BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Nylonia-71 - 03.08.2013, 00:46
-
Minun kohdallani ei vaan vanilla riittänyt, itse aluksi fettarina.
Halusin kokea uutta ja uutta.
Paljon koettu ja paljon kokematta.
On tämä ollut niin ihana matka tähän asti.
-
Mies kaivoi sen esiin masokistista.
-
Joku puki sen sanoiksi. :love:
Kaikki se oli jo ollut kauan olemassa, kunnes joku tuli, näki ja puki sen sanoiksi. Antoi sille nimen ja sen olemassaololle kielen ja mahdollisuuden.
-
Evoluution tulos, geeni virhe tai pikemminkin huippu tuote. Vuosien varrella jalostunut semmoiseksi mitä nyt on.
-
"Synnyin tällaiseksi, mikä on sinun puolustuksesi?" >:D
Niin pitkälle kuin muistini ulottuu, nämä asiat ovat olleet Päänsisäisissä Kansioissa...aina kun näin/kuulin jotakin asiaan liittyvää saatoin todeta itselleni "niin...tuota ja tuota :P " Syystä taikka toisesta useimmat jutut saivat odottaa oikeaa hetkeä, jotkut niistä kaiketi odottavat yhä. Mutta "mukavoo on ollu" ;D :P
-
Mauje ehti ensin... syntyminen.
-
Valitsin ja heräsin.
(https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRrY4VPDNPCpqWvWZg2QmwINqDx_GR7mTxJupc7EPRZqEj4bXUt7A)
-
kettu oli aika nuori kun se chernobil räjähti...
-
Wikipedia. Ennen koin olevani vain outo kun kiihotuin omituisista asioista. Sitten erehdyin tutkimaan asioita Wikipediasta vuoden 2005 tienoilla ja tajusin olevani emetofiili, fetisisti ja kinky.
Siitä onkin sitten monta ketjua, että missä vaiheessa itse kukin havaitsi omat kinkytaipumuksensa, vaikkei tiennytkään koko kinky-termiä... 8)
-
Aivan sama, vaan hyvä että teki. >:D
-
Tiedostuneisuus omasta itsestään.
-
Ihan itse tein.
-
Elämä.
-
Tiennyt olen sen jollain tasolla aina, myöntänyt löydettyäni oikeastaan aivan sattumalta Isännän.
-
Kun mikään ei riitä... >:D
-
Synnyin riivattuna ;D ;D ;D
-
Höpöti löpöti subpks.... Synnyit vaan kauniina ja kiimaisena ;)
-
Jalostin äidinmaidossa imemäni, kaikkeen mikä liikkuu kohdistuvan psyykkisen sadismin molemminpuoliseen suostumukseen perustuvaksi seksuaalisuudeksi.
-
Höpöti löpöti subpks.... Synnyit vaan kauniina ja kiimaisena ;)
::)..eli riivattuna ... ;D
Entä sinun vastauksesi? ;)
-
Syntyjään pervo :)
-
Jumala!
-
Ahtaat määritelmät.
-
Minä en ole kinky. :o
-
Olen ollut aina, tosin termistö ja tieto siitä, että muitakin samanlaisia on maailmassa, tuli vasta parikymppisenä.
-
Ei ole koskaan ollut tarvetta pohtia. Kaikenlisäksi en tykkää turhista lokeroinneista. Keskityn siis vain elämään ja jätän turhan pohtimisen muille ;)
-
+1
-
En osaa sanoa- ei mitään tietoa- ihan pienestä lapsesta saakka, yksin, aloin hapuilla yliluonnollisen puolelle, kun ei olut ketään silloin eikä nytkään. Oisko se toi yksinäisyys, joka teki kinkyn-yritän sovittautua johonkin lokeroon :-*
-
:)
Voisiko joku "ylenmäärin" älykkäistä määritellä, mikä itse-asiassa on KINKY (PERVO) ?
Joku nuolee varpaita ja on HIRVEÄ pervo....heh (ainakin yhden naisen mielestä).
Tosin ei minun mielestäni.
Kettu vinossa voisi analisoida sanan pervo/kinky laajenminkin. O:-)
-
Eipä tuohon osaa sanoa muuta kuin että tällaiseksi synnyin. Ennakkoluuloton ja upea narttuni tosin auttoi siinä että kykenin myös hyväksymään itseni sellaisena kuin olen.
-
Viimeinen aivosolu nyrjähti joskus 15 vuotiaana sen jälkeen olen ollut tämmöinen tässä muuten suht hyvä
määritelmä kinkylle.
Suora lainasana englannista (kink/kinky) tarkoittaen pervoa, likaista, tuhmaa tai normaalista poikkeavaa. Käytetään yleensä puolihumoristisena toteamuksena jonkin kuvaukseen sopivan aktiviteetin/asian osuessa näkökenttään. Lausutaan joko englanninkielelle uskollisesti "kinkiä" tai sitten junttisuomalaisittain ihan vaan "kinkyä", kumpi ikinä tuntuukin sopivammalta omaan suuhun / tilanteeseen.
-
Ensimmäinen kokemus taitaa olla jostain ala-aste ajoilta kotoisin oleva muistikuva kaverin kanssa leikitystä leikistä, jossa minut oli muka siepattu ja sidottu ja kaveri tuli sitten muka pelastamaan. Muistan ajatelleeni että "tuu nyt äkkiä päästämään mut irti ennenkuin joku näkee".
Kyseessähän oli viaton lasten leikki, mutta se taisi herättää mielenkiinnon sidottuna olemiseen. Sen jälkeen onkin ruokahalu kasvanut sitämukaa kun on löytänyt jotain uutta ja ihmeellistä.
-
Joskus kakarana muistan saaneeni sellaiset oudot metallinhohtoiset uikkarit. Ne hämmensivät minua ja pukeuduin niihin muutaman kerran talvellakin ilman että olin menossa edes uimaan. Silloin en ymmärtänyt asiaa, mutta nykyään Latex fettarina ymmärrän. Mitä muihin kinkyilyihin tulee, yritän yhä oppia ymmärtämään itseäni.
-
Ensi tapaaminen nykyisen kumppanini kanssa.. jotain vain naksahti kohdalleen :)
-
Michelle Pfeifferin Kissanainen :)
-
Ystäväni, joka vapautti pinnan alla olleet asiat.
-
Ehkä se että vanilija tuli nähtyä.
-
Joskus 12-kesäisenä kun tuli ekaa kertaa pornolehteä selattua niin tajusin että "tällä jutulla on joku nimikin" kun luki seuranhakupalstaa ja näki postimerkinkokoisia kansikuvia ulkomaalaisista bdsm-lehdistä pornokauppojen mainoksissa. Tosin viehtymykset ovat olleet tämänsuuntaisia jo lapsesta lähtien. Äiti taisi olla joskus kun olin pentu hieman helisemässäkin siitä kun "kötöstelin" ja yritin sitoa jollain villalangalla kaikki mahdolliset vieraat ja naapurintytöt ja itseni.
Eli hankala sanoa mikä minusta sellaisen sitten teki. Syntymäkiero.
-
Elämä. :love:
-
Ai mikä minusta lopulta teki täysin kieroon kasvaneen koivun? ^^ Kokeilunhalun kautta löysin menneinä vuosina orastavan kiinnostuksen siihen, että vastapuoli leikkimielisesti alistuu, ja itse joko vastaanotan alistumista tai aktiivisesti alistan; kuitenkin täysin ilman henkistä dynamiikkaa. Tällaisessa hetkittäisessä kokeilussa tilanne oli kuitenkin se, että vastapuoli ei kokenut erityisen merkittävää kiinnostusta teemaan, vaan kyse oli yhteisestä leikistä. Useiden sattumusten kautta koin käännekohtani ja valaistumiseni, kun huomasin että on olemassa ihmisiä, jotka haluavat tietyllä tavalla sisäsyntyisesti, luontaisesti ja kohtuullisen voimakkaasti mutta konsensuaalisesti kokea alistumista. Tällöin arvelin täyttäväni kinkyn tunnusmerkit. ^^
-
Kiihotuin jo ennen puberteettia lasten- ja nuortenkirjojen alistumisen ja alistamisen kohdista, mutta se varmaan oli enemmänkin asian toteaminen ja huomaaminen kuin varsinaisesti syy siihen. Aika sisäsyntyiseltähän tämä homma vaikuttaa.
-
Mulle ei vaan oo ikinä riittänyt semmonen hellä. Jo ensimmäisen poikaystävän kanssa harrastin seksiä luonnossa, pidin siitä että hän otti mua hiuksista, pani kovaa tai pani mua kunnolla suuhun. Saatoin lähteä alunperin niihin mukaan miellyttämisen halusta, koska olin kokematon. Silti muistan edelleen ne kiihottavina ja hyvinä kokemuksina enkä millään tavalla pakottamisena tai painostamisena.
Olen myös elänyt lapsuuteni väkivaltaisen isän vaikutuksessa. Myöhemmin halusin kokeilla, että voisinko purkaa näitä traumoja ihmisen kanssa, joka ei satuttaisi mua satuttamisen takia vaan auttaa mua irti niistä tunnetiloista. Aloin pitää korvaavana kokemuksena sitä, että vaikka saan esim. vyöstä perseelle, niin sen jälkeen mua silitetään, halataan, annetaan nautintoa, välitetään ja rakastetaan. Mulle tärkeä pointti on ollut myös se vapaus valita. Vaikka olen alistuvassa roolissa, niin mulla on mahdollisuus laittaa stoppi jos siltä tuntuu.
-
Miksi minusta tuli? Tai kenen ansiosta minusta tuli?
Lähtökohtaisesti me jokainen täällä ollaan eri tavoin kinkyjä. Joku on toisen mielestä pliisu mutta se pliisu taas tekee jotain sellaista mihin ”kovempi kinky” taas ei suostu. Kuka mitenkin.
Mut minua. En voi kehua että olisin pikkutytöstä asti ollut. En edelleenkään leiki neulojen yms kanssa jne mutta muutamia vuosia sitten tapasin exäni. Minua vanhempi mies. Alkuun kaikki oli sitä kuuluisaa vaniljaa mutta pikkuhiljaa hän alkoi toteuttamaan kanssani ja vartalollani omia fantasioitaan ja mielihalujaan. Hyvin nopeasti huomasin että rakastin sitä huomiota ja nautin siitä. Syytän siis exääni että minusta tuli tällainen. En nyt ihan viitsi kovin tarkkaa selontekoa tässä tehdä mitä kaikkea exäni halusi tehdä ja minun tekevän mutta sieltä se syy kumpuaa.
-
Ensimmäinen kokemus taitaa olla jostain ala-aste ajoilta kotoisin oleva muistikuva kaverin kanssa leikitystä leikistä, jossa minut oli muka siepattu ja sidottu ja kaveri tuli sitten muka pelastamaan. Muistan ajatelleeni että "tuu nyt äkkiä päästämään mut irti ennenkuin joku näkee".
Kyseessähän oli viaton lasten leikki, mutta se taisi herättää mielenkiinnon sidottuna olemiseen. Sen jälkeen onkin ruokahalu kasvanut sitämukaa kun on löytänyt jotain uutta ja ihmeellistä.
Aikalailla samajuttu mulla, joskus pienenä tuli koettua olla sidottu ja siitähän lähti manifestoitumaan idea sidottuna olemiseen. Itsessään tämä ei ole aiheuttanut kokonaisvaltaista syytä, siihen miksi tykkään olla bdsm leikeissä mukana. Tunnen oloni hyvin: turvalliseksi, luotetuksi, arvostetuksi & levolliseksi, kun olen sidottu tai saan sitoa jonkun. Tätä mukavuuden tunnetta en ole muulla tavalla saavuttanut.
-
Mä hankin parikymppisenä jo ensimmäiset sidontavehkeet, tosin sitten tuli 15 vuotta vanilla-avioliittoa, eikä niitä ole vieläkään kunnolla koeajettu.
Ja kun vissiin nyt olen jo tälläinen "late bloomer", niin en mä edes tiedä kuinka kinky mä olen.. mutta siihen näiden että olen hankkinut vaan lisää välineistöä, niin olen joko hullu tai tyhmä, jos en ole edes vähän kinky. :))
..itseni hyväksynyt, sisäisesti sivistynyt, tavallinen..
-
"Surujen sillallakin se kulkee / ei se lähde hengiltä millään / tähtien tomuna se leijailee / ja syttyy kuin itsestään..."
-
Joskus hyvin nuorena on alkanu kinky jutut kiinnostaa ja siitä sit on kasvanut.
-
Selkäsaunan näkeminen herkässä iässä.
Rakkaat, tämä oli huumoria. ::)
-
Muistan kun 1989 näin televiisorista lauantaina saunan jälkeen Uutiset ja tuumin että "ei helvetti, näin ei voi mennä...tarvii olla muutakin". Tosta sitten heti seuraavana päivänä aloitin kinkyilemään....en katso enään uutisia, lauantaisin.
-
Maailma.
Toisaalta haluaisin uskoa että loin hahmoni,
Ja sijoitin kykyyn 'Epic bdsm skills',
Muutaman kykypisteen.
-
Uteliaisuus, kokeilunhalu.
Tarve.
-
Syntymä?
-
Olen aina ollut. Ihan ensimmäisiin fantasioihin kuului alistaminen ja pakottaminen. Kiihotuin tosi paljon, mutta ymmärsin ettei kaikki muut välttämättä pidä sellaisesta.
Asia unohtui pitkäksi aikaa, kunnes tapasin nykyisen vaimoni, lähes 20 vuotta sitten. Hän halusi tulla sidotuksi. Sen jälkeen onkin kokeiltu kaikkea mahdollista.
-
Hyvä kysymys. Olenkin pohtinut tätä ja en keksi mitään traumaattista tapahtumaa mikä olisi laukaissut minusta näin vinon, että tykkään kivusta. En todella tiedä mikä tähän johti!
-
Ei mikään, ku oon ihan tavallinen ihminen..
-
aikaisemmat vaniljat tai kinkyversiot ei toimineet. sitten pitkää hakemista ja tunnustelua ja kun perfect match - osui kohdalle, kaikki loksahti paikoilleen
-
Tähän lienee yhtä vaikea vastata, kuin siihen, että miksi tykkään salmiakista :)) Mutta jos nyt hakemalla syitä haetaan, niin joskus 90 -luvun puolella oli sellainen hahmo, kuin Domina Veronica, joka antoi kinkyilylle kasvot ja kertoi avoimesti aiheesta muutenkin. Jotenkin aihe viehätti ja sitten pikkuhiljaa vuosien varrella tuli tutustuttua tarkemmin tähän meininkiin.
Mutta, niin... en siis edelleenkään tiedä yhtään, että miksi sitten pidän tästä kinkyilystä niin paljon ::)
-
Exä. Tosin väittäisin, että sen asenne pervoiluun toi esiin jo piilossa olleet taipumukset. Eiköhä ne ole olleet jo syntymästä lähtien
-
Ei kai mikään. Olen aina ollut tällainen, enkä ole koskaan sitä kyseenalaistanut. Toisaalta itsellä ei ole niitä erikoisimpia mieltymyksiä. Ja olen myös aina ollut sillä tavalla avoin oman ja muiden seksuaalisuuden suhteen, että en ole koskaan itse kokenut olevani mitenkään "outo", vaikkakin normista poikkeava. Toisaalta joidenkin mielestä varmasti olen monella tapaa erikoinen, enkä vaan seksuaalisuuden suhteen :))
-
Syntyminen.
-
Edellinen totesi selvän faktan: syntyminen. Luonto: ihminen, isoihmisapina, kädellinen, nisäkäs. Ihmisluonto. Madonna aikoinaan lauloi siitä biisissään Human Nature. Itse uskon että kaikissa ihmisissä on geeneihin rakentunut ominaisuus/taipumus kinkyyntyä, tai herkkyys kinkyyteen. Näyttääpi olevan niin, että suuri osuus meistä kinkyistä on ollut kinkyjä jo hyvin nuoresta iästä alkaen, jo ennen ns. sukukypsyyden ikää. Ainakin D/s ihmisillä asia vaikuttaisi olevan niin. Tarvittava tunnekirjo löytyy varmaan ehkä jo pikkuvauvalta ja sitten varhaisteinistä alkaen tapahtuu seksuaalisuuden heräillessä jotakin kinkyyntymistä/fetissoitumista myös seksuaalisessa mielessä.
Seksuaalivalinta, kumppaninvalinta, mikä se nyt on evoluutiobiologien kielellä. Uskon että leikkikaverin / parittelukumppaneiden valinnassa jo muinaiset homo habilikset ja niitä edeltävät lajit ovat suosineet pervoja, leikkisiä, mielikuvituksella varustettuja yksilöitä jotka tykkää valmistaa leluja mammutinluusta ja rensseleitä nahkasta, ja kinkygeenit ovat rikastuneet perimässämme. Primal animal, niinku Mötley Crue laulaa. Enkä minä mitään usko, vaan tiedän että näin on. Syntynyt kinkyksi.