Varmaan nää asiat menee historiassa sinne alkulammikkoon asti.

Itse mä ajattelen asian niin, että naaraat kontrolloi loppumetreillä seksuaalisuutta ja sitä, minkä uroksen / urokset hyväksyvät parittelemaan.
Uroksille tää luo sitten kilpailuasetelman joka johtaa siihen, että osa uroksista ns. menestyy paremmin ja osa ei niin hyvin.
Tää luo sitten tyhjiön, jossa osa uroksista ei pääse toteuttamaan seksuaalisuuttaan, mutta ei ne tarpeet poistu mihinkään.
Tää kun sitten siirretään yhteiskuntaan ja ko. kilpailu on edelleen olemassa, alkaa esiintymään erilaisia kusipäisyyksiä ja vääristymiä.

Ja ei yksikään ylläoleva asia tee mistään kusipäisyydestä hyväksyttävää.

Sitten jos ajatellaan jotain "naisen vastuuta", niin harvemmin kehenkään kohdistuva väkivalta on uhrin oma valinta.
Toki, omilla valinnoillaan voi vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti on tilanteissa, joissa väkivallan mahdollisuus kasvaa.

Eli en mä näe, että käytös tai vastaava luo oikeutusta, mutta on hyvä sisäistää, että joillakin luo.

Mitä näille sit tekee ? Kulttuurisilla ja kasvatuksella varmaan jotain, mut kokonaan poistavana, tuskin.

Toisaalta, olikos se NoFX kun laulo että satatuhatta huoraa antamassa suihinottoja luo maailmanrauhan ? 

Mutta Lipponen oli oikeassa! Mitä tulee raiskauskulttuuriin. Siihen mikä on naisen oma rooli siinä. Miehet on hirveän paljon yksinkertaisempaa sakkia ja nuoret naiset luulee että se ohikulkija tykkää sun luonteesta kun se jää hetkeksi siinä puistossa jutteleen. Ja samaa mieltä että ei suomessa mitään raiskauskulttuuria ole... ollut. Ysärillä vielä.

Onko miesten yksinkertaisuus väistämätöntä vai opittua?

Kah, siinäpä vasta kysymys. Miehinen seksuaalisuus kun on saanut osakseen vähemmän pidättelyä, ainakin kun tulee kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kasvatukseen... tai sen implikointiin. Vaikka isät olisivat jahdanneet riiaavia poikia haulikoilla, on sekin pitänyt sisällään jonkinlaisen implikointiin siitä, että miehinen seksuaalisuus on hallitsematonta ja pysyy vain uhkailulla kurissa.

Kun ajatuksia ruokkii, ne tuppaavat kasvamaan.

Sitä mietin itsekin tosin, miten naiset oppivat elämään tällä lailla suhteessa miehiin. Tässä skenessä miesten ja naisten väliset dynamiikat taitavat olla hitusen erilaisia kuin valtavirrassa.

  kiitokset miitistä kaikille.

Piti ihan göögletellä kun en muistanut mitään suomessa tapahtunutta minihamehässäkkää, vaikka varttunempaa väestöä edustankin.

"Helsinki on erittäin turvallinen - ei tietenkään tarvitse mennä tyrkyttämään itseään pimeällä johonkin pusikoihin"
--Paavo Lipponen (HS. 2004)

Minihameissa varmaan nyt sekoittuu suomi ja jenkkilä, viittaus siis varmaan 1989 jenkkilän minihame tuomioon.

Jos näin, varttuneellakin väestöllä aika sumentaa muistot.   

Asiasta syvemmin, myös fraternity- ja yliopistokulttuurin käsittelyä, Ylen uutispodcastissa. Kannattaa kuunnella, jos kiinnostaa.

Suomalaisen raiskauskulttuurin olemiseen tai olemattomuuteen en just nyt osaa ottaa kantaa, kun pitäisi nukkumaankin mennä, mutta mutta. Aika hyvin täällä on ainakin osattu uhrin syyllistäminen näissä asioissa, eli väärä aika, paikka, vaatteet, päihteet, seura, ja mitäs läksi muutenkaan. Varttuneempi väki muistanee ysärin lopun minihame lieventävänä asianhaarana- tuomion. Oma lukunsa sitten on, että ollaanko täällä oltu valmiita kuuntelemaan, kun joku kertoo oman yhteisön/ympyröiden sisällä kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Uskon kyllä, että näissä asioissa on suhtautuminen mennyt terveempään suuntaan.