Siinä vaiheessa, kun sanotaan epäilyttävän Domin tunnisteeksi asioita tyyliin liian hyvä tyyppi, ymmärtää sua liian hyvin tai vaikuttaa just sille mitä tarvitset... Ni mulla lävähtää monttu auki.

Tää on jotain filosofiaa, mikä on erittäin kaukana mun elämänkatsomuksesta. Koen tuollaisen asenteen surullisena.

Ja lisäyksenä vielä. Jos joku näistä huhuista nyt jotain tietääpi, niin saa laittaa viestiä allekirjoittaneelle. Kiitos.

Jos puhutaan persoonista, niin mä ehkä lähtisin siitä, että stoge ja minä ollaan niin samoilla lijoilla, Ehkä vähän värittyneisten valojen suhteen, mutta kyllä me ollaan aikalailla samanlaisia. stoge puhuu pedosta ja mä puhun elukasta. Ei se poista sitä tulkintaa, mitä noista voi saada.

Me ollaan molemmat tiedostavia ihmisiä ja tehdään sen mukaisesti asioita. Ymmärretään molemmat, mitä vastaanottavalla puolella on vastaanotettavaa.

Ollaan käyty hänen kanssaan rakentavia keskusteluita ja olen niistä imenyt itseeni hyvinkin monta elementtiä, toivottavasti toinenkin saanut näistä saunakeskusteluista myös jotain.

Minusta on tällä palstalla varoiteltu ihmisiä, joiden kanssa olen jo toiminut. He ovat kyselleet, että mikä on varoittelijoiden perusteet. Niitä tietenkään ei löytynyt.

Kuten sanottua, niin kuinka spotata epäilyttävä dom on kysymyksenä pelkkä idiomismi, mille ei löydy minkäänlaista esivarottavaa esimerkkiä.

Kiitos selvennyksestä. Luin tuon nimenomaan niin, että nämä yksilöt voi oppia tunnistamaan, siis kaikki.

Ymmärrän hyvin, että on käytösmalleja joista voi päätellä henkilöstä jotakin. Kuitenkin ongelmalliseksi asian tekee se, että ensinnäkin meissä kaikissa on narsistisia piirteitä ja käytösmalleja ja ei voi heti sanoa, onko kyse terveestä narsistisuudesta vai häiriöstä nimeltä narsismi. Sitten ihmisillä on erilaisia joskus ehkä omituistakin käytöstä selittäviä tekijöitä. Sosiaalisissa kyvyissä on ihmisillä eroja ja ihan vaikka pelkkä jännitys tai väsymys saattaa muuttaa ihmisen käytöstä hetkellisesti. Sitten on meitä monella tapaa neuroepätyypillisiä jotka vasta omituisia ollaankin.

Kait pointti oli sanoa, että ihmisillä käytöksestä ei välttämättä voi päätellä mitään suuntaan eikä toiseen. Isolla osalla voi, mutta ei kaikilla. Itse en luokittele ihmisiä ylipäätään noin, moinen on itselle vieras lähestymistapa. Mutta jos ihmiset luettelee noin, niin itse kuulun ryhmään kaksi. En arjessa ja tavallisesti, mutta sellainen puoli on kaivettavissa minusta esiin. Aika monista on. Esimerkiksi jos joku uhka meitä tai meidän läheisiä. Useampi ihminen on kysynyt, että miksi en sitten aikanaan puolustautunut. Se, että hyökkääjä oli läheinen ihminen sai minut lamaantumaan. Nykyisin olen opetellut puolustautumaan myös tuttua hyökkääjää vastaan.

Muistaakseni noin joka kolmas nainen ja joka kuudes mies on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kumppanin taholta. Siis Suomessa ihan yleisesti. Ettei niitä piirteitä joko oikeasti tunnisteta tai haluta tunnistaa. Ja kuitenkin sitten kyse on ihan älykkäitä tolkun ihmisistä. Ja ilman mitään kinky kontekstia. Toki sitten väittäisin että bdsm piireissä ollaan keskimääräistä tiedostavampia ja puhutaan supistaa enemmän. Tai osa puhuu. Itsellä kun tuo seuranhaku on ollut avoimena niin en edes tiedä montako sellaista "Hamsteria" on päätynyt jutulle joilla sitten on hermo mennyt kun on kyselty erilaisia luottamukseen, turvallisuuteen tms liittyviä juttuja. Sen verran monta etten ole edes pysynyt laskuissa. Surullista. Onneksi sitten on ollut niitä mukavia tolkun ihmisiä onneksi myös. Sitten vaan homma on kaatunut puolin tai toisin jenioiden puutteeseen, siihen ettei tarkemmista keskusteluissa olekaan osunut se mitä toinen on hakemassa tai tarjoamassa tai muuhun vastaavaan.
 

Musta tämän ketjun tarkoitus ja tavoite on ollut jakaa näkemyksiä ja kokemuksia siitä, kuinka tunnistamisen voisi onnistua ilman omakohtaista karvasta kokemusta tai edes muilta kyselemällä. Kuten on tuotu esille, maine voi hyvin pysyä siloteltuna - tai hovi/kuoro voi torjua syytökset ja epäilyt niin tehokkaasti, ettei tekijän tarvitse sanoa sanaakaan.

Mitä omasta puolesta pyrin tuomaan esille on se, että tällaiset yksilöt voi todella oppia tunnistamaan. Joillakin on intuitiivinen taito tähän ja he seuraavat sitä. Ehkä useammalla kuitenkin epäilys jää vain häivähdykseksi, ohimeneväksi ja ohitetuksi keholliseksi ja/tai mielensisällöksi liikahdukseksi.

Lukemalla, reflektoimalla ja ihmisiä havainnoimalla voi kuitenkin ottaa ns. ohjat omiin käsiin eli vanhanaikaisesti ilmaistuna opiskella - tunnistaminen on todellakin taito, jonka voi oppia ja jota voi kehittää. Pitkällekin. Useampikin on maininnut kaavamaisuuden henkilöiden käyttäytymisessä, ulosannissa ja tempuissa. Tämä on todella totta. Se tulee esille kirjoitetussa muodossa siinä missä puheessa ja sanattomassa viestinnässäkin.

Osa on ilmiselvempiä, osa piilottelee sitä aikansa ja osa pitää kuoren yllä koko ajan (nk. false self). Nuo aiemmin mainitut Hyrckin artikkelit (ml. Stogen löytämän artikkelin alun itsetunnon kehitystä kuvaava teoriaosuus) ovat 'sisäistä rakennetta', joka löytyy yksilöistä em. ulkoasusta riippumatta. Pinnalla näkyvää käytöstä ja sen tunnusmerkkejä voi lukea paljon helpommassa muodossa niistä muutamista kirjoista, joita kirjastoista löytyy. Uskon, että jokaisella löytyy lapsuuden, nuoruuden tai aikuisuuden varrelta ihmisiä, joiden käyttäytyminen alkaa selkiytyä aiheesta lukemalla. Siitä lähtien tunnistaminen alkaa helpottua. Ja lopulta voi ehkä tehdä valintoja, joista nimimerkki susa-anniina kirjoitti.

Vähättely, pilkkaaminen ja huumorilla mitätöinti ovat iät ja ajat tunnettuja retorisia keinoja, joilla jostakin syystä iselle uhaksi koetulta asialta pyritään viemään kiinnostavuus ja merkittävyys kanssakuulijoiden edessä. Tämä on niitä helpoimpia asioita huomata.

Mä pidän tämän tyyppistä ajattelua uhria syyllistävänä. Enkä usko, että kaikki asiat on sellaisia, jotka voi oppia huomaamaan.

Mä olen esimerkiksi tullut aikanaan kumppanin pahoinpitelemäksi. Siinä kohtaa oli seurusteltu ehkä vuosi. Mikään ei viitannut siihen, että toinen olisi väkivaltainen. Ihan vaan yhtenä iltana alkoi sekoilla, hakkasi mun päätä betoniseinään siinä määrin, että kolmeen vuorokauteen en päässyt sängystä ylös muuta kuin avustettuna. Kyseinen tyyppi oli ja on vieläkin monen tämän foorumin tyyppien mielestä hyvä tyyppi. Jopa siinä määrin hyvä tyyppi, että tapahtunutta lähdettiin kyseenalaistamaan, vaikka ei ollut edes mikään sana sanaa vastaan tyyppinen juttu, vaan toinen myönsi itsekin näin käyneen ja haki apua itselleen.

Tästäkin syystä ajattelen, että on täysin paskapuhetta kirjoittaa että kaikki tuollaiset olisi tunnistettavissa etukäteen.Ei ole. Toki siihen omaan riskiin että jotakin käy, voi ja kannattaa vaikuttaa ja asioita joista kannattaa havahtua ja erityisesti jos tulee fiilis että "onko tässä mätää", niin todennäköisesti on. Mutta pahimmassa tapauksessa paska voi osua tuulettimen jos on huono tuuri
 Oli sitten kuinka hyvä ihmistuntija tahansa.