BDSM-baari

Newbie-nurkka => Artikkelit => Aiheen aloitti: Riverlady - 17.11.2013, 01:15

Otsikko: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Riverlady - 17.11.2013, 01:15
Polyamoria on laaja aihepiiri, jota käsittelevä esim. USA-lainen nettikeskustelu rönsyilee niin että pää meinaa hajota. Tämä artikkeli koskee siksikin polyn yhtä osa-aluetta eli polyamoriaa tai polysuhteita sinkkunäkökulmasta. Sinkkupolysta on olemattoman vähän mainintoja millään suomenkielisellä sivulla, ja koska en ole Polyamoria – Monisuhteisuusyhdistys ry:n jäsen tai edes ikinä käynyt heidän miiteissään, kirjoitan tänne.

Polytaustani lyhyesti. Jo alaikäisenä järkeilin, ettei kukaan yksittäinen ihminen voi täyttää kaikkia romanttisia tai seksuaalisia tarpeitani. Tämä vakaumus ei estänyt elämää tapahtumasta ja monoamorisia rakkaussuhteita syntymästä. Polyamorisuushan ei jaa ihmisiä 0% polyihin ja 100% polyihin, vaan polysuuntautuneisuus on jatkumo, aivan kuten samaan tai eri sukupuoleen rakastuminenkin.

"Kunnes kuolema meidät erottaa" |--------------------------- ENEMMÄN TAI VÄHEMMÄN POLYT ----------------------------| Pelkät irtosuhteet / Täysin erakko


Myöhemmin, silloin kun vielä teeskentelin vaniljaa, lähiystäväpiirini tiesi että minulla oli kaksi miessuhdetta yhtä aikaa. Toki myös nämä miehet tiesivät toisistaan – vaikka polyn määritelmiä on lähes yhtä monta kuin polyihmistä, kaikki ovat yhtä mieltä siitä että polysuhteissa kaikki tietävät, keitä kumppanien vakituiset kumppanit ovat. Muu on pettämistä. Kaikki mistä suhteiden osapuolet eivät ole sopineet, on polyssa pettämistä, toisaalta jotkut osapuolet voivat sallia toisilleen vapauksia, joita perus monosuhteilijat eivät sallisi. Monisuhteet on monimuotoisia :)

Tämän tekstin kirjoitushetkellä tunnen, että olen ja en ole sinkku, ja että minulla ei ole mutta on ns. primäärisuhde, joka tarkoittaa pitkälti samaa asiaa kuin elämänkumppani. Hän ei asu samassa maassa, ja minulla aiemmin oli ja ei ollut hänen kanssaan D/s-suhde :D Rakkautemme on täysin platonista, kummallakin täydet vapaudet uusiin suhteisiin toisen lupaa kysymättä. Onkin loogista, että tunnen olevani polyn osa-alueista eniten suhdeanarkisti, joka wikin mukaan ”ei välttämättä erottele toisistaan ystäviä, kumppaneita ja rakastajia.” (Poliittisesti värittyneen anarkia-sanan käyttöä ajatusmallin yhteydessä on kyseenalaistettu. En itse ole ollenkaan mikään mustaa lippua pressanlinnan edustalla heiluttava, lävistetty äärivasemmistolainen, vaan paljon klassisemman näköinen aikuinen nainen.)

Jokainen suhde on yksilö, koska suhteessa olevat ihmiset ovat yksilöitä, ajattelen, ja määrittelen suhteeni itse niin pitkälti kuin voin. Tietysti tiedän, että yhteiskunnan normit aivan varmasti vaikuttavat polyjen elämään. Jos ei muuten niin seinänä, jota vasten voimme pompotella näitä vähän epätavallisempia ajatuksiamme ja tunne-elämäämme.

Arvostetun baarilaisen ajatelmia poimittuna baarin keskusteluketjuista:
Näen polyamorian omalla kohdallani nimenomaan niin että eri ihmisten kanssa on eri jutut. Yhden kanssa käydään baarissa ja toisen kanssa ollaan kotona, jonkun kanssa ollaan alistuvia ja jonkun muun dominoivia jne. Kullekin suhteelle muodostuu omat tapansa ja tekemisensä. Ja parhaassa tapauksessa sitten välillä tehdään kaikki yhdessä. (Lähde: Monoamoria vastaan polyamoria -ketju ((joka näkyy vain baariin kirjautuneille)

"Puolijulkipolyna" saa kuitenkin etenkin vaniljapiireissä selitellä loputtomiin suhdekuvioitaan ja elämäntapavalintojaan. Useimmat suhtautuvat ainakin kasvokkain melko neutraalisti tai jopa positiivisesti. Mutta tuntuu välillä että puhutaan eri kieltä kun kommentit ovat tyyliin "toi on niin paljon parempi kuin että pettäisi kumppaniaan" (no on toki mutta eivät nämä ole varsinaisesti rinnastettavissa) tai "mä ihailen sua kun pystyt tohon" (kyseessä on elämäntapa, jossa olen onnellisin, ei mikään hampaat irvessä tehty suoritus). (Lähde: Juttu Hesarissa ”Poly”-perheestä -ketju)

Miksi sinkku ryhtyy polysuhteisiin?
Ei kai kukaan edes voi olla yhtä aikaa sinkku ja poly? Kyllä voi. Syitä:
1. romantiikkakäsitys, jossa korostuu vapaus

2. romantiikkakäsitys, jonka mukaan maailmassa on sinulle monta Oikeaa kumppania eikä vain yksi ja ainoa Oikea (entä jos se yksi ja ainoa sattuu elämään esim. Pohjois-Koreassa?  kamalaa ajatellakin, kyllä universaalirakkaus on paljon parempaa)

3. käytännöllinen asenne seksuaalisuuteen ja parisuhteisiin

4. koet vaan olevasi perinjuurin poly, olit sitten suhteessa tai sinkku

5. olit monoamorikko, kunnes ihastuit polyhenkilöön

6. olet pillu- tai munahaukka polyamorikon vaatteissa. ”Amor” pitäisi tarkoittaa rakkautta.

Viimeksi mainittuun eriävä mielipide:
En tiedä onko rakkaus välttämättä se avainsana. Polysuhde voi olla myös kevyempi vaikka olisi pidempiaikainen. Ja sitten voi olla yksi vakava ja lisäksi panosuhteita ja senkin luokittelisin kyllä polyamoria kattotermin alle. Tätä keskustelua olen seurannut polyfoorumeilla ja ei siitä mitään konsensusta ole mikä lasketaan polyamoriaksi. Ja aina joku mielestään tietää sen ainoan oikean tavan, "truu poly"-korttejakin joskus vedetän esiin ;D (Lähde: Monoamoria vastaan polyamoria -ketju)

Ennen polyyn ryntäämistä kysy itseltäsi nämä:
* Oletko aiemmassa aikuiselämässäsi ollut läheisriippuvainen?

* Kuinka paljon siedät yksityiselämässä epävarmuutta? Etkö ota paineita mistään, vai tahdotko että seurustelusuhteet ovat turvasatamia, kun muu maailma murjoo.

* Kuinka paljon siedät yksinoloa? Jos olet yksinhuoltaja, tämä kysymys ei ole tarpeen.

* Vaikka olet sinkku, onko sinulla ystäviä tai muuta vastaavaa turvaverkkoa ongelmien varalta (polysuhteisiin liittyvien tai liittymättömien)?

* Kuinka paljon vertailet itseäsi muihin? siis onko itsetuntosi kunnossa

* Missä vaiheessa suhdetta tahdot tavata kumppani(e)si ystäviä ja sukulaisia ja viettää yhteisiä lomia ja juhlapyhiä?
^^ Jos kaikkien osapuolten mielestä kyseessä on pano- tai sessiosuhde, kysymys ei ole tarpeen. (Henk.koht. koen, että poly on muutakin kuin hydrauliikkaa ja tämä kysymys koskee myös suhteiden sinkkuosapuolta, sitten kun suhde on saatu oikeasti liikkeelle. En suosittelisi sukujuhlia viikko yhdessäelon alettua, mutta kuitenkin ennen kuin sinkusta rupeaa tuntumaan, että häntä ”piilotellaan kaapissa”)


Näyttikö viimeksi mainittu kysymys jotenkin oudolta tai sopimattomalta? Eikö sinkku sinun mielestä ”saa” pyytää yhteisiä lomia ja juhlapyhiä? Jos näytti / ei saa, olet kaappipoly ja/tai ajatusmallisi on niin sanottu ”couple privilege”, jolle ei ole vakiintunutta suomennosta. Parisuhde-etuoikeus on joskus käytetty termi, vaikka usemman hengen suhdekuviossa kaikki seurustelusuhteet ovat parisuhteita. Jotkut, esim. minun tyyppiseni suhdeanarkistit, myös vierastavat polysuhteiden jakoa primääri- ja sekundäärisuhteiksi (”ensisijaisiksi” ja ”toissijaisiksi”), koska parisuhteita ei pidä lukita eriarvoisiksi. Olisko ”vakiintuneemman parisuhteen etuoikeus” kuvaavampi termi, varmaankin.

Vakiintunemman parisuhteen etuoikeus on kuten kaikki etuoikeudet, asenne jonka yhteiskunnan suuri enemmistö on sisäistänyt ”asioiden luonnolliseksi tilaksi”. Ydinperheidylli ja silleen. On ihan ymmärrettävää, että vakiintuneemmilla pariskunnilla on enemmän yhteistä omaisuutta, muistoja,  tapoja joilla asiat on totuttu hoitamaan, yhteisiä lapsia tai eläimiäkin. Tämä kannattaa sinkun hyväksyä. Siinä vaiheessa vakiintuneemman parisuhteen etuoikeus alkaa mennä vituilleen, kun pitempään kestäneen suhteen se osapuoli, joka ei seurustele sinkun / yksineläjän kanssa, alkaa määräillä kumppaninsa ja sinkun suhdetta. Veto-oikeus toisen pariskunnan keskinäisiin asioihin on couple privilegeä tylyimmillään ja siitä pääsemme...

… sinkkupolyn ehkä eniten keskustelua herättävään aiheeseen eli ”yksisarvisen metsästäjiin” (unicorn hunters)! Useinhan mono-pariskunta joka haluaa ryhtyä uskalletuiksi ja suorastaan radikaaleiksi :D päättävät laajentaa suhdettaan ottamalla kolmanneksi pyöräksi jonkun hottiksen bi-naisen. Kohta ihmetellään, miksei näin tasokas pariskunta kelpaa, vaan kaikki naiset ”alkavat esittää draamaa ja vaatimuksia”. Johtuiskohan se siitä, että kukaan järkevä sinkku tahdo ruveta suhteeseen, jonka säännöt on sovittu häntä kuulematta! Keskustelu ja muutosehdotukset eivät ole draamaa ja vaatimuksia, ei edes silloin jos ”kolmas pyörä” itse tahtoo olla subi, siis alistetussa asemassa. Sellaisesta minulla ei ole omaa kokemusta, mutta sen tiedän että jopa kinky-orjalla on etukäteen oikeus ja itsensä kannalta velvollisuuskin hyväksyä se suhde, johon hän ryhtyy. Se taas ei ole mahdollista, jos vakiintuneempi pariskunta on etukäteen määrännyt suhteesta kaiken.

Joskus harvoin pariskunta löytää bi-naisensa, joka tulee toimeen kummankin kanssa, ja perustaa kaikkia osapuolia tyydyttävän suhteen. Sellaiset naiset ovat kuitenkin yhtä harvinaisia kuin yksisarviset – siitä termi yksisarvisen metsästäjät. Yksisarvisille on valtava kysyntä myös Suomessa: menepäs hyvä lukija vaikka Iskuriin, valitse Oma sukupuolesi -kohtaan ”nainen”, Haettu sukupuoli -kohtaan ”pari” ja katso ilmoitusten määrää :D :D


Ongelmatonta ei ole sekään poly, jossa ei puuhata kolmestaan, kirjoittaa kokenut Herra. Itse allekirjoitan seuraavan täydestä sydämestäni:
Kaikkein haastavinta useissa rinnakkaisissa suhteissa on ehdottomasti ajankäyttö ja kaikkien osapuolten tasapuolinen huomioiminen. Pyrin aina kannustamaan kumppaneitani kertomaan todelliset ajatuksensa ja tunteensa, myös negatiiviset, ja ylivoimaisesti eniten negatiivisia tunteita tulee huomion saamisesta. Ihmissuhteessa (kaikissa ihmissuhteissa) mikään ei ole niin voimakas rangaistus, kuin huomiotta jättäminen ja erityisesti D/s-suhteissa sillä voi olla hirmuinen vaikutus. (Lähde: Perustaisiko haaremin? -ketju (näkyy vain baariin kirjautuneille))

Nyt kun olemme lukeneet, mitä kaikkea sinkkupoly voi olla, katsomme miten suhde tai suhteet saadaan parhaiksi mahdollisiksi. Ykkössääntö kaikessa polyssa on se, että omat ajatukset ja tunteet pitää osata kertoa. Kukaan eivät voi tietää mikä sua vaivaa, jos et kerro! Useampaan suuntaan ehtivien ihmisten kesken myös yleensä pätee se, että saat sen mihin suostut. Jos tunteita on ehtinyt kehittyä, mutta sinä suostut edelleen tulemaan kohdelluksi kuin lelu joka otetaan kaapista silloin kun toista panettaa, niin se on voivoi

^^ Tuossa palaamme taas couple privilegeen, vakiintuneen parisuhteen etuoikeuteen: jos suhteen laatu lukitaan etukäteen, suhteella ei ole mahdollisuutta kehittyä. Silloin sinkun kannattaa todeta suhde päättyneeksi. Kuten tietysti kannattaa aina muulloinkin, jos suhteen miinukset ylittävät plussat keskusteluista ja lupauksista huolimatta.

Muita varoitusmerkkejä (jenkkikielellä ”red flags”):
- Suhteen muiden osapuolten tapaamiselle tulee aina joku ”yllätyseste”. Kokemukseni perusteella sinkun hälytyskellojen pitää pian alkaa soida, ainakin jos kaikki oleskelevat lyhyen välimatkan säteellä.

- Suhteeseen vaikuttavien muiden olennaisten ja tärkeiden seikkojen salailu

- Toisen tai toisten osapuolten keskustelukyvyttömyys tai -haluttomuus

- Samat varoitusmerkit, jotka koskevat monosuhteitakin: epärehellisyys, päihdeongelma, liiallinen tylsyys, luonteiden yhteensopimattomuus jne.

Ei poly helppoa ole, kuten ei mikään yhteiskunnan totutuista normeista poikkeava tapa elää. Suhteiden onnistuessa hyvät puolet varmaankin kaikkien polysuuntautuneiden ihmisten mielestä silti voittavat useamman suhteen ylläpitoon liittyvät hankaluudet. Jos jossain vaiheessa elämää poly ei enää nappaa, en pidä häpeänä jos joku jatkaa elämää monosuhteessa eläen tai sitä tavoitellen.

Erityisesti sinkkupolyssa olennaista ei ole se mitä muut saavat, vaan se oletko itse tyytyväinen siihen mitä saat. Sinä itse, ei yhteiskunta tai kyttäävät sukulaiset, saat ja sinun pitää itse määritellä taso johon olet tyytyväinen. Eletään ja ollaan onnellisia :)


Polyn lyhyt määritelmä http://fi.wikipedia.org/wiki/Polyamoria

Polyamoria – Monisuhteisuusyhdistys ry. http://polyamoria.fi/

Näin sinkut tahtovat tulla kohdelluiksi polysuhteissa (selkeät Do- ja Don't-listat) http://solopoly.net/2012/11/27/non-primary-partners-tell-how-to-treat-us-well/#do-priority

Lisää hyviä ohjeita http://www.morethantwo.com/polymistakes.html

Fetlifeen kirjautuneille: ryhmät nimeltä Poly & Kinky ja Living As A Single Secondary
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: hiz - 17.11.2013, 11:02
Kiitos Riverlady, minusta erittäin kiinnostava tietopaketti, ja vaikka aihe jo on ehtinyt tulla minulle tutuksi niin sain kuitenkin pari uutta näkökulmaa asioihin. Kiitos! :)
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: blandina - 17.11.2013, 11:21
Erinomainen raapustus aiheesta ja sisälsi hyviä pointteja moniin asioihin, joita itse olen polysuhteista pohtinut.
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: bin_hki - 17.11.2013, 11:33
Kiitos Riverlady! :) Samaa suota kyntäneenä tunnistin heti itseni jonkin asteiseksi suhdeanarkikoksi, nähtäväksi jää kuinka pysyvä tila on... ;D
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Jake - 17.11.2013, 17:14
Juu, nyt perehdyn asiaan (entistä) tarkemmin!  :)
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: bikantti - 17.11.2013, 18:57
Hyvä kirjoitus, kiitos. *tunnisti itsessään pienen wannabe-suhdeanarkistin*
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Meeri - 17.11.2013, 19:40
Loistava kirjoitus Riveriltä :). Minusta tuossa oli paljon ajattelemisen aihetta myös monoille.
Useampaan suuntaan ehtivien ihmisten kesken myös yleensä pätee se, että saat sen mihin suostut. Jos tunteita on ehtinyt kehittyä, mutta sinä suostut edelleen tulemaan kohdelluksi kuin lelu joka otetaan kaapista silloin kun toista panettaa, niin se on voivoi
Etenkin tätä komppaan täysin.
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Tuhmakisu74 - 17.11.2013, 21:12
Tosi hyödyllistä luettavaa, varsinkin tällaiselle joka ei juuri ole aiheeseen perehtynyt. Vahvisti käsitystäni siitä että "vakava"/vakiintunut polysuhde tuskin minulle sopisi (mm. koska herkästi vertailen itseäni muihin ja kaipaan parisuhteelta pysyvyyttä ja turvallisuutta varsinkin tunnetasolla). Mutta biseksuaalina ja muutenkin vaihtelunhaluisena myöskään ihan 100-prosenttinen mono-suhde ei kuulosta pidemmän päälle mahdolliselta. En tiedä millaiseen suhdejärjestelyyn vielä päädyn, mutta tärkeää ainakin miettiä asiaa. Riverladyn kirjoitus antoi taas lisää evästä pohdinnalle.

Vielä noista yksisarvisen metsästäjistä: haluan muistuttaa että kyllä joskus pariskunnan ja sarvisen toiveet ja tarpeet voi natsata. Mutta se tosiaan edellyttää että kaikkia osapuolia kuunnellaan ja asioista keskustellaan. On myös pariskuntia jotka tämän ymmärtävät. :)
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: -katy- - 17.11.2013, 21:51
Hyvä kun tämä aihe otettu artikkeleihin-paljon ajateltavaa ja jota pureksittava enemmän-tosin onhan sitä aika perinpohjin ehtinytkin tähän ikään mennessä-

Tunnistin puolierakon yksinhuoltajan itsessäni-miksi niin-siinä itellekin vaikea kysymys- ei ole pelkkää vapaata valintaa ja omaa halua. Kunpa hyvä suhde/ suhteet olisikin helpommin saatavissa,otettavissa, löydettävissä-ottaisin heti miehen parisuhteeseen,mutta eihän se niin mene,jos vaikka niillä kemioilla ja tunteilla puolin ja toisin on merkitystä.

Ennen kuin tajusin olevani kinky,ajatelmoin että voisin elää kolmen suhteessa kahden bi-miehen kanssa-en koe että olisin täysin mono,mutta näin se elämä heittelee sano-

 
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: balthazar - 18.11.2013, 08:30
Virkistävän kiihkoton kirjoitus, suurkiitokset tästä.

Ehkä kaikkein lämpimin olo tuli kirjoittelun sävystä, joka ei sen suuremmin tuominnut tai lokeroinut, vaan pikemminkin korosti suhteiden ainutlaatuisuutta ja yksilöllisyyttä muistuttamalla siitä, että yksilöiden kesken kaikki on aina yksilöllistä :). Ei ole kahta samanlaista suhdetta, riippumatta siitä montako vaki- tai satunnaista jäsentä siihen kuuluu. On valitettavan totta, että hyvin harvoin pariskunnat ovat miettineet uusia kumppaneita muilta osin, kuin niiltä mitä itse olisivat saamassa. Sen lisäksi, ihan kuin missä tahansa suhteissa, kaikki voi mennä pahasti pieleen tai onnistua yli odotusten, mutta kummallekin vaihtoehdolle olisi suotavaa luoda liikkumatilaa, rajoittamatta liiaksi etukäteen sitä, mitä tällainen suhde on, tai voisi olla. Rehellisyys ja avoimuus on sitäkin tärkeämpää, mitä useampia ihmisiä suhteeseen kuuluu, että kaikki pysyvät tilanteen tasalla ja tuntevat olonsa turvalliseksi ja tärkeäksi.
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Kettu vinossa - 18.11.2013, 09:43
"Polyamoria on väärin! Sen pitäisi olla multiamoria tai polyfilia. Kreikkalaisia ja latinalaisten sanojen sotkeminen keskenään on väärin!"
- Tuntematon

 8)
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: voronez - 18.11.2013, 18:09
Erittäin hyvää tekstiä  :)
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: AdultMaster - 18.11.2013, 20:55
National Geographicilla tulee mielenkiintoinen sarja eräästä uskonlahkosta, jossa hyväksytään pelkästään moniavioisuus. Tyyliin 3 vaimoa, 18 lasta. Siinä naiset avioituvat hyvin nuorena, usein 18-vuotiaina. Väittävät että Yläkerran Herra ilmoittaa jopa sulhasen nimen.
Suosittelen, sarjaa siis.

http://www.natgeotv.com/fi/moniavioisuuden-kannattajat
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: diaNa - 18.11.2013, 21:45
asiallinen kirjoitus itselle melko tuntemattomasta aiheesta. herätti ajatuksia ja vakaumuksen oman linjan oikeasta valinnasta :) mieleen tuli lukiessa miten mahd. lapsi / lapset muuttavat polysuhdetta, jos mitenkään?
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Riverlady - 18.11.2013, 22:40
Kiitos kaikille palautteesta. Moittivammatkin palautteet olisivat tietysti ansainneet kiitokset, jos ne moitteet olisivat olleet aiheellisia.

asiallinen kirjoitus itselle melko tuntemattomasta aiheesta. herätti ajatuksia ja vakaumuksen oman linjan oikeasta valinnasta :) mieleen tuli lukiessa miten mahd. lapsi / lapset muuttavat polysuhdetta, jos mitenkään?

Olen lähes täysin vapaaehtoisesti lapseton, vaikka lapsista pidänkin. OT, mutta mulla on vahva aavistus, että sadistinaiselle lapsettomaksi jääminen on parasta lastensuojelua, ja kun näin on, sitten on enemmän aikaa epäsovinnaisuuksille ja esim. vapaaehtoistyölle.

En siis osaa vastata polyjen lapset -kysymykseen omilla kokemuksillani, mutta en usko että lapsista tulee sen enemmän "fucked up" polyperheessä kuin saman onnellisuustason ydin- tai yh-perheissä. Tai sateenkaariperheissä. Tai Kate & Allie -tv-sarjan äitikommuunissa :) Sen tiedän, että artikkelini linkkilistassa mainitussa Fetlife-ryhmässä Living as a Single Secondary vastaan tulee säännöllisesti kirjoituksia, joissa kirjoittaja sanoo olevansa tyytyväinen etäsuhteen muodossa olevaan sinkkupolyelämäänsä juuri lasten takia, jotka ovat hänen elämänsä ykkösprioriteetti. Kirjoittajat kokevat, että pysyvät etäsuhteet (tai ettei ainakaan asuta yhdessä muiden kuin omien lasten kanssa) on heille toimivampi kuin irto- tai salasuhteet ja kyllä minä sen uskon. (EDIT: Lisäys: Moni kirjoittajista myös sanoo, ettei tahdo ketään seurustelukumppaniaan asumaan kotiin kanssaan. Uskon senkin, sillä vaihtuvat isä- ja äitipuolet rasittaisivat lapsia kaikkein eniten, luulen)
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: -katy- - 19.11.2013, 03:39
Kiitos kaikille palautteesta. Moittivammatkin palautteet olisivat tietysti ansainneet kiitokset, jos ne moitteet olisivat olleet aiheellisia.

asiallinen kirjoitus itselle melko tuntemattomasta aiheesta. herätti ajatuksia ja vakaumuksen oman linjan oikeasta valinnasta :) mieleen tuli lukiessa miten mahd. lapsi / lapset muuttavat polysuhdetta, jos mitenkään?

Olen lähes täysin vapaaehtoisesti lapseton, vaikka lapsista pidänkin. OT, mutta mulla on vahva aavistus, että sadistinaiselle lapsettomaksi jääminen on parasta lastensuojelua, ja kun näin on, sitten on enemmän aikaa epäsovinnaisuuksille ja esim. vapaaehtoistyölle.
 Lisäys: Moni kirjoittajista myös sanoo, ettei tahdo ketään seurustelukumppaniaan asumaan kotiin kanssaan. Uskon senkin, sillä vaihtuvat isä- ja äitipuolet rasittaisivat lapsia kaikkein eniten, luulen

Eikös tämä artikkeli ole melko sopuisasti alkanut- ei ole metritolkulla ylläpidon tarvinnut poistaa viestejä ymv.? Lieko sitten yksityisviestein sut nimetty kiloksi saissea, jne. toivottavasti ei  :)

 Itse tuohon vaihtuviin isä- ja äitipuoliin kommentoin vain:
En ole halunnut lapselleni juurikaan noita vaihtuvia isiä ja äitipuolia. Tosin olen huomannut, ettei sellaiseen jamaan ole ollut kenelläkään minkäänlaista intoa- en viitti nyt enää toistaa, että mihin on ollut yksinkertaista ja tylsää intoa-

Ja takapäivystäjä olis kyllä ollut tuo perheenpää-mikään lässynlässy ei olis mennyt läpi-
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: flintstone876 - 19.11.2013, 10:52
OT, mutta mulla on vahva aavistus, että sadistinaiselle lapsettomaksi jääminen on parasta lastensuojelua, ja kun näin on, sitten on enemmän aikaa epäsovinnaisuuksille ja esim. vapaaehtoistyölle.

Pakko kysyä: Et kai tarkoita, että seksuaalisesti sadistinen henkilö olisi epäsopiva vanhemmaksi? Jos, niin miksi?
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Riverlady - 19.11.2013, 11:52
Pakko kysyä: Et kai tarkoita, että seksuaalisesti sadistinen henkilö olisi epäsopiva vanhemmaksi? Jos, niin miksi?

Jos sinun on "pakko" kysyä, osannet aloittaa aiheesta uuden keskusteluketjun (otsikko esim. "Voimakkaasti sadistiset, Dominoivat tai orjamaiset kinkyt ja lasten 'hankinta' ") <- "hankinta" sitaateissa, koska ei lapsia kukaan voi tostavaan tilata. Saat valita, aloitatko ketjun Loungeen
http://www.bdsmbaari.net/index.php?board=9.0 (http://www.bdsmbaari.net/index.php?board=9.0) jossa olevat kirjoitukset ovat myös ei-kirjautuneiden luettavissa
vai VIPpiin http://www.bdsmbaari.net/index.php?board=42.0 (http://www.bdsmbaari.net/index.php?board=42.0) jonne vaniljaturistit eivät pääse.

Vaihtoehtoisesti voit jatkaa jo olemassa olevia viestiketjuja, jossa pohditaan miten käy kinkyilyn, kun käärö on jo kotona.
Monenikäisistä lapsista http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=2273.0 (http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=2273.0)
Vauvat / taaperot http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=2950.msg60915#msg60915 (http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=2950.msg60915#msg60915)
Ja taas........ http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=6669.msg115594#msg115594 (http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=6669.msg115594#msg115594)

Jos Flintstone jatkat aiheesta muualla, vastaan sinne  :)

Ja Katylle

Kiitos kaikille palautteesta. Moittivammatkin palautteet olisivat tietysti ansainneet kiitokset, jos ne moitteet olisivat olleet aiheellisia.

Eikös tämä artikkeli ole melko sopuisasti alkanut- ei ole metritolkulla ylläpidon tarvinnut poistaa viestejä ymv.? Lieko sitten yksityisviestein sut nimetty kiloksi saissea, jne. toivottavasti ei  :)

On alkanut ja ei ole. Yksityisviestitkin ovat olleet hyväksyviä ja kannustavia. Jatketaan poly- ja sinkkupolyasialla :)
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Riida - 19.11.2013, 18:26
Tää oli kyllä harvinaisen hyvä kirjoitus aiheesta. Olisinpa lukenut kolme vuotta sitten  ::)
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Colestramus - 05.03.2014, 20:31
Itseni tekisi mieli kokeilla joskus poly suhdetta, ongelmana vaan onkin se että kun kyseessä on sitten suhde, niin koen siinä sellaista turvaa ja kiintymystä ja en sitten ollenkaan tiedä osaisinko suhtautua oikealla tavalla siihen, kun toinen ihminen koskee kumppania. Aikaisemmassa suhteessa huomasin että mieli tekee myös muiden ihmisten kanssa olla, ja juteltiin ja kokeiltiin sellaista vapaampaa pari kuukautta, se oli omalla tavallaan kivaa, mutta toisaalta taas se tuntui niin järjettömän pahalle kun tiesi että "nyt se siellä toisen ihmisen kanssa hässii", se tunne meni sitten nopeasti ohi kuitenkin, koska aina tuli takaisin omaan kainaloon, mutta en tiedä toimisiko pitemmän päälle.
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: virgo - 14.02.2015, 02:16
kiitos Riverlady löysin sisäisen anarkistini tähän asti asiaa onkin ollu vaikea selitää kun ei ole ollut sille oikeaa sanaa  :love:
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Tuli - 14.02.2015, 09:34
Näin lapsellisena ja polynä voisin tuota aihetta kommentoida. Olen itse uusperheellinen eli puolisollani oli lapsi silloin, kun aloitimme seurustelemaan ja jossain vaiheessa sitten muutimme yhteen ja yhdessä olemme olleet nyt runsaat 8 vuotta.

Tuossa kysymyksessä siintää taustalla sellainen outo ajatus, että a) kaikki treffikumppanit olisivat lapsen isä/äitipuolia. Eivät ole. (Meillä kukaan ei ole kenenkään äiti/isäpuoli.)

Treffailuvaiheessa toista ihmistä tavataan ensisijaisesti silloin, kun lapset eivät ole paikalla. Jos nähdään niin, että lapset ovat paikalla, kyse on vain yhdestä isin tai äidin kaverista - tämä on sellainen helppo tapa tutustua lapsiin. Erilaisia aikuisia kavereita kun käy muutenkin kyläilemässä milloin mistäkin syystä.

Sittenkin, kun suhde syvenee, tämä toinen puoliso voi ihan itse päättää haluaako tutustua lapsiin vai ei. Jos ei halua, se toki rajoittaa sitä kuinka paljon ja minkälaista yhteistä aikaa voi olla (esim. pidemmät lomat menevät lasten ehdoilla). Mutta ihmiset ja ihmissuhteet ovat erilaisia. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle ja niin edelleen.

Sitten taas, jos suhde syvenee ja uusi puoliso haluaa tutustua lapsiin, se tehdään nimenomaan siitä lähtökohdasta. Silloin lapset tutustuvat tähän aikuiseen ihan vain ihmisenä ilman, että siinä ryhdytään heti julistamaan että tämä tyyppi nyt sitten on isin uusi tyttöystävä. Tämä on tärkeää siksikin, että se uusi kumppani voi itsenäisesti tehdä päätöksen siitä haluaako tutustua lapsiin enemmän vai ei.

Sitten, jos tilanne on se, että puoliso haluaa tutustua lapsiin ja on viettänyt varsin runsaasti aikaa perheen kera, lapsille voi asiasta kertoa (iästä riippuu se, miten asiasta kerrotaan) - luultavasti lähinnä silllä tasolla, että isi tykkää kovasti siitä ja siitä. Ja mahdollisesta yhteenmuuttamisesta tietenkin keskustellaan myös lasten kanssa ennen kuin moisesta päätetään.

Lyhyesti: antaa sen uuden puolison itse päättää haluaako tutustua lapsiin ja sitten näiden välisen ihmissuhteen rakentua ihan itse omalla painollaan. Kyllä se siitä. Vaatii vähän kärsivällisyyttä toki, kun ei voi viikon seukkaamisen jälkeen muuttaa yhteen.
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: mauje - 14.02.2015, 13:57
Tuli tuossa jo kirjoittikin mielestäni varsin hyvin oleellisen. Itselläni on tuota jälkikasvua ja en oikeastaan ole edes ajatellut että perustaisin mitään uusioperhettä, ihan siitä syystä että ei tarvita sitä "sä et oo mun isä/äiti-vääntöä". Saati sitten jos molemmilla/kaikilla osapuolilla on lapsia...henkilökemiat mutkistuisivat jokseenkin ällistyttävälle tasolle, samoin tarvittava neliömäärä asunnossa.

Lisäksi on se oman ajan ja rauhan tarve...vaikken mielestäni parisuhteessa kokenut tätä ongelmaksi. Jälkeenpäin olen vain tuuminut asiaa hiukan syvemmin.

Tietenkin jos hakijalla/hakijoilla olisi tarjota hulppea kaupunkilukaali tai mukava kartano sopivalla hollilla niin toki katsoisin sen plussaksi ja saattaisin ainakin harkita... Oon sen verran humaani O:-)
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Quif - 11.03.2015, 20:25
Hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus.
Ennen kun joku keksi tämän poly-käsitteen meitä näin ajattelevia miehiä kutsuttiin helposti itsekkäiksi sioiksi. En ollut samaa mieltä silloin enkä ole tänäänkään.
Ja naiseen suhteen moraalinen asteikkoni on sama kun miehen tai siis vaikka itseni.
Ehkä tietyn hedonismin ja jonkinasteisen itsekkyyden tunnustan mutta samaan hengenvetoon on todettava, että hyvin paljon itsekkyyttä toki esiintyy monosuhteissakin.
Quif
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: DeepThroatLover - 17.11.2015, 22:06
Hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus.
Ennen kun joku keksi tämän poly-käsitteen meitä näin ajattelevia miehiä kutsuttiin helposti itsekkäiksi sioiksi. En ollut samaa mieltä silloin enkä ole tänäänkään.

Näinpä. Luin vastikään tieteellisen julkaisun aiheesta, miksi ihminen niin sanotusti pettää. Evolutiivisessa mielessä yksiavioisuus on käytännöllistä, koska silloin jälkikasvusta tulee huolehdittua. Kuitenkin geneettiset ominaisuudet asettavat noin puolet (saattaa mennä ulkomuistista vähän pieleen, mut jotain sellaista) ihmisistä riskialttiiksi pettämiselle. Senkin taustalla on alkukantainen vietti suvunjatkamisen varmistamiselle. Olemmehan eläimiä.  ;D
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Isrika - 19.11.2015, 12:51
Olipas hyvä kirjoitus Riverladylta.

Mä olin ennen skeneen tuloa hyvinkin monogaaminen. "koska se nyt vain kuului olla niin" vaikka mielenkiintoa olisi riittänyt enempäänkin. Olen kuitenkin saanut hyvin perinteisen ja vanhoillisen kasvatuksen, ja nykyisellään taidankin olla se suvun musta lammas.

Aloin tunnistaa skeneen tultuani itsestäni tuota polya hyvinkin nopeasti. Se vain Iskostuu ajatusmalliini näin yleisesti ottaen. Sitä en katso hyvällä, että seuralaistani, tai itseänikään, joku random tyyppi tulee esim yhdessä baarissa ollessa vonkaamaan, mutta sitten taas mitä toinen puuhaa omalla ajallaan, on ihan sama. Ei se ole multa pois.
Jos joku asia tai henkilö mua häiritsee, sanon sen ääneen ja se on vastapuolen päätettävissä mitä asian suhteen tekee.

Tosin, mä en myöskään miellä itseäni kovin herkästi suhteessa olevaksi. Kaikki on vaan jotain säätöä tai touhua. Pari kertaa on tullut "eron tullessa" asia sitten rekisteröityä, että hups, kyllä tää joku suhde taiskin olla.

Enkä osaa ajatella myöskään itselleni sitä primaari/sekundaari suhteiden mallia. Koska on henkilöitä, joilta saa hyvää seksiä ja joiden kanssa voi pitää hauskaa muutenkin. Sitten on henkilöitä, jotka tuntevat mut perinpohjaisesti ja joiden kanssa voi käydä syvällisiä keskusteluita. Näidenkin kanssa toki sitä hauskaa tulee pidettyä, mutta he täyttävät sitä henkistä puolta, ja fyysinen puoli saattaa puuttua kokonaan.

Pidän sen verran paljon omasta rauhastani, että en kovin helpolla ketään samaan kämppään haluaisi pysyvästi pyörimään.
Jotain pientä lisäsutinaa sitä kuitenkin aina kaipaa, vaikka onkin omaan tilanteeseensa sangen tyytyväinen.
Tosin se johtuu ehkä siitä, että seksiä ei vain saa koskaan tarpeeksi. ;D
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: MasterOpie - 31.12.2015, 17:22
Upea teksti aiheesta -> http://ylioppilaslehti.fi/2015/12/monempi-parempi/ (http://ylioppilaslehti.fi/2015/12/monempi-parempi/)

t. Karwis
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Mortifer - 31.12.2015, 18:08
Oi jospa kaikki ihmiset olisivat seksuaalisuudessaan tavalla tai toisella polyja!
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: isabella - 31.12.2015, 18:44
Olipas hyvä juttu Ylioppilaslehdessä! Usein näkee kaiken maailman friikkisirkus-tirkistelyjuttuja polyamoriasta mutta tämä oli asiallinen. Ja tässä tuli pointti, jota olen itsekin monesti ajatellut: polyys ei varmasti sovi kaikille eikä tarvitsekaan sopia. Mutta monet monot voisivat ottaa oppia siitä mitä polyjen kommunikaatio on (parhaimmillaan). Että ei pidettäisi vain automaattisena oletuksena suhteen rajoja ja toiveita vaan ne puhuttaisiin selväksi jo alkumetreillä.
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Mortifer - 31.12.2015, 19:38
Itse uskon polyamoriseen pyhään kolmiNaisuuteen, jossa kaikki osapuolet asuvat omillaan ja erillään toisistaan.
Se on minulle juuri sopiva määrä naisia, mutta kuitenkin yksi kerrallaan, eikä kaikki kerralla samassa kasassa.
Ja mielellään tietenkin pitkäaikaisia suhteita kaikki, joissa oppii oikeasti ja aidosti tuntemaan henkilöt intiimisti.
Kaikkien heidän ei tarvitse olla kinkyjä, vaan joukossa voi olla myös vaniljan makua. Vaihtelu tunnetusti virkistää.
Kyseiseen ihannetilanteeseen on kuitenkin useimmiten vaikea päästä, mutta ainahan siitä voi silti uneksia.  ::)
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Miss Dizzy - 06.10.2017, 17:12
Ihmissuhdeanarkia - termi, jota en ennen ollut kuullut, mutta johon heti pystyin samaistumaan. Mulle ihmissuhteissa parasta on, kun ne pääsevät kehittymään omalla painollaan: ystävyyssuhteiksi, panosuhteiksi, romanttisiksi suhteiksi tai sitten jotain niiden väliltä tai vaikka kaikkea niitä kerralla.

"Ihmissuhdeanarkiassa tärkeää on molemminpuolisuuden periaate: me teemme yhdessä nimenomaisesti ja vain asioita, joita molemmat haluavat, siinä ovat suhteemme rajat." (Wikipedia, polyamoria)

Mä koen, että kukaan ihminen ei pysty täyttämään kaikkia mun seksuaalisia haluja ja muita ihmissuhdemieltymyksiä, mutta ne on kaikki kuitenkin mulle tärkeitä. Ahdistun pelkästä ajatuksesta, että mun pitäisi sitoutua vain yhteen elämänkumppaniin. Tämän kumppanin kanssa tekisin asioita, jotka hänen kanssaan toimivat parhaiten, sillä en halua/voi vaatia toista tekemään vuokseni asioita, jotka eivät häntä kiinnosta. Tällöin muut mielihaluni jäisivät kuitenkin tyydyttämättä ja turhautuisin nopeasti. Tällaisessa tilanteessa elettyäni, olen todennut, ettei monogaminen perinteinen parisuhde ole minulle ollenkaan sopiva vaihtoehto.

Tällä hetkellä minulle parhaiten toimiva tapa toteuttaa itseäni ja seksuaalisuuttani on seuraavanlainen: tutustun ihmisiin avoimin mielin ja katson, mihin välillämme oleva dynamiikka ja kemia meidät johdattaa. Alusta asti painotan rehellisyyttä, luottamusta, keskustelua ja fiiliksen mukaan menemistä. On ollut hirveän vapauttavaa, kun on päässyt irti "Voisiko hän olla tuleva aviomieheni/-naiseni?" -ajattelusta. Nyt sen sijaan, että haikailisin elämääni yhtä ylitse muiden olevaa elämäni prinssiä/prinsessaa, on minulla laaja ihmissuhdeverkko, joka koostuu monenlaisista ihmisistä. Nämä kaikki suhteet antavat minulle eri asioita ja niissä kaikissa pääsen toteuttamaan eri puolta itsestäni. Suhteet ovat kehittyneet, ilman että niitä on määritelty tai että niille on annettu tarkkoja raameja. Tällöin on mahdollista tehdä toisen kanssa juuri niitä asioita, mistä yhdessä nautitaan eniten.

Itselleni mustasukkaisuus on varsin vieras tunne. Tämä mahdollistaa ajattelumallin, jossa minulle läheisen ihmisen kokema ilo ja nautinto on aina vain positiivinen asia, oli hän sitten kokenut tämän minun kanssani tai jonkun toisen. Ei toisen ilo ole minulta pois. Tämä pätee minulla niin puhtaisiin ystävyyssuhteisiini, kuin muihinkin ihmissuhteisiini. Tärkeintä on rehellisuus, luottamus ja itsensä sekä toisen kuunteleminen.

Tähän asti olen kuvannut itseäni vapaamieliseksi ja avoimeksi sinkkuilijaksi, sillä en ole kokenut  termin "sinkkupolyamorinen" kuvaavan minua - ehkä tästä eteenpäin saatan kuvata itseäni joskus myös suhdeanarkistiksi. Uskon, että parhaat ihmissuhteet syntyvät siten, että ne rakennetaan ilman yhteiskunnan tai muiden rakentamia raameja ja ennakko-odotuksia, kuunnellen vain osapuolten omia haluja ja tunteita.

Toivon kaikille rakkautta, läheisyyttä, tunnetta ja nautintoa, suhteen osapuolille parhaalla tavalla toteutettuna :love:
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Jersey - 06.10.2017, 19:09
Mizz Dizzy: Kirjoitit auki mun ajatukset varsin hyvin :love: Kiitos siitä.
Terveisin toinen Liisa Ihmemaassa.
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: RuoskaMikko - 07.07.2019, 18:04
Tunnistan itseni polyksi koska haluan kumppanini olevan vapaa ja toteuttavansa itseään ilman että mä estelen. Mulle on aika sama näenkö kumppanini kumppaneita ja mitä ne touhuaa, kunhan kumppani saa olla niinkuin tuntuu oikealta.

Jos tulee oikeantuntuinen ihminen vastaan niin olisi kiva jos ei kummankaan tarvitsisi pidätellä. Yhteisymmärrys on must, samoin toisen muuttuvien tunteiden huomioiminen.

Samoilla linjoilla Miss Dizzyn kanssa. Mulla ei ole ollut mustasukkaisuutta, epätervettä obsessiota kyllä, mutta olen saanut sen aika hyvin hanskaan vaikka oli siinä työtä. Eikä se pakkomielle estä polyamoriaa sinällään, se estää kaikki suhteet missä on vähän enempi tunteita koska sitten kun toinen ottaakin omaa aikaa niin tulee se "ei helvetti...". Helpotti kun opin arvostamaan toisen onnea enemmän ja tajuamaan että toisen oman ajan otot ym ei johdu yleensä musta, ja jos johtuu niin hyvä että ottaa aikaa että voi sitten paremmin.

Mä otan ihmissuhteet kohtaamisina jotka kestää sen verran kun on hyvä. Voi olla ohikulkija kadulla, viikon parin ihana sänkytuttavuus, tai vuosikymmenien ystävä. Elän oman pääni mukaan. Itsensä ja muiden sisäisen äänen kuuntelu on tärkeetä.
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: piiskaanjapuren - 06.04.2023, 18:30
Muita varoitusmerkkejä (jenkkikielellä ”red flags”):
- Suhteen muiden osapuolten tapaamiselle tulee aina joku ”yllätyseste”. Kokemukseni perusteella sinkun hälytyskellojen pitää pian alkaa soida, ainakin jos kaikki oleskelevat lyhyen välimatkan säteellä.

Tämä kuulostaa tosi oudolta, koska ei mun kumppanit tapaa toisiaan enkä minä heidän muita ihmisiään. Ei asuta saman katon alla, eikä olla muuttamassa mihinkään polykommuuniin myöskään.
Ei ole oikeasti mitään syytä, miksi tällaisten kohtaamisten pitäisi tapahtua. Jos joku tulee sattumalta vastaan, voidaan moikata ja jutella, mutta pääsääntöisesti nämä ovat toisistaan erillisiä suhteita.
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Tanuki - 06.04.2023, 18:43
Muita varoitusmerkkejä (jenkkikielellä ”red flags”):
- Suhteen muiden osapuolten tapaamiselle tulee aina joku ”yllätyseste”. Kokemukseni perusteella sinkun hälytyskellojen pitää pian alkaa soida, ainakin jos kaikki oleskelevat lyhyen välimatkan säteellä.

Tämä kuulostaa tosi oudolta, koska ei mun kumppanit tapaa toisiaan enkä minä heidän muita ihmisiään. Ei asuta saman katon alla, eikä olla muuttamassa mihinkään polykommuuniin myöskään.
Ei ole oikeasti mitään syytä, miksi tällaisten kohtaamisten pitäisi tapahtua. Jos joku tulee sattumalta vastaan, voidaan moikata ja jutella, mutta pääsääntöisesti nämä ovat toisistaan erillisiä suhteita.

Parallel poly lienee täysin OK, mutta tilanteessa, jossa olisi intressejä tavata muutkin osapuolet, tai niin minä ainakin tämän ymmärsin, eikä mitään rajanvetoja olisi tehty, tuo venkoilu olisi omituista.
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Utelias kettu - 10.09.2023, 14:48
Musta tekosyiden keksiminen sille miksei muka sattunu tälläkään kertaa onnistumaan on negatiivinen merkki. Mut on silti hyvä ottaa huomioon et samalle käytökselle on monta mahdollista syytä ja näillä voi olla tosi erilainen negatiivinen arvo.

Joku voi olla epärehellinen, kieroilla ja pelata jonkunlaisia ihmissuhdepelejä/olla harhaanjohtava ainakin osalle kumppaneistaan ja siksi tahtoa katkoa informaation kulkua. Tää on tietty hyvin ikävä piirre kumppanissa.

Toinen taas voi olla epävarma eikä uskalla sanoa et haluaa pitää suhteita enemmän erillään kun esim. kokee et sen pyytäminen ois kohtuutonta ja häpeää omia preferenssejään. Tääkään ei varmaan oo positiivinen juttu mut "red flagina" musta ihan eri mittakaavassa edelliseen verrattuna.

Jos ei kommunikoida harhaanjohtavalla tavalla niin sillon on musta ihan ok preferoida sitä et jokainen suhde on vähän niinku oma kuplansa.

_____________________________________________________________________

"Mulle ihmissuhteissa parasta on, kun ne pääsevät kehittymään omalla painollaan: ystävyyssuhteiksi, panosuhteiksi, romanttisiksi suhteiksi tai sitten jotain niiden väliltä tai vaikka kaikkea niitä kerralla."

Koen ite vahvasti just näin mut välillä ihmissuhdeanarkiaan liitetään se ettei vois olla minkäänlaisia prioriteettejä suhteissa. Mä en tavoittele tilannetta jossa olisi tärkeempiä ja vähemmän tärkeitä suhteita mut täys tasa-arvo niiden välillä tuntuu vähän epärealistiselta. Kun onhan se eri juttu vaik asua jonkun kanssa etenkin jos on viel yhteinen lapsi kuin olla vaik kaukosuhteessa toiseen maahan niin et nähään viikon verran vuodessa.

Vaikka kaikki oliskin merkitykselliseksi koettuja suhteita. Kai musta tuntuu "matemaattisesti käytännössä mahdottomalta" et tosi erilaiset esimerkit jossain kategoriassa omais täsmälleen saman arvon joten jos oikeen pilkkua nussitaan niin en pysty täysin samaistumaan ihmissuhdeanarkiaan filosofiana :D
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: elanor - 10.09.2023, 18:49
Mä en tavoittele tilannetta jossa olisi tärkeempiä ja vähemmän tärkeitä suhteita mut täys tasa-arvo niiden välillä tuntuu vähän epärealistiselta. Kun onhan se eri juttu vaik asua jonkun kanssa etenkin jos on viel yhteinen lapsi kuin olla vaik kaukosuhteessa toiseen maahan niin et nähään viikon verran vuodessa.

Vaikka kaikki oliskin merkitykselliseksi koettuja suhteita. Kai musta tuntuu "matemaattisesti käytännössä mahdottomalta" et tosi erilaiset esimerkit jossain kategoriassa omais täsmälleen saman arvon joten jos oikeen pilkkua nussitaan niin en pysty täysin samaistumaan ihmissuhdeanarkiaan filosofiana :D

Eihän se toki niin mee, että suhteilla ei sais olla mitään käytännön eroja keskenään, päin vastoin: jokainen suhde on erilainen ja omanlaisensa.

Ite suhdeanarkistina ajattelen, että suhteilla ei kuulu olla tärkeysjärjestystä muutamassa mielessä.

Meillä on tosi paljon kulttuurisia normeja sekä siitä, millä kriteereillä suhteet asetetaan tärkeysjärjestykseen (esim. mikä on ”vakava parisuhde”, joka on tärkeämpi kuin vähemmän vakava parisuhde tai vaikka työkaveruus) että siitä, mihin kaikkin asioihin tärkeysjärjestyksen pitää vaikuttaa.
Suhdeanarkistina mä pyrin kiinnittämään huomiota siihen, miten oon tottunut näkemään suhteeni ja elämään niitä näiden normien kautta, ja purkamaan sitä omassa ajattelussani ja toiminnassani.

Suhteiden tärkeyttä ei tarvii mitata jollain tietyillä kriteereillä eikä asettaa suhteita hierarkiseen järjestykseen kaiken suhteen. Koska jokainen suhde on omanlaisensa, niitä ei välttämättä voikaan mitata samoilla mittareilla eikä tärkeys ilmene jonain yhtenä kokonaisuutena.
Sen sijaan voi tunnistaa nimenomaan niitä seikkoja, mitkä erottaa kyseisen suhteen muista, ja päättää niiden mukaan eri valintoja tehdessään, miten nää seikat mahdollisesti vaikuttaa valintaan.

Yks tapa, jolla suhdeanarkismi kyseenalaistaa suhteiden välisen hierarkian, on se, että noin yleisesti ottaen yhdessä suhteessa ei määritellä sitä, mitä muut suhteet saa olla. Normatiivisessa ja hierarkkisessa ajattelussa mainitsemassas esimerkissä ”arkisuhdekumppani” sais määritellä, mitä sun ja kaukokumppanin suhde saa sisältää, milloin saatte tavata jne – koska se on tärkeämpi suhde ja sitä pitää tavallaan suojella ulkopuolisten suhteiden vihamieliseltä vaikutukselta. Jos muita suhteitaan ei ole valmis rajoittamaan tärkeämmän suhteen vuoksi, tärkeysjärjestys horjuu ja sitä kautta koko suhde. Ja tähän sitä tärkeysjärjestystä ja hierarkiaa just tarvitaan, että se määrittää, missä suhteessa saadaan rajoittaa mitäkin toisia suhteita.

Tätäkään ei sitten pidä tulkita tietenkään niin, että asioista ei tarttis sopia yhdessä silloin, kun ne vaikuttaa molempien elämään. Mutta pitää olla tarkkana siinä, mikä oikeasti vaikuttaa toisen elämään ja mikä itse asiassa ei. Ja pyrkimyksen pitäis olla, että molempien tarpeet tulee kuulluksi ja nähdyksi ja mahdollisuuksien mukaan kohdatuksi. Tavoitteena pitäis mun omasta mielestä aina olla mahdollisimman paljon kyllää ja mahdollisimman vähän eitä, siis että pyritään mahdollistamaan jokaiselle sen haluamia asioita eri suhteissa, kunhan se ei ylitä toisen tärkeitä henkilökohtaisia rajoja. Kun taas kulttuurissa tavallisesti lähdetään siitä, että hierarkiassa ylempänä olevassa suhteessa lähtökohtaisesti päätetään, saako jotain tehdä jossain toisessa suhteessa. Eli lähtökohta on, että tosi monia asioita ei saa, ja siitä voidaan sitten myöntää poikkeuksia. (Sitten ihmisillä on eri oletuksia siitä, mitä saa ja mitä ei, jos ei erikseen sovita, mutta tää on oma juttunsa.) Kun ei lähdetä siitä, että on erikseen myönnettäviä lupia, niillä ei myöskään tarvii käydä kauppaa niin, että kummankin osapuolen pitää saada yhtä paljon kaikkea, tai jostain pitää luopua että voi saada jotain (itsetarkoituksellisesti, jotta olis "reilua"). Vaan voidaan pyrkiä vaan siihen, että rajoitetaan kaikkien osapuolten hyvää mahdollisimman vähän.

Mitä henkilökohtaisiin rajoihin tulee, ne pitää ehdottomasti tunnustaa, mutta ne myös pitää tunnistaa nimenomaan ihmisen omiksi rajoiksi. Niiden pitää olla tiedossa, mutta ne ei varsinaisesti velvoita toista toimimaan niiden mukaan. Ne ei myöskään velvoita kriisiyttämään tai lopettamaan suhdetta, jos ne tulee jossain asiassa vastaan.

Esimerkki:
Henkilöllä a on ehdoton oma raja, ettei harrasta suojaamatonta penetraatiota ihmisen kanssa, joka on harrastanut suojaamatonta penetraatiota jonkun muun kanssa, ellei tiettyjä varotoimia ole tehty (nää voi olla testeissä käymisiä, suoja-aikoja ja esim. ihmisen tunteminen, että voi henkilökohtaisesti luottaa kaikkiin osapuoliin). Henkilöt a ja b harrastaa yleensä keskenään suojaamatonta seksiä ja on sopineet, että muiden kanssa käytetään kumia. Jos b on sitten harrastanut suojaamatonta seksiä jonkun kanssa (ilman että siitä on sovittu a:n kanssa), b:n kuuluu kertoa asiasta a:lle, että a voi pitää kiinni omista henkilökohtaisista rajoistaan. Tän jälkeen a todennäköisesti kieltäytyy suojaamattomasta seksistä b:n kanssa, mutta se on tossa kohtaa a:n päätös. Kyseessä ei siis oo suhteen raja, eikä missään nimessä rangaistus. Suhteen raja olis "niin kauan kuin ollaan tässä suhteessa, ei saa harrastaa suojaamatonta seksiä muiden kanssa - jos harrastaa, se on rikkomus suhdetta kohtaan ja suhde todennäköisesti loppuu tai menee rikki, tai ainakin toisella on oikeus hyvitykseen"

Ylipäätään moni suhdeanarkismin periaate saattaa avautua helpommin, kun muistaa että kyse on normikriittisestä filosofiasta, ei esim. tunteita moraalikoodaavasta ideologiasta.

Disclaimer: emmää mikää asiantuntija oo, kuha keräilen infoa sieltä täältä ja tarkastelen asioita omassa elämässäni
Otsikko: Vs: Sinkkuihmisten polyamoria ja muut polysuhteet
Kirjoitti: Utelias kettu - 10.09.2023, 22:58
Yks tapa, jolla suhdeanarkismi kyseenalaistaa suhteiden välisen hierarkian, on se, että noin yleisesti ottaen yhdessä suhteessa ei määritellä sitä, mitä muut suhteet saa olla.

Tää oli hyvä ja havainnollistava pointti.