Baker, Alexzandria C. "Sacred kink: Finding psychological meaning at the intersection of BDSM and spiritual experience." Sexual and Relationship Therapy 33.4 (2018): 440-453.
Artikkeli selostaa tutkimusta, jonka tavoitteena on ymmärtää hengellistä (spiritual) kokemusta, joka tapahtuu BDSM-session yhteydessä. Kuvailevan, fenomenologisen tutkimuksen tavoitteena on löytää tällaisen kokemuksen psykologiset ainekset (constituents). Väliotsikointi minun.
I Fenomenologinen tausta-ajatus ja metodi (tämä on oma selventävä lisäykseni)
Anthea Wilson* on tiivistänyt fenomenologisen tutkimuksen periaatteet seuraavasti:
1. Näkemys merkityksestä: Ihmiset kokevat maailman merkityksellisenä. Merkitykset löytyvät tunteista, käytännön toiminnasta ja tiedosta.
2. Ihmisen ja maailman tutkimuksellisessa tarkastelussa on kysyttävä, voidaanko ihmisen elämää kokemusta tarkastella objektiivisesti. Tunnistaako tutkija omat oletuksensa ja ennakkoluulonsa?
3. Kokemuksen tutkimisen jatkumo: osa tiedosta jää piileväksi (tacit), mutta kuvailu- ja tulkintakelpoista tietoa voidaan saada keskittymällä ajatuksiin, tunteisiin ja käytäntöihin.
4. Fenomenologian edut: fenomenologia paljastaa ja tuo näkyviin ihmisen kokemuksen syvempiä aspekteja keskittymällä tuntemuksiin usealla tavalla (mood, sensations, emotions). Tätä tietoa voidaan käyttää voimaannuttamaan ammattilaisia ja näiden palveluiden käyttäjiä.
5. Fenomenologisen tutkimuksen ainekset: Tutkimuksen suunnittelua ohjaa uteliaisuudesta syntyvä tutkimuskysymys. Tutkimuksen osallistujien tulee olla sitoutuneita kuvaamaan kokemustaan mahdollisimman ”sellaisenaan”. Nämä kuvaukset ovat tutkimuksen aineistoa. Tutkimuksessa pyritään sulkeistamaan ennakkoasenteita sisältävät teoriat ja ennakkoluulot, mutta se tarvitsee tulkintakehyksen. Baker (2018, 4) mainitsee rajanneensa yhden haastattelun pois aineistosta, koska haastateltu kuvasi kokemusta niin analyyttisesti, ettei se vastannut fenomenologisen tutkimuksen tavoittelemaa ”luonnollista asennetta” (natural attitude).
6. Tutkimus keskittyy osallistujien erityiseen kokemukseen, ei heidän taustoihinsa, sosiaalisiin normeihin tai asenteisiin, vaikka nämä ovat mukana. Näihin painotuksiin viitataan termeillä ”sulkeistaminen” (bracketing), ”olemus” (essence) ja ”eletty kokemus” (lived experience).
7. Fenomenologinen tutkimus ei tuota teoriaa, vaan mahdollisimman autenttisia kuvauksia. Siihen kuuluu henkilökohtainen sitoutuminen ja se edellyttää luottamusta tutkittavien ja tutkijan välillä.
* Wilson, Anthea 2014. "A guide to phenomenological research", Nursing Standard 29 (34), 38-43.
II Haastattelun pääkysymys
Haastattelun ytimessä on seuraava avoin kysymys: "Kuvaile yksityiskohtaisesti jokin erityinen tilanne, jossa sinulla oli hengellinen kokemus (spiritual experience) BDSM-skenen yhteydessä." Täydentäviä kysymyksiä käytetään niukasti, etteivät ne johdattele haastateltavaa.
III Kolme kertomusta
Artikkelissa tarkastelluksi aineistoksi valikoitui kolme haastattelua alkujaan 46:n vastaajiksi ilmoittautuneen joukosta, joista osa karsittiin alustavissa lyhyissä puhelinkeskusteluissa (screening calls) ja seitsemälle tehtiin tunnin kestävä puhelinhaastattelu. 46:n ilmoittautuneen sukupuolia kuvattiin kymmenellä eri kategorialla (mukana mm. male, female, gender fluid ja metagender). Kaksi kertojista edustaa sessioidensa dominoivia ja yksi alistuvaa osapuolta; tällä ei ollut merkitystä valintaperusteena, mutta kylläkin kertomusten tulkinnassa.
Kertomuksista hahmottuivat seuraavat ulottuvuudet tai tulkinnan kategoriat: ordeal, surrender, visionary experience, embodied sense of an energetic force, self-surrendered /transcended state of consciousness, sense of spiritual presence (Other), deeply personal and lasting sense of meaning.
Ordeal, koetus näkökulmana korostaa itsensä avaamista tavallisesta poikkeavalle kokemukselle ja tavalle havainnoida emotionaalisesti, fyysisesti ja psykologisesti. Tutkija kuvaa, miten haastattelu muutti aiempaa käsitystä: aiemmin oletettiin, että kivun vastaanottaminen olisi tämän näkökulman ainoa ilmenemistapa. Yksi dominoivista haastatelluista kuitenkin kuvaa, että osallistujat eri rooleissa joutuvat avaamaan itsensä jollekin, mikä on enemmän kuin kivun kokeminen tai tuottaminen. Kyse on toisenlaisesta tilasta omine odotuksineen ja rajoituksineen, jotka poikkeavat tavallisesta, ovat toisella tasolla (new level beyond their normal expectations and perceived limitations).
Surrender, luopuminen tai antautuminen esiintyy kaikissa kertomuksissa ja viittaa siihen, etteivät kokemuksen hengelliset (spiritual) aspektit olisi mahdollisia ilman, että henkilö ”antautuu täysin” (full surrender of self). Antautuminen tapahtuu joko ulkopuoliselle voimalle (vallalle, power) tai laajemmalle transendentaaliselle itselle. Antautuminen lähtee henkilön omasta halusta.
Visionary experience, näkykokemus jota kuvattiin esimerkiksi ”energian liikkeenä”, seksuaalisen ja ekstaattisen energian latauksena tai hyökynä, joka tuli kertojaa kohti kuin aalto. Toinen dominoivista vastaajista luonnehti nähneensä tai vaistonneensa alistuvan henkilön sydämen kohdalla chakran, jolla usein tarkoitetaan intialaisessa hoito- ja lääkintätraditiossa eräänlaisia voimakeskuksia tai energiaspiraaleja.
Embodied sense of an energetic force, voiman kehollinen tuntemus esiintyy osana näkykokemusta ja sitä kuvataan syvempänä kuin tunnetta tai näkemistä. Se on kehollisesti ilmenevää, mutta psyykkistä, eroottista, emotionaalista tai hengellistä laatua. Dominoiva vastaaja kuvasi, miten hänelle kihosi vesi suuhun kuin ruokahalun herätessä: ”halusin sitä kovasti, maistoin sen suussani”.
Self-surrendered /transcended state of consciousness, tietoisuuden tavallisesta poikkeava antautumisen tai luopumisen tila jota yksi vastaajista kuvasi subspace-käsitteellä ja kaksi muuta käsitteellä topspace. Viitatussa lähteessä (Miller & Devon 2003**) subspacea luonnehti minätietoisuuden väheneminen, laskeva kognitiivinen toiminta ja tahdon antautuminen. Topspacea taas kuvasi ajatusten keskittyminen ja selkeys, voiman ja energian kokemus, toisaalta tietynlainen etääntyminen (feeling of distance and objectivity). Subspacea kuvannut vastaaja mainitsee tunteneensa suurta yhteenkuuluvuutta sekä läsnäoleviin että johonkin laajempaan, ”kosmiseen, hengelliseen virtaan”. Tapahtuu liikettä ”transsin” (trance) ja irtautumisen (rapture, kristillinen suomennos ”ylöstempaus”, maasta irtautuminen, viittaa uskovien nousuun maasta taivaaseen) välillä. Kokemukseen liittyy psyykkisen, eroottisen ja hengellisen jännityksen purkautumista.
**Miller, P., & Devon, M. (2003). Screw the roses, send me the thorns: The romance and sexual sorcery of sadomasochism. Fairfield, CT: Mystic Rose Books.
Sense of spiritual presence (Other), Toisen hengellisen läsnäolon poikkeuksellinen kokemus viittaa kokemukseen itsestä mitättömänä jonkin läsnäolevan Toisen rinnalla. Tämä Toinen esiintyy osana monia huippukokemusten (peak experience) kuvauksia. Kullakin tutkimuksen vastaajalla se saa omanlaisensa muodon; yksi vastaaja kertoo ”kuoleman ja kivun jumalista” (gods of death and pain), toinen ”pimeästä energiasta” (dark energy) ja kolmas ”primaalista, universaalista tai kosmisesta voimasta” (primal, universal or cosmic force).
Deeply personal and lasting sense of meaning, syvästi henkilökohtainen ja viipyvä merkityksen tunne liittyy kokemuksiin, joita kuvataan huippukokemuksina (peak experience), heräämiskokemuksina (awakening experiences) ja laajemmin uskonnollisina tai hengellisinä kokemuksina. Yksi haastatelluista kuvasi sitä kutsumukseksi (vocation), johon ”BDSM:n viihteellinen luonne katosi” (”I did lose my - - - recreational casual BDSM life”).
IV Tutkimuksen yhteenveto
Tutkimus osoittaa, että jotkut kohtaavat BDSM-sessioissa subjektiivisia hengellisiä kokemuksia. Tutkimuksessa on tavoitettu näiden kokemusten psykologisia merkityksiä (psychological meanings of the phenomenon), jotka ilmenevät kokemuksista löytyvinä tiettyinä ainesosina (constituents). Tulosten yhteenvedossa tuodaan esiin, että bottomin on voitava luottaa topiin täysin fysiologisissa ja turvallisuuskysymyksissä. BDSM-skenessä kohtaavat sosiaaliset ja intiimiyden tarpeet tulevat esiin tutkimuksen haastatteluissa. Erikseen mainitaan, ettei aineistona oleviin kertomuksiin sisältynyt voimakasta nöyryyttämistä (high degree of humiliation) – tällöin tuloksissa saattaisi tulla esiin toisenlaisia tekijöitä.
Yhteenvedon kirjallisuusviittauksissa korostetaan, ettei tavoiteltu itsen tai rajojen ylittäminen ole patologista, siis ”sairasta”. Samalla viitataan yhden haastatellun kuvaukseen siitä, miten kokemus on vaikuttanut häneen uudistavasti. Edelleen viitataan kulttuuriseen yhteyteen Baccanalia-juhlien ja yhden haastatellun kuvaaman toiminnan välillä: Baccanaliassa voitiin toteuttaa ”lihan repimistä”, mikä haastatellun kohdalla tarkoitti ihon lävistämistä koukuilla ja niiden hallittua vetämistä.
