eivät ne siitä muille tule yhtään enemmän samankaltaisiksi.
Ei jaksa ihme selityksiäsi flow'sta... Saankohan taas yksäreitä rohkeudestani ::). Voi olla, että Mr.Inathu on niin suuri guru tällä foorumilla, että minun ei kannata vaatimattomia mielipiteitäni tuon enempää perustella.
Typerää tällainen julkinen... ähh...
-
Eiköhän flowssa ole kyse siitä ettei ole minkäänlaista suunnitelmaa, vaan kaikki tulee selkäytimestä ihan kuin luonnostaan, juuri niinkuin kullakin hetkellä parhaalta tuntuu.
Tätä jaksan vielä kompata. Toivottavaa ajattelua D:ltä.
-
Eiköhän flowssa ole kyse siitä ettei ole minkäänlaista suunnitelmaa, vaan kaikki tulee selkäytimestä ihan kuin luonnostaan, juuri niinkuin kullakin hetkellä parhaalta tuntuu.
IKRM
En tiedä mistä olet oman käsitteesi flowsta muodostanut, mutta itse käytän sitä hyvin pitkälle wikipediaa mukaillen:
Flow (myös optimaalinen kokemus ja virtauskokemus) on psykologi Mihály Csíkszentmihályin mukaan tila, jossa ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa minän tavoitteiden kanssa. Flow-kokemuksen seurauksena minän järjestys on aikaisempaa monimuotoisempi (minän kompleksisuus kasvaa). Flow'ssa psyykkinen energia käytetään ainoastaan tavoitteiden saavuttamiseen. (Csíkszentmihályi 2005, 68-73.)
Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Flow lisää psyyken sisäistä vahvuutta ja kompleksisuutta ihmisen saadessa todellisuuskuvansa järjestykseen ja hallintaan. Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta ja hän on kiinnostuneesti paneutunut ko. aktiviteettiin. Csíkszentmihályi on tutkimuksissaan todennut ihmisten olevan onnellisimmillaan juuri tällaisina hetkinä elämässään.
Csíkszentmihályi kuvaa kahdeksan osatekijää, joita flow-kokemukseen voi liittyä:
Tehtävällä on selvät päämäärät.
Yksilön keskittyminen on täydellistä.
Oman minän arviointi vähenee.
Ajantaju katoaa.
Tehtävän etenemisestä saa välitöntä palautetta.
Yksilön kyvyt ja tehtävän vaativuus ovat tasapainossa (tehtävä ei ole liian helppo eikä liian vaikea).
Yksilö tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta.
Tehtävä on itsessään palkitseva.
Lisäksi flow-kokemus vaatii häiriöttömän ympäristön. Esimerkiksi puhelimen soiminen tai työtoverin saapuminen huoneeseen voi katkaista flow'n.
Flow-tilaan ei pääse helposti ja nopeasti. Esimerkiksi urheilutilanteissa flow-tilan saavutus on haastavaa ja ei onnistu läheskään aina, sillä häiriötekijöitä on paljon.
Eli toisin sanoen, pyrin tässä artikkelissa kirjoittamani mukaan poistamaan erilaiset häiriötekijät ja valmistautumaan erilaisiin poikkeustilanteisiin, luoden siten mahdollisimman hyvät edellytykset flowlle ja sen ylläpitämiselle. Miten flow ilmenee eri ihmisille on tietysti yksilöllistä ja hyvän flow voi toki saavuttaa myös kiinnittämättä asiaan mitään huomiota, mutta omasta kokemuksestani sanoisin, että flown voi saavuttaa huomattavasti helpommin ja sitä on helpompaa ylläpitää pidempään, jos valmisteluihin kiinnittää edes hieman huomiota.
Ja siis artikkelin tarkoituksenahan oli antaa eväitä PITKIEN sessioiden suunnitteluun. Ja siis todellakin tarkoitan sessioiden. Esimerkiksi viikonlopun mittainen sessio ei minulle tarkotia sitä, että mennään mökille ja välillä vähän kinkyillään, vaan sitä että session intesiteetti pysyy korkeaalla läpi KOKO viikonlopun. Voi olla että joillekin tälläisten sessioiden vetäminen onnistuu flowta ylläpitäen helposti ilman suunnitteluakin, mutta itselleni se edellyttää aina jonkintasoista suunnittelua ja esivalmisteluja sekä ulkopuolisen maailman ikävää, mutta usein välttämätöntä huomioimista esim. varmistussoitto pitää soittaa, vaikka se kuinka olisi session tunnelmaa laskevaa, joten sen kaltaiset asiat kannattaa suunnitella ja ajoittaa session runkoon jo valmiiksi, jotta niiden vaikutus session tunnelmaan olisi mahdollisimman pieni.
Ja sitten se shokki kontrollikammoisille ;)
Tämä oli artikkeli ajan jaksottamisen huomioimisesta sessiossa, tämä ei ollut artikkeli session suunnittelemisesta. Sessiota suunniteltaessa on vielä paljon muutakin kuin huomioitavaa kuin pelkästää ajan käyttö ja siihen vaikuttavat asiat. Se olkoon kuitenkin toinen artikkeli... Joskus... Ehkä...
Ja vielä kerran Ellenille,
Minä kerron aina kirjoittaessani asioista, että ne ovat minua oma mielipiteitäni. Aloitan tavallisesti sanomalla "Minun mielestäni" tai "Minun kokemuksieni mukaan" jne. Minulla ei ole tapanani rajoittaa, pakottaa tai kieltää kirjoittaessani, korkeintaan ohjeistaa ja antaa esimerkkejä omiin kokemuksiini perustuen. En myöskään kerro mikä on "The True Oikein" tai edes ihan vain "oikein", kerron vain mikä tai mitkä asiat ovat toimineet omissa sessioissani tai mistä asioista olen ihmisten kinkyyn puoleen tutustuessani vetänyt trendejä. Miksi minun pitäisi nyt muuttaa omia mielipiteitäni tai olla kertomatta niistä vain sen tähden, että joku saattaa olla asioista toista mieltä. Uskon, että täälläkin on kuitenkin ainakin muutamia sellaisiakin henkilöitä, jotka ajattelevat asiosta samoin ja joille kirjoittamstani asioista voi olla, jollei suoranaista hyötyä, niin ainakin ehkä hetken iloa ja uusien inspiraatioiden lähteitä :)
-Mr.Inathu
-
Flow (myös optimaalinen kokemus ja virtauskokemus) on psykologi Mihály Csíkszentmihályin mukaan ---
Jospa et lukisi niin paljon Wikipediaa pohtiessasi seksuaalisuuttasi. Voisiko se auttaa... Psykologi et kuitenkaan ole - se on ilmeistä.
Jos tämä juttu on kaikkien Wikipediasta luettavissa, niin miksi toistat sitä usein ja pitkästi? Onko se todellakaan tarpeellista? Ellei tavoitteesi ole toisten ihmisten turha ärsyttäminen. Kai siitäkin nauttia voi...
Se olkoon kuitenkin toinen artikkeli... Joskus... Ehkä...
Olisikohan nyt viisasta jättää se jo vuorostaan muille. Koska sinun kirjoituksesi ovat vain mielipiteitäsi. Kuten toistelet.
Ja vielä kerran Ellenille,
---Minulla ei ole tapanani rajoittaa, pakottaa tai kieltää kirjoittaessani, korkeintaan ohjeistaa ja antaa esimerkkejä omiin kokemuksiini perustuen.
Kirjoitustyyleistä koen olevani melkoinen asiantuntija. Tyylisi kirjoittaa kuvastaa juuri tuota ohjeistaa. Uskotko omaavasi jotakin yli-inhimillistä, joka antaa sinulle tiedon ja taidon ohjeistaa muista sessioissaan. Ei sinulle ainakaan vielä ole kehittynyt tällaista. No, olet vielä onneksi nuori.
--- kerron vain mikä tai mitkä asiat ovat toimineet omissa sessioissani
Sitä vaan ei huomaa. Kirjoitustyylisi kaipaisi siis valtavasti kehittämistä. No, sinulle se ei ole ongelma, koska siihen kehittymiseen (jossakin artikkeleistasi) vahvasti uskoit.
Miksi minun pitäisi nyt muuttaa omia mielipiteitäni tai olla kertomatta niistä vain sen tähden, että joku saattaa olla asioista toista mieltä.
Miksi muiden pitäisi nyt muuttaa mielipiteitään sen vuoksi, että sinä haluat toistaa ja toistaa itseäsi täällä foorumilla kirjoittamalla ylipitkästi ja toistavasti mielipiteitäsi? Näinhän juuri nyt teet. Yrität koko ajan kirjoittaa täydellisenä asiantuntijana -tyylillä, ja kun joku tuo toisenlaisia ajatuksia, käsityksiä tms. pöytään, vetoat heti, että nämä olivat vain sinun vaatimattomia mielipiteitäsi. Siis taas sitä paradoksia.
Jos olisi näin, että "vain sen tähden", kirjoittaisit aivan eri tyylillä. No, tuskin tuota myönnät. Kuitenkin kehotan miettimään, olisiko tuohon jokin muukin syy olemassa.
---täälläkin on kuitenkin ainakin muutamia sellaisiakin henkilöitä, jotka ajattelevat asiosta samoin ja joille kirjoittamstani asioista voi olla, jollei suoranaista hyötyä, niin ainakin ehkä hetken iloa ja uusien inspiraatioiden lähteitä
Toki myönnän, että näin on - onhan tähän ketjuun moni jo kirjoittanut ylistäviä sanoja ohjeistasi. Olet pitkien kirjoitelmiesi vuoksi saavuttanut monien silmissä suuren gurun aseman. Kuitenkin meitä, jotka esittäisimme mielellämme sinulle vähän vaatimattomampaa roolia, on uskoakseni vähintään yhtä paljon.
Toistan itseäni minäkin: Harva meistä, joilla on erilaisia mielipiteitä, tuomme niitä tänne vastauksina sinulle. Vänkäät ilmeisesti loputtomasti sellaisia ihmisiä vastaan, jotka rohkenevat tuoda esille oman eriävän mielipiteensä kirjoittamastasi asiasta. Tässä ketjussasikin on käynyt taas näin... Kehuja saat yllättävän paljon - sanoivat jopa, että oli hyvin kirjoitettu teksti... Sallin tuon kyllä sinulle, mutta: Toistat minulle neljättä kertaa samoja asioita - lasken YV:n mukaan. Auttaako?
Olet itse D. ja voimakas sellainen eli sinun on saatava aina ylhäältäpäin neuvoa muita. Jos vaan joskus tyytyisit tavallisen ihmisen rooliin ja vieläpä hyväksyisit sellaisen asian, että muillakin on tietoa ja elämänkokemusta. Ja vieläpä erilaisia kykyjä.
Onnistuit hienosti! Siis provosoimaan.
-
Flow on tila, jossa ihminen toimii vaistonvaraisesti ja tietoisuus ympärillä olevasta todellisuudesta on enemmän tai vähemmän kadonnut. Useimmiten täydellisesti.
Esimerkiksi pianisti voi soittaa ilman nuotteja ja ilman että ajattelee soittoaan. Keskittyen pelkästään siihen energiaan joka soitosta itselleen välittyy kadottaen täydellisesti ajantajun ja muun ympäristön.
Tai runners high, jossa juoksija vaan juoksee ilman että uhraa ajatustakaan itse juoksemiselle tai millekään muullekaan asialle.
Tai tanssija joka vain tanssii musiikin mukaan huomaamatta mitä ympärillä tapahtuu.
Tai subspace, tai Domspace..
IKRM
-
Niin, minustakin flow on tila jossa henkilö keskittyy täysin tekemäänsä asiaan MUTTA myös kykenee kaiken aikaa onnistuneesti saavuttamaan tavoitteensa. Juuri siksi etukäteissuunnittelulla ja valmistautumisella, voidaan parantaa flown onnistumista ja kestoa. Esimerkiksi lenkkeilijä, joka ei ole huomioinut asioita etukäteen menttää flownsa hyvin helposti, jos ulkona onkin liian kylmää, polvea alkaa särkemään, juoksija liukastuu/kompastuu tai joutuu keskeyttämään juoksunsa kun tietä tukkii vaikka mammalauma koirineen jne… Samoin pianistin flow, voi katketa hyvinkin helposti siihen, että kännykän kalenterimerkintä alkaa soimaan kesken kaiken. Asioita, joista ainakin osaan voi vaikuttaa helposti etukäteen, jos viitsii hiemankaan nähdä vaivaa. Vai oletko IKRM eri mieltä tuosta?
Itselleni Domspace/flow tarkoittaa sitä, että vedän sessiota eteenpäin onnistuen aina löytämään ”oikeat narut” vedettäväksi. Kumppanin tai kumppanien reaktiot ovat oletettuja tai ainakin minulla on niihin aina jotain, millä voi viedä tilannetta entistä syvemmälle. Tästä juuri on kysymys, mikään ei pääse rikkomaan session flowta, vaan kaikki toimii kuin täydellisesti, oli se sitten suunniteltua tai improvisaatiota. Jälkimmäiseen auttavat ne back-upit. Sellainen tunnin parin flow on vielä suhteellisen helppoa toteuttaa tutun leikkikaverin kanssa, mutta kokeilkaapa pitää yhtäjaksoista flowta yllä vaikkapa vain 8 tuntia putkeen. Missä tahansa asiassa. Ilman etukäteisvalmisteluja ja vähintään jonkunasteista suunnitelmallisuutta tuo voi olla hyvinkin vaikeaa… ;)
Ja Ellen. Minä en haluaisi käsitellä tällaisia asioita julkisesti, mutta kun kerran vedät yksityisviestit tänne, niin vastataan sitten. Todellakin, olen vastannut viimeisiä lukuun ottamatta kaikkiin yksityisviesteisihi, olen kertonut aina saman asian, koska se on oma näkemykseni. Ja yhä uudelleen ja uudelleen palaat siihen samaan asiaan hyväksymättä sitä, että olen joistain asioista eri mieltä kanssasi, mutta minä en ole missään vaiheessa sanonut, etteivätkö toiset ihmiset voisi olla juuri sitä mitä haluavat. En ole vastannut enää viesteihisi, read between the lines…
Ja tähän viimeisimpään purkaukseesi… Olen varmasti mielestäsi todella provokatiivinen tai sitten haluat vain vähän huomiota itsellesi, mutta oletko todella ihan oikeasti sitä mieltä, että olisi parempi jos kaikki kirjoittaisivat foorumille lyhyesti, kertomatta mielipiteitään ja jakamatta kokemuksiaan? Mitä varten tämä foorumi sitten olisi olemassa? Minä kun tyhmänä luulin, että juuri noita asioita varten… Tai no deitti- ja tapahtumailmoja varten myös :)
Ja ei, en ole yli-ihminen, kaukana siitä… Mutta minulla on kokemusta sessioinnista yli kahdelta vuosikymmeneltä, pidemmältä aikaa kuin minulla on työkokemusta. Kinky-suhteeni kestävät tyypillisesti useita vuosia ja niitä on aina ollut muutamia rinnakkain, joten kyllä minä uskon että jotain saatan tietää sessioinnistakin… Mutta kuten aina tuon esille kinky ja sessiointi on yksilöllistä, ei ole olemassa mitään kaikille sopivia kaavoja tai viisastenkiviä. On vain kokemusperusteisia best practiseja, joita jakamalla joku voi saada jotain, mutta ei kaikkien tarvitse tai edes kannata yrittää tunkea itseään samaan muottiin. Ei vaikka kuinka olisi asenteellinen sellainen vihaamasi perustyypin D-ihminen ja siksi mielestäsi niin epätoivottava olento… Ota rauhallisesti, etsi itsellesi sessioseuraa tai kinky-suhde ja ala itsekin hankkimaan kokemuksia, se on paljon paljon mukavempaa kuin marmattaa verkossa toisille ;)
-Mr.Inathu
-
Ja Ellen. Minä en haluaisi käsitellä tällaisia asioita julkisesti, mutta kun kerran vedät yksityisviestit tänne, niin vastataan sitten. Todellakin, olen vastannut viimeisiä lukuun ottamatta kaikkiin yksityisviesteisihi, olen kertonut aina saman asian, koska se on oma näkemykseni. Ja yhä uudelleen ja uudelleen palaat siihen samaan asiaan hyväksymättä sitä, että olen joistain asioista eri mieltä kanssasi, mutta minä en ole missään vaiheessa sanonut, etteivätkö toiset ihmiset voisi olla juuri sitä mitä haluavat. En ole vastannut enää viesteihisi, read between the lines…
Inathu, haluatko, että panen tänne kaikki vaihtamamme yksärit? Minä en ole vetänyt yksityisviestejä ensimmäisenä, vaan nimenomaan sinun yksityisviestissäsi luki, että vastasit foorumilla. Melkoisesti venyy omatuntosi. Miksi käytät monikollista ilmaisua viesteihisi? Olen lähettänyt sinulle yhden viestin - jossa en kysynyt sinulta mitään, enkä odottanut vastausta saavani - sen paremmin yksityisesti kuin julkisestikaan. Opettele lukemaan nyt ensin jokainen kirjoitettu rivi.
"Ja yhä uudelleen ja uudelleen palaat siihen samaan asiaan hyväksymättä sitä, että olen joistain asioista eri mieltä kanssasi, mutta minä en ole missään vaiheessa sanonut, etteivätkö toiset ihmiset voisi olla juuri sitä mitä haluavat." Juuri tätä olet tehnyt, keskustelusi kanssasi ei ole edennyt lainkaan. Uskotko, että julkisesti toistetut ajatuksesi auttavat? En ole palannut samaan asiaan - sekin näkyy yksäreistä. Minusta tuo väite menee tahallisen loukkaamisen ja mustamaalaamisen piikkiin.
Ja tähän viimeisimpään purkaukseesi… Olen varmasti mielestäsi todella provokatiivinen tai sitten haluat vain vähän huomiota itsellesi, ---
Taas tätä samaa ylimielistä ja röyhkeää sanavalintaa: viimeisimpään purkaukseesi. Tuskin edellinen kirjoituksesi jää viimeiseksi purkaukseksesi...
En halua lähellekään niin paljon huomiota kuin näistä vastauksista kirjoituksiisi saan. Jos tuntisit minut livenä, niin tietäisit. Itse haluat huomiota ja toki sen saatkin päätellen näistä monista pitkistä kirjoituksistasi, joihin hyväksyt vain sinun kanssasi samaa mieltä olevien kirjoitukset sekä kehuskelut.
---mutta oletko todella ihan oikeasti sitä mieltä, että olisi parempi jos kaikki kirjoittaisivat foorumille lyhyesti, kertomatta mielipiteitään ja jakamatta kokemuksiaan? Mitä varten tämä foorumi sitten olisi olemassa? Minä kun tyhmänä luulin, että juuri noita asioita varten…
Kommenttisi on niin ala-arvoinen, ettei siihen pitäisi oikeastaan vastata. Ne, joilla on äidinkieli suomi, ovat mainiosti osanneet lukea muistakin kommenteistani, että haluan ja toivon kaikkien kirjoittavan nimenomaan mielipiteitään.
Ei vaikka kuinka olisi asenteellinen sellainen vihaamasi perustyypin D-ihminen ja siksi mielestäsi niin epätoivottava olento… Ota rauhallisesti, etsi itsellesi sessioseuraa tai kinky-suhde ja ala itsekin hankkimaan kokemuksia, se on paljon paljon mukavempaa kuin marmattaa verkossa toisille ;)
Pitkä kokemus näkyy täällä olevan näillä D-miehillä se Juttu. Kuitenkin tämä yllä oleva tekstisi menee minusta jo ylläpidon poistettaviin. En ymmärrä naiivia päätelmääsi, että vihaisin perustyypin D-ihmisiä. Tiedätkö, se on aivan jotain päinvastaista ;) - useimpien kanssa.
Luonteeni ei ole helposti hermostuva, vaikka tänään sinulle hermostuinkin. Eikö sinusta minulla ole ollut tarpeeksi sessioseuraa? Olen siitä asiasta eri mieltä. Teen töitä ja harrastan muutakin. Lisäksi vielä nukun jne.
Aion jatkossakin puolustaa asiallista foorumikäyttäytymistä - ja kirjoittaa mielipiteitäni. Huonosti käyttäytyvistä dominoivista miehistä huolimatta. Ja huomautan, että en ole subi kaikille, joiden profiilissa lukee "Naista alistava", vain hyvin harvoille.
Artikkelihan tämä keskusteluketju ei ole. Ensin täytyisi määritellä uudelleen sana artikkeli. BDSM-baari haluaa ilmeisesti profiloitua sivustona, jossa lyödään – tässäkin tapauksessa – täysin tuntematonta ihmistä kaikennäköisillä keksityillä argumenteilla loukkaamistarkoituksessa. Minulle osoitettuja solvauksia kohdistettiin vieläpä erittäin henkilökohtaisille alueille. Normaalisti tuollainen kirjoittaja olisi vähintään tarkkailussa.
-
(http://cdn.memegenerator.net/instances/400x/23762973.jpg)
-
Joopa joo, Juuttisetä. Vaikka en ole tuore verkossa (työtä tehnyt siellä yli 20 v.), niin silti näin vaan voi käydä. Huumorintajuni yleensä riittää, mutta se ei ilmeisesti ole staattinen.
Yksäreitäkin on jo alkanut tulla...
-
Minusta asioiden, tekojen, ihmisten ja ajatusten ylianalysointi on todella tylsää. Tylsää on myös noista aiheista kirjoitetut ylipitkät viestit - joten en siis lue niitä. Uskon, että on ihmisiä jotka lukevat ja jotka joko saavat niistä jotain, kohauttavat olkapäitään ja siirtyvät eteenpäin tai ärsyyntyvät.
En suunnittele tekemisiäni juurikaan etukäteen, en ole ikinä tehnyt niin; impusiivinen ja temperamenttinen kun olen. Mutta jotkut tekevät niin ja mitä sitten? Onko se minulta pois?
Keskustelupalstalla saa esittää mielipiteitä joista ollaan siten eri mieltä, samaa mieltä tai ei osata sanoa - ja niin pitää ollakin! Pitää voida saada sanoa, että "ei, en ole kanssasi samaa mieltä".
Se mitä en sulata on tämäntapaiset keskustelut, joissa kaksi ihmistä puivat keskenään erimielisyyksiään syyllistyen jo asiattomuuksiin ja osoittavat huonoa käytöstä yrittäessään tyydyttää tarvettaan saada se viimeinen sana!
Selvittäkää välinne keskenänne tai älkää selvittäkö, mutta älkää tähän ketjuun tuota minäpäs-olenkin-parempi-ja-kokeneempi-kinky-kuin sinä -vänkäämistänne tuoko. Kiitos :)
-
Taas tätä samaa ylimielistä ja röyhkeää sanavalintaa: viimeisimpään purkaukseesi. Tuskin edellinen kirjoituksesi jää viimeiseksi purkaukseksesi...
Ei, kyllä se nyt jää viimeiseksi...
Ei ole aikaa eikä kiinnostustakaan jatkaa tälläistä mitään tuottamatonta vääntämistä, sen kummemin yksityisviestein kuin foorumillakaan. Edellisenkin postaukseni olisin saanut jättää kirjoittamatta...
Ja silti yhä tulevaisuudessakin lähden kyllä mielelläni vaikka kuumaankin väittelyyn mukaan, mutta mieluiten aidon dialektiikan hengessä ja loogisia argumentteja käyttäen, turhanpäiväinen asian sivusta tölviminen tai sokea oman agendan ajaminen ei ole ikinä jaksanut minua kiinnostaa sen kummemmin dialogissa kuin argumentoinnissakaan.
Minun osaltani tämä keskustelu voidaan nyt kuitata päättyneeksi. Artikkelin aiheesta voin toki jossain vaiheessa vielä jatkaakin.
-Mr.Inathu
-
Joopa.
Minulla on loistava rytmitaju; suunnitelmallisesta ajanjaksottamisesta pilkulleen en ymmärrä mitään, tai suunnitelmallisuudesta rationaalisuuden pohjalta.
Minulle flow on jotakin joka tulee paljon syvemmältä; siinä on aina enemmän alitajuista, tiedostamatonta, kuin loogista ja suunniteltua. Ainakin soittamisen, tanssimisen, urheilun (nyrkkeily, uinti, juoksu) ja kirjoittamisen kulkiessa. Tämä tapahtuu myös tietyissä matemaattisissa tehtävissä ja riittävän (ja pitää sitten olla lähes ymmärtämättömyyden rajalla olevaa) vaativaa tekstiä lukiessa ja antaessa ymmärtämisen "voittaa" pinnistelemättä samalla äärimmilleen pinnistäen (jep, tämä on paradoksi).
Aloitan jostakin ja suuntaan johonkin. En välttämättä (yleensä) näe mihin olen menossa mutta tunnen koko ajan jos olen oikealla polulla. Sen vain tuntee, ja siksi tietää. Kokonaisuus on jossakin ja tiedän että se on vaikken voi sitä selittää edes nähdä. En edes halua selittää sillä se antautuu vain kun itse antautuu sille. Siis mille? Voimalle. Se tuntuu sormenpäissä, vatsanpohjassa, joka solussa; kaikkialla ja ei missään.
Sinänsä en aio liittää tätä mitenkään kinkyilyyn; kumpaankaan pooliin valtaleikeistä. Hyvissä ihmissuhteissa on flowta, se on selvä. Ei kokoajan mutta kaikki minulle tärkeät ihmiset ovat sellaisia joiden kanssa voin "lentää". Lentää voi hyvin monella tavalla; se miten liittyy yhdessä jaettuihin juttuihin; sellaisiin joissa molemmat pystyvät yhdessä enempään kuin yksin ja yhtäkkiä jalkojen alla on ilmaa yhä enemmän ja enemmän, eikä kumpikaan osaa jälkikäteen selittää mitä tapahtui, mutta tapahtui. Ja voi tapahtua siis uudelleen.
En tiedä näistä dominoinneista ja muista mistä täällä selitetään. Itse en usko paskan vertaa kenenkään yksipuolisiin rakenteluihin millin vertaa. Voi olla että en vain sitten ole ollut "oikean" ihmisen kanssa tekemisissä. Sellaistakin saattaa sattua. Voi olla että toinen aloittaa ja toinen jatkaa mutta sekin on niin veteen piirretty viiva ja vain ihmisen halua ja tarvetta laittaa syyt seurauksille etten jaksa sitäkään. Sillä mikään ei jatku vain yksin. Ei ihmissuhteissa. Emme me pysty ennustamaan toisia ihmisiä muuten kuin yksittäisissä hetkissä, sattumalta, ehkä jopa tuntemisen pohjalta mutta kovin on tylsää sekin jos enimmäkseen onnistuu. Kyllä ihmissuhteiden viehätys ennen kaikkea, myös kinkysuhteiden suuntauksesta riippumatta, lepää juuri ennustamattomuudessa. Siinä että kinkyillessämme olemme juurikin siellä alitajuisemmalla puolen itseämme ja toista ihmistä: Näemme jäävuoren huipun itsestämme ja toisesta ihmisestä; siitä tiedämme mistä kohtaa pitää sukeltaa.
Nämä sub- ja domspacet on jotakin muuta mielestäni; tai sitten vain vierastan tällaista erityistermistöä hienostelevana ja turhantärkeänä itsensä korottelemisena erottuen (haluten erotua, tehdä eroa) muista. Kiinnostamatonta.
Lopulta resepti on tasan sama kuin kaikissa muissakin ihmissuhteissa; kiinnostuneisuutta (uteliaisuutta toisesta ja itsestä), luottamusta ja kunnioitusta (turvallisuutta) sekä halua hypätä (mielikuvitusta). That's it. Siihen sitten vähän perustietoa (välinetietoa, ihmisen fysiikan ja psyyken tuntemusta) ja vuorovaikutusherkkyyttä.
Ja ps: tuo Csíkszentmihályin kirja Flowsta on kyllä ihan lukemisen arvoinen (osui joskus käsiini kun lainailin buddhistisia tekstejä, oli ilmeisesti hieman väärässä paikassa, tai ehkä ei...).
Ja pps: kaikki ylläoleva oli vain mielipiteeni; en dissaa kumpaakaan kiistelyn osapuolista. Löydän molempien teksteistä kohtia joista jaan näkemystä ja myös sellaista joista en.
Eli en halua sanoa että kokeneisuudella ei ole merkitystä mutta sanon myös että se ei ole olennaisin ja välttämättömin ominaisuus. En arvota ketään kokemuksen pohjalta "paremmaksi".
Kaikilla meillä joilla on ikää (reippaasti) enemmän kuin suomen suvilämpötilan verran on myös monipuolista kokemusta ihmissuhteista, ja se onko ne kinkystä tai jostain muusta ei ole ratkaisevaa; ratkaisevampaa on kyky oppia kokemastaan ja osata soveltaa uusiin tilanteisiin ottamatta mitään, siis ketään, itsestään selvänä.
-
Hee :)
Olin illalla lähes varma siitä, että Susie ennemmin tai myöhemmin tarttuisi jättämääni langanpäähän ;)
En halua palata tuohon edeltävään kiistelyyn, mutta jatkan mielelläni keskustelua flowsta ja suunnitelmallisuuden merkityksestä sille.
Itse olen ollut aikaisemmin paljonkin tekemisissä flown kanssa työni yhteydessä, kun olen ollut suunnittelemassa kuinka voisi pystyä tuottamaan flow-kokemuksia palveluiden ja välineiden käytön yhteydessä ihmisille, joilla lähtökohtaisesti ei ole riittävää taitoa tia muita edellytyksiä sitä saavuttaa. Tässä yhteydessä silloin kirkastui myös paljon siitä, kuinka kinkyssä(kin) suunnitelmallisuudella todella voi merkittävästi vaikuttaa flown todennäköisyyteen ja erityisesti kestoon.
Csíkszentmihályin kahdeksan osatekijää ovat myös hyvin pitkälti samoja, joita käytetään käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta suunniteltaessa. Oleellisena itse en kuitenkaan pidä selkää päämäärää, vaan enemmänkin sitä että henkilö kokee kaiken aikaa hallitsevansa tilannetta. Flow on minun tulkintani mukaan siis onnistumisten ketju. Flowta ei automaattisesti synny jos toimenpide on suorittajalle liian "helppo", mutta se myöskin katkeaa, jos toimenpiteen suorittaminen muuttuu liian vaikeaksi. Flosta on kuitenkin tavallaan kaksi eri versiota: Artistinen, luova flow, jolla ei ole päämäärää. Tätä on flow, johon esimerkiksi taiteilija "laskeutuu" luodessaan. Toinen flown tyyppi on suorittava, esimerkiksi golfaaja, joka lyönti toisensa perään onnistuu yhä uudelleen juuri tasoitukselleen sopivalla radalla.
Kinkyssä mielestäni flow on mahdollista vain aktiiviselle osapuolelle, objektin tilanteeseen vajoaminen, usein subspace, on mielestäni lähempänä immersiota kuin flowta. Jos D/s-asetelman D on se, joka hallitsee ja kuljettaa tilannetta, on hänen mahdollista saavuttaa flow-kokemus. Itse tulkitsen sen mitä kutsutaan Domspaceksi, olevan juurikin tätä.
Jos ajatellaan, kumpaa edellä kuvaamaani flown tyyppiä D sessiossa kokee, niin on hyvin pitkälti on mielestäni kysymys jälkimmäisestä. Siis kun on kysymys D/s-sessiosta. Jos kysymys on S&M-, bondage- tai fetissi-sessiosta, on flow hyvin todennäköisesti ensimmäistä tyyppiä, mutta silloin session aktiivista osapuoltakaan ei oletuksellisesti pitäisi kutsua "Dominoivaksi" :)
Oma näkemykseni, ja se miksi tästä ajan jaksottamisesta ja flowsta ylipäätänsä artikkelin kirjoitin, on se että omat kokemukseni sekä sessioiden järjestämisestä että flow- ja immersiokokemusten suunnittelusta ylipäätänsä, tukevat hyvin vahvasti suunnitelmallisuuden merkitystä syvällisimmän lopputuloksen saavuttamisessa. Itse flown aikana suunnitelmalla ei ole enää paljoa merkitystä, vaan sen on tarkoituksena auttaa flow käyntiin ja sekä erityisesti tunnistaa että raivata häiriöitä ja esteitä flown tieltä pois jo etukäteen.
Itse tilanteen aikana suunnitelmallisuudesta on hyötyä kahdentyyppisissä tilanteissa: Ensinnäkin silloin kun vastaan tulee valintatilanteita, jos kokonaisuutta on suunniteltu etukäteen on valinta hyvin helppoa tehdä, eikä sen seurauksia tarvitse ryhtyä puntaroimaan kesken leikin ja näin sekä varmuus että kontrollin tunne säilyy ja flow voi jatkua. Toisekseen yllättävissä ja odottamattomissa tilanteissa, jotka väistämättä rikkoisivat flown, jollei niitä varten olisi "varastossa" valmiita toimintamalleja, joilla tilanteisiin voi vastata. Nämä back-upit mahdollistavat tilanteen jatkuvuuden ja itse asiassa voivat syventää flowta vahvistaessaan kontrollin tunnetta, jota yllättävän tilanteen suvereeni hallitseminen tuottaa.
Mikä taas on flown merkitys alistuvalle osapuolelle? Koska omien kokemusteni mukaan kinkysessioissa on pääosin kysymys arkiroolista poikkeavaan rooliin tai toimintamalliin uppoutumisesta, on immersion syvyydellä ja eheydellä tärkein yksittäinen merkitys kokemukselle sen jälkeen, kun alistuva osa puoli on ensin kyennyt saavuttamaan luottamuksen alistavaan osapuoleen. Luottamus on ensiedellytys, ilman sitä uppoutuminen voi olla mahdotonta, mutta sen jälkeen tehokkain tapa vaikuttaa alistuvan henkilön immersioon on alistavan osapuolen flow. En tiedä toimiiko tämä kaikilla ihmisillä samoin, mutta itse olen kokenut, että sessioissa, joissa itse saavutan flown, myös alistuvan osapuolen immersio ja ehkä subspace on syvempää ja kestää pidempään. Miksi? En tiedä, mutta oletan että se voisi johtua luottamuksen voimistumisesta. Kun näkee, että toinen osapuoli on täydellisesti keskittynyt asiaan, voisi olla helpompaa päästää itsekin irti, uppoutua tilanteeseen täydellisemmin.
Kommentteja? Näkemyksiä? Kokemuksia?
Itse en valitettavasti ole varma ehdinkö käydä jatkamassa keskustelua täällä taas muutamaan päivään, mutta palaan kuitenkin sitten kun minulla on siihen aikaa…
Niin tuo akuuttia ajanpuute muuten on yksi merkittävä syy siihen, miksi kirjoitan tänne näitä niin rasittavan pitkiä tekstejä, kun en koskaan ole varma milloin pääsen taas jatkamaan, niin yritän mahduttaa mahdollisimman paljon ajatuksia ja näkökulmia mukaan aina silloin kun olen kirjoittamassa... Yhdet tykkää ja toiset taas vähemmän ;)
-Mr.Inathu
-
Heh; arvasin että arvasit, mutta koska en tunne tarvetta olla arvoituksellinen niin voin hyvin olla välillä arvattava(kin), jopa lähes ennustettavakin paikoitellen. En kuitenkaan suosittele tuudittautumaan siihen.
Sen verran kuitenkin palaan tuohon Ellenin antamaan kritiikkiin että ymmärrän hänen hermostumisensa; saat minutkin hermostumaan tuolla tietyntyyppisellä kirjoitustyylilläsi ajoittain (se norsunluutorniasenne). Ja se houkuttelee herkästi tarttumaan lillukanvarsiin. Ihan vain siksi että sattuu sekä huvittamaan että ärsyttämään yhtä aikaa. Toki, yleensä, jos vastaan niin siellä on sitten myös jokin asia (hope) johon ihan oikeasti haluan lisätä jotakin tai ottaa kantaa hieman toisentyyppisesti. Usein kyseessä voi olla pelkästään semanttinen pyörittely.
Jos edellisestä vastauksestani sai (saattoi saada) käsityksen etten usko suunnitteluun niin se ei pidä paikkaansa. Olen Einsteinin kanssa samoilla linjoilla siitä kuinka paljon tulee käyttää aikaa suunnitteluun suhteessa toteutukseen.
Ja tuosta että flow onnistuu vain dominoivalle olen samaa mieltä myös, subspace on jotakin muuta ihan termistä välittämättä noin muuten.
Mutta joo; ajanpuutteesta kärsin minäkin, ja kirjoitan lyhyesti ja tajunnanvirtaisesti siis, ööö, niin kuin varmaan teen silloin kun on enemmänkin aikaa; silloin vain kirjoitan useammin ja useampiin tredeihin. Ny ei kerkhee...
-
Mä en usko, että tässä tapauksessa (pitkä sessiotyyppinen vuorovaikutustilanne) flow-tilaan pääsemiseen tarvitaan välttämättä kovinkaan paljon suunnittelua, kunhan aika ja paikka on sopiva. Tärkeämpää mun on mielestä D-henkilölle kertynyt ns. hiljainen tieto, joka auttaa toiminnan pitkään jatkuessa valitsemaan sopivia menetelmiä sekä niiden käytön säätelyä sen mukaisesti, miten kumppani reagoi. Tietysti kokematonkin voi päästä fiilikseen, jossa aktiviteetti vie mennessään ja ajantaju katoaa, mutta intensiteetin ylläpitämisessä saattaa olla enemmän ongelmia. Luovuus ja sopivan perverssi mielikuvitus auttanee asiassa ;)
Mun mielestä pitkässä, esim. viikonlopun kestävässä D/s-sessiossa subillakin voi olla hyvinkin aktiivinen rooli, ainakin niissä suhteissa, joissa subi ei ole vain D:n toimintojen vastaanottaja. Ajatellaanpa vaikka niitä suhteita, joissa subille kuuluu aktiivista palvelemista ynnä muuta aktiivisuutta. Hän voi joutua käyttämään paljonkin mielikuvitusta ja energiaa toteuttaessaan niitä.
Muoks: typo
-
Hmmm.
Minua nyt häiritsee tässä flow-keskustelussa jokin....
Se liittyy siihen että minulle flow EHDOTTOMASTI on juuri mielen kompleksisuuden lisääntymistä. Tämä tarkoittaa KEHITTYMISTÄ. Se EI ole mikään sielullinen lillumispaikka jonne voi suunnata kun on ottanut ravitsevat ja oikein kohdennetut eväät mukaan. Ja nyt minulle tulee tuollainen viime mainittu mieleen tästä flow-keskustelusta.
Ja tarkennukseksi vielä: minulle flow ja zen ovat synonyymeja. Ja koen jotenkin oudoksi jos on tilanne jossa toinen osapuoli on flown/zenin alainen mutta toinen ei. Siinä mättää jokin hyvin perustavan laatuisesti.
Aiemmin kun puhuin että hyvissä ihmissuhteissa on flowta, niin silloin se todellakin on jotakin sellaista kompleksisuutta joka rakentuu molempien(kaikkien) tilanteeseen liittyvien tajunnassa....nyt tässä D/s tai top/bottom jutskassa jokin tökkii, ja tökkii pahasti.
http://vimeo.com/17465894
-
Totatota...minulla on nyt ristiriita haluanko jatkaa tätä keskustelua, mutta koen että jotakin oleellista on jäänyt sanomatta joten sohaisen jotakin...
Minua häiritsee nyt termit "immersio" ja "flow" ja niiden määrittelyt. Miten nämä eroavat toisistaan?
Puhutaan usein flowsta joka on mahdollista saavuttaa esim tietokonepelejä pelaamalla. Jo pelien suunnittelussa tähdätään tähän (flown sivuvaikutuksia on riippuvuuden kehittyminen). Kuitenkin käytetään ihan yhtälailla termiä "immersio" puhuttaessa pelien imevyydestä. Kumpi termi on tilanteeseen oikeampi?
Toinen seikka joka häiritsee on flow-kokemuksen erotteleminen alalajeiksi. Heikkoja jäitä, sanoisin myös tästä.
Jos kirjoitan vaikka tarinan (tai maalaan taulun), niin kyllä minulla on päämäärä. Selkeä päämäärä. Se on sitten eri asia kuinka termi "selkeä" määritellään. Muistaakseni Csíkszentmihályin kirjassaan ottaa esimerkiksi juurikin taiteilijat joista toisilla on selkeä kuva maalattavasta taulusta jo lähtöhetkellä ja sitten vertaa taiteilijoihin joilla sitä ei ole. Ja kas kummaa. Parempia tauluja maalaavat he joilla sitä selkeää kuvaa ei etukäteen ollut...wonder why...
Ei vaan. En ihmettele sitä yhtään. Sillä.
Ja tämä on nyt se osa-alue joka eniten minua tökkii sinun, armas Mr.Inathu, kirjoituksissasi. Tämä voi olla pelkkä kommunikaatiokatkos, tai -vääristymä, mutta.
Kun luen erinäisiä artikkeleitasi, ja myös muita kirjoituksiasi, niin en voi välttyä tekemästä sellaista päätelmää että uskot kovin vakaasti ihmisen kykyyn hallita ja kontrolloida itseään ja omaa mieltään tietoisesti.
Tämä on ihan hyvä(kin) asia. Vaikka.
Tosiasia ihmisestä on että alitajuntamme ja tiedostamattomamme vaikuttaa niin ajatuksiimme ja sitä kautta tekemisiimme paljon enemmän kuin tietoinen osa ajatteluamme.
Näin ollen, väistämättä, suhtaudun huvittuneesti ihmisiin jotka kohkaavat oman suunnitelmallisuutensa ja kontrollikykynsä kanssa. Anteeksi.
Minulle kun kaikki ihmisen viisaus pohjautuu ymmärrykselle ihmisen erehtyvyydestä. Vain ihminen joka ymmärtää ja hyväksyy oman, ja toisten ihmisten, mysteerisyyden, merkityksessä että emme voi tietää kaikkea mikä vaikuttaa kussakin hetkessä ja ihmisessä, voi koskaan olla viisas. Täsät erehtyvyyden ja vajaavuuden tunnustamisesta kumpuaa oikeanlainen nöyryys ja viisaus, ja sitä myöden kyky hedelmälliseen vuorovaikutukseen.
En kuitenkaan halua tyrmätä hauskoja kirjoituksiasi, joissa olet nähnyt huomattavaa vaivaa ja jakanut asioita. Uskon sinun jopa suhtautuvan niihin, siis jakamiisi asioihin ja "ohjeistuksiin", aivan oikein; hauskoina juttuina joita voi kokeilla oikeassa seurassa ja, ehkä, jopa niistä jotain oppia, tai ainakin saada hupia.
...ehkä vielä jatkan kun...
Ja Kiteen kanssa olen samaa mieltä siitä että myös sub voi kokea flowta juurikin tehtävien suorittamisessa.
Edelleenkään en oikein osaa ottaa kantaa tuohon subspaceen...jos kuitenkin mietiskely voi tuottaa flowta niin....(tämä taitaa nyt lähestyä sitä semanttista pyörittelyä).
-
Hmph, vaikeaa käydä ajatusten vaihtoa, kun ei ehdi säännöllisesti vastaamaan...
Niin, minusta flowta on todellakin kahta eri tyyppistä, niin epäortodoksista kuin se onkin, mutta itse en halua ottaa koskaan valmiiksi pureskeltuja ajatuksia tai ohjeita mistään, vaan analysoida muiden ihmisten kokemuksia ja näkemuksiä ja muodostaa niiden pohjalta oman käsitykseni. Tässä samassa ajatuksessa kirjoitan itsekin tekstejäni. En antaakseni ohjeita kenellekään, vaan kertoakseni kokemuksistani ja neuvoakseni huomioimaan asioita. Mielestäni on hyvin eri asia sanoa: "Tee näin" tai "Huomioi myös tämä".
Mielestäni kenekään ei pitäisi ikinä missään yhteydessä suodattamatta seurata toisten mielipiteisiin perustuvia ohjeita, vaan rakentaa aina niiden pohjalta itselleen sopiva kokonaisuus. Kirjoituksenikin, nämä "artikkelit", ovat enemmänkin kolumneja tai blogitekstiä, kuin artikkeleita. Omien kokemusteni ja pohdintojeni jakamista, luulin asiasta jokaisen tekstin yhteydessä jo maininneenikin... Ehkä "Artikkelit" voisi nimetä uudestaan vaikka nimellä "Kolumnit", niin josko niitä saataisiin tänne useammin ja useammalta kirjoittajaltakin. ITse en viitsi blogia alkaa pitämään, koska kirjoitan sen verran harvoin, ettei ainakaan itselläni olisi paljoa iloa seurata blogia, joka päivittyy kerran vuodessa :D
Ja siis noihin kysymyksiin...
Mielestäni flowtta tosiaan on kahta eri tyyppiä, havainnollistan asian uudelleen esimerkillä puusepästä.
Ensimmäisen flow, sen "artistisen", puuseppä saavuttaa sorvatessaan etukäteen suunnittelematonta esinettä. Puuseppä on valinnut hyvän aihion, teroittanut kaikki taltat valmiiksi, tuonut pintakäsittelyvälineet ja -aineet valmiiksi käden ulottuville ja sulkenut kännykkänsä. Hän laittaa aihion pyörimään ja antaa intuition ohjata kättään samalla kun taltta alkaa leikata aihiosta kaunista ohutta lastua. Nopeasti puusepän ajantaju katoaa, aihoa muotoutuu vähitellen "joksikin", puusepän vaihtaessa työkalua toiseen ja antaessaan erilaisten hallitsemiensa tekniikoiden luoda esineeseen uusia muotoja. Lopulta jossain vaiheessa puusepästä alkaa tuntua siltä, etttä olisi aika pintakäsittelyn ja hän siirtyy kuin huomamatta koristelemaan esineen pintaa ja levittämään vahaa... Vasta nostaessaan esineen sorvista puuseppä katselee kokonaisuutta ja ihmettelee itsekseen, kuinka se oikein muodostui ja onko se ihan todellä hänen itsensä luoma.
Toisen flow, sen "suorittavan", puuseppä saavuttaa toteuttaessaan asiakkaan tilaaman kymmenosaisen tuolisarjan. Puuseppä on hankkinut materiaalit, valmistanut tarvittavat jigit, raivannut tilaa ja tuonut tarvittavat työkalut saataville, sekä suunnitellut prosessin, jolla sekä työn tehokkuus että laatu voidaan maksimoida. Puuseppä tietää olevansa alallaan mestari ja haluaan osoittaa sen työnsä lopputuloksessa sekä ajankäytössä. Aloitettuaan työnsä puuseppä suorittaa täydellisesti jokaisen työvaiheen suunnitelmansa mukaisesti, poraa kappaleeseen reiän välittömästi muotoilun yhteydessä, kun se on nopeaa ja helppoa, vaikka reikää tarvitaan vasta monta monta vaihetta myöhemmin. Hän viistää liitoksen reunan lopputuloksessa näkymättömältä, tietäen sen helpottavan myöhempää kasausvaihetta ja mahdollisten tyylikkäämän näköisen liitoksen käyttämisen toisessa kohtaa tuolia. Puuseppä vajoaa flowhun suorittaessaan työtään juuri suunnitelmansa mukaisesti ja jokaisen onnistuneen kymmenen kertaa toisetun vaiheen jälkeen flow syvenee.
Minun mielestäni molemmat noista kuvasivat flowta. Molemmat vaativat etukäteissuunnittelua, mutta silti toinen oli selkeästi "vapaa ja luova" flow, kun taas toisessa flown nimenomaan mahdollisti suunnitelman seuraaminen ja sen toteutuminen juuri suunnitellusti.
Immersio-termiä käytin juurikin sen tähden, että sitä käytetään tilanteissa ja yhteyksissä, joissa halutaan luoda uskottava illuusio jostain todellisuudesta poikkeavasta kokemuksesta. Luoda ihmiselle mahdollisuus laskeutua johonkin epätodelliseen, rooliin tai ympäristöön. D/s-sessioissa molemmat osapuolet voivat saavuttaa immersion, mutta sessiota ohjaavalle se on huomattavasti vaikeampaa kuin sessiossa mukana eläville. Sama koskettaa esimerkiksi live-roolipelaamista. Näin ollen jos oletetaan että D ohjaa sessiota, on s:n helpompaa tavoitella immersiota ja samalla on D:n helpompaa tavoitella flowta.
Siitä olen Kiteen kanssa täysin samaa mieltä, että palvelualttiilla subilla on hyvä mahdollisuus saavuttaa flow palvelemalla tai vaikka vain tuottamalla aktiivisesti nautintoa. Mielestäni kuitenkin flow edellyttää juurikin tuota aktiivista toimintaa, mitä taas subspace käsittääkseni ei oletuksellisesti vaadi.
On kivaa, että pidät hauskoista teksteistäni, koska niitä on ollut hauskaa kirjoittaa :)
Minä olen romanttinen ja naiivi ihminen, joka haluaisi uskoa siihen, että ihmiset lähtökohtaisesti haluavat ymmärtää itseään ja toimintaaksa sekä kehittää näitä aina kun se on mahdollista. Mutta tiedän, että sellaisia ihmisiä on valitettavan vähän. Ehkä tämä kirjoittaminen on myös itselleni keino löytää näitä ihmisiä, niitä joita oikeasti kiinnostaa pohtia ja analysoida, luoda uutta ja kokeilla asioita. Sääli vain, että hyvin harva jaksaa kirjoittaa paljoakaan foorumeille ja keskustelut siirtyvät aina yksityisviesteihin ja sähköpostiin.
Ja toisen ihmisen kontrollointikyky...
Ei ole olemassa ajatuksia ja mieliä hallitsevia Megamindeja, ei vaikka subit niitä niin kovasti toivoisivatkin :D
Mutta on mahdollista pyrkiä tutustumaan toiseen ihmiseen, hänen ajatuksiinsa, tunteisiinsa ja tarpeisiinsa niiden takana. Mitä enemmän toista ymmärtää oikein, sitä ehlpompaa on suunnitella sessioita, joissa yhä enemmän pystyy "vetelemään oikeista naruista" saadakseen toisen tuntemaan juuri niitä tuntemuksia, joita haluaa tuottaa. Kaiken lähtökohtana kuitenkin tulee olla aito Halu jakaa omat ajatuksenas ja tuntemuksensa ja päästää joku kokkailemaan niistä uusia kokemuksia. Ei se ole jotain sellaista, minkä joku voisi tehdä vastoin toisen tahtoa tai ilman syvällistä, rehellistä ja pitkäkestoista molemminsuuntaista ajatustenvaihtoa.
Ymmärrän, että monelle tuollainen on täysin vieras ajatus kinkyssä ja sessioissa, mutta itselleni se on kantava osa kinkysuhteitani. En ole kiinnostunut random-sessioista nobodyjen kanssa, en vaikka olisi minkälainen body. Itse rakennan kinkysuhdetta mieluiten vuosia, koska sellaisista suhteista saan kaikkein eniten itse irti :)
-Mr.Inathu
-
Okei. Ehkä edellinen selvensi.
Lopulta(?) olen tullut siihen tulokseen että zen on terminä parempi kuin flow tai immersio. Ehkä ajatukseni pohjaa ihan kielelliskulttuuriseen taustaan termeissä. Länsimaiset termit ponnistavat usein, yleensä, dualismista ja itämaiset taas holistisemmasta tavasta hahmottaa maailmaa. Valitsen siis jälkimmäisen enemmän omaan ajatteluuni sopivana. Silloin voin myös sisällyttää siihen tuon sub-puolen joutumatta pilkkomaan inhimillisen kokemuksen ilmenismuotoja erillisiin lokeroihin ja voin hyväksyä saman termin moninaiset ilmenemismuodot olevassa maailmassa ja ihmisyydessä.
-
Olen narunvetäjä, tunnistan itseni tästä.
"Elä yliajattele", on aika tavallinen kommentti minulle, kun pohdin jotain ihmissuhteisiin liittyvää. Tykkään ajatella, ottaa kaikki vaihtoehdot huomioon. Sitten kun tilanne äityy tälläiseksi ja nainen tekee tätä, osaan reagoida. Vasta kun hommat on pohdittu on aika toimia, sitten voikin toimia itsevarmasti ja päättäväisesti.
Näin noviisina en oikein tiedä sessionista mitään, mutta miten olen lähtenyt hommaa ratkaisemaan. On juuri jonkunlaista runkoa rakentamaan, mitä voisi tehdä, mitä haluaisin tehdä. Pohtia erilaisia ideoita ja katsoa miten ne lähtee käytännössä, vai lähteekö ollenkaan. Kun jos D epäröi eikä tiedäkkään mitä tehdä, niin hommahan valuu reisille.
Itselläni on niitä ylisuoritettuja reissuja, jossa en päässyt mihinkään tilaan (oli se sit flow tai zen) vaan jäi teknisesti suoritetuksi. Sit on niitä joihin lähdetään extemporee heilahduksella mukaan, josta kehkeytyy huikea setti joka kasvaa ja kasvaa ruokkien toinen toistaan päästen flowhin. Mutta sitten on myös niitä extempore reissun tynkijä, jotka ei lähde kantamaan kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä, ei osaa eikä tunne itseään tilanteeseen.
Itsevarmuus tuo mahdollisuuden olla luova "Hitto minä osaan tämän", jolloin mikään ei estä sinua, näytät ja olet parhainpasi. Miten olla itsevarma? Tietämällä tilanteen mihin päädyt. Esim. Työpäivä uudessa tehtävässä,voi se jännitys ja epävarmuus mikä hiipii ja raapii pitkin selkää. Kun sitten hommaan tottuu(kite:een sanoma "hiljainen tieto"), tai edes tietää mitä on tulossa niin voi olla itsevarmempi ja loistaa mitä tekee. Minusta itsevarmuutta voi juuri kohentaa miettimällä hommalle rungon, pohtimalla sen halki ja valmistumalla tulevaan. Ja tässä tulee se ajan jaksottaminen. Kun tiedät mitä on tulossa, voit soveltaa,sekä olet varautunut ongelmatilanteisiin.
-
Minua häiritsee nyt termit "immersio" ja "flow" ja niiden määrittelyt. Miten nämä eroavat toisistaan?
Tuo on päällisin puolin aika helppo. Immersio on olemista ja kokemista, ja flow on tekemistä, sitä että teot virtaavat omasta kehosta ilman että tarkan tietoisesti tätä ohjaa. Kala kokee immersion vedestä, mutta virta vaatii aktiivisen osallistumisen ja heittäytymisen.
Zen on minusta aika löperö ja avara termi tässä yhteydessä, vaikka toki voi ajatella, että läsnäolo (jopa henkinen) on tarpeen, jotta sessiossa olisi mieltä..
-
Minua häiritsee nyt termit "immersio" ja "flow" ja niiden määrittelyt. Miten nämä eroavat toisistaan?
Tuo on päällisin puolin aika helppo. Immersio on olemista ja kokemista, ja flow on tekemistä, sitä että teot virtaavat omasta kehosta ilman että tarkan tietoisesti tätä ohjaa. Kala kokee immersion vedestä, mutta virta vaatii aktiivisen osallistumisen ja heittäytymisen.
Zen on minusta aika löperö ja avara termi tässä yhteydessä, vaikka toki voi ajatella, että läsnäolo (jopa henkinen) on tarpeen, jotta sessiossa olisi mieltä..
Sait helposti minutkin ymmärtämään Fixx, kiitos.
Ja zen on toki "löperö" tässä yhteydessä....mutta joskus tämän länsimaisen analyysin ja pilkkomisen vimmaisuudessa on rentouttavaa olla löperömmin avara.
-
(flow-ketjun tämän ketjun sisältä voisi napsaista omakseen ::) )
Väsäisin oikein kynällä paperille alustavan aikataulu- ja-mitä-pitää-ottaa-huomioon -rungon jos olisi mahdollisuus ohjailla viikonlopun mittainen sessio kelohonkamökissä keskellä ei mitään. Lyhemmän session ajankäytön moni tehnee alitajuisesti, sen huomaa kun miettii toteutuneen session ajassa taaksepäin.
Jos toisen on tehtävä jotain sessiosta poikkeavaa (=soitto kotiin 8) ) ja jos olen "suunnitteluvuorossa" pyrin mahdollisuuksien mukaan a) aloittamaan koko session vasta soiton jälkeen, tai b) ensin tapahtuu jotain mitä ei kaikesta huolimatta kestäisi / voisi tehdä montaa tuntia peräkkäin, ja palautumisajan jälkeen soitto, sitten jatketaan muilla hommilla.
Käytössä olevan sessioajan ajankäytön suunnitteluun kuuluvat myös esivalmistelut, ja ainakin mulle ne on iso osa sessiota. Mikään ei tapa tunnelmaa niin hyvin kuin jonkin pienen, mutta tuntuvan, sen kertaiseen sessioon kuuluvan asian huomiotta jättäminen. Occupational hazzardeja tapahtuu juu, mutta jos käytössä on Havin kruunukynttilä, en halua kuulla "hups, meni satatonnia maksavan persialaismaton päälle kun en ollut huomannut suojata", tai "mihis mää panin ne tulitikut millä sen kynttilän ensinnäkään sytyttää". Ylimääräinen etsiminen (tai sen maton putsaaminen) on suoraan sidoksissa käytettävään aikaan. Suunnitelmallisuutta ei huomaa, paitsi:
"Kulta, mihin sää panit ne tulitikut?"
Minä: "mghnbdujhh"
"Odotas mää otan ton suukapulan pois."
"Liesituulettimen kuvun päällä."
"Emmää löydä!"
"No sit siinä ylälaatikossa?"
"Ei näy."
"Tuuks sää irrottaan nää kahleet ja mut tästä piinapenkistä, nii mää tuun ettiin..."
"Lähetääks pizzalle?"
Varsinkin tällainen kesken kaiken sessiotarvikeiden etsiminen on mulle myrkkyä, vaikken loppuun asti käsikirjoitettujen sessioiden perään olekaan, ne kun kaatuu yleensä omaan mahdottomuuteensa, haluan etukäteen ohjeet mitä ehkä tullaan tarvitsemaan. Onko se ne tikut, vai köydet, suupallo, liukkari, jne, vai pitääkö päällä olla sellaiset vaatteet mitkä kestävät pissaleikit ja sen jälkeen pesukoneen (jos tiedän muutamaa vuorokautta etukäteen viimeksi mainitun, plokkaan jopa sen värisen pyykin siksi illaksi valmiiksi koneeseen). Se, että on varannut esille tavaroita joita ei tarvita, ei harmita.
Sessiossa aika on suhteellinen käsite, jos huomaa ettei ennätä kaikkea mitä suunnitteli, jätetään loput toiseen kertaan. Jos aikaa jää yli, lojutaan lähekkäin :-* ja keskustellaan vaikka maailmanpolitiikasta, palautmisaikaa ei ole koskaan liikaa ...
-
Ja toisen ihmisen kontrollointikyky...
Ei ole olemassa ajatuksia ja mieliä hallitsevia Megamindeja, ei vaikka subit niitä niin kovasti toivoisivatkin :D
On tietysti olemassa.
Hallinta edellyttää toisen muurien sisälle pääsemistä, eikä suurin osa subeista sellaista oikeasti halua eikä kestä. Sanovat vain haluavansa saadakseen tuntea kokemuksen voiman ja korkean lennon.
Sessioissa kaikki jää aina hetkelliseksi ja pinnalliseksi, eikä todellista hallinnan tunnetta pääse syntymään. On toki mahdollista, että vuosia kestävässä sessiosuhteessa pääsee suht syvällekin toiseen, mutta pinnalliseksi se aina jää kuitenkin.
Tuollainen hallinta vaatii vapaaehtoista omistautumista toiselle. Se on paljon se, monelle siitä haaveilevalle aivan liikaa.
IKRM
-
Ja toisen ihmisen kontrollointikyky...
Ei ole olemassa ajatuksia ja mieliä hallitsevia Megamindeja, ei vaikka subit niitä niin kovasti toivoisivatkin :D
On tietysti olemassa.
Ei, ei ole.
Pitkissä suhteissa toista osapuolta oppii kyllä tuntemaan ja tulkitsemaan hyvin, niin hyvin että voi jopa kokea pääsevänsä toisen mieleen tai "pään sisälle". Sitä oppii luomaan illuusion ajatusten lukemisesta ja tilanteiden täydellisestä ennakoinnista ja hallinnasta, mutta totta se koskaan ole.
Ja tämä asia on nimenomaan alistuvan osapuolen hyvin tärkeää muistaa, vaikka se kuinka pilaisi illuusion. Laskeminen sen varaan, että kyllä se D "tietää", voi joissain tilanteissa johtaa turhiin ylilyönteihin tai pahoihinkin väärinkäsityksiin. Joten puhukaa, puhukaa ja puhukaa, se on ainoa varma keino saada se D varmasti ymmärtämään teitä oikein :)
-Mr.Inathu
-
Heh, juu ei; toisen ihmisen pään sisään ei voi päästä. Ajatuskin on naurettava.
Toki joskus voi onnistua arvaamaan toisen ajatukset, sanat ja reaktiot mutta oikeasti ei ole mahdollista päästä toisen mieleen. Ja minusta jokaisen, ihan seksuaaliseen suuntaukseen katsomatta, on hyvä tajuta tämä TOSIASIA.
Tosin pitää myös sen verran lisätä että joskus vieressä oleva ihminen voi tajuta paremmin sen mikä itselle olisi parempi, mutta silti vastuu omista ajatuksista ja teoista sekä tunteista ja valinnoista on aina jokaisella yksilöllä itsellään. Kuunnella ja puhua voi, ja kannattaa, toki.
Omista virheellisistä valinnoistaan ei voi syyttää koskaan toista. Sekin että antaa toisen päättää puolestaan on valinta. Sen valinnan voi tehdä tänään ja jättää huomenna tekemättä jos oma mieli tai olosuhteet muuttuvat. Siitäkään on turha ketään syyttää. Jokaisella on vapaa tahto ja sitä myöden myös vastuu.
-
Melestäni toisen "pään sisään" voi päästä, ja koska olemme kinkyfoorumilla ja aihepiiriin liittyvässä keskustelussa, oletan että puhuttaessa kontrollointikyvystä ja vaikuttamisesta toisen ajatuksiiin/mieleen, tarkoitamme ensisijaisesti Deen vaikutusta subiin (tmv). Itse ajattelen tätä asiaa D/s-näkökulmasta ja ainakin keskustelun aloittaja sessiopohjaisen suhteen kannalta, joten voi olla, että yhteistä ymmärrystä voi olla vaikea löytää. Jos olen ymmärtänyt oikein, Inathun tapa toimia on olla sessioiden "seremoniamestari" ja elämysten tarjoaja. D/s-parisuhteissa taas usein eletään sitä arkeakin niin, että D:n ja s:n valta-asetelma on enemmän tai vähemmän läsnä, eikä kyse ole vain sessiontyyppisistä BDSM-aktiviteeteista.
Mielestäni toisen mieleen pääsemisessä ei ole kyse mistään ajatustenluvusta (vaikka joskus voi siltäkin tuntua), vaan siitä, että subin valitessa elämäntavan jossa pyrkii muuttamaan itseään ja käytöstään haluttuun suuntaan muutos tapahtuu s:n mieleen vaikuttamalla. Se taas ei onnistu ellei D:llä ole vaikutusvaltaa toisen mieleen.
-
Melestäni toisen "pään sisään" voi päästä, ja koska olemme kinkyfoorumilla ja aihepiiriin liittyvässä keskustelussa, oletan että puhuttaessa kontrollointikyvystä ja vaikuttamisesta toisen ajatuksiiin/mieleen, tarkoitamme ensisijaisesti Deen vaikutusta subiin (tmv). Itse ajattelen tätä asiaa D/s-näkökulmasta ja ainakin keskustelun aloittaja sessiopohjaisen suhteen kannalta, joten voi olla, että yhteistä ymmärrystä voi olla vaikea löytää. Jos olen ymmärtänyt oikein, Inathun tapa toimia on olla sessioiden "seremoniamestari" ja elämysten tarjoaja. D/s-parisuhteissa taas usein eletään sitä arkeakin niin, että D:n ja s:n valta-asetelma on enemmän tai vähemmän läsnä, eikä kyse ole vain sessiontyyppisistä BDSM-aktiviteeteista.
Mielestäni toisen mieleen pääsemisessä ei ole kyse mistään ajatustenluvusta (vaikka joskus voi siltäkin tuntua), vaan siitä, että subin valitessa elämäntavan jossa pyrkii muuttamaan itseään ja käytöstään haluttuun suuntaan muutos tapahtuu s:n mieleen vaikuttamalla. Se taas ei onnistu ellei D:llä ole vaikutusvaltaa toisen mieleen.
Näin juuri.
IKRM
-
Heh, juu ei; toisen ihmisen pään sisään ei voi päästä. Ajatuskin on naurettava.
Jos ei ymmärrä jotain asiaa, ei kannata ensimmäiseksi arvostella sitä. Paljon rakentavampi tapa elää on edes yrittää ymmärtää.
Mutta, kuten jo tuossa edellä on sanottu, tuskinpa tässäkään asiassa yhteisymmärrystä löydetään.
IKRM
-
Nooo...tässä taidetaan nyt puhua vähän eri asioista.
Tietyllä tavalla me kaikki olemme toistemme päässä. Nimittäin peilisoluissa. Sinä olet minä ja minä sinä.
Mutta tämä on NIIN ytimessä omassa kiinnostuksessani etten edes viitsi ruveta kirjoittamaan romaania tähän :love:
-
Menee nyt aika OT:ksi sessioiden ajankäytön suunnittelun ketjussa, mutta kommentoin vielä kerran tähän.
Itselleni kinky-suhteissa psyykkinen puoli on kaikki kaikessa, minä kinkyilen tunteiden ja tuntemusten aikaan saamiseksi. Voisi sanoa, että minun fetissini ovat toisten ihmisten ajatusten ja tunteiden ymmärtäminen ja ohjaileminen.
Toisen ihmisen mieleen pääseminen ja hänen "toimintalogiikkojensa" ymmärtäminen on avain kaikkeen. Ihmisen ajatuksiin tutustuminen ja voimakas molemmin suuntainen vuorovaikuttaminen pitkällä aikavälillä on tähän ainoa toimivaksi havaitsemani keino. Ei ole oikopolkuja, eikä ole olemassa MAsterMindeja, jotka kykenisivät siihen suoraan uuden henkilön kanssa. Toisen ihmisen ajatusten ymmärtäminen vie aina paljon aikaa, mutta vähitellen sitä oppii ymmärtämään paremmin ja paremmin ja luomaan aina vain monimutkaisempia kuviota ja kokonaisuuksia sekä aina vain voimakkaampia tunteita.
Suurin riski tälläisessa suhteessa on se, että jossain vaiheessa toinen osapuoli luottaa sinuun jo täydellisesti ja on jo oppinut uskomaan siihen, että toinen "ymmärtää" aina ja "huomaa kyllä" ja tavallisesti huomaakin ja ymmärtääkin, mutta ei aina. Henkisen kontrollin illuusio perustuu kuitenkin aina olettamiin ja todennäköisyyksiin, siihen kuvioon mitä toista tulkitseva ihminen on omaan mieleensä luonut toisesta, ei siihen mitä kohteen mielessä sillä hetkellä oikeasti tapahtuu.
Tämä keskustelu ei kuitenkaan mielestäni "kuulu" tähän ketjuun, mutta sitä voi oikein hyvin jatkaa tässä toisessa, paremmin siihen sopivassa: http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=2978.0 :)
-Mr.Inathu
-
Kaikesta hurjasta flow- jne. keskustelusta ohimennen haluan kiittää Mr.Inathua hienosta tekstistä. Sain paljon uutta ajateltavaa jatkoa ajatellen. Kiitos :)
-
Kaikesta hurjasta flow- jne. keskustelusta ohimennen haluan kiittää Mr.Inathua hienosta tekstistä. Sain paljon uutta ajateltavaa jatkoa ajatellen. Kiitos :)
Kitos palautteesta :)
Asioista kiinnostuneita vartenhan näitä tekstejä tännekin tulee kirjoiteltua, joten mukavaa että aina välillä joku kokee saaneensa niistä sitäkin, mitä varten niitä on tullut tehtyä :)
-Mr.Inathu
-
Niin miksi suunnitella, kun voi mennä pelkästään ajatuksenvirran mukaan. Eli jos aistii toisessa jotain, niin tekee sen mikä tuntuu parhaimmalta. Itse kun mietin niitä asioita mitä mielelläni tee, juuri se että on mennyt tunteen ja aistien mukaan on parhaimpaan päässyt, sillä juuri silloin voi ottaa toisen ja oman mielialan mukaan menemisen parhaiten huomioon, eli toisaalta viettää aikaa toisen kanssa ja antaa asioiden vain tapahtua.
Eli suunnitelmat on hyviä silloin kun ihminen on valtion/kunnan virkamies, juristi tai insinööri. Joille vain on aina ollut vaikea ymmärtää, että elämää pitää elää, eikä suunnitella liiantarkasti, sillä liiantarkasti suunnitellut yleensä ei toteudu. Kun on kuunnellut muutaman subin juttuja, niin se kauhea väline sulkeiset joihin joillakin on kauhea tarve, niin kummastuttaa. Sillä itsellä on mieluummin vähemmin, mutta laadukkaasti, jolloin kaikkea tehdään rauhallisesti ja ajalla.
-
Kiitokset Mr.Inathu kattavasta ja syväluotaavasta postauksesta.
Se oli niin hyvin kirjoitettu, että luin sen yhdeltä istumalta läpi.
Siinä oli paljon sellaisia aspekteja, jota ei olisi minulle koskaan tullut mieleen.
Ekaa sessiota suunnittelevana domina siitä sain paitsi vinkkejä myös hieman pelonsekaisen tunteen siitä, saanko ekan session flow:n pidettyä päällä. Session runko minulla on mietittynä, joten uskon, että kyllä se alun jälkeen lähtee rullaamaan.
Tuosta musiikkijutusta tuli mieleen Bartok-niminen korttipeli, jossa uusia sääntöjä keksitään koko ajan ja lopulta kukaan ei muista niitä. :)
Ihan mielenkiintoinen idea kyllä, kunhan kaikki säännöt muistaa. :)
-
Liian paljon muuttujia sessioissa että alkaisin etukäteen alkua enempää jaksottaan >:D
Ainoina jaksottamisina mitä käytän vakituisemmin on puolivälin ja lopun silitys-höpötys puoltuntinen jollon on hauskaa omasta mielestäni puhua niin ärsyttäviä juttuja jota ei lelu normaalisti kuuntelis raivostumatta >:D >:D
-
Ai tässäkin ketjussa on taas kommentteja :)
Noissa muutamassa kriittissävyisessä kommentissa on ehkä mennyt pari asiaa hassusti sekaisin...
Tämän koko artikkelin yksi tarkoitus on nimenomaan kiinnittää huomiota asioihin, joiden avulla voidaan luoda mahdollisimman hyvät edellytykset Flow:lle ja sille että sessiossa voi todella keskittyä lukemaan toista ja mennä ajatusten virran mukana. Poistaa jo etukäteen sellaisia ikäviä tekijöitä, jotka pilaisivat Flown. Ja poistaa jo etukäteen esteitä, katkoja tai muita huomiota vieviä tekijöitä.
Meistä kukaan tuskin elää sellaisessa pullossa, jossa ulkopuolisella maailmalla saati ajankäytöllä ei joskus olisi merkitystä ja jossa aikaa on niin itsellä kuin leikkikavereillakin aina rajattomasti käytössä...
-Mr.Inathu
-
Aloittelevana Dommena olen todella iloinen tämän artikkelin olemassaolosta, koska 12 vuotta elämästäni muuhun turhaan hukanneena en halua joutua aivan kaikkea opettelemaan kantapään kautta. Erityisesti tuo tarkistuslista tulee auttamaan minua tulevaisuudessa hyvin paljon.
Monille voi mikä tahansa ajatus suunnittelusta tuoda tunteen minuuttiaikataulun laatimisesta. Se on kuitenkin hyvin kapea tapa katsella tätä aihetta. Jokainen suunnittelee tekemisiään omalla tavallaan oli se sitten pikkutarkka excel-taulukko tai pieni lähes huomaamaton ajatus töiden lomassa. Itse joudun suunnittelemaan asioita melko kauan paperille ennen kuin ne alkavat tulla luonnostaan eli ns. selkärangasta. Tällainen suunnittelu alkuvaiheessa antaa minulle mahdollisuuden flow-tilaan, vaikka vielä olisi paljon opittavaa asian tiimoilta. Esimerkiksi pari viikkoa sitten pääsin harjoittelemaan piiskausta (saattoi jopa olla ensimmäinen kertani siinä puuhassa). Tiesin, että se kuluttaisi hurjasti omia voimavarojani, enkä tiennyt piiskattavan kestävyyttä, joten laitoin kännykästä kellon soimaan sellaisen ajan kuluttua, jonka tiesin olevan siinä vaiheessa ehdoton yläraja. Näin ollen pystyin keskittymään itse tilanteeseen paljon rennommin.
Artikkeli toi minulle mieleen tapauksen opiskeluajaltani, kun opettajani pyysi minua tekemään ajankäyttösuunnitelman syyslomaharjoittelua varten ja etenemään sen mukaisesti. Syysloma meni lopulta harjoittelun suhteen päin honkia, mutta oppina sain sen, että osasin jo alitajuisesti tehdä asiat huomioon ottavan aikataulusuunnitelman ja näin ollen yrittäessäni tehdä asiaa eritavalla aloin ylisuorittamaan. Ei se loma silti hukkaan mennyt. Tämän asian ymmärtäminen mm. auttaa minua arvostamaan myös niitä huonoja kokemuksia, joista löytää uusia ahaa-elämyksiä omasta itsestään.
Kiitos tästä tekstistä! Tällaiset pitkät artikkelit ovat ihania! On myös todella piristävää, kun huomaa jonkun toisen ajattelevan jostain asiasta samantyyppisesti, kuten nyt huomasin Mr.Inathun käsityksen flowsta olevan hyvin lähellä omaani.
- Bilquis ^^
-
Jo aikaa nähnyt mutta ainakin itselleni uutena tämän foorumin jäsenenä aivan loistavan informatiivinen ja ajatuksia herättävä kirjoitus keskusteluineen.
Kiitos vaivannäöstä, Mr.Inathu!