91
« Uusin viesti kirjoittanut faerie 04.06.2023, 09:17 »
En osaa määritellä pyhyyttä, koska se pakenee sanoja ja ihmisymmärrystä. Pyhä on minulle kokemusta arkitajunnan ylittävästä kaiken ykseydestä ja rakkaudellisuudesta. Syvimmästä, mitä todellisuudessa on henkisyyden tasolla ajateltuna, jota luonnontieteet eivät voi tavoittaa.
Koen jokaisen elävän olennon (ihmisenkin) olevan omalla tavallaan pyhän. Elämän sinällään.
Yhteys ja kosketus toiseen ihmiseen voi olla ja on minulle usein pyhää. Erityisesti näin oli pitkissä tantrisissa sessioissa exän kanssa energian vaihtoineen, minuuden liedentymisineen ja (näin miehenä) pitkissä kymmenien minuuttien orgasmeissa ilman siemensyöksyä.
Tai ihan vaan siinä, että makaa sylikkäin silmiin katsoen ja mitään sanomatta.
Surettaa, etten ole löytänyt toista ihmistä, kenen kanssa löytyisi tällainen yhteys. Perinteiset kinkysessiot voivat olla ja ovat olleet syviä, mutteivat samalla tavalla pyhiä, koska välissä on se dom/sub -asetelma, kipu tms. Oikeastaan jonkinlaisia kehnohkoja yritelmiä seksissä saavuttamaani pyhyyteen verrattuna, vaikka eri tavalla kiehtovia.
92
Miten joku ihminen voi olla pyhä? Tekemällä tekoja, jotka ylittivät sen hetken ymmärryksen mikä on mahdollista tavalla, joka oli yhteinen toive, mutta kuviteltiin olevan mahdoton saavuttaa. Hyvyydessä.
Mikä ihmisessä on pyhää? En ajattele enää että se olisi joku koskematon osa itsessä, mihin muut eivät pääse. Kyllä muillakin on pääsy turmelemattomaan osaan itsessä - ja valitettavasti voivat, myös turmella sen. Ajatellaanpa vaikka ajatusta "sielun kumppanuudesta" tai "ikuisesta nuoruudesta", "maailman hyvyydestä". Ideologiana nämä asuvat siellä pyhällä alueella.
Siksi en usko enää luonnon pyhyyteenkään itsessään. Mutta uskon luonnonkin tekevän tekoja, joissa se yrittää elää arvojensa mukaisesti, pyhästi. Ainut tapa minusta olla pyhä tai kokea pyhyyttä, on yrittää elää arvojensa mukaisesti, siinä hetkessä, missä ja miten kulloinkin on.
Ja lopuksi kysymys. Onko pyhyys ulospäin nähtävää ja täten ulkoa määriteltävää, vai sisäinen tunne oman arvon mukaisesta hetkestä elämässä.
93
« Uusin viesti kirjoittanut Violation 04.06.2023, 08:23 »
Ajattelen että mun sisällä on jokin paikka joka on pyhä. Kaikilla ihmisillä on, uskoisin. Se on koskematon ja rikkoutumaton. Olen sairastunut mieleltäni, mutta tuohon pyhään paikkaan sairaudet ja kolhut eivät yletä. Se on jotain sellaista, mitä en voi menettää, mitä kukaan ei voi viedä multa pois. Mitä enemmän olen tietoinen tuosta pyhästä paikasta sisälläni, sen enemmän koen pyhyyttä myös maailmassa, jopa joissain esineissä, kivissä, patsaissa, kaupungeissa. Mutta valikoiden. Kaikki ei ole minulle pyhää, mutta aika monesta asiasta voin pyhyyttä aistia.
94
« Uusin viesti kirjoittanut Occam 04.06.2023, 08:12 »
Pyhyys puhuttelee vuosien, vuosisatojenkin takaa.
Tein pääsiäisenä pakanamatkan Baltiaan, jossa vanhoja pyhiä paikkoja vielä löytyy. Puita, uhrilehtoja ja alttareita joilla ihmiset ovat vierailleet jo silloin, kun muiden tuomat ajatukset eivät vielä olleet vallanneet mieliä. Ennen emme uskoneet, ennen tiesimme.
Pyhyys on yhteys siihen mitä on ollut.
Se mistä tulemme antaa meille taustan. Se määrittää meitä. Esi-isämme ovat eläneet, jotta me voisimme kävellä tänään metsissä. Se joka on antanut elämän on pyhä.
Luonto on pyhä.
En ole puunhalaaja. Mutta keinotekoinen kivikylä ei korvaa sitä minkä tunnet, kun paljaisen jalkojen alla tunnet kostean sammaleen, katsot tuuliselle merelle tai kuuntelet tuulen humina mäntymetsissä.
Pyhyys on myös sisällämme
Kun pidät kiinni siitä mikä on tärkeää on se pyhää. Periaate ja sana. Toimiminen omien arvojen mukaan silloinkin kun muut tuomitsevat.
95
« Uusin viesti kirjoittanut fido 04.06.2023, 07:46 »
Jep. Olen ihminen eli eläin, outoa olis jo en olis feministi. Jyrkkä kannatus ja kehotus. Viides aalto, vähintään, tai aina radikaalein aalto mones jo mennään ikinä tieteen kehittynein kärkinuoli.
96
« Uusin viesti kirjoittanut Janetar 04.06.2023, 07:36 »
97
« Uusin viesti kirjoittanut Violation 04.06.2023, 07:04 »
1. Oletko feministi? Perustele! En tiedä. Riippuu määritelmästä. Käsittääkseni feminismiä on monenlaista nykyään. 2. Mitä mieltä olet sukupuolistereotypioista? Ne ovat hassuja. Vaikka itse olenkin nainen ns.”perinteisellä” ja klassisella tavalla niin luonteeltani kuin ulkonäöltänikin ja tyyliltäni. Kaikkien pitäisi saada itse päättää sukupuolestaan riippumatta miten itseään elämässään toteuttaa 3. Koetko että feminismi on ristiriidassa alistumisfantasioiden ja/tai alistumissessioiden kanssa? En millään lailla koe niin. 4. Saako nainen pukeutua miten haluaa? Saa. 5. Saako nainen todella päättää itse, mitä hän omalle vartalolleen tekee? Pitkälti kyllä. Nainen saa mennä kauneusleikkauksiin, ottaa lävistyksiä ja tatuointeja tai olla ottamatta. Ainoastaan abortti on minulle vaikea aihe enkä ole lopullista mielipidettäni siitä muodostanut. En todella osaa sanoa missä vaiheessa se on ”hyväksyttävää” ja missä vaiheessa raskautta se muuttuu ”vääräksi”. Ajattelen, että abortissa on kyse kahdesta: äidistä ja syntymättömästä lapsesta ja heidän molempien oikeuksistaan. 6. Onko kauneusihanteet täyttävä, meikattu ja kaikin puolin stereotyyppinen nainen häpeäksi koko sukupuolelle ja automaattisesti tyhmä lutka, joka ei voi olla kinky? Ei missään nimessä ole häpeäksi. Ja minä nyt aniharvoin pidän ketään tyhmänä muutenkaan. Että ei, ulkomuoto ei kerro älystä automaattisesti jos ollenkaan.
98
« Uusin viesti kirjoittanut oomoo 03.06.2023, 21:27 »
Pyhyys on itselleni samaa kuin ennen oli termi "tahdikkuus".
Miksi? Niistä löytää tahdin.
99
« Uusin viesti kirjoittanut Betonia 03.06.2023, 21:19 »
Jotain erillistä ja erityistä, joka resonoi jossain hyvin syvällä, kutsuu jotain unohdetusta omimmasta olemuksesta...? Sessio nimenomaan voi olla pyhä.
100
« Uusin viesti kirjoittanut Floora 03.06.2023, 21:06 »
Saatan ilmestyä paikalle!
Väärä kenttä! 
Ah voi ei. Nolostus.
|