BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: -katy- - 21.10.2013, 17:18
-
Olen tässä miettinyt,että mitäs se vanilijainen seksisuhde tarkoittikaan ja mikä siitä tekee ns.lällympää tai pinnallisempaa,what ever, kuin kinkystä.
On siitä kummallinen tilanne etten "harrasta" kumpaakaan,koska ei ole kumppania.
En enää oikein muista-
Pimeässä lauantaina saunan jälkeen peiton alla on mainittu-mutta aika paljon kuitenkin on vanilijaisia ihmisiä ja kai jopa tyytyväisiä-
mietin että miksi pitäisi nostaa kinky jotenkin korkeammalle ja fiksummalle tavalle elää- vai pitääkö?
Osa kinkyistä kaiketi toteuttaa vanilijaakin eli halaa ja suukottaa vai onko se liian imelää? ;D
(tässä aloituksessa ei ole kyse salaliitosta tai muista hämäristä tarkoitusperistä tai että yrittäisin käännyttää ihmisiä vanilijauskoon ;-D )
-
mitäs se vanilijainen seksisuhde tarkoittikaan ja mikä siitä tekee ns.lällympää tai pinnallisempaa,what ever, kuin kinkystä.
Ei kai mikään?
Eikös "vanilja-seksiä" ole olemassa vain "kinky-seksin" kontekstissa? Vain kinkyt määrittävät sitä ryhmää, joka ei kuulu kinky-termin alle vaniljaksi, ns. "vaniljat" eivät tiedä mitään vaniljaa olevansakaan. Ts. "vanilja" on ulkopuolelta annettu termi.
(Minulle tulee termistä aina hymyilyttävällä tavalla mieleen Harry Pottereista tuttu nimitys "jästi", jolla nimitetään ei-taikovia-ihmisiä. Jästikään ei ole jästi ilman velhoa, samoin kuin vanilja ei ole vanilja ilman kinkyä.)
Koska ollaan BDSM-baarissa, eli puhutaan kinky-kontekstissa, on kai luonnollista nostaa oma jollain tavalla paremmaksi, jolloin voi näyttää, että vanilja olisi jotain tyhmempää, tylsempää, ala-arvoisempaa. Oikeastihan se on vain jotain, joka ei ollenkaan tai ei täysin määritä omaa seksuaalisuutta. Vähän kuten minusta bissenä heteroseksuaalisuus näyttäytyy aika tylsänä ja kapeana, mutta tiedostan, että se johtuu vain omista taipumuksistani, joita määrittämään "hetero" ei riitä.
-
Hyvin todettu Aino-kai sitä ihminen tarvitsee sitten kuitenkin nuita määritelmiä kuvaamaan itseä ja muita ihmisiä- mikä kumma siinä sitten on, ettei tunnu oikein löytyvän riittävän tyhjentävää vastausta tai sitten toisille riittää se, mitä luulevat ja arvelevat jonkun olevan ja edustavan
Ja todentotta,onpa tässä itsellekin riittänyt pohdittavaa ja aiheistoa vissiin romaaniksi saakka-siitä erikoinen matka ollut ja ei tunnu loppua löytyvän tai että voisi ladata jonkin lopullisen absoluuttisen totuuden kinkystä ja verrata sitä sitten ei-kinkyyn-
Ehkäpä ei ainakaan ihan tyhjän päältä sitten joudu suhteeseen ;-D
-
Osalle kinkyistä vaniljaseksi ei tunnu miltään ja kinkyseksi puolestaan tuntuu. Sellaiset todennäköisesti nostavat korkeampaan asemaan kinkyseksin.
Toki myös on kinkyjä, jotka eivät halua olla kinkyjä, mutta jotka eivät pysty myöskään nauttimaan vaniljaseksistä. Heille varmaankin molemmat tavat harrastaa seksiä ovat yhtä huonoja.
Toki on kinkyjä, jotka nauttivat molemmista, sekä kinkystä että vaniljasta. Olisi mielenkiintoista tietää, moniko heistä pitää kinkyseksiä parempana, huonompana tai tasa-arvoisena vaniljaseksin kanssa?
Sitten on myös vaniljoja, jotka harrastavat joskus myös kinkyjä juttuja piristääkseen parisuhdettaan. Heille luultavasti vanilja on tärkeämpi kuin kinky.
Toki sitten on ihmisiä, joille kinkyys on seksuaalisuuden lisäksi myös alakulttuuri ja elämäntapa. Heille kinkyys on tottakai parempi asia kuin vanilja.
-
Tjaah, ei kai tuossa ole mitään kummempaa pohtimista ollut koskaan. Mulle iskee kinkyily, jollekin toiselle ei lainkaan. Toisaalta vanilijaseksi on myös aina kuulunut osana omaan parisuhteeseenkin ja varmasti sellaisena säilyy, enkä voi sanoa että sekään olisi huonoa. Kukin taablaa tyylillään, en ymmärrä miksi ihmisillä on aina tarve jotenkin nostaa oma itsensä joksikin ylivoimaisuuden esimerkiksi jonka edessä muilla on vähintään keskinkertaista jollei suorastaan surkeaa.
-
Olen tässä miettinyt,että mitäs se vanilijainen seksisuhde tarkoittikaan ja mikä siitä tekee ns.lällympää tai pinnallisempaa,what ever, kuin kinkystä.
Vähän samaa niin kuin chili (ja muut mausteet) ruoassa, jotkut tykkää ja jotkut ei. Joskus voipi olla että joku tykkää molemmista. Ja on sitten aina se 'truu' porukkaa joka luulee olevansa paljon parempi kun kaikki tylsät muut tyyppit kun ne ovat ni HC mutta ne ovat luusereitä johon ei oikeastaan ketään kiinittää mitään huomio. Eli vaniljaseksi ei ole pinnallisempaa, se ei vaan ole ketun juttu.
-
Toistan nyt vähän samaa kun toisessa ketjussa-oli vaan jotenkin hassua kun kuuntelin pornotähtien haastattelua eilen ja huomasin miettiväni,että ovatkohan he koskaan tuumineet kokeilla kinkympää juttua kuten vaikka alistumista/alistamista-mistä lie moinen ajatus putkahti mieleen mummolle ;D
-
Toistan nyt vähän samaa kun toisessa ketjussa-oli vaan jotenkin hassua kun kuuntelin pornotähtien haastattelua eilen ja huomasin miettiväni,että ovatkohan he koskaan tuumineet kokeilla kinkympää juttua kuten vaikka alistumista/alistamista-mistä lie moinen ajatus putkahti mieleen mummolle ;D
Moni varmaankin jättää kokeilematta asioita, jotka eivät lainkaan kiinnosta. Onhan se myös mahdollista että he ovat jo kokeillet asiaa, ja todenneet ettei se ole oma juttu. Harva kai kehuskelee päin mäntyä menneillä seksikokemuksillaan? Toki on myös mahdollista että he tekevät myös kinkympää pornoa, mutta koska aihe on enemmän tai vähemmän tabu, he puhuvat mielummin hyväksytymmästä vaniljapornosta.
-
Moni varmaankin jättää kokeilematta asioita, jotka eivät lainkaan kiinnosta. Onhan se myös mahdollista että he ovat jo kokeillet asiaa, ja todenneet ettei se ole oma juttu. Harva kai kehuskelee päin mäntyä menneillä seksikokemuksillaan? Toki on myös mahdollista että he tekevät myös kinkympää pornoa, mutta koska aihe on enemmän tai vähemmän tabu, he puhuvat mielummin hyväksytymmästä vaniljapornosta.
Heh, totta. Tosin voihan sitä kehuskella vaikka olemattomilla kokemuksilla >:D ;D
Kai tuo tabuisuus itseäkin jarrutti aikoinaan- en tosiaan voinut kuvitellakaan, että olisin jonkinlainen kinky ja alistuva- ihmettelin vaan suuresti että miten ihmeessä joku voi nauttia vaikka piiskaamisesta, nöyryyttämisestä jne.- se kai että on niin paljon vääränlaista vallankäyttöä, tekee tenää ja melko monimutkaisen asiasta pääkopassakin mietittäväksi :))
-
Itse näen aika turhaksi kokea paremmuuden tunteita jos sattuu olemaan kinky. Jos olisin aikanaan saanut valita seksuaalisen suuntautumisen niin ainakin helpommalla olisi päässyt vaniljana. Kinkyseksi voi olla yhtä tylsää ja mielikuvituksetonta ainaisine piiskoineen ja kahleineen kuin tappavan tylsä vaniljakin ja toisaalta sitten aina joskus kumpikin voi olla jotain käsittämättömän upeaa.
Mielestäni näitä ei edes pitäisi asetella vastakkain, vähän sama kuin kiisteltäisiin homo- tai heterosuuntauksen paremmuudesta. Kyllä tälle foorumille mielestäni mahtuu hieman laajemmallakin skaalalla porukkaa, pysyy keskustelu mielenkiintoisempana.
-
Minulle vaniljaseksi on sitä, mitä voi harrastaa kun lapsi on kotona (tai kun itse ollaan yökylässä tai anoppi vierailee tjsp). Eli jos joku tulee yllättämään, niin onhan se noloa ja pieniä selityksiä voi joutua antamaan, mutta maailma ei kaadu. Kinkystä puhutaan, kun lapsi saa traumoja näkemästään, anoppi lakkaa tervehtimästä tai viaton paikallesattuja soittaa poliisin. Vaniljaankin silti saa mahtumaan monenlaisia toimintoja laidasta laitaan, ei sen tarvitse pelkästään olla peiton alla pimeässä.
Vanilja on sitä peruskauraa, mitä harrastellaan kun ehditään ja jaksetaan, kinky sitten harvinaisempaa herkkua aika-paikkaulottuvuuksien salliessa.
-
Itse näen aika turhaksi kokea paremmuuden tunteita jos sattuu olemaan kinky.
Viime kädessä kysymys lienee monilla nautinnosta ja tarkoituksesta, toiminnan suuntaamisesta kohti maalia, joka tuottaa suurimman kokonaisvaltaisen mielihyvän.
Jos näin oletetaan, niin erilaisten nautintojen vertaaminen vaikuttaa turhalta. Ihmiset nyt vain ovat erilaisia ja saavat mielihyvänsä erilaisista asioista. Aloittelevat ja vähän pitemmällekin ehtineet maratoonarit kirjoittavat hehkuen siitä, kuinka siistiä oli päästä maaliin, vaikka joutui illalla sairaalaan ja viimeisten kymmenen kilometrin aikana oksennus valui pitkin rinnuksia. Jonkun liikuntaan kielteisesti suhtautuvan ihmisen saattaa olla vaikea tätä ymmärtää, mutta niin se vain on, että kukin tavallaan.
-
Sittenhän on vielä näkökulma, kun osa kinkyistä kokee olevansa parempia kuin toiset kinkyt. Osa jopa antaa ohjeita siitä, mitä sessioon saa kuulua ja mitä ei, miten session osapuolten tulee käyttäytyä,miten heidän tulee pukeutua ja millaisia välineitä pitää käyttää, että sessio olisi aitoa kinkyä.
Toisaalta uudistushaluisempia kinkyjä, joille kinkyyden ei ole pakko noudattaa wanhoja ja perinteisiä tapoja, vihataan myös. He muka "tuhoavat" perinteisen kinkykulttuurin, bileet ja keskustelufoorumit pelkillä mielipiteillään. Heidän sessionsa eivät ole aitoa kinkyä.
Tämä nyt ei ole mikään uusi ilmiö - sama efekti on havaittavissa minkä tahansa aiheen ympärille kietoutuneella nettisivustolla. Osa ottaa elämäntavan aivan liian tosissaan, ja kokee että kaikki muut ovat väärässä. Sanopa Xbox 360 -foorumilla, että pelaat mielelläsi myös PC:llä, PlayStation 3:lla ja Wiillä, niin saat paskaa niskaasi. Kerropa goottifoorumilla, että kuuntelet välillä Antti Tuiskua, niin olet ikuisesti wannabegootti. Erehdy sanomaan fantasiakirjafoorumilla, että mielestäsi Taru Sormusten Herrasta oli aika tylsä kirja, niin eiköhän siitäkin suututa. Esitä kritiikkiä jotain Studio Ghiblin tuotosta kohtaan animefoorumilla, niin olet japanilaisen kulttuurin vihaaja ja rasistinen paska. Keksitte varmasti itsekin lisää esimerkkejä.
(http://fc01.deviantart.net/fs71/f/2013/294/5/3/brent_goofus_by_tompreston-d6rdwem.jpg)
http://tompreston.deviantart.com/art/Fan-Vs-Fanboy-408795214
-
OT:
Miksi ihmeessä fanboylla on Jar-Jar paita päällä?
-
Minulle vaniljaseksi on sitä, mitä voi harrastaa kun lapsi on kotona (tai kun itse ollaan yökylässä tai anoppi vierailee tjsp). Eli jos joku tulee yllättämään, niin onhan se noloa ja pieniä selityksiä voi joutua antamaan, mutta maailma ei kaadu. Kinkystä puhutaan, kun lapsi saa traumoja näkemästään, anoppi lakkaa tervehtimästä tai viaton paikallesattuja soittaa poliisin. Vaniljaankin silti saa mahtumaan monenlaisia toimintoja laidasta laitaan, ei sen tarvitse pelkästään olla peiton alla pimeässä.
Vanilja on sitä peruskauraa, mitä harrastellaan kun ehditään ja jaksetaan, kinky sitten harvinaisempaa herkkua aika-paikkaulottuvuuksien salliessa.
Tämä liippaa läheltä erästä vaniljaseksin määritelmään liittyvää kysymystä, jota olen pohtinut. Kyse on vaniljaseksin henkisestä puolesta ja siitä, mikä lopulta tekee vaniljaseksistä vaniljaa.
Jos otetaan esimerkiksi vaikka tuollainen heterohko yhdyntätilanne, jossa toinen osapuoli kuitenkin selvästi on valta-asemassa ja vie tilannetta eteenpäin, ja toinen osapuoli on alistuneempi/ passiivisempi, niin onko se nyt sitten ihan perusvaniljaa vai aika kinkyä seksiä? Entä onko olemassa tasa-arvoista vaniljaa ja millaista se on? Tarvitaanko vaniljaan heteronäkökulma? Voiko lesboilla olla vaniljaa?
Erottaako vaniljaa ja kinkyä valta-asetelma ja kuvitelmat siitä, kivun tunne jollain asteikolla lempeästä rankkaan, välineistö ja siihen liittyvät fetissit, asut ja rekvisiitta vai vain jokin kollektiivinen kuvitelma sopivuudesta ja tavallisuudesta? Onko vanilja seksiä, joka onnistuu spontaanisti eikä vaadi suuria valmisteluja? Ja voiko kinkyllä olla käsitystä hyvästä vaniljasta, jos vanilja on jotain, joka ei riitä kinkyä mieltä tyydyttämään?
Osa kinkyistä kaiketi toteuttaa vanilijaakin eli halaa ja suukottaa vai onko se liian imelää? ;D
Ei minusta. Läheisyys ei ole seksiä, se on läheisyyttä. Toki voi halata ja suudella kinkystikin.
-
Hyviä pointteja Mademoiselle A:lta. Komppailen niitä.
Ja palaan ensimmäisen viestini teesiin: vaniljaa ei ole ilman kinkyä. Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.
:o
-
Hyviä pointteja Mademoiselle A:lta. Komppailen niitä.
Ja palaan ensimmäisen viestini teesiin: vaniljaa ei ole ilman kinkyä. Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.
:o
On hyviä-
Ehkä kaikki eivät tiedosta tai ajattele,että "tää on ny kinkyä"kun läpsii pepulle,kiskoo hiuksista ja puree esim.
Tai onko toi vanilijaa kumminkin ;D
-
Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.
Kuka tahansa, kinky tai vanilja, voi myös määritellä mikä on kinkyä.
Monen mielestä esimerkiksi synnytys on pervoin sessio ikinä, kun siinä ollaan haarat levällään vieraiden ihmisten nähden, tungetaan elävää olentoa (lapsi - ja ihan alasti) itsestä ulos ja on verta, eritteitä ja kaikkea muuta inhottavaa sekä kamalia kipuja ja osa synnyttäjistä saa vielä orgasminkin siitä kaikesta, mutta useimpien synnyttäneiden mielestä se on maailman luonnollisin, vaniljoin, asia, eikä se liity millään lailla seksuaalisuuteen, ei vaikka synnyttäjä saisikin orgasmin.
-
Hyviä pointteja Mademoiselle A:lta. Komppailen niitä.
Ja palaan ensimmäisen viestini teesiin: vaniljaa ei ole ilman kinkyä. Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.
:o
Olen samaa mieltä. Silti vaniljasta puhutaan usein niin kuin meillä olisi siitä jokin yhtenevä käsitys.
Jotenkin hämmentävää huomata, että en ehkä ollenkaan harrasta ei-kinkyä seksiä, että kinkyys läpäisee seksuaali-identiteettini kaikki tasot. Omasta mielestäni. Jostakusta muusta tää toiminta saattaa tietty olla niin eilistä peruskauraa.
Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.
Kuka tahansa, kinky tai vanilja, voi myös määritellä mikä on kinkyä.
Monen mielestä esimerkiksi synnytys on pervoin sessio ikinä, kun siinä ollaan haarat levällään vieraiden ihmisten nähden, tungetaan elävää olentoa (lapsi - ja ihan alasti) itsestä ulos ja on verta, eritteitä ja kaikkea muuta inhottavaa sekä kamalia kipuja ja osa synnyttäjistä saa vielä orgasminkin siitä kaikesta, mutta useimpien synnyttäneiden mielestä se on maailman luonnollisin, vaniljoin, asia, eikä se liity millään lailla seksuaalisuuteen, ei vaikka synnyttäjä saisikin orgasmin.
Näin vaikuttaa olevan. Olen sanaton. Kaipa synnytys voi sen lisäksi että se on luonnollista eikä seksiä, olla montaa muutakin asiaa. Elämä ei oikein noudata polarisoitunutta ajattelumallia.
Lääketieteen kontekstissa monet kummalliset, kiusalliset ja kivulloiset asiat ovat miltei luonnollisia, tai ainakin käsiteltävissä. Vähän laimea esimerkki tuon synnyttämisen jälkeen, mutta vain gynellä täysin vieras setämies voi puhua mun paidan kuvituksesta ja pitää samalla sormiaan mun sisällä. Vain tässä kontekstissa se ei ole seksiä eikä seksuaalista häirintää, muttei kyllä mitenkään luonnollistakaan. Jossain määrin seksuaalista kyllä, minkäs pervo itselleen.
-
Kettusen mainitsemaan synnytykseen:
Enpä ole tiennyt enkä osannut ajatella,että se jollekin varsinaisen fyysisen orgasmin tuottaisi-
en ole eläessäni kokenut mitään niin rankkaa ja kivuliasta,siinä kalpeni menkkakivut hetkessä mitättömiksi-ja kyllä psyykkisesti oli myös aivan ennenkokematonta,kun joku pyrkii ulos kropasta,halusin tai en-no kun en kyennyt luomuun ja oleen inkkari yksin,niin meinashan se mennä aika pieleen koko homma- pääsin kuitenkin helpolla verrattuna niihin 48h tapposynnytyksiin-
Mutta stoppaan,oli vanilijaa tai kinkyä :D
-
Vaniljaankin silti saa mahtumaan monenlaisia toimintoja laidasta laitaan, ei sen tarvitse pelkästään olla peiton alla pimeässä.
Vanilja on sitä peruskauraa, mitä harrastellaan kun ehditään ja jaksetaan, kinky sitten harvinaisempaa herkkua aika-paikkaulottuvuuksien salliessa.
Näin se on, itse ainakin haluan MONIPUOLISTA seksiä. Haukotuttaa jos aina on samaa jyystämistä oli se sitten mitä tahansa ruoskimista tai peiton alla puuhailua.
Osa kinkyistä kaiketi toteuttaa vanilijaakin eli halaa ja suukottaa vai onko se liian imelää? ;D
Ei minusta. Läheisyys ei ole seksiä, se on läheisyyttä. Toki voi halata ja suudella kinkystikin.
Hieman erimieltä kyllä. Seksissä niin vaniljassa kuin kinkymmässä tunnen minä ainakin läheisyyttä toista kohtaan. Voisihan sitä vain fantasioida ja runkata yksinään jos läheisyys ei kuulu seksiin?
-
Vaniljaankin silti saa mahtumaan monenlaisia toimintoja laidasta laitaan, ei sen tarvitse pelkästään olla peiton alla pimeässä.
Vanilja on sitä peruskauraa, mitä harrastellaan kun ehditään ja jaksetaan, kinky sitten harvinaisempaa herkkua aika-paikkaulottuvuuksien salliessa.
Näin se on, itse ainakin haluan MONIPUOLISTA seksiä. Haukotuttaa jos aina on samaa jyystämistä oli se sitten mitä tahansa ruoskimista tai peiton alla puuhailua.
Osa kinkyistä kaiketi toteuttaa vanilijaakin eli halaa ja suukottaa vai onko se liian imelää? ;D
Ei minusta. Läheisyys ei ole seksiä, se on läheisyyttä. Toki voi halata ja suudella kinkystikin.
Hieman erimieltä kyllä. Seksissä niin vaniljassa kuin kinkymmässä tunnen minä ainakin läheisyyttä toista kohtaan. Voisihan sitä vain fantasioida ja runkata yksinään jos läheisyys ei kuulu seksiin?
Toki, jos haluat. Voihan sitä tehdä millaisia oletuksia tahansa, mutta minä taas huomaan, että selitykseni tuossa yllä oli liian tiivis ja helposti väärintulkittavissa.
Yritin sanoa, että halaaminen ja suukottelu ei minusta ole liian imelää kinkyyn seksiin, vaikka sitä kinkyssä seksissä tehtäisiin eri fiiliksellä kuin muissa hetkissä. Sessiossa en esimerkiksi "suukottelisi", se on liian kepeää sellaiseen tilanteeseen, mutta minua kyllä saatettaisiin suudella niin että tuntuu.
Olin pahuksen analyyttiselllä tuulella ja näköjään vasta määrittelemässä, mitä läheisyys on. Määrittelen sen kiintymykseksi, jolla voi olla myös fyysisiä ilmenemismuotoja, kuten mainitut halailu ja suukottelu.
Läheisyyttä voi olla monenlaisissa ihmissuhteissa, mutta minulle se ei liity siihen, onko näissä suhteissa seksiä. Läheisyyttä (ja rakkautta) ilmaisen monin tavoin arjessani, ja toisaalta halailu ja suukottelu paikallistuu minulla huonosti akselilla kinky- vanilja.
Seksissäni on aina kiintymystä (ja rakkautta), muttei välttämättä ollenkaan halailua ja suukottelua.
Minulle seksi on ensisijaisesti paikka, jossa ilmaistaan seksuaalista halua ja intohimoa, toteutetaan seksuaalisia fantasioita ja jaetaan äärielämyksiä ja rakkautta.
Harrastan mahdollisimman vähän huonoa, tylsää tai itseään toistavaa seksiä.
Näin se on, itse ainakin haluan MONIPUOLISTA seksiä. Haukotuttaa jos aina on samaa jyystämistä oli se sitten mitä tahansa ruoskimista tai peiton alla puuhailua.
Periaatteessa olen sitä mieltä, että jos se on nautinnollista ja kiimaista, ihan sama mitä tehdään. Mutta sitten sitä saa kaikenlaisia ideoita.
-
mietin että miksi pitäisi nostaa kinky jotenkin korkeammalle ja fiksummalle tavalle elää- vai pitääkö?
Olisko se osittain vastareaktio siihen että valtaväestö usein suhtautuu ennakkoluuloisesti ja tuomitsevasti kinkyyn? Tulee tarve puolustautua. Esim. kun vaniljakaverini kuorossa päivittelivät että yök anaaliseksi en tajua kuinka kukaan pystyy semmoista... Kun tuskin edes ovat kokeilleet.
Ja sitten, kun itse on käynyt tien vaniljasta kinkyksi niin herkästi tulee mieleen että kuinka moni muukin vanilja oikeasti nauttisi monipuolisemmasta seksistä kun vain uskaltaisi kokeilla. Ainakin itsellä joskus herää säälinsekainen ylemmyydentunto kun kuuntelee jotain oikein rajoittuneita vaniljamielipiteitä seksistä. Kyllä musta oikeasti on arvokkaampaa yrittää löytää oma seksuaalinen identiteettinsä kuin että pysyisi sovinnaisuuden sanelemissa seksuaalisuuden muodoissa. Toki jos se oma identiteetti on hetero-vanilja niin ei siinä mitään, mutta luulen että tosi moni löytäisi itsestään uusia puolia kun uskaltautuisi vähän heittäytymään.
-
mietin että miksi pitäisi nostaa kinky jotenkin korkeammalle ja fiksummalle tavalle elää- vai pitääkö?
Olisko se osittain vastareaktio siihen että valtaväestö usein suhtautuu ennakkoluuloisesti ja tuomitsevasti kinkyyn? Tulee tarve puolustautua. Esim. kun vaniljakaverini kuorossa päivittelivät että yök anaaliseksi en tajua kuinka kukaan pystyy semmoista... Kun tuskin edes ovat kokeilleet.
Ja sitten, kun itse on käynyt tien vaniljasta kinkyksi niin herkästi tulee mieleen että kuinka moni muukin vanilja oikeasti nauttisi monipuolisemmasta seksistä kun vain uskaltaisi kokeilla. Ainakin itsellä joskus herää säälinsekainen ylemmyydentunto kun kuuntelee jotain oikein rajoittuneita vaniljamielipiteitä seksistä. Kyllä musta oikeasti on arvokkaampaa yrittää löytää oma seksuaalinen identiteettinsä kuin että pysyisi sovinnaisuuden sanelemissa seksuaalisuuden muodoissa. Toki jos se oma identiteetti on hetero-vanilja niin ei siinä mitään, mutta luulen että tosi moni löytäisi itsestään uusia puolia kun uskaltautuisi vähän heittäytymään.
Aivan totta-tunnistan tuosta monta omaa ajatustakin. Ylemmyyttä ja sääliä tosin en niinkään,vaikkakin ymmärrän aika tasan tarkkaan mitä tarkoitat. Ajatuksissani koen olevani kai hyvinkin avara,huolimatta että käytännön toimet ovat mitä ovat, heh. Kyllä siinä voisi monelta työkaverilta suu loksahtaa auki, jos kertoisi vaikkapa kuuluvansa smurffeihin- vaikka ehkä arvelevat varmaan, että jotain minulla on, mistä en kerro, kenties.
-
Mielestäni on jotenkin hassua miten mielipiteet ovat välillä täysin musta-valkoisia.
Vanilja pitää kinkyä ällöttävänä, kinky pitää vaniljaa tylsänä.
Miksi kaikki pitää kategorioida niin tarkasti?
Ja mitä väliä sillä on kuinka kinky tai vanilja joku muu on?
Eikö tärkeintä ole, että tietää mitä itse tekee ja on siihen tyytyväinen?
Puhumattakaan siitä, että ihmisillä on aika erilainen kuva siitä, mikä on kinkyä ja mikä ei.
Meillä ainakin seksi saattaa yhtenä päivänä olla lähetyssaarnaaja-asennossa sängyssä. Seuraavana päivänä toinen meistä saattaa olla kahleissa olohuoneen lattialla, saaden piiskaa, kynttilää, jotain anukseensa ja muuta vastaavaa. Koska molemmista osaa nauttia (kuten myös kaikesta niiden väliltä), en näe mitään tarvetta vetää rajaa ja päättää mihin kategoriaan mikäkin akti kuuluu.
- Ace
-
Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.
Kuka tahansa, kinky tai vanilja, voi myös määritellä mikä on kinkyä.
Monen mielestä esimerkiksi synnytys on pervoin sessio ikinä, kun siinä ollaan haarat levällään vieraiden ihmisten nähden, tungetaan elävää olentoa (lapsi - ja ihan alasti) itsestä ulos ja on verta, eritteitä ja kaikkea muuta inhottavaa sekä kamalia kipuja ja osa synnyttäjistä saa vielä orgasminkin siitä kaikesta, mutta useimpien synnyttäneiden mielestä se on maailman luonnollisin, vaniljoin, asia, eikä se liity millään lailla seksuaalisuuteen, ei vaikka synnyttäjä saisikin orgasmin.
synnytyksessä ei ole mitään seksuaalista.
-
Tuhmakisu74:n ja katy:n ajatusten tyyppistä olen paljon pohtinut. Elettäväksihän elämä on tarkoitettu. Jotenkin uskon, että nämä kaikki kinkyt ja vaniljat jutut ovat jossain syvällä KAIKISSA ihmisissä. Eihän näissä BDSM-kuvioissa mitään pyörää olla uusiksi keksimässä. Kautta maailmanhistorian ihminen on tarvinnut seksuaalisuuttaan. Välillä vaniljaa ja välillä kinkympää. Kyse on siitä, minkälaiset asiat kullakin ihmisellä nousevat alitajunnasta tietoisuuteen. Tai mitä antaa nousta. Miten pystyy elämässään toteuttamaan mielikuviensa maailmaa. Turvallisintahan on olettaa suuremmin selvyyttä ottamatta, millaista ihmisen seksuaalisuus tulisi olla. Tämän jälkeen sitten ahdetaan itsensä tuohon oman päänsä sisällä muodostuneeseen kuvitteelliseen muottiin. Ja suureksi osaksi täysin vapaaehtoisesti. Jossain vaiheessa vain kaiken kuvitteellisen normaaliuden ja turvallisuuden keskellä voi tulla olo, että jotain on jäänyt kokematta...elämättä. Pahimmillaan se on sitä, että katsoo elämäänsä taakse ja toivoisi voivansa elää sen uudestaan ja toisin. Elämättömän elämän tuskan näkeminen herättää minussa tuon säälin tunteen. Ei ylemmyyden tunnetta, vaan ennemmin surua.
-
Synnytysasiat kun ovat lähellä sydäntä, niin pistän tähän linkin synnytysorgasmivideoon. http://www.youtube.com/watch?v=8EQ_-irO50w
Olen itse synnyttänyt kolmesti. Ekalla kerralla olen saanut spinaalipuudutuksen todellakin tarpeeseen (käynnistetty oksitosiinitipalla). Kahdesti olen valinnut synnyttää luomuna. Toinen luomu oli hyvin kivulias kokemus ja toinen taas sekä hyvän valmistautumisen että tuurin myötä (ei komplikaatioita) sellainen, että vaikka intensiteetiltään ei ollut hiukkaakaan helpompi, pystyin mielentilan myötä kokemaan sen kivuttomana ja leijumaan supistusten väleissä ihan mielettömässä euforiassa. Synnytyshormonit osuivat siis ihan nappiin.
Tän viimeisimmän synnytyksen perusteella ymmärrän mainiosti synnytysorgasmit, vaikka itse en sillä tavalla kokenutkaan. Välimatka ei enää ollut pitkä, että kokemus olisi voinut kääntyä sellaiseksi. Itse asiassa olen näissä luomuissa synnytyksissä ponnistusvaihetta lähestyessä vaistomaisesti yhdessä kohtaa hieronut klitoristani, koska tiesin sen voivan rentouttaa paikkoja entisestään (siis tästä syystä en ujostellut tehdä niin), mutta ei se oikein tuntunut miltään, niin lopetinkin nopeasti. Musta on mielenkiintoista se, että se ei ollut tietoisesti suunniteltu ja harkittu juttu, vaan sillä hetkellä kun muutoinkin oli pitkälti vaistojen varassa, niin kummallakin kertaa tuntui oikealta tehdä niin.