Kirjoittaja Aihe: Lokerointi, hyödyt, haitat ja tavalliset väärinymmärrykset.  (Luettu 7301 kertaa)

D79Mies

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 724
  • Haista vittu ei ole turvasana.
  • Galleria
Ne jotka ei mahdu mihinkään lokeroon voi kokeilla laihdutuskuuria... ;D

Egon laihdutuskuuria? ;D

momoi36

  • Vieras
Kinky-skene on lokeroinnin mekka ja toisaalta täällä myös lokerointia vastustetaan. Ja profiileissa sitten näkyy usein bdsm-testin tulokset joilla muut voivat ihmisen lokeroida.

Miten teidän mirlestä lokerointia tulisi käyttää oikein?

Jokainen saa lokeroida itsensä jos haluaa, muut eivät sitä voi tehdä.

Minulle lokerot luovat turvallisuutta, jokaiselle on paikka ja se auttaa minua ymmärtämään itseäni, lokeroinnin vuoksi olen kuluttanut paljon ainaa sisimpäni jäsentelyyn. Ymmärrän kuitenkin ihmisiä, joilla ei ole lokeroinnin tarvetta ja eikä oma logiikkani ole heidän logiikkaansa parempi.

HerraE~Horo

  • Vieras
Kuvittelisin että "lokerointi" auttaa ja selkeyttää muiden ihmisten mielikuvia jopa faktoja kohteesta.. Aika moni yhä tänä päivänä rustailee CV /video esittelyn kimpus löytääkseen muka parempaa esim. duunia.. Itse jätin moiset parikyt vee sit ja keskityn siihen paljon tärkeämpään, myymään itseni parisuhdemarkkinoilla  :love:

HerraE

Lady Whip

  • Turun Baletti
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3433
  • Sadistinen Gfe-Domina
  • Galleria
Suosin kaikenlaisten asioiden lokerointia koska se auttaa ymmärtämään ja tekemään oikeita minulle sopivia valintoja. Lokerointi on tietoa.

Suhdepuolella esim jos etsisin ihmistä lokerosta introvertti aikuinen joka kinkylokerossa alistuva kivunsietoinen kumia käyttävä pitkätukkahetero, en suinkaan käytä aikaa sellaiseen joka ei mahdu tuohon laatikkoon. Sattuisi vielä olemaan kumiallergikko kaiken lisäksi.

ps. Lokeron seiniä voi venyttää ja purkaa kunhan se alkutieto on mennyt perille. Joku lähtökohta täytyy olla mistä lähtee eteenpäin.

Kunpa kemiatkin saisi lokeroon, olisi paljon helpompaa miettiä sopiiko itselle parhaiten vähäadrenaliininen vai runsasoksitosiinipitoinen henkilö.

« Viimeksi muokattu: 28.03.2017, 15:27 kirjoittanut Lady Whip »

Radien

  • Vieras
Eihän kukaan oikeasti tee kaikkea eikä pidä kaikesta. Tai vaikka pitäisi niin sitten ei riitä aika. Kai tätä voisi verrata konmarittamiseen. Niin kauan kun ei pysähdy miettimään minkälaiset asiat oikeasti tuottaa elämään iloa niin kerryttää vaan kotiinsa turhaa krääsää - jolla ei oikeasti tee mitään. Ihmissuhteissakin toinen osapuoli voi olla krääsää, joka on vain parempi laittaa kiertoon.

Jos mietin parisuhdetta niin itselle ainakin tulee "mihinkään lokeroon sopimattomasta" miehestä lähinnä mieleen ihminen, joka käy aika lailla tuulella. Jos itse tietää suunnilleen mitä on ja mitä haluaa niin miten voisi pariutua ihmisen kanssa, joka "on vähän kaikkea, mutta ei oikein mitään"? Enkä tarkoita nyt pelkästään kinkyjuttuja vaan elämää yleensäkin.

Diegen

  • Vieras
Ihmisen ymmärrys itsestään on tilannesidonnaista ja omien mahdollisuuksien arviointi vaikuttaa siihen millaisena nykyisyytemme näemme. Siten ihmisen oma lokerointi voi olla hyvinkin poikkeava siitä millaisen mahdollisuuden joku toinen sinussa tunnistaa. Onko toisen tekemä lokero silloin väärä? Onko oma maailma subjektiivisuudessaan ainoa oikea totuus? Ds suhteissa molemmat saavat voimaa siihen liittyvässä vuorovaikutuksessa. Molemmat kohtaavat ihmisen, joka uskoo toiseen ja molemmat tulevat hyväksytyksi sellaisena kuin ovat on mahdollinen skenaario, johon ei liity toisen paremmuutta tai epätasa-arvoa. Samalla lokeroon liittyy kulttuurillisten rajoitteiden myötä riski väärinkäytöksiin ja vähäisempään arvostukseen. Onko silloin lokerosta enemmän haittaa kuin hyötyä?

Jokaisen maailmassa on rajoituksia, jos haluaa kaiken ei saa mitään. Jos ei tiedä mitä haluaa, haluaa joko kaiken tai ei mitään. Molemmat skenaariot passivoivat mieltä. Fetissi on jostain pitämistä, joskus tervettä ja joskus liioiteltua. Kaikki eivät pidä kaikista tai kaikesta ja niin sen pitää ollakin.  Fetissien takaa voi olla vaikea nähdä ihmistä tai ymmärtää ihminen fetissin mukaan. Ihmisten maailmojen kohdatessa on helppo ymmärtää väärin ja olettaa lokeron olevan jotain muuta kuin se on. Miten lokeroida ihmistä, joka ei tunne itseään tai jonka persoona on tuuliviiri. Kai se sitä muovautumatonta alkulimaa..

Pervossa maailmassa ja psykoterapiassa on ihmeellinen käsitys, että ego täytyy murtaa, jotta pystyy aloittamaan korjaamisen. Kaikki olemme lähtökohtaisesti rikki ja heikkojen osien vahvistaminen on paljon helpompaa kuin murusista kokonaisen kasaaminen. Tätä en siis ymmärrä laisinkaan.
« Viimeksi muokattu: 28.03.2017, 18:45 kirjoittanut Diegen »