BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: -katy- - 10.09.2013, 18:12
-
Ihmis-ja parisuhteista puhuttaessa hyvin usein kuulee mainittavan tuo otsikon-
Mitä teille sisältyy niihin "kemioihin" ja mistä tiedätte,että nyt "pelittää" jonkun ihmisen kanssa?
(mulla on kai tylsää,mutta tarkoitus ei ole laittaa vahinkoa kiertämään vaan ihan päinvastoin- :D )
Onko se kemia vain fysikaalisia purkauksia aivoissa vai mitä ihmettä?
-
Se on se, ensitapaamisessa olevat muutamat, ensimmäiset sekunnit! Silmät kertoo paljon..pitää tasan paikansa minusta sanonta, "silmät on sielun peili" Vasta sen jälkeen tulee ne muut tekijät...sanat, ääni, kehonkieli... :) Sen vaan tietää jossain sisällä sydämmessään...aivoihin se kemiaalinen ryöppy ehtii vasta pienellä viiveellä...
-
Se on se, ensitapaamisessa olevat muutamat, ensimmäiset sekunnit! Silmät kertoo paljon..pitää tasan paikansa minusta sanonta, "silmät on sielun peili"
Tuo on kyllä niitä keskeisempiä juttuja,niin tärkeä-
Yksi tärkeä asia itselle on huumorintaju tai -tajuamattomuus-siinä on melkoinen kemia jo kasassa,jos samantyyppiset ja-tyyliset asiat saavat hymyn tai jopa yhteisen naurun aikaan :)
-
Se on se, ensitapaamisessa olevat muutamat, ensimmäiset sekunnit! Silmät kertoo paljon..pitää tasan paikansa minusta sanonta, "silmät on sielun peili"
Tuo on kyllä niitä keskeisempiä juttuja,niin tärkeä-
Yksi tärkeä asia itselle on huumorintaju tai -tajuamattomuus-siinä on melkoinen kemia jo kasassa,jos samantyyppiset ja-tyyliset asiat saavat hymyn tai jopa yhteisen naurun aikaan :)
Totta..silloin ku huumorikin kohtaa, ollaan jo hyvillä vesillä...
-
Tämä on vaikea kysymys. Tai itselleni se on sitä. Koska aika harvoin sitä mitään ensi sekunnin hyökyä kokee.
Ehkä kerran eläissäni on kemia kilkattanut niin kovaa, ettei järjen ääni kuulu, ja vaikkei siitä sen suurempia kauheuksia seurannut, turvallisuushakuinen mieleni on vieläkin kananlihalla kauhusta kun muistaa miten käyttäytyi ;).
Yleensä se menee mulla niin, että pitää tavata monta kertaa, makustella ihmistä ja hänen olemustaan, voisinko kuvitella jotain yhteistä, tuntuuko minusta, että toinen tajuaa sitä, mitä minun silmieni takana on. Ja sitäkin, voisiko kemia olla molemminpuolista, onko toisella jotain pientä kihinää myös.
Ai niin ja sekin, että näissä piireissä sitä on niiiin skeptinen. En usko, että monikaan niistä, ketkä voisivat sitä sessiota tms. huolia minulta, silti tuntee sen suurempaa kemiaa välillämme, kunhan vain toteavat, että parempi jotain joltain, kuin ei mitään keltään? Ronklaaja runkkaa, vai miten se menikään. Ja se "karkkikauppa" dominoiville naisille on paitsi kiva juttu, myös vaikeusaste niiden oikeasti juuri minusta kiinnostuneiden löytämisessä.
Vuosia sitten, kun aktiivisemmin etsin tiimiin jäseniä, saatoin pyytää ihmisiä alistumaan siihen, että hieroin heidän niskansa. Tein sitä yhtälailla kaikille kirjaimille, naisille ja miehille, kavereille ja mahdollisille leikkikamuille, joten pyyntö oli periaatteessa ihan viaton, eikä kummankaan tarvinnut ladata liikaa painoa ihon kohtaamiselle. Mutta siinä kohtaa löytyi sitten ne erot. Kuka on kuin kotonaan käsieni alla, kuka jännittää, kuka nauttii makean kipeiden lihasten käsittelystä, kuka varoittaa olemaan hellä, kenen niskat ovat valmiiksi rennot, kenen kuin kasa kiviä. Ja jos en itse tiedä miten henkilöön suhtaudun, koenko itse kemiaa tai mitä lienee, sormeni kyllä tietävät hetken päästä missä mennään.
Heh, ja nyt kukaan ei enää uskalla antaa hieroa itseään ;). Paitsi että nykyään olen laiska enkä juuri tarjoudu siihen puuhaan. On tuo tallikin hyvin koossa...
Olisi kai kivaa, jos joku kokisi jotain kemiallista hullaantumista itseen, mutta minussa ei ole mitään niin ihmeellistä, että se heti ensinäkemältä saisi ketään sekoamaan. Sen siitä saa, kun on kaikin tavoin tavis. Hyvätkin ominaisuudet paljastuu vasta ajan kanssa, jos niitä edes on. Paras kohteliaisuus mitä olen tainnut aiheeseen liittyen saada on sellainen, että "teen koukuttavia sessioita". Eli silloinkin kyse on osittain tekniikasta, ei yksin kemiasta? *virn. Huonot ominaisuudet ei nekään kaikki näy päälle, esimerkiksi se, että olen huono häviämään, surkea laulaja, unohdan ihmisten nimet ( ja ei-listat?), ja pahin kaikista, minulla on omituinen huumorintaju. Jää siis saamatta se musta vyö karaokessa.
Hmm.. Nyt kun mietin, niin kyllä, meinaa ne ensimmäisetkin sekunnit jotain. Ne saattaa varmistaa, että kemiaa ei ole. Epäsopivimmat karsiutuu kyllä heti. Se vaikea olikin sen selvittäminen, josko joku monesta ehkästä olisi kyllä.
Vir
ps. Jos olet joskus juuri minun kohdallani tuntenut sitä ensihetken järisyttävää kemiaa, vastaukset tämän lehden konttoriin.. pakkohan se silloin olisi käydä kahvilla tappamassa kemiat pullaan
-
Ihan uteliaisuudesta OT: miten toi hieronta tai niskojen rentous tai jäykkyys siis vaikutti tai mitä se kertoo sulle ihmisestä?
-
Ihan uteliaisuudesta OT: miten toi hieronta tai niskojen rentous tai jäykkyys siis vaikutti tai mitä se kertoo sulle ihmisestä?
Teoriassa voisin väittää, että jotain kertoo. Käytännössä se vain antaa jotain vähäistä informaatiota tietoiselle puolelle, ja oikeasti homma menee sinne puolelle, missä tarvittaessa analysoidaan sit jälkeenpäin ja keksitään ne järkisyyt.
Siis joko mun kädet on kamuja sen toisen ihon kanssa tai sitten ei. Kokeilemalla selviää. Selvimmät eit jätän kokeilematta/ eivät suostu mun koskemaksi.
Ja ei mun mielestä se, tekeekö ihminen esimerkiksi töitään tavoilla, jotka jumittaa niskan, kerro ihmisestä sen kummemmin muuta kuin sen, että niska on jumissa. Enempi selviää, jos saa aiheesta jutunjuurta muuten ;).
Vir, jolle se kemiakin on vaan kemiaa.. kyllä sen saa pilattua moneen kertaan monella tavalla myöhemmin, harva mustakaan on innoissaan enää sitten, kun tuntee mut, vaikka olisi kuinka antautuvana niskoineen alussa
-
OK, tämä selvensi paljon :) ihmettelinkin että voiko niskojen laadusta jotain päätellä.
End of OT.
-
Ai niin ja sekin, että näissä piireissä sitä on niiiin skeptinen. En usko, että monikaan niistä, ketkä voisivat sitä sessiota tms. huolia minulta, silti tuntee sen suurempaa kemiaa välillämme, kunhan vain toteavat, että parempi jotain joltain, kuin ei mitään keltään? Ronklaaja runkkaa, vai miten se menikään. Ja se "karkkikauppa" dominoiville naisille on paitsi kiva juttu, myös vaikeusaste niiden oikeasti juuri minusta kiinnostuneiden löytämisessä.
Tämä on niin totta! Muistan miten sitä alkujaan tähän maailmaan tutustuessaan oli jotenkin kauhean imarreltu kaikesta huomiosta mitä dominoiva nainen saa, kunnes vuodet opetti, että aika monelle riittää se, että kunhan joku piiskaa, joku käskee ja joku tekee kiihottavia juttuja, riittää että on nainen ja pysyy piiska kädessä. Ei kauhean imartelevaa se. :-\
Kemiat minulle merkkaa sitä että jutut synkkaa, viihtyy toisen kanssa ja jotenkin kipinöi, kemia on vähän enempi kuin pelkkä kaverillinen tunne, se on fiilis että jonkun kanssa voisi sessionkin vetäistä. Sitä joko on tai ei, mutta vaikea määritellä mikä sen tekee. Onko sitten pelkkää fysiologiaa vai ei.
-
Tämä on hyvin kiintoisa aihe ja olen sitä monesti pohtinut. Kemia selittää mielestäni lähes kaiken ihmisten välisistä interaktioista ja kuitenkin sitä on lähes mahdotonta selittää.
Minä tiedän useimmiten uuden ihmisen tavatessani ensimmäisen puolen minuutin aikana tuleeko meillä synkkaamaan. Joskus toki tulee virhearvioitakin mutta yleensä ei. Ajan kanssa sitten selviää johtaako tämä yhteinen sävel kaveruuteen, ystävyyteen, himoon vai rakkauteen. Jonkinlainen alitajuinen prosessi täytyy olla kyseessä koska en usein lainkaan osaa selittää miksi pidin jostain varsin yllättävästäkin henkilöstä. Lieneekö kyseessä feromonit, mikroilmeiden tulkitseminen vai jotain ihan muuta.
Tietyt asiat kyllä tässä kemia-asiassa ovat ymmärrettäviä. Jo mainittu samantyyppinen huumorintaju on mielestäni erittäin tärkeä asia. Useimmat myös viehättyvät yleensä suurinpiirtein saman älykkyyden ja sivistystason omaavista ihmisistä. Mutta miksi voi tavata kaksi näiltä "ulkoisilta" puitteiltaan varsin samanlaista ihmistä mutta kemiaa onkin vain toisen kanssa? Miksi yhden ihmisen suuteleminen tuntuu varpaissa saakka ja toisen ei yhtään miltään.
Odotan innolla muiden ajatuksia keskusteluun :)
-
Kerran ne kemiat ovat pyyhkäisseet yli sellaisella voimalla, että vaikutuksia ihmetellään vieläkin. Näin pitkän miehen vilaukselta ikkunasta, ja sydän jo tiesi. Väittäisin siis, että rakkautta ensisilmäykselläkin on olemassa, tällähetkellä tuo himojeni kohde on aviomieheni ja vaikuttaa tälläkin palstalla nikillä Poraaja. :love:
Muutenkin uskon ensivaikutelmaan. Se on useimmiten oikeassa. Mutta kahdesti elämän varrella on käynyt niin, että olen ensisilmäykseltä inhonnut ihmistä, josta sittemmin, lähemmän tutustumisen ja ajan myötä onkin tullut hyvä ja läheinen ystävä. Mutta tällöinkin ensireaktio on ollut vahva, ja jälkikäteen on tajunnut, että siinä ensireaktio-inhossa on ehkä ollut aika paljon samaistumista ja toisaalta hämmennystä mukana.
Ja tämä ei nyt tietenkään tarkoita, että jos joku ei herätä himoja ensisilmäyksellä, tutustuminen kannattaa jättää siihen. On paljon ihmisiä, joista oppii tykkäämään samalla kun heitä oppii tuntemaan. Useimmissa meissä on enemmän tasoja, kuin vain se päälimmäinen. Ensireaktioon ja intuitioon luotan silti ihmissuhteissa enemmän kuin rationaaliseen järkeilyyn. Ja mitä tulee kinkyilyyn, ronkelit ehkä runkkaa, mutta jos hakusessa on yhtään pidempiaikaista juttua, niin en minä lähtisi kuvioon sellaisen kanssa, joka ei myös sydämessä tunnu hyvältä.
-
Accidere ex una scintilla incendia passim...
-
Ensinnäkin, en usko ensivaikutelmaan. Siinä voi heijastua omat odotukset ja pettymykset ihmisten suhteen ym. paljon muuta.
Antamalla ihmiselle mahdollisuus, löytää jotain paljon enemmän kuin ensimmäiset sekunnit ja niiden antama heijastus henkilöstä.
Luulen, että rytmi on yksi tekijä jolla mitataan kemioiden sopivuutta. Jos se on samanlainen, tuntuu siltä että ymmärtää toista paljon helpommin.
Toinen tekijä on reaktio, se vuorovaikutus. Ihminen matkii toista alitajuisesti. Kahden ihmisen keskustelua on mukava seurata kauempaa. Jos molemmat ovat kiinnostuneita toisistaan, heidän kehonsa liikkeet pyrkivät samankaltaisuuteen.
-
Itse tapasin pari vuotta sitten ihmisen, josta tiesin heti kun kynnykseni yli käveli. Se on siinä. Tänä päivänä emme seurustele, emme ole koskaa seurustelleet, mutta olemme toisillemme erittäin rakkaita, läheisiä ja hyviä ystäviä. Edes se että, hän seurustelee vakituisesti ei ole estänyt sitä. Mies ystävänsäkkin olen tavannut tokikin. Ei tule minullekkaan sellaista naista elämääni,joka pystyisi kieltämään tämän ystävyyden. Rakkaita voi olla, tulla ja mennä. Hyviä todellisia ystäviä tulee kuitenkin niin paljon harvemmin elämässä vastaan että, heistä pitää, pitää kiinni ja huolehtia ystävyydestä. Puolin ja toisin. Ne oli ne ensimmäiset sekunnit siinä....meissä on molemmissa älyttömästi samaa. :) Jopa horoskooppimerkki...ja syntymäpäivätkin peräkkäisinä päivinä..vuodet vain eri!!
-
Joskus ihminen vaan tuntuu hyvältä, sen huomas jo kun näet hänet ensimmäinen kertaa. ja myös, joskus joku tyyppi tuntuu vaan saatanan pahalta olla lähellä. Se on jotain mitä ei aktiivisesti huomaa mutta jotenkuten aivot kuitenkin tekevät sen päätös.
-
Kohta on kulunut melkein 10v, kun tapasin erään ihmisen. Kun hänet näin, tunsin jotain erikoista kemiaa. Toisella tapaamisella pääsimme paremmin juttelemaan ja minä lopetin jotku lauseet, mitä hän aloitti ja toisin päin. Ihan niinku me oltais aina tunnettu. Me ollaan rakastettu, tapeltu, eletty lähellä ja kaukana toisistamme... Tiedän, että kuulutaan toistemme elämään hautaan asti oli elämäntilanteemme sitten mikä hyvänsä..
-
Kohta on kulunut melkein 10v, kun tapasin erään ihmisen. Kun hänet näin, tunsin jotain erikoista kemiaa. Toisella tapaamisella pääsimme paremmin juttelemaan ja minä lopetin jotku lauseet, mitä hän aloitti ja toisin päin. Ihan niinku me oltais aina tunnettu. Me ollaan rakastettu, tapeltu, eletty lähellä ja kaukana toisistamme... Tiedän, että kuulutaan toistemme elämään hautaan asti oli elämäntilanteemme sitten mikä hyvänsä..
Niin kaunisti sanottu... kettu tykkää
-
Aika harvoin tulee tunne siitä,että aivan kuin olisi jonkin "pyhän äärellä". Nyt tätä ketjua lukiessa se tunne hyökyy yli *liikuttuu syvästi*
-
Joskus, voi olla rohkea. Unohtaa analysointi ja luottaa tunteeseen...ja mennä mukaan elämään!!
-
Luulen, että ensivaikutelma ns. kemioiden kohtaamisesta on itseään ruokkiva (tai ruoskiva) kierre. Hienoahan se on varsinkin molemminpuolisena tuntemuksena.
-
Itse olen huomannut että on ensivaikutelmakemioita (ns. salamanisku sieluun ensisilmäyksellä) ja sitten kemiat noin yleensä (siis sellaista että "kemiat pelaa", tarkoittaen mutkatonta yhdessäoloa ja toistensa ymmärtämistä selittämättä).
Nuo kaksi eri kemiaa ei välttämättä löydy samasta suhteesta, voi olla kovia kuumia kemioita jotka tuo hyvää seksiä, mutta ei kuitenkaan oikein auta suhteen rakentamista, ja voi olla hyvät yhteensopivuuskemiat (jotka nekin tuovat hyvää seksiä :) mutta) jotka olisi saattaneet jäädä huomaamatta jos olisi antanut viileähkön ensivaikutelman ohjata tutustumista.
-
Olisi kai kivaa, jos joku kokisi jotain kemiallista hullaantumista itseen, mutta minussa ei ole mitään niin ihmeellistä, että se heti ensinäkemältä saisi ketään sekoamaan. Sen siitä saa, kun on kaikin tavoin tavis. Hyvätkin ominaisuudet paljastuu vasta ajan kanssa, jos niitä edes on. Paras kohteliaisuus mitä olen tainnut aiheeseen liittyen saada on sellainen, että "teen koukuttavia sessioita".
Heh, tuohan se niin kinkkistä onkin. Tai siis ei myöskään ole kokemusta mistään järisyttävistä hullaantumisista itseä kohtaan ja missään nimessä en halua olla kuin tavallinen ihminen. Ja mistä päässyt päätelmään,että on vähän liian tavallinen,kun itsekseen matkaa taittanut yli 20 vuotta- että pitäsikö sittenkin olla vähän omaperäisempi ja raflaavampi luonne ja/tai ulkomuoto..tai sitten vain enemmän heittäytyjä..no, mutta, heittäytymisiä on joka päivä..ähh,niin monimutkaista tavalliselle-
Itselle ehkä miellyttävin palaute ollut, että "sulle on helppoa puhua"-
Kun nyt asteen verran enemmän mietin tuota kemiaa, niin sellaista tuli mieleen, että se olisi tila, jossa osapuolilla on helppo ja hyvä olla ja jossa vuorovaikutus,vaikka toinen/toiset olisi hiljaa halustaan,olisi vähintään kaksisuuntaista. Se tunne, kun voi vapautuneesti olla itsensä ja välillä virtaa ajatusta ynnä energiaa- Siitä en nyt puhu, että jos tekisi mieli alkaa riisua vaatteita toiselta ja itseltä, koska on vähän liian pitkä aika moisesta :))
-
Itse olen huomannut että on ensivaikutelmakemioita (ns. salamanisku sieluun ensisilmäyksellä) ja sitten kemiat noin yleensä (siis sellaista että "kemiat pelaa", tarkoittaen mutkatonta yhdessäoloa ja toistensa ymmärtämistä selittämättä).
Nuo kaksi eri kemiaa ei välttämättä löydy samasta suhteesta, voi olla kovia kuumia kemioita jotka tuo hyvää seksiä, mutta ei kuitenkaan oikein auta suhteen rakentamista, ja voi olla hyvät yhteensopivuuskemiat (jotka nekin tuovat hyvää seksiä :) mutta) jotka olisi saattaneet jäädä huomaamatta jos olisi antanut viileähkön ensivaikutelman ohjata tutustumista.
Hiz laittoi nyt niin hienosti sanat härjestykseen, että pakko lainata ja komppailla. :)
-
Kyllä niitä kemioita on, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Vaikka ei ajattelis parisuhdetta, vaan ystävyys suhdetta, ni joidenkin kanssa se vaan toimii.
Parisuhdetta ajatellen taas, mulla ainakin on aina ollu niin, että jos ei se toinen ole niin heti kolahtanu, ni koko juttu on paras jättää väliin, koska se ei tule koskaan toimimaan, olen sen niin monta kertaa kokeillu. Sit taas, jos se ensisilmäyksen kiinnostus on molemminpuolista, ni kaikella todennäkösyydellä siitä kehittyy hyvä suhde :)
-
Kemiatkin tuntuvat toimivan hyvin vahvasti eri tavalla eri ihmisillä. Mulla harvoin on kovin vankkaa ensivaikutelmaa kenestäkään ennenkuin ollaan juteltu, ja fiilikseni tyypistä määrittyy pitkälti sitten tuon ensimmäisen keskustelun pohjalta.
Toisaalta on sitten olemassa myös fiksuja, mukavia ihmisiä, jotka jostain kummallisesta syystä aiheuttavat lähelläni ollessaan epämiellyttävän tunteen, jota en osaa selittää. Sen olen myös huomannut, että minä itse aiheutan usein ihmisissä jonkinlaisen oudon ensivaikutelman jonka perusteella minua määritellään. Helsingissä viime viikonloppuna käydessä sain ainakin kerran kuulla olevani jokin fanaattinen nationalisti, mikä hämmensi kovasti.
Parisuhdeasioissa tuohon on paha sanoa itse mitään. Kai se jonkinlainen kemia on täytynyt pelissä olla, että aikoinaan juuri siihen naiseen huomioni kiinnitin, ja hän taas minuun. Toisaalta olemme molemmat niin ankean tavalliia ihmisiä, että suhdetta voisi kuvata paremminkin yhteen kasvamiseksi kuin miksikään muuksi. Ei se silti tarkoita etteikö suhteessa olisi syvää kiintymystä ja etteikö seksin saralla pelittäisi hyvin.
-
Itselläni on lähes poikkeuksetta toiminut sama mekanismi ystävyys- ja miessuhteissa (paljon miehiä ystävinäkin): ruvetaan juttelemaan ja juttu jatkuu ja jatkuu. Siinä se.
Olen verbaalinen ihminen enkä ole varma, miten hiljaisten tai mykkien kanssa operoidaan. Pysähtyneet pitkät hiljaisuudet tuntemattomien seurassa ovat mielestäni hieman kammottavia, hiljaisuutta tulee täytettyä omilla höpinöillä, mutten tykkää olla se joka tekee kaiken puheduunin. Muiden ei tarvitse olla 24/7-elämäntapahöpöttäjiä, kunhan edes jotain sanovat. Tutustumiseen nimittäin tarvitaan vastavuoroisuutta ja toisen kanssa livejuttelemalla näkee samalla toisen ruumiinkielen, kuulee minulle erittäin tärkeän puheäänen ja tietysti kuulee juttujen tason - joidenkin small talk, huumorinläpät ja vakavammat näkemykset sopii toisilleen, joidenkin ei, eikä siinä mitään. Jos ensivaikutelma on hyvä, erittäin hyvä tai jopa kaiken muun ympäriltään pois sulkeva, jatkamme parhaaksi katsotulla tavalla eteenpäin.
Muutama mykkä on vasta kun ollaan pyöritty samoissa ympyröissä useampi kuukausi, osoittautunut erittäin älykkääksi ja tarkaksi havainnoijaksi ja olen ollut tyytyväinen ja vaikuttunut, että havainnot on viimein jaksettu saattaa myös mun kuultavakseni! Yksi The Ensikatse on elämääni mahtunut myös. Kaveriporukan 'toisessa reunassa' oli koulukaverin kundikaveri, jonka olemassaolosta olin kuullut ja jonka olin nähnyt vilahdukselta. Muutama kuukausi myöhemmin oltiin samassa baarissa, mä baaritiskillä hän ikkunapenkillä. WUM, Ne Silmät katsoi mua hymyillen ja olin suloisella ällikällä lyöty. Muutama kk myöhemmin saman baarin sulkeuduttua sama porukka ajautui tän vastaeronneen luo viinanhuuruisille jatkoille, rupesin kohteliaisuudesta juttelemaan kämpän isännälle ja 'diili klousattiin' seuraavan 12 vuoden ajaksi :love:
-
Kemioiden toimiminen, kyse kai tietyllä tavalla tunneyhteydestä ihmisten välillä. Toisten kanssa tulee hyvin luontevasti juttuun, kun toisten kanssa se on hieman teennäisempää, varautuneempaa. Taitaa päteä kaikkiin kanssakäymisen osa-alueisiin. Työssäni pyrin usein virittäytymään samanlaiseen mielentilaan asiakkaiden kanssa, juuri luodakseni välillemme hyvän tunneyhteyden. Kyse ei tässä kuitenkaan ole esittämisestä tai näyttelemisestä. Asiat vaan hoituvat yleensä paljon helpommin kun ollaan samalla taajuudella.
Ja tuo ensivaikutelma. Itselleni sillä korostuneen suuri merkitys. Työssäni esim. rekrytointitilanteessa teen päätöksen yleensä muutamassa minuutissa aloittamisesta, vaikka haastattelu kestää helposti 30-45 min. Toki joskus tullut hutejakin, mutta pääsääntöisesti osunut kohdilleen.
-
Kaikki on asenteesta kiinni, omasta halusta. Jos olet juuri eronnut, ja vereslihalla, haluat olla yksin. Itket ja inhoat maailmaa. Ei silloin kukaan mies pyyhkäise jalkoja alta.
Jos olet avoin, etsit sitä jotakuta, löydät sen varmasti. Kemiat alkaa kummasti toimimaan. Se kun on kahden kauppaa, pitää itsekkin antaa jotain, että synkkaa.
Sama pätee ensivaikutelmaan. Työssä sun on pakko tehdä päätös suuntaan tai toiseen. Jos olet päättänyt että naiset/miehet on sikoja, ensivaikutelmallista kliimaksia on turha odottaa.
Jos aivot on lukossa, niin ne on lukossa.
Minä en usko olevani mitenkään erikoinen. Päinvastoin. Jos joku on joskus vahingossa minuun tykästynyt, se johtuu vaan siitä, että on kaivannut juuri sillä hetkellä miestä. Jotkut ovat varautuneempia kuin toiset, minä en osaa olla varautunut. Elämä on siihen liian lyhyt. Kokeillaan, katsotaan. Ei sitä mitään menetä, selviää kohtaako ne kuuluisat kemiat :D
-
Jottei totuus unohtuisi, miehet saattavat antaa ymmärtää, että tuntevat vaikka mitä kemioita, vaikka kemiat todellisuudessa on vain heidän housuissa (housun etumuksen sisällä; alistuvilla miehillä myös / vain housun takapuolen sisällä). Miehet vaan valikoi niin paljon vähemmän! Miehet jotka olette eri mieltä, kommentoikaa ja korjatkaa käsitykseni virheet jos niitä on :)
Ronklaaja runkkaa, vai miten se menikään. Ja se "karkkikauppa" dominoiville naisille on paitsi kiva juttu, myös vaikeusaste niiden oikeasti juuri minusta kiinnostuneiden löytämisessä.
tähän maailmaan tutustuessaan oli jotenkin kauhean imarreltu kaikesta huomiosta mitä dominoiva nainen saa, kunnes vuodet opetti, että aika monelle riittää se, että kunhan joku piiskaa, joku käskee ja joku tekee kiihottavia juttuja, riittää että on nainen ja pysyy piiska kädessä. Ei kauhean imartelevaa se. :-\
No ei. Välillä sitä miettii että jos elämäni olisi vain miehistä kiinni, voisin heittää täysin hösseliksi ja houkuttaisin heitä puoleeni aivan yhtä paljon kuin tälläkin hetkellä. Voisin olla täysin päinvastainen nainen kuin nyt, esim. joku oikein todella ilkeästi kilahteleva perunasäkki joka ei osaa mitään, ja saattaisin aivan hyvin saada osakseni enemmän julkista ihailua ja "kemioita" kuin nyt. Semmoisia suurin osa miehistä nyt vaan on, että kuka vaan kelpaa, joka saa heidät itsensä näyttämään paremmalta. Itsetunto, se suomalaisen miehen itsetunto... Kuitenkin tahdon jatkaa tämmöisenä kuin olen, sillä kaverikemioita syntyy mukavan helposti tämmöisenäkin ja kyl jotkut pojatkin kuuntelee mitä sanon ja tahtoo miellyttää mua ihan ihmisenäkin, eikä (vaan) saadakseen piiskata piiskaa tai pillua :)
-
Senkun muistaa itsestään, itsekukin....Harva ihminen, tokkopa kukaan, sukupuolesta riipumatta. On jumalten lahja kaikille vastakkaisen sukupuolen edustajille. On varmasti miehiä joille kelpaa lähes kaikki. On myös naisia jotka yksikertaisesti kuvitelevat itsestään liikaa...löytyy heitä kyllä miehistäkin, eipä sillä! Tälläisen naisen/miehen kyllä tunnistaa..ne on ne kemiat...ja ainakin omalla kohdallani ne kemiat tökkäävät välittömästi.
-
Jottei totuus unohtuisi, miehet saattavat antaa ymmärtää, että tuntevat vaikka mitä kemioita, vaikka kemiat todellisuudessa on vain heidän housuissa (housun etumuksen sisällä; alistuvilla miehillä myös / vain housun takapuolen sisällä). Miehet vaan valikoi niin paljon vähemmän! Miehet jotka olette eri mieltä, kommentoikaa ja korjatkaa käsitykseni virheet jos niitä on :)
Lyhyt kommentti: höpöhöpö. (Ja tiivistetyn kirjallisen esityksen takia vielä kaupanpäälle :) ja :love:)
-
Semmoisia suurin osa miehistä nyt vaan on, että kuka vaan kelpaa, joka saa heidät itsensä näyttämään paremmalta. Itsetunto, se suomalaisen miehen itsetunto... Kuitenkin tahdon jatkaa tämmöisenä kuin olen, sillä kaverikemioita syntyy mukavan helposti tämmöisenäkin ja kyl jotkut pojatkin kuuntelee mitä sanon ja tahtoo miellyttää mua ihan ihmisenäkin, eikä (vaan) saadakseen piiskata piiskaa tai pillua :)
Minkälaisella otannalla tuo yleistys on syntynyt? Sata? Viisisataa? *utelias* Minä kun tunnun törmäävän tällä kinkypuolella miehiin jotka ajattelevat ihan liian paljon ja kun itse olen näissä suhteissa enempi kapean sektorin ystävä niin monimutkainen suhdekuvio ei toimi kanssani.
-
Miehet vaan valikoi niin paljon vähemmän! Miehet jotka olette eri mieltä, kommentoikaa ja korjatkaa käsitykseni virheet jos niitä on :)
Minusta tuntuu että valikoin aivan helvetin tarkasti. En vaan pysty pelkän ulkokuoren kanssa styylailemaan. Siitä tietysti seuraa, että seuraelämä on melko hiljaista.
Mitä kemioihin tulee, niin en juuri kertakeskustelulla pysty sanomaan toimiiko kemiat vai ei. Menee kyllä tunteja ja tunteja, että saa jonkinlaista hajua ihmisen hienoudesta. Selkeät red flagit tietysti pystyy jo parissa minuutissa näkemään, eikä niissä yleensä tule erehdyksiä.
-
Jottei totuus unohtuisi, miehet saattavat antaa ymmärtää, että tuntevat vaikka mitä kemioita, vaikka kemiat todellisuudessa on vain heidän housuissa (housun etumuksen sisällä; alistuvilla miehillä myös / vain housun takapuolen sisällä). Miehet vaan valikoi niin paljon vähemmän! Miehet jotka olette eri mieltä, kommentoikaa ja korjatkaa käsitykseni virheet jos niitä on :)
Höpö höpö tapaat vaan vääriä "miehiä" ja varsinkin vääriä alistuvia =)
-
Jottei totuus unohtuisi, miehet saattavat antaa ymmärtää, että tuntevat vaikka mitä kemioita, vaikka kemiat todellisuudessa on vain heidän housuissa (housun etumuksen sisällä; alistuvilla miehillä myös / vain housun takapuolen sisällä). Miehet vaan valikoi niin paljon vähemmän! Miehet jotka olette eri mieltä, kommentoikaa ja korjatkaa käsitykseni virheet jos niitä on :)
Ei jaksa enään pillun perässä juosta... täytyy olla muutakin joten olen ylpeä runkkari pihtari ja myös pakkien antaja.. Voin jopa piruuttani lopettaa seksin omasta tahdosta, feikata orkut ja sitä rataa jos kolahtaa vain semisti. Myös feidaan helposti.
Mun mottoni on Still haven't found what I'm looking for... ja tuskin toista löydän joka natsasi niin hyvin kuin exä, ei sekään täysin kuitenkaan. Jotain jäi puuttumaan muuten oltaisiin yhdessä.
Välillä sitä erehtyy testaamaan omaa flaksia ihan vaan sulkia hattuun periaattella MUTTA Paskaa saa pyytämättäkin ja pahoinpitelyssäkin on enemmän tunnetta kuin normipanossa/caseissa.
-
No kieltämättä vähän jännä ajatus, etteikö mies voisi olla valikoiva. Kyllä sitä pitää ensin ihmisestä olla jotenkuten ystäväksikin, ennenkuin muussa mielessä voisi edes alkaa kiinnostaa.
-
Jottei totuus unohtuisi, miehet saattavat antaa ymmärtää, että tuntevat vaikka mitä kemioita, vaikka kemiat todellisuudessa on vain heidän housuissa (housun etumuksen sisällä; alistuvilla miehillä myös / vain housun takapuolen sisällä). Miehet vaan valikoi niin paljon vähemmän! Miehet jotka olette eri mieltä, kommentoikaa ja korjatkaa käsitykseni virheet jos niitä on :)
No en anna ymmärtää jos en ole tosissani ja valikoin liikaa.
-
Tottakai miehet valikoi :) jos etsivät jotain vakavampaa...
Mutta ei ne keskustelut tms..se on ensimmäinen katse ja jokin mikä siinä tapaamisessa "kolahtaa" ilman sitä tunnetta turha yrittää uskotella itselleen muuta..
=20 vuoteen naista saanut...
-
Ei hyvänen aika... Alkaa pelottaa ja ihan kunnolla. Te miehet siis.
-
Ei hyvänen aika... Alkaa pelottaa ja ihan kunnolla. Te miehet siis.
Älä kaikkia tuomitse VSOPin mukaan...
-
Jottei totuus unohtuisi, miehet saattavat antaa ymmärtää, että tuntevat vaikka mitä kemioita, vaikka kemiat todellisuudessa on vain heidän housuissa (housun etumuksen sisällä; alistuvilla miehillä myös / vain housun takapuolen sisällä). Miehet vaan valikoi niin paljon vähemmän! Miehet jotka olette eri mieltä, kommentoikaa ja korjatkaa käsitykseni virheet jos niitä on :)
Höpö höpö tapaat vaan vääriä "miehiä" ja varsinkin vääriä alistuvia =)
Valitettavasti omallekin kohdalle on osunut melko määrä käsittämättömiä satusetiä ja silloin kun vielä vähemmän ymmärsi miesten päälle mitään-
mutta en ole ehkä antanut tuon lannistaa tai että ajattelisin ihan jokaisen olevan sellainen-
Tuosta lyhytjännitteisyydestä ja ensisilmäyksestä
muistui mieleen tarina treffipariskunnasta,joka muutaman minuutin käppäilyn jälkeen totesi toisilleen,että "ei tästä tule mitään" ;D
Oppia ikä kaikki ja kunnes toisin todistetaan-otan myös täyden vastuun kaikesta houkkamaisuudesta,niin kellekään ei tule paha mieli :D
-
Näin Miehenä täytyy todeta ( kaikkia vastauksia lukematta ) että kemian ansiosta nenäsi sanoo nopeasti ja erehtymättömästi kannattaako jonkun kanssa aloittaa hengailu ja /tai jotain muuta sitten sen hengailun jälkeen. Ihmiselläkin on vähän piilevänä sellainen hajuaisti, joka etsii sopivan kumppanin ja ehkäisee mm. lähisukulaiseen rakastumisen.
Muilla nisäkkäillä tämä on erittäin selvästi havaittava piirre.
Voi olla , että jotkut miehet harrastavat jotain syvällisempää analyysia kumppania valitessaan. Itselleni riittää nenä ja silmät eikä päätöksentekoon mene kuin hetki.
Näin nettiaikana tämä ei enää toimi perinteisellä tavalla. Muutaman sukupolven kuluttua tämä hyödyllinen taito jäänee historiaan - valitettavasti.
-
Heitetään huumoria kehiin:
(http://i.imgur.com/fRYTRko.png)
Sitten vähän vakavammassa mielessä: "Sitä kuuluisaa kemiaa" syntyy kyllä ensitapaamisellakin ja varsinkin ensimmäisissä katsekontakteissa. Tämä tosin ei ole mikään tae siitä, että kemioiden yhteensopivuus olisi 100%. Itse asiassa en usko, että kukaan voi olla toiselle se sataprosenttinen kumppani. Prosentuaalisen 50% ylittävän lasken jo plus -puolelle. Siis kun puhutaan suhteista ja niiden kestävyydestä. Olen henkilökohtaisesti tavannut naisia, joiden kanssa kemiat kohtasivat, mutta suhteiden edetessä ne kemiat tuntuivat kuitenkin laskevan (ei, en puhu siitä kuuluisasta kullin ajattelutavasta). Yksi menneistä suhteistani oli näköjään pelkkää valhetta alusta loppuun, joten en kaataisi kaikkea negatiivisuutta miesten niskaan (tai siis kulkusten ajatusmaailmaa kohtaan). ;)
-
Voi olla , että jotkut miehet harrastavat jotain syvällisempää analyysia kumppania valitessaan. Itselleni riittää nenä ja silmät eikä päätöksentekoon mene kuin hetki.
Näin nettiaikana tämä ei enää toimi perinteisellä tavalla. Muutaman sukupolven kuluttua tämä hyödyllinen taito jäänee historiaan - valitettavasti.
Wikipediassa oli jotain feromoneista,mutta eikö ihminen ole vähän monimutkaisempi kapistus kuin esim.hyönteiset?
Eikö viisailla ja syvällisillä ajatuksilla olekaan mitään merkitystä eli..:D
-
Wikipediassa oli jotain feromoneista,mutta eikö ihminen ole vähän monimutkaisempi kapistus kuin esim.hyönteiset?
Feromoneista:
http://areena.yle.fi/tv/1825870
-
:) 8 miestä sanoo olevansa valikoivia ja sehän on oikein hyvä juttu :)
Jottei totuus unohtuisi, miehet saattavat antaa ymmärtää, että tuntevat vaikka mitä kemioita, vaikka kemiat todellisuudessa on vain heidän housuissa (housun etumuksen sisällä; alistuvilla miehillä myös / vain housun takapuolen sisällä). Miehet vaan valikoi niin paljon vähemmän! Miehet jotka olette eri mieltä, kommentoikaa ja korjatkaa käsitykseni virheet jos niitä on :)
Lyhyt kommentti: höpöhöpö. (Ja tiivistetyn kirjallisen esityksen takia vielä kaupanpäälle :) ja :love:)
Myös yksi nainen miettii miksi mun mielestä miehet ei tod ronklaa
Minkälaisella otannalla tuo yleistys on syntynyt? Sata? Viisisataa? *utelias* Minä kun tunnun törmäävän tällä kinkypuolella miehiin jotka ajattelevat ihan liian paljon ja kun itse olen näissä suhteissa enempi kapean sektorin ystävä niin monimutkainen suhdekuvio ei toimi kanssani.
En ole 100:n enkä 500 miehen kanssa ollut, mutta omia ja laajan tuttavapiirin mieskuvioita seuranneena väitän, että miehet valikoi vähemmän tai tuntee kemioita enemmän, mist mä tiedän. Kuka nainen esim. sanoo "mä en oo helppo mä oon varma"? Naisen oltava aika katuojassa silloin...
Tää mies-naiskeskustelu jonka aloitin sai mut miettimään, että feikatut kemiat tekee ihmisistä esineitä, joista haetaan pelkkää hyötyä. Jos osapuolet tahtoo esineellistää tai olla esineitä, asia tietenkin ok, mutta itsensä pönkittäminen surkimuksen seuralla, jotta näyttää itse paremmalta, on kemioista kaukana. Jotkut toiset kohottaa itsetuntoaan "trophy"-ihmissuhteilla. On trophy wife'ja, -miehiä, -lapsia (joiden osa on kaikista kurjin, koska ovat suvun näyttelyesineitä ilman mahdollisuutta irtiottoon). Ihmissuhteissa on paljon valtapelejä, mutta jos tunnen ystävä- ym. hyviä fiboja jotakin ihmistä kohtaan, pätemisentarve laskee todella alas. Voi olla oma itsensä :)
-
Wikipediassa oli jotain feromoneista,mutta eikö ihminen ole vähän monimutkaisempi kapistus kuin esim.hyönteiset?
Feromoneista:
http://areena.yle.fi/tv/1825870
Mielenkiintoinen ja uskottavalta kuullostava pätkä. Mieleen tuli tietysti sitten se, että kuinka tuo toimii homoseksuaalilla- ilmeisesti kokee samaa sukupuolta olevan tuoksut "karkiksi"
-
Wikipediassa oli jotain feromoneista,mutta eikö ihminen ole vähän monimutkaisempi kapistus kuin esim.hyönteiset?
Feromoneista:
http://areena.yle.fi/tv/1825870
Mielenkiintoinen ja uskottavalta kuullostava pätkä. Mieleen tuli tietysti sitten se, että kuinka tuo toimii homoseksuaalilla- ilmeisesti kokee samaa sukupuolta olevan tuoksut "karkiksi"
Mitä yhtään omasta kokemuksesta ja tuttavapiirien kokemuksesta tiedän, hajusysteemi toimii myös seksuaalivähemmistöillä. Olen joskus saattanut nähdä pienen mittakaavan tutkimuksenkin aiheesta, mutta siitä on vuosia enkä tähän hätään löytänyt sitä.
-
Olisko "perustason" kemia = toisen seurassa tulee tunne, että voi olla oma itsensä (vaikkei esim. työkontaktien kanssa kaikesta mahdollisesta puhukaan)
ja "edistyneen tason kemia" = edellinen + yhteensopivat tuoksut tai feromonit
päättelee Ladykemisti :)
-
Itse jaottelen kemian ensinnä henkiseen ja fyysiseen. Fyysisessä kai vielä voisi jaotella kehon kemian siten että se kosketuspuoli ja sitten kemiallinen puoli...tuo feromonijuttu kai kuuluisi tuohon jälkimmäiseen. Jossain kai se ulkonäkökin sitten merkkaisi jotain, hmm...*pohdpohd*
Ilman henkistä yhteyttä en muista kyllä testanneeni fyysistäkään missään seurassa...mutta olenkin outo tapaus, usein varautunut/sulkeutunut, sitä normaalia rupattelutasoa lukuunottamatta. Se miten ja miksi joku/jotkut ovat sopivamman oloisia seuralaisia on noiden summa. Enkä ole pitänyt kummallisena sitä että sopivia on kovin harvassa, mitäs olen outo >:D
-
[/quote]
Wikipediassa oli jotain feromoneista,mutta eikö ihminen ole vähän monimutkaisempi kapistus kuin esim.hyönteiset?
Eikö viisailla ja syvällisillä ajatuksilla olekaan mitään merkitystä eli..:D
[/quote]
Ne tulevat sitten aikanaan kunhan ensin päästään "kynnyksen" yli.
Mahdollisen suhteen pituuteen vaikuttavat tietenkin kaikki syvälliset asiat ja se että luovuutta ja vaihtelunhalua löytyy.
-
Ei hyvänen aika... Alkaa pelottaa ja ihan kunnolla. Te miehet siis.
Älä kaikkia tuomitse VSOPin mukaan...
Hyvä pointti. Jos otan kuitenkin miehetkin ihan yksilöinä.
-
:) 8 miestä sanoo olevansa valikoivia ja sehän on oikein hyvä juttu :)
Jottei totuus unohtuisi, miehet saattavat antaa ymmärtää, että tuntevat vaikka mitä kemioita, vaikka kemiat todellisuudessa on vain heidän housuissa (housun etumuksen sisällä; alistuvilla miehillä myös / vain housun takapuolen sisällä). Miehet vaan valikoi niin paljon vähemmän! Miehet jotka olette eri mieltä, kommentoikaa ja korjatkaa käsitykseni virheet jos niitä on :)
Lyhyt kommentti: höpöhöpö. (Ja tiivistetyn kirjallisen esityksen takia vielä kaupanpäälle :) ja :love:)
...
Nooh, oikeastaan yritin vain sanoa että kaikkia ryhmän yksilöiden ominaisuuksia koskevaa johtopäätöstä (ei-valikoivuus) ei esitetyin perustein mielestäni voi tehdä. Omasta kannastani asiaan en myöskään lausunut, vaikka se onkin kirjoittajan oletuksen suuntainen.
Näin tuli hiukset halkaistua ja pilkut *****:ttua, huh. :P
-
Ei hyvänen aika... Alkaa pelottaa ja ihan kunnolla. Te miehet siis.
Älä kaikkia tuomitse VSOPin mukaan...
Hyvä pointti. Jos otan kuitenkin miehetkin ihan yksilöinä.
Jep, on Miehiä ja miehiä....
Ensimmäiset tekee mitä lystää (eikä se aina ole edes negatiivista) toiset tekee kompromisseja miellyttääkseen päätarkoituksena eli konttaa naisen, pomon, you name it edessä.. ensimmeiseksi tullaan pikkuhiljaa tai ei ollenkaan...
Ensimmäiset johtaa ja niitä seurataan toiset tulee talutusnuorassa kuin naapurin fifi...
-
toiset tekee kompromisseja miellyttääkseen päätarkoituksena eli konttaa naisen, pomon, you name it edessä..
Toisinaan on kyllä pakko myötäillä pomoa. Se vaan menee niin, vastuu on kuitenkin loppupeleissä aina esimiehellä, ja se tuo mukanaan valtaa. Konttaaminen, no se on sitten eri asia.
IKRM
-
Jep, on Miehiä ja miehiä....
Ensimmäiset tekee mitä lystää (eikä se aina ole edes negatiivista) toiset tekee kompromisseja miellyttääkseen päätarkoituksena eli konttaa naisen, pomon, you name it edessä.. ensimmeiseksi tullaan pikkuhiljaa tai ei ollenkaan...
Ensimmäiset johtaa ja niitä seurataan toiset tulee talutusnuorassa kuin naapurin fifi...
Tai sitten kuvitelevat johtavansa. Ovat todellisuudessa niitä työpaikan rasiteita. Fiksu mies osaa myös empatiataidon, työelämässäkin. Asiat ei aina ole sitä miltä ne näyttävät. Jokaisessa asiassa on aina kaksi puolta, vähintään kaksi!! Se Fifi voi joskus olla fiksuleijona!!
[korjattu lainaus oikein]
-
Hmm...no onhan noita tekijöitä aika paljon, eikä ole montaa, joka sitten osaa kohdata ihan kaikessa tai edes riittävän monessa.
Omalla kohdallani välittömän inhoreaktion saa se, että älyllisesti ei kohtaa tai ei osaa olla asiallisesti. Pullistelijat kierrän kaukaa.
Sitten todella merkittävänä tulee kosketuskemia. Omaan aika vahvan kosketusherkkyyden ja se on hieman hankalaa joskus. Kun on tavannut ihmisiä, joiden kättely tuntuu samalta, kuin jos joku tökkisi nuppineuloilla, niin ei siinä sen edemmäs mennä, vaikka olisi jopa oikealle tuoksuva yksilö kyseessä. :-\
-
Jep, on Miehiä ja miehiä....
Ensimmäiset tekee mitä lystää (eikä se aina ole edes negatiivista) toiset tekee kompromisseja miellyttääkseen päätarkoituksena eli konttaa naisen, pomon, you name it edessä.. ensimmeiseksi tullaan pikkuhiljaa tai ei ollenkaan...
Ensimmäiset johtaa ja niitä seurataan toiset tulee talutusnuorassa kuin naapurin fifi...
Tai sitten kuvitelevat johtavansa. Ovat todellisuudessa niitä työpaikan rasiteita. Fiksu mies osaa myös empatiataidon, työelämässäkin. Asiat ei aina ole sitä miltä ne näyttävät. Jokaisessa asiassa on aina kaksi puolta, vähintään kaksi!! Se Fifi voi joskus olla fiksuleijona!!
[korjattu lainaus oikein]
Johtavat ihmiset tekevät tietenkin kompromisseja, omaa empatiaa, kuuntelua etc, mutta päätarkoitus ei ole miellyttää vaan saada haluamansa tulos aikaan kuten yllä kirjoitin.
Jos se sitten on rasite niin jokin on pielessä pahasti mutta fifistä ei ole ikinä leijonaksi, sen työn tekee hänelle joku muu...
-
Hmm...no onhan noita tekijöitä aika paljon, eikä ole montaa, joka sitten osaa kohdata ihan kaikessa tai edes riittävän monessa.
Word
Omalla kohdallani välittömän inhoreaktion saa se, että älyllisesti ei kohtaa tai ei osaa olla asiallisesti. Pullistelijat kierrän kaukaa.
Älyllisesti ei kohtaa.. hmmm sangen vahvasti sanottu kun kyseessä on suht mittaamaton määrre.
Älykäs ei läheskään aina ole käytännöllinen saatikka motorisesti näppärä taikka vaan viisas... asioita joita voi oppia ja oppii elämän aikana. Älykäs monasti taasen älynsä takia jättää opettelematta ja kompuroi läpi elämän, näitä traagisia tarinoita älyköistä on tiede esim täynnä.
Monesti pullistelu on merkki kyllästymisestä ja kun diplomatia ei auta otetaan lyhin tie.
ns Cut The Bullshit.
Sitten todella merkittävänä tulee kosketuskemia. Omaan aika vahvan kosketusherkkyyden ja se on hieman hankalaa joskus. Kun on tavannut ihmisiä, joiden kättely tuntuu samalta, kuin jos joku tökkisi nuppineuloilla, niin ei siinä sen edemmäs mennä, vaikka olisi jopa oikealle tuoksuva yksilö kyseessä. :-\
Kosketa ihmistä kuten lähestyisit arkaa eläintä on hyvä neuvo, jota pyrin noudattamaan. Itse olen monasti tuntemattomien seurassa suht pidättyväinen jos ei juttu lähde luistamaan ja ns kemiaa ei synny. Välillä tuntuu että olen ns kylmä ihan normistikkin, ei vaan jaksa olla pirteä aina, työyhteisö esim itsellä mainio esimerkki jossa olen vaan suorittamassa työtä.
-
Noh tuota...mitenkäs tämän nyt muotoilisi....se, miten koskettaa, ei vaikuta, koska jos joku tuntuu väärältä, se pienikin hipaisu on jo ihan liikaa ja ylittää ärsytyskynnyksen välittömästi- se, kun joku tulee käpälöimään odottamatta, ilman lupaa JA tuntuu väärältä, herättää halun purra joltakulta >:D pään irti.
Voi ehkä olla vahvasti sanottu, mutta jos ihmisen kanssa ei ajatukset lainkaan kohtaa tai toinen ei vaivaudu edes muodollisesti olemaan edukseen, miksi ihmeessä haaskata molempien aikaa ja energiaa ??? On noita onnettomia kompuroijia muissakin kuin älyköissä...enkä tarkoittanut älykkäällä vain asperger- tyyppisiä ihmisiä.
-
Silloin et ole kosketusarka vaan IMO psykosomaattisesti sinulla on lastu väärinpäin jo oletusarvoisesti toisen kohtaessasi eli ennakkoluulot vievät voiton todellisista tunteiden vuorovaikutteista jolloin voisit ottaa rennommin.
Normaalia tämäkin vähemän sosiaalisten kansojen keskuudessa kuten mettäläiset suomalais-ugrilaiset jotka potkittu tänne hevon vitun kuuseeen kun paremmilta asumustoilta muuta ajaneet sopeutumattomat pois....
Älykkö on kaikkea muuta kuin asperger....
-
Voi ei, ei pidä paikkaansa, psykosomaattisuus on eri juttu, mutta asioistahan saa olla montaa mieltä.
-
Papilta tällainen lainaus, kyssä: miksi "valitettavasti"?
Näin Miehenä täytyy todeta ( kaikkia vastauksia lukematta ) että kemian ansiosta nenäsi sanoo nopeasti ja erehtymättömästi kannattaako jonkun kanssa aloittaa hengailu ja /tai jotain muuta sitten sen hengailun jälkeen. Ihmiselläkin on vähän piilevänä sellainen hajuaisti, joka etsii sopivan kumppanin ja ehkäisee mm. lähisukulaiseen rakastumisen.
Muilla nisäkkäillä tämä on erittäin selvästi havaittava piirre.
Voi olla , että jotkut miehet harrastavat jotain syvällisempää analyysia kumppania valitessaan. Itselleni riittää nenä ja silmät eikä päätöksentekoon mene kuin hetki.
Näin nettiaikana tämä ei enää toimi perinteisellä tavalla. Muutaman sukupolven kuluttua tämä hyödyllinen taito jäänee historiaan - valitettavasti.
-
Vääriä signaaleja livenä aiheuttaa myös naisten käyttämät ehkäisypillerit, hajusteet, meikit ym.
Voiko olla mahdollista, että kun pitkään ollut pari päättää erota, se tapahtuu hetkeä sen jälkeen kun nainen on päättänyt lopettaa syömästä koko liiton ajan käyttämiään ehkäisypillereitä.
Muuttaako se "tunnetta yhteensopivuudesta" niin paljon, että liitto ei enää toimi.
-
Vääriä signaaleja livenä aiheuttaa myös naisten käyttämät ehkäisypillerit, hajusteet, meikit ym.
Voiko olla mahdollista, että kun pitkään ollut pari päättää erota, se tapahtuu hetkeä sen jälkeen kun nainen on päättänyt lopettaa syömästä koko liiton ajan käyttämiään ehkäisypillereitä.
Muuttaako se "tunnetta yhteensopivuudesta" niin paljon, että liitto ei enää toimi.
Ainakin kuulemma vaikuttaa silloin kun e-p jätetään pois raskaaksitulon toivossa -> nainen funaa et mitä helv. miksi minusta tuo on ollut seksuaalisesti kiinnostava. Näin muistan jostain lukeneeni.
Ja eräs kolleega; kieltäytyi pillereistä ehdottomasti (olen vastaan itsekin), ja sai vedettyä jopa naisten lasikaton työelämässä e-pillereistä johtuvaksi. Mutta ei siitä enempää tässä...
-
Vääriä signaaleja livenä aiheuttaa myös naisten käyttämät ehkäisypillerit, hajusteet, meikit ym.
Voiko olla mahdollista, että kun pitkään ollut pari päättää erota, se tapahtuu hetkeä sen jälkeen kun nainen on päättänyt lopettaa syömästä koko liiton ajan käyttämiään ehkäisypillereitä.
Muuttaako se "tunnetta yhteensopivuudesta" niin paljon, että liitto ei enää toimi.
Ainakin kuulemma vaikuttaa silloin kun e-p jätetään pois raskaaksitulon toivossa -> nainen funaa et mitä helv. miksi minusta tuo on ollut seksuaalisesti kiinnostava. Näin muistan jostain lukeneeni.
Asiat nyt usein ovat useimpien pikkutekijöiden summia, mutta kyllä varmasti edellisellä seikalla on voinut olla tekemistä asian kanssa. Toinen mikä e-pillereiden myötä on ongelmana: nainen alkaa yleensä syömään e-pillereitä jo 15-18 vuotiaana. Terkkari ehkä kysyy miltä tuntuu, sopiiko nää "joo ihan normaali olo". Sitten kun aletaan perustamaan perhettä ja jätetään pillerit pois, muutaman kuukauden jälkeen alkaa nainen jo itsekin ihmettelemään että tallainenko olenkin? Osa tuntee itsensä paljon tasapainoisemmaksi, osalla herää paremmin seksuaalinen puoli jne. Miten niin monet naiset eivät ymmärrä e-pillereiden vaikuttavan niin paljon henkiseenkin puoleen? No ei mikään ihme, jos vetää hormooneja kehoon suoraan murrosikäisestä. Kuinka moni murrosikäinen oikeasti tietää kuinka tasapainoinen tai seksuaalinen sitä on? Keho ja mieli on sekaisin kuin undulaatti betonimyllyssä ja e-pillerit eivät siihen nähden ehkä tunnu niin erityisen omituiselta - ennen kuin aikuisena ne jättää pois ja huomaa sen eron. Tästä ei ole itselläni mitään tieteellistä faktaa esitettävänä, ainoastaan omat ja ystävien kokemukset - joista juuri kukaan ei enää nykyään liputa hormonaalisen ehkäisyn puolesta.
-
Tässä lukuisilla teffeillä käyneenä, sitä on vain oppinut huomaamaan ja tunnistamaan sen, milloin ne kemiat kohtaavat. Sen vain jotenkin tunnistaa, tulee tunne, että nyt tämän ihmisen kanssa synkkaa ja ollaan samalla aaltopituudella monesta asiasta. Ihmiset on toki erilaisia ja moni viehättyy erilaisuudesta ja vastakohdista, mutta itselleni kemioiden kohtaamisesta kertoo juuri se, että on samoja kiinnostuksen kohteita, arvot ja huumorintaju osuvat yhteen ja asioista ajatellaan samalla tavoin.
Se on toisaalta jännä tunne, että joskus olen käynyt treffeillä, missä on ollut kyllä mukava jutella toisen ihmisen kanssa ja puheenaihetta on riittännyt, mutta silti tulee tunne, etteivät kemiat kuitenkaan oikein kohtaa. Tällöin on pohjimmiltaan ollut kyse siitä, että on tullut tunne, ettei toisen kanssa ole kauheasti mitään yhteistä.
-
Tässä lukuisilla teffeillä käyneenä, sitä on vain oppinut huomaamaan ja tunnistamaan sen, milloin ne kemiat kohtaavat. Sen vain jotenkin tunnistaa, tulee tunne, että nyt tämän ihmisen kanssa synkkaa ja ollaan samalla aaltopituudella monesta asiasta. Ihmiset on toki erilaisia ja moni viehättyy erilaisuudesta ja vastakohdista, mutta itselleni kemioiden kohtaamisesta kertoo juuri se, että on samoja kiinnostuksen kohteita, arvot ja huumorintaju osuvat yhteen ja asioista ajatellaan samalla tavoin.
Se on toisaalta jännä tunne, että joskus olen käynyt treffeillä, missä on ollut kyllä mukava jutella toisen ihmisen kanssa ja puheenaihetta on riittännyt, mutta silti tulee tunne, etteivät kemiat kuitenkaan oikein kohtaa. Tällöin on pohjimmiltaan ollut kyse siitä, että on tullut tunne, ettei toisen kanssa ole kauheasti mitään yhteistä.
Aika opeasti sen huomaa onko siinä kunnon kipinää välillä. Toisaalta aina ei ole ollut sinänsä suhde mielessä. ... Tilanne on kovin eri jos kummatkin ovat tahoillaan naimisissa, silloin hakee vähän toisenlaista suhdetta. Luottamus nousee rakastumista korkeampaan arvoon.
Olen kyllä lähtenyt treffeille niinkin, että etukäteen sanoin haluavani jutella hänen kanssaan, koska henkilö vaikutti ytosi mielenkiintoiselta. Enkä sitten muuhun pyrkinytkään silloin.
-
Mä suhtaudun siihen nk "kemiaan" vähän skeptisesti. Rumasti sanottuna kemia on pelkkää seksuaalista himoa, ja pelkkä himo kyllä häviää. Himo ei kato ikää, sukupuolta tai muutakaan soveliaisuutta vaan joidenkin kanssa syttyy ja joidenkin kanssa ei. Jotkut kohdatessaan mieleen tulee vaan tuhmia ajatuksia ja toiset taas näyttää paperilla oikein hyvältä mut tosielämässä kiinnostus on samalla tasolla tiskaamisen kanssa eli ei kovinkaan korkealla :P
Näen kemian vähän laajempana ilmiönä. Tottakai siihen kuuluu se että pitää toista ihmistä puoleensavetävänä mutta se kiinnostus voi syntyä myös ajan kanssa. Ulkonäöllisesti mulle merkitsee ihmisissä eniten silmät. Ne paljastaa niin paljon - kiinnostuksen, uteliaisuuden, pelon, halun. Silmät on ihania... Mutta kemia ilmiönä on jotain niin paljon enemmän. Se on älyllistä haastamista, flirttiä, kinastelua - ihminen jonka kanssa voi sekä jutella syvällisistä maailman asioista että pohtia onko jonkun näyttelijän tissit aidot. Ihminen jota haluaa sekä koskettaa tuhmasti että käpertyä kainaloon, semmosessa ihmisessä on kemiaa.
*Triss, joka käy vähän ylikierroksilla tähän aikaan yöstä*
-
Näen kemian vähän laajempana ilmiönä. Tottakai siihen kuuluu se että pitää toista ihmistä puoleensavetävänä mutta se kiinnostus voi syntyä myös ajan kanssa. Ulkonäöllisesti mulle merkitsee ihmisissä eniten silmät. Ne paljastaa niin paljon - kiinnostuksen, uteliaisuuden, pelon, halun. Silmät on ihania... Mutta kemia ilmiönä on jotain niin paljon enemmän. Se on älyllistä haastamista, flirttiä, kinastelua - ihminen jonka kanssa voi sekä jutella syvällisistä maailman asioista että pohtia onko jonkun näyttelijän tissit aidot. Ihminen jota haluaa sekä koskettaa tuhmasti että käpertyä kainaloon, semmosessa ihmisessä on kemiaa.
*Triss, joka käy vähän ylikierroksilla tähän aikaan yöstä*
En tiedä käykö ylikierroksilla,kun yöelävä on lähtökohtaisesti.. Pitkälti samoja mietteitä..
Mun ongelma lienee ihmissuhteissa ylipäätänsä ja loppuperin ne ns. Hallintasuhteet.
Todella monet kohtaamani tyypit ja hahmot ovat kiinnostuneita hallitsemaan itse kaikkea ja siinä sivussa meitsiä. Ja siis kun se on tyhmää ja tolkutonta,mielestäni. Hallinnan pakko ei nähdäkseni siis ole vain jonkin suht.pienen porukan halu ja vimma vaan aivan yleismaailmallinen ilmiö tai tarve.
Kuinka myöntää se tosiasia itselleen, ettei todellisuudessa ole edes oman olemisen ja pysymisen herra- sekunnin purskahdus,pienen suonen repeäminen saattaa olla kaiken "loppu"-
No eihän sellaisen tiedon kanssa voi joka hetki elää- paitsi kuin viimeistä päivää,arvostaen jokaista hengenvetoa ja eläen ideaalisti kaiken aikaa-
Juu,tokihan näin,aina. En koskaan aiheuta haittaa lähimmäisille,enkä tietenkään itselle,he hee.
Jostain syystä pyrin minimoimaan kuitenkin kaiken negatiivisuuden tavalla ja toisella.
Yksi peruspilari hullunkurisesti on sen myöntäminen,etten hallitse kovinkaan monia asioita tässä elämässä,paitsi leikisti :D
-
Ensinnäkin, en usko ensivaikutelmaan. Siinä voi heijastua omat odotukset ja pettymykset ihmisten suhteen ym. paljon muuta.
Antamalla ihmiselle mahdollisuus, löytää jotain paljon enemmän kuin ensimmäiset sekunnit ja niiden antama heijastus henkilöstä.
Luulen, että rytmi on yksi tekijä jolla mitataan kemioiden sopivuutta. Jos se on samanlainen, tuntuu siltä että ymmärtää toista paljon helpommin.
Toinen tekijä on reaktio, se vuorovaikutus. Ihminen matkii toista alitajuisesti. Kahden ihmisen keskustelua on mukava seurata kauempaa. Jos molemmat ovat kiinnostuneita toisistaan, heidän kehonsa liikkeet pyrkivät samankaltaisuuteen.
Löysinpäs vanhan jutun mutta Lady Whipin vastaus sekä ensivaikutelmasta että vuorovaikutuksesta vastaa omia käsityksiäni.
Ihmisten käyttäytymistä tulee seurattua paljonkin. Tuota liikkeiden peilausta on joskus hauska katsoa.
Yksi hassu tyttö antoi hyvän määritelmän kemioille: Se on sitä, että tykkää toisesta :)
-
Ensinnäkin, en usko ensivaikutelmaan. Siinä voi heijastua omat odotukset ja pettymykset ihmisten suhteen ym. paljon muuta.
Antamalla ihmiselle mahdollisuus, löytää jotain paljon enemmän kuin ensimmäiset sekunnit ja niiden antama heijastus henkilöstä.
Luulen, että rytmi on yksi tekijä jolla mitataan kemioiden sopivuutta. Jos se on samanlainen, tuntuu siltä että ymmärtää toista paljon helpommin.
Toinen tekijä on reaktio, se vuorovaikutus. Ihminen matkii toista alitajuisesti. Kahden ihmisen keskustelua on mukava seurata kauempaa. Jos molemmat ovat kiinnostuneita toisistaan, heidän kehonsa liikkeet pyrkivät samankaltaisuuteen.
Löysinpäs vanhan jutun mutta Lady Whipin vastaus sekä ensivaikutelmasta että vuorovaikutuksesta vastaa omia käsityksiäni.
Ihmisten käyttäytymistä tulee seurattua paljonkin. Tuota liikkeiden peilausta on joskus hauska katsoa.
Yksi hassu tyttö antoi hyvän määritelmän kemioille: Se on sitä, että tykkää toisesta :)
Mä sanoisin ennemminkin, että hyvät kemiat tarkoittaa sitä, että toinen jää mieleen.
-
Yksi hassu tyttö antoi hyvän määritelmän kemioille: Se on sitä, että tykkää toisesta :)
Mä sanoisin ennemminkin, että hyvät kemiat tarkoittaa sitä, että toinen jää mieleen.
Kemia tarkoittaa itselle muun muassa seuraavaa 1) tuntee vetoa toiseen ja se on vastavuoroista 2) toinen alistaa ja toinen alistuu 3) "sopivat hyvin yhteen" eli palapelin palaset. Silitkin niin monikompleksinen juttu että en tiedä miksi joku kiinnostaa ja toinen ei.
-
Tuollainhan se menee vaikkei tämälleen mutta sinneppäin ;)
Itseeni vierastaa ajatus alistaa narttuani vaikka on selvää että nArttuni alistuu lelukseni ja on käytettävissä aina kun tahdon :)
Yksi hassu tyttö antoi hyvän määritelmän kemioille: Se on sitä, että tykkää toisesta :)
Mä sanoisin ennemminkin, että hyvät kemiat tarkoittaa sitä, että toinen jää mieleen.
Kemia tarkoittaa itselle muun muassa seuraavaa 1) tuntee vetoa toiseen ja se on vastavuoroista 2) toinen alistaa ja toinen alistuu 3) "sopivat hyvin yhteen" eli palapelin palaset. Silitkin niin monikompleksinen juttu että en tiedä miksi joku kiinnostaa ja toinen ei.
[/quote]