Moni meistä osaa hahmottaa, että voi tykätä useammasta ihmisestä, ajatella ettei se silti ole keltään pois, vaan päin vastoin.

En vain oikein usko, että kysymys on järjestä ja ymmärtämisestä. Intiimeihin ihmissuhteisiin liittyvät tunteet ovat alkukantaisia, eikä niitä voi järjellä hallita. Jos homma pysyy seksin tasolla, se voi onnistua, mutta tunteitaan on monien vaikea jakaa.

Mikäli haluaisi löytää pitkäaikaista seuraa, niin sessiokeskeisellä lähestymistavalla se tuskin olisi vaikeaa: naissubit tapaavat ihastua ja "rakastua" ihan siinä samassa, kuin seksisuhteissakin. Jatko-osat sitten näyttävät tapahtuiko ihastuminen siihen, mitä roolia toinen esitti subin mielessä, vai siihen, millainen ihminen tämä on. Vai vain siihen, että sai nautintoa ja huomiota. Mutta näinhän se menee muutenkin.

Tuo tunnepuolen kypsyyden esilletuominen ja sen negatiivinen vaikutus voisi johtua muutamista aika yleismaailmallisesta tekijästä: monille naiselle vaikuttaisi olevan jännittävää ja mielenkiintoista päästä tutkimaan & selvittämään miehen piilossa olevia, mysteerinomaisia tunteita. Niitä, joita joutuu kaivelemaan esille kuin kastematoja mullasta. Jos ne ovat heti näkyvillä ja saatavilla, selkeästi ja tunnettuina, missä on mielenkiintoisuus? Boring. Menisitkö itse kalastamaan suihkulähteeseen, kun vaihtoehtona olisi meri?

Selittävänä tekijänä voipi olla ne naikkosten omat isät.

Jos ajattelisi asiaa siltä kantilta, että tunteet on kiinnostava juttu kunhan toinen ei pidä niitä (ainakaan liian) kiinnostavana: miehen toivotaan ehkä elävän ja näyttävän tunteitaan - teoissa, ilmeissä, puheessa - mutta nainen saa olla se, joka havannoi niitä ja tulkitsee niitä. Saa pyöritellä mielessään, sovitella kaikenmoisiin kuvitelmiin. Tuskastella kun siltä tuntuu ja tekee mieli.

Ja vielä se ideaalikuva. Eli mitä enemmän mies paljastaa, avaa itseään, sitä vähemmän on tilaa fantastisille kuvitelmille. Sitä vähemmän on mahdollisuuksia, että miehestä paljastuisi C, D ja F, kun tämä on jo tuonut esille että on näiden sijasta H, J ja K.

Naisten kanssa toimii tragikoomisen klisheisesti se, että haluaa panna sitä ketä haluaa panna. He tekevät sitten päätöksensä -milloin milläkin perusteella ja mielialalla - onko liikennevalo punainen, keltainen vai vihreä. Ja mikäli nainen voi luottaa siihen, että kyse on vain seksistä - mutta halutessaan voi privaatisti haaveilla enemmästäkin - niin miehet, jotka ovat tunnetusti seksin perässä ovat tietenkin luotettavia ja turvallisimpia vaihtoehtoja. Narsistisuus ja sosiopaattisuus ovat miehille valttikortteja, koska kyse on pintapuolisesta hurmaavuudesta: miellyttävyydestä, itsevarmuudesta ja jännittävyydestä. Välineellinen suhtautuminen naiseen on jostain syystä kovin kiihottavaa subeille.

Siinä joitakin havaintoja bdsm- ja seksisuhdemarkkinoilta.

71.
Lovense hush 2 anaalitappi
Vähän käytetty. Koko M (tarkemmat tiedot kuvassa)
Voi käyttää sovelluksen kautta tai ilman. Sovelluksella voit käyttää vaikka kiinasta asti.
Mukaan säilytyspussi ja latausjohto.

30e + postikulut

Olen itsekin kokenut vuosien mittaan, että mitä paremmin ja monipuolisemmin ilmaisen tunnepuolen asioita, sitä kauemmaksi tuntuu siirtyvän mahdollisuus löytää seuraa.
...

Näen tässä myös toisen puolen. Jotenkin tuntuu, että kokemukset, oivaltaminen ja tunnepuolen avautuminen halutaan usein “omia” osaksi kahden ihmisen ainutlaatuista yhteyttä. Silloin kokenut, itseään ymmärtävä ja kykenevä ihminen voi näyttäytyä vaikeammin lähestyttävänä.

Iik, tämä ja pari viestiä ylempän onkin ehkä suurimpia valaistumisia mitä minulla on tullut vastaan Baarissa ja kinky-maailmassa. Tämä on ihan huima havainto, että tunnepuoli voi jopa olla este.

Satuin juuri tiputtamaan ihmissuhdepohjaisen tarinani, ja yön nukahtamispodcastissani oli asiaa siitä, että kuinka miesten tunteiden ilmaisu usein kostautuu (vanilja)suhteessa, vaikka nimellisesti etsitään herkkää miestä.
Minä tietysti katson tätä "seuraa" sanaa suhteen kannalta, en vain kontaktina. Itselläni on jopa kohtuullisen suuri vastausprosentti, kiitokset siitä vastaajille  , mutta ei niistä ole "seuraa" muodostunut, eikä kyllä sessioitakaan.

Olen useassa yhteydessä "saarnannut" ja kannustanut täällä "taviskinkyjä" ja "satelliittikinkyjä" pysymään kuvioissa mukana ja antamaan oman äänensä. Osin itsetietoisesti ja -rakkaasti: ajatellut että sellaisella ylläpidän tai jopa laajennan omaa pooliani. Melko monogamisena on hyvin vaikea levittää rajojani useaan lämpimään, mutta lyhkäiseen, kontaktiin.

Jos Mcluren ja Alistavanherran näkökulma on totta, ja miksi se ei olisi, niin tämä on aika mullistava juttu. Täytyy kokeilla jotain muita kanavia, ja vain sanoa suoraan siellä, että hakee alistussuhdetta? Tai esittää vielä stoalaisempaa kuin miksi olen Domina muotoutunut?

Jonkin verran olen pohtinut että ilmiö tulee enemmän siitä, että BDSM-Baari on "(kinky)seksipalsta" eikä "deittailupalsta". Jolloin pelkästään sisäänvirtaavasta populasta johtuen sessiot ja roughhimat toimintatavat korostuvat.
Tottakai insinööri tekee tiedustelua, ja tarkistan myös kilpailevan tarjonnan. Aivan selkeästi tietyissä laadukkaissa kilpailevissa ilmoituksissa näkyy sellainen tunteettomampi hallinta, ja jopa sessioiden tarjoaminen lähes palvelunomaisesti vaikka vahva Dom-henkilö sen itselleen ottaisikin. Sarjasuhteet tai jopa -käsittelyt. Olen myös naispuolisilta käyttäjiltä kuullut, että jokin vahva kaarti omaa kentän ja on siellä melko vahvalla sessiotyyppisellä asenteella liikkeellä. (Ilmeisesti evolutionaarisesti ansaitusti, ja tämä onkin tälle keskustelulle relevanttia.)

Eli ylläolevissa olosuhteissa ehkä tuollainen tunnepuoli jää ... noh, pakkohan se on sanoa: alistetuksi.

Osa on myös havaintomateriaalista johtuvaa: ne tunnepuolen ihmiset eivät jää toistuviin ilmoitusrumbiin, vaan ainakin jollain prosentilla löytävät paikkansa tai suhteensa, ja ovat sitten taas poolista pois. Ja itseään vahvasti ilmentävät sessioijat ja monisuhteiset korostuvat toiston myötä enemmän kuin heidän numeerinen osuutensa on.

Itseänikin kiinnostaisi tuollainen jakauma: onko seuran löytäminen (minun ajattelemassani 1:1 edes lyhytaikainen jatkuvuus) kumman puolen ilmoituksesta kiinni, ja vastaako s:ät hiljaisesti komeisiin ilmoituksiin, vai onko subien hakuilmoitukset se lihanpala johon susilaumat käyvät kiinni? Molemmat?
Kansainvälisesti tilastollisesti naisia pitäisi olla enemmän alistuvia, ja miehiä enemmän dominoivia, länsiyhteiskunnissa jopa niin että D:t eivät riitä. Baarissa taas korostuu valtavasti mies-subit ja keskustelun tilastostakin näkyy, että heidän on vaikeinta löytää seuraa. Se ei liene ylläri, että naisten on helpointa saada seuraa. Silti naisten vastausmäärät tähän kyselyyn eivät ole isoja, joka kertoo jotain kieltä sekin.

Torstaina miittaillaan 
Ilmoittautua voi tiistaihin saakka.