Minulle tulee tästä lähinnä mieleen sellainen nykyajan tapakulttuuriin liittyvä ammattiroolien läpi tuleva, hieman feikki
tuttavallisuus. Mitä käytetään vaikkapa hoitotyössä "ollaan kaikki yhtä suurta perhettä" ajattelun luomiseen.

Hoivattavat saattavat olla raskaita ymmärtää ja jaksaa. Kehiin tulee huumori. Ja huonolla tavalla toteutettu purkautumiskeino huumorin avulla. Pirkko oli tänään vähän hassu, se kakki pitkin lattiaa, katsokaa otin videoo. Sitten nauretaan yhdessä miten hassua.

Suoraan sanottuna itse en ihmettele että tällaista tänäpäivänä tapahtuu. Lähitulevassa enemmänkin. Hoitotyön resurssointi on niin olematonta ettei porukka kohta enää se vähäinen jaksa arvostaa edes omaa tekemäänsä. Muistatteko mitä tapahtui siinä yhdessä Italian kaupungissa kun korona oli kukkeimmillaan. Hoivakodin koko työntekijä porukka lähti lätkimään ja jätti sairaat sijoilleen. Organisaation tuki petti ja viidakon laki otti vallan.

Tiedän että kommenttini tullaan poistamaan koska ei kuulu palstan aihepiiriin. Pahoittelut. Omassa perhepiirissäni vanhusten perus hoiva on jo siirretty aktiivisesti pois yhteiskunnan kontolta työikäisen "nuorison" harteille. Sen verran suuri epäusko tulevaa kohden on.

Mitä käyttöä millään nöyryytyskuvilla on?

Iso osa ihmiskunnasta vain sattuu olemaan julmia ja yksinkertaisia. Valitettavasti hoitoalalle ei ole olemassa soveltuvuustestejä, vaan kuka tahansa sosiopaatti pääsee työskentelemään avuttomien/haavoittuvien ihmisten parissa.

Juuh elikkäs,

ostaisin mielelläni Kaldera Ravenin opuksen Dark Moon Rising: Pagan BDSM and the Ordeal Path. Teos on julkaistu ensi kerran vuonna 2006.

Kiinnostukseni tämän kirjan ostamiseen perustuu sille, että satuin kuuntelemaan erästä podcastia, jossa eräs kiinnostava syvyyspsykologiasta väitellyt kaveri suositteli kirjaa lämpimästi.

Olen tietoinen kirjailijan kiistanalaisesta asemasta kinkyllä ja pakanallisella kirjallisuuskentällä, enkä halua tukea kirjailijaa ostamalla hänen teostaan uutena.

Itselleni valtasuhteet ja ns valtapeli on aika selviö ihan arkisessakin elämässä. Kaikki käytämme valtaa. Se vaan näytäytyy eri tavoin. Alistuva ihminen, vaikkapa se kaveri työpaikalla joka tulee aina kertomaan epäkohdista miten häntä kohdellaan... hänkin käyttää valtaa. Alistuvan valtaa. Dominvoivat persoonatkin käyttävät valtaansa eri tavoin liittyen henkilökohtaiseen luonteeseensa. Oma vallankäytön mekanismini on avautunut itselleni myös, se on hyvin dynaaminen ja hyvin introvertti, hyvin henkilökohtaiselle tasolle menevä. Pääasia mielestäni on että tunnistaa oman vallankäyttönsä tyylin ja aihiot niiden taustoilla. Jotta vallankäyttö pysyy omassa hallinnassa ja on rakentava, ei rikkova.

Arkisen vallankäytön tuolla puolen on se seksuaalinen mieli. Siinäkin alistuva on omasta mielestäni ihan yhtä paljon vallassa kuin dominoivakin, mutta en usko että meidän kyky neuvotella on yhtään sen parempi niissä leikeissä kuin arkisessakaan todellisuudessa. Ja mitä enemmän neuvotellaan järkeviä, sitä enemmän rytisee pulkka puskaan. Ihmisen tuntee, se pitää fiilistellä. Sanat on vain helinää.

Nietzsche sanoi aikanaan että "god is dead". Erään teorian mukaan kuuluisa lausahdus ei suinkaan ole teologinen, saati metafysiikkaa. Ainoastaan ihmisen psyyken kyvyttömyyttä koskettaa tunnetasoja, alitajuntansa ulottuvuutta.

Kokkolassa miittaillaan keskiviikkona 28.10.2026
Paikkana Oluthuone Huismann (Torikatu 27) klo 18 alkaen.
Kokoonnutaan taas "Toimistoon", eli tiskiltä vasempaan.

Tervetuloa! 🤓