21
Aloituksesta jää vähän auki, oliko tarkoitus pohtia seuranhaun vaikeutta vai hyvän orjan tuntomerkkejä, mutta alla ajatuksia molemmista teemoista.
Taustaksi, olen kohta 50v mies, seikkaillut bsdm maailmassa eri tavoin noin 25 vuotta. Nykyiseen dommeen on reilu 10 vuoden suhde. Se on kulkenut sessioinnin kautta rituaalisiin orjasopimuksiin ja siitä nykytilanteeseen, jossa mitään sopimuksia ei enää ole, on vain vuosien kuluessa muodostunut nykytila. Minulla ei oikeastaan enää ole absoluuttisia oikeuksia. Periaatteessa täytän siis listan kohdat siinä mielessä, että kaikki määrittelyt tulevat dommelta.
Omiin silmiin lista näyttää enemmän sessiosuhteeseen, kuin jatkuvasti sovellettavaksi. Siinä korostuu tietty seremoniallisuus. Lista myös tekee orjasta melko passiivisen toimijan. Dommeni tuskin jakaa listan kriteerejä, koska sen soveltaminen esim. veisi hänen toimeentulostaan noin 75 prosenttia, mikä taas laittaisi hänen elämäntapansa kokonaan uusiksi. Hän ei myöskään halua pitää orjaa erityisesti toimintansa keskiössä tai pitää yllä säännöstöä, mikä edellyttää häneltä säännöllistä reagointia. Esim luvan kysyminen jokaiseen hengenvetoon johtaa helposti siihen, että orja nousee tietyllä tavalla toiminnan keskiöön.
Luvan kysely myös käytännössä vesittäisi monien tehtävieni hoitamisen, joiden pääpointti on nimenomaan se, ettei hänen tarvitse vaivata ko. asioilla päätään (esim verotuksen hoitaminen).
Listalla olevaa julkista nöyryytystä ei toiveestani harrasteta, mutta se vähän huvittavalla tavalla kääntyy tappiokseni vielä rajummin. Kukaan tuttavistani ei tiedä elämäntavastani, enkä missään nimessä sitä halua (osa dommen ystävistä tietää).En oikein tiedä syytä, ehkä siihen liittyy jotain häpeän tunteita. Mutta en siis missään tilanteessa kerro kenellekään, miten elän. Tämä antaa dommelle äärimmäistä valtaa. Jos eteen tulisi tilanne, että haluaisin vastoin hänen tahtoaan vapaaksi, hän pystyisi halutessaan pitämään minut. Vaivaton keino olisi kertoa tuttavapiirilleni lähetettävistä kuvista, jos teen jotain tyhmää. Tuskin ottaisin riskiä, koska tämän, lievästi sanottuna erikoisen, elämäntapani paljastuminen olisi painajaismaista. Samasta syystä en menisi myöskään poliisille. Toinen, fyysisempi tapa pitää orja väkisin on se, että koska olen fyysisesti kärpässarjalainen, domme saisi minut parin dommeystävänsä kanssa rautoihin riippumatta siitä, olisinko yhteistyöhaluinen. En huutaisi naapureita apuun. Sen jälkeen hän osaisi todennäköisesti tehdä asioita, joilla palveluhaluni palautuu.
Eli se, että toivettani julkisista nöyryytyksistä luopumisesta on kuunneltu, muuttaa listalla mainitun hyvän orjan kriteerin puuttumisen dommelleni äärimmäiseksi vallaksi. En tosin tiedä, käyttäisikö hän sitä. Ei ole tullut tilannetta vastaan.
Mutta tekeekö se orjasta huonon, mikäli se kammoksuu julkisuutta? En oikein osaa itsekään sanoa. Ainakin meidän tapauksessa siitä saa jotain vastineeksi.
Muista luettelon asioista:
Lukkopanta: käytössä pääsääntöisesti (teen töitä vain kotona).
Siveysvyö: ei juurikaan käytössä. Osasyynä on se, että häkkimallisen vyön kanssakin laukeamiskielto on luottamuskysymys. Osasyynä on liika vaiva dommelle. Olemme löytäneet häkin, josta kalua ei saa ulos, mutta laukeaminen on mahdollista esim wandilla. Käytettävissä on myös täysin varma teräsvyö (kaiken peittävät "alkkarit" teräksestä). Mutta se vaatii "huoltoa" vähintään joka toinen päivä. Sitä ei pysty avaamaan ja pukemaan yksin, eikä domme halua sitoutua uhraamaan säännöllisesti aikaa orjalleen, joten teräsalkkarit pysyvät pääosin kaapissa. Eli vöitä käytetään vain satunnaisesti, pääpaino on luottamuksessa. Hyvä vai huono?
Ei missään tapauksessa switch: Olen ollut myös toisella puolella. Siitä on kyllä aikaa. En itse asiassa ole varma, tekeekö se minusta switchin, vai lasketaanko vain viimeiset 15 vuotta. Saatan yhä edelleen joskus fantasioida alistamisesta, mutta sillä ei tietenkään ole liityntää dommeen. Itselleni monipuoliset kokemukset ovat antaneet perspektiiviä sille, mihin olen lopulta päätynyt. Tämän osalta olen itse vahvasti eri mieltä listan kanssa.
Koeaika 2 kk: Tämä on mielenkiintoinen. Saatan sohaista ampiaispesää, mutta silläkin riskillä. Tarkoitus ei ole provoilla. Joskus kauan sitten kun olin vapailla markkinoilla, huomiota kiinnitti omaan makuun hieman epärealistinen käytös dominoivien naisten toimesta. Sub miesten klassikkohan on vuosikymmenestä toiseen tarjoutua deitti-ilmossa orjaksi, sitten luetella 5 asiaa jotka dommen pitää tehdä ja viikon kuluttua kommentoida happamasti seuranhaun vaikeutta. Joissain dommeissa on hieman samaa ilmiötä, toisesta kulmasta tosin.
Joillakin dommeilla ajatusmalli on se, että koska alistuvia miehiä on maailma pullollaan, mitä tahansa voi vaatia ja miten tahansa voi käyttäytyä. Oma mutu on, että tuollainen positiointi "markkinoihin" saattaa johtaa siihen, että jotkut ehkä potentiaaliset ehdokkaat menevät dommejen sormien läpi.
En väitä, että aloittajan tietolähteenä oleva domme kuuluu markkina-arvonsa optimistisesti arvioiviin, mutta kahden kuukauden koeaika listan kuvaamaan kuvioon olisi ainakin itselleni täysi mahdottomuus. Näin, vaikka elän tälläkin hetkellä jossain mielessä vielä äärimmäisessä suhteessa. Lisäksi itselläni koeaika menisi toisinpäin. Nykyinen suhde löysi tämänhetkisen muotonsa jossain 7-8 vuoden kohdalla. Tuskinpa tuollaista aikaa tarvitaan, mutta veikkaisin, että listan olosuhteisiin kahdessa kuukaudessa sitoutuvan löytyminen on vähän sama, kuin salama löisi päähän päivällä ja illalla olisi lotossa seitsemän oikein.
Tämän liian pitkän tarinan jälkeen kallistun siihen, että kovin syvälle kiveen hakattujen kriteerien soveltaminen voi tuottaa haasteita orjamarkkinoilla. Kehityskelpoinen yksilö voi päätyä jonkun toisen talliin. Lisäksi oma kokemus on, että monet asiat kehittyvät ajan kanssa. Jos lähtökohtana on, että tuossa on lista - ota tai jätä, pelistä saattavat pudota sellaisia, jotka ehkä jollain aikavälillä saattaisivat kriteereihin taipua.
Mikä sitten on hyvää tai huonoa orjassa, lähtee tarpeista. Joku tarvitsee tiskikonetta ja imuria, toinen valtaa, joku voi nähdä asian talouden kautta.
Taustaksi, olen kohta 50v mies, seikkaillut bsdm maailmassa eri tavoin noin 25 vuotta. Nykyiseen dommeen on reilu 10 vuoden suhde. Se on kulkenut sessioinnin kautta rituaalisiin orjasopimuksiin ja siitä nykytilanteeseen, jossa mitään sopimuksia ei enää ole, on vain vuosien kuluessa muodostunut nykytila. Minulla ei oikeastaan enää ole absoluuttisia oikeuksia. Periaatteessa täytän siis listan kohdat siinä mielessä, että kaikki määrittelyt tulevat dommelta.
Omiin silmiin lista näyttää enemmän sessiosuhteeseen, kuin jatkuvasti sovellettavaksi. Siinä korostuu tietty seremoniallisuus. Lista myös tekee orjasta melko passiivisen toimijan. Dommeni tuskin jakaa listan kriteerejä, koska sen soveltaminen esim. veisi hänen toimeentulostaan noin 75 prosenttia, mikä taas laittaisi hänen elämäntapansa kokonaan uusiksi. Hän ei myöskään halua pitää orjaa erityisesti toimintansa keskiössä tai pitää yllä säännöstöä, mikä edellyttää häneltä säännöllistä reagointia. Esim luvan kysyminen jokaiseen hengenvetoon johtaa helposti siihen, että orja nousee tietyllä tavalla toiminnan keskiöön.
Luvan kysely myös käytännössä vesittäisi monien tehtävieni hoitamisen, joiden pääpointti on nimenomaan se, ettei hänen tarvitse vaivata ko. asioilla päätään (esim verotuksen hoitaminen).
Listalla olevaa julkista nöyryytystä ei toiveestani harrasteta, mutta se vähän huvittavalla tavalla kääntyy tappiokseni vielä rajummin. Kukaan tuttavistani ei tiedä elämäntavastani, enkä missään nimessä sitä halua (osa dommen ystävistä tietää).En oikein tiedä syytä, ehkä siihen liittyy jotain häpeän tunteita. Mutta en siis missään tilanteessa kerro kenellekään, miten elän. Tämä antaa dommelle äärimmäistä valtaa. Jos eteen tulisi tilanne, että haluaisin vastoin hänen tahtoaan vapaaksi, hän pystyisi halutessaan pitämään minut. Vaivaton keino olisi kertoa tuttavapiirilleni lähetettävistä kuvista, jos teen jotain tyhmää. Tuskin ottaisin riskiä, koska tämän, lievästi sanottuna erikoisen, elämäntapani paljastuminen olisi painajaismaista. Samasta syystä en menisi myöskään poliisille. Toinen, fyysisempi tapa pitää orja väkisin on se, että koska olen fyysisesti kärpässarjalainen, domme saisi minut parin dommeystävänsä kanssa rautoihin riippumatta siitä, olisinko yhteistyöhaluinen. En huutaisi naapureita apuun. Sen jälkeen hän osaisi todennäköisesti tehdä asioita, joilla palveluhaluni palautuu.
Eli se, että toivettani julkisista nöyryytyksistä luopumisesta on kuunneltu, muuttaa listalla mainitun hyvän orjan kriteerin puuttumisen dommelleni äärimmäiseksi vallaksi. En tosin tiedä, käyttäisikö hän sitä. Ei ole tullut tilannetta vastaan.
Mutta tekeekö se orjasta huonon, mikäli se kammoksuu julkisuutta? En oikein osaa itsekään sanoa. Ainakin meidän tapauksessa siitä saa jotain vastineeksi.
Muista luettelon asioista:
Lukkopanta: käytössä pääsääntöisesti (teen töitä vain kotona).
Siveysvyö: ei juurikaan käytössä. Osasyynä on se, että häkkimallisen vyön kanssakin laukeamiskielto on luottamuskysymys. Osasyynä on liika vaiva dommelle. Olemme löytäneet häkin, josta kalua ei saa ulos, mutta laukeaminen on mahdollista esim wandilla. Käytettävissä on myös täysin varma teräsvyö (kaiken peittävät "alkkarit" teräksestä). Mutta se vaatii "huoltoa" vähintään joka toinen päivä. Sitä ei pysty avaamaan ja pukemaan yksin, eikä domme halua sitoutua uhraamaan säännöllisesti aikaa orjalleen, joten teräsalkkarit pysyvät pääosin kaapissa. Eli vöitä käytetään vain satunnaisesti, pääpaino on luottamuksessa. Hyvä vai huono?
Ei missään tapauksessa switch: Olen ollut myös toisella puolella. Siitä on kyllä aikaa. En itse asiassa ole varma, tekeekö se minusta switchin, vai lasketaanko vain viimeiset 15 vuotta. Saatan yhä edelleen joskus fantasioida alistamisesta, mutta sillä ei tietenkään ole liityntää dommeen. Itselleni monipuoliset kokemukset ovat antaneet perspektiiviä sille, mihin olen lopulta päätynyt. Tämän osalta olen itse vahvasti eri mieltä listan kanssa.
Koeaika 2 kk: Tämä on mielenkiintoinen. Saatan sohaista ampiaispesää, mutta silläkin riskillä. Tarkoitus ei ole provoilla. Joskus kauan sitten kun olin vapailla markkinoilla, huomiota kiinnitti omaan makuun hieman epärealistinen käytös dominoivien naisten toimesta. Sub miesten klassikkohan on vuosikymmenestä toiseen tarjoutua deitti-ilmossa orjaksi, sitten luetella 5 asiaa jotka dommen pitää tehdä ja viikon kuluttua kommentoida happamasti seuranhaun vaikeutta. Joissain dommeissa on hieman samaa ilmiötä, toisesta kulmasta tosin.
Joillakin dommeilla ajatusmalli on se, että koska alistuvia miehiä on maailma pullollaan, mitä tahansa voi vaatia ja miten tahansa voi käyttäytyä. Oma mutu on, että tuollainen positiointi "markkinoihin" saattaa johtaa siihen, että jotkut ehkä potentiaaliset ehdokkaat menevät dommejen sormien läpi.
En väitä, että aloittajan tietolähteenä oleva domme kuuluu markkina-arvonsa optimistisesti arvioiviin, mutta kahden kuukauden koeaika listan kuvaamaan kuvioon olisi ainakin itselleni täysi mahdottomuus. Näin, vaikka elän tälläkin hetkellä jossain mielessä vielä äärimmäisessä suhteessa. Lisäksi itselläni koeaika menisi toisinpäin. Nykyinen suhde löysi tämänhetkisen muotonsa jossain 7-8 vuoden kohdalla. Tuskinpa tuollaista aikaa tarvitaan, mutta veikkaisin, että listan olosuhteisiin kahdessa kuukaudessa sitoutuvan löytyminen on vähän sama, kuin salama löisi päähän päivällä ja illalla olisi lotossa seitsemän oikein.
Tämän liian pitkän tarinan jälkeen kallistun siihen, että kovin syvälle kiveen hakattujen kriteerien soveltaminen voi tuottaa haasteita orjamarkkinoilla. Kehityskelpoinen yksilö voi päätyä jonkun toisen talliin. Lisäksi oma kokemus on, että monet asiat kehittyvät ajan kanssa. Jos lähtökohtana on, että tuossa on lista - ota tai jätä, pelistä saattavat pudota sellaisia, jotka ehkä jollain aikavälillä saattaisivat kriteereihin taipua.
Mikä sitten on hyvää tai huonoa orjassa, lähtee tarpeista. Joku tarvitsee tiskikonetta ja imuria, toinen valtaa, joku voi nähdä asian talouden kautta.

Tuoreimmat viestit