Haasteiden läpi parempaan: BDSM hoitokeinona?

[Kolumnisti]

Haasteiden läpi parempaan: BDSM hoitokeinona?


Olen viime kuukausina tutkimushaastatellut ihmisiä, jotka ovat joko toteuttaneet tai läpikäyneet SM-sessioita, joiden tarkoitus on olla viihteen sijasta toimia välineenä emotionaalisten lukkojen avaamiseen. Ilmiö liittyy suurelta osin ns. tiedostavaan kinkyyteen (conscientious kink), jossa SM-sessioiden ja SM-seksin katsotaan olevan välineitä ja väyliä rikkoa olemassa olevia rajoja, esimerkiksi henkisyyden, valtarakenteiden, sukupuoliroolien ja muiden vastaavien ilmiöiden alueella. Joskus sitä tapahtuu myös sattumalta, osana muista syistä harjoitettuja sessioita. Ilmiö on tunnettu jo vuosikymmenten takaa – esimerkiksi Geoff Mains on klassikossaan Urban Aboriginals (1984) pohtinut sadomasokismin yhtäläisyyksiä terapeuttiseen psykodraamaan, sekä sitä millä mekanismeilla SM tuottaa osalle harjoittajistaan levollisen hyvänolon tunteita.

Tutkimus on vielä kesken, mutta raportoin nyt muutamia alustavia havaintoja. Tulokset on kerätty syvähaastattelemalla sekä toimintaa toteuttaneita että sitä läpi käyneitä sadomasokisteja. Yksikään osallistuneista ei ollut terapiatyön ammattilainen, mutta jokainen heistä myös teki selkeän eron terapian ja heidän käyttämänsä lähestymistavan välillä. ”Emme hoida traumaa, vaan tunne-elämän lukkoja”, muotoili yksi haastateltava asiaansa. Moni, tuntematta Mainsia, viittasi toimintaansa psykodraaman kaltaisena.

Menetelmän keskiössä on mitä ilmeisimmin turvallisen tilan kokemuksen luominen osallistujien välille, tehtiin lukkojen avaamista kahdestaan tai ryhmässä. Tyypillisessä sessiossa ennakkosuunnittelussa on poikkeuksellisen suuri rooli, joka vertautuu lähinnä tasoon jolla jotkut suunnittelevat monimutkaisia SM-roolileikkejään. Tarkoituksellisesti auttamaan tehtävää sessiota edeltää pari tuntia keskustelua, joissa paitsi luodaan se välttämätön turvallisuuden tunne, myös rakastettuna ja arvostettuna olevan kokemus. Itse sessio viedään alistujan kestokyvyn rajoille. Sillä haetaan kehomuistia lukot aiheuttaneista kokemuksista ja sitten vapautetaan henkilö päästämään ahdistuksensa ulos. Kuvausten mukaan tekniikka on hyvin vaativa, ja tarvitsee dominoivalta osapuolelta (tai häntä ohjaavalta opettajalta) huomattavaa kokemusta SM:n harjoittamisesta, varsikin kykyä lukea alistujan reaktioita ja mielentilaa. Turvasana on tässä myös erittäin hyväksi, koska sessiossa mennään tarkoituksella kohti äärirajaa. Optimaalinen sessio on teemaltaan lähellä lukkojen syytä, mutta ei niin identtinen että se ruokkisi ongelmaa lisää.

Jälkihoidon aika varmistetaan jälleen turvallisuuden tunteen säilyminen. Myös jälkiseuranta on hyväksi. Parhaita tuloksia on haastateltujeni mukaan saatu juuri toistuvilla sessioilla, joiden aikana voidaan lähestyä ongelmia rauhassa ja luottamusta ruokkien. Yksi toteuttajista kuvasi sitä mitä tekee sanoilla ”avataan vanha haava ja kaadetaan siihen rakkautta”.

Yksi haastateltavistani oli toteuttanut tällaisia sessioita 69 ihmisen kanssa. Heistä 21 oli käynyt läpi useita huolella suunniteltuja kertoja. 19 sanoi hyötyneensä prosessista selvästi, loput 2 jonkin verran. Kesken jättäneistä 3 sanoi hyötyneensä paljon, 3 jonkin verran ja 2 ei lainkaan. Kertasessiolla menneet jakautuivat 25/14/1. Haastattelin myös osaa näistä ihmisistä, ja he vahvistivat tuloksen omalla kohdallaan. Toinen toteuttaja oli ammattidomina, jolla oli ollut noin 130 asiakasta. Heistä kymmenkunta oli erikseen toivonut tässä jutussa mainitun tyyppistä, lukkoja purkavaa sessiointia. Yhden kohdalla se ei ollut onnistunut, muiden erittäin hyvin.

Milloin tämä lähestymistapa ei sitten ole hyväksi? Haastatteluissa nousi esiin kaksi tekijää. Ensimmäinen niistä oli se, että henkilö oli ammattilaisen tarjoaman terapian, ei sadomasokistisen hoidon, tarpeessa. Osa heistä halusi silti sessioida olettamiaan lukkoja pois, eikä tulos todellakaan ollut hyvä. Toinen syy oli haluttomuus heittäytyä itse sessioon, varsinkin topping from bottom. Vaikuttaa siltä että heittäytymisellä on tässä menetelmässä aivan keskeinen merkitys ja rooli.

Paljoa emme vielä tiedä, mutta näyttää siltä että jotakin perää tämän menetelmän hyödyistä kertovissa huhupuheissa olisi. Mutta se vaatii aivan erityistä huolellisuutta, luottamusta ja ennalta suunniteltua etenemistä, eikä siis missään tapauksessa sovi kaikille. Lisää tutkimusta vaaditaan. Tässä vaiheessa voimme varmasti todeta ainoastaan sen, että BDSM on välillä paljon enemmän, paljon muutakin, kuin seksiä.


J. Tuomas Harviainen

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston tutkija


Kirjallisuus

Harviainen, J. T. & London Faerie (2015). “A freedom to cry, a freedom to let go: Self-reported therapeutic effects of cathartic sadomasochism.” Paper presented at NACS 2015, Reykjavik, Iceland.

Mains, G. (1984). Urban aboriginals: A celebration of leather sexuality. San Francisco: Gay Sunshine Press.

[MasterOpie]

Aivan hirmuisen mielenkiintoinen aihe ja uskon tähän täysin. Kuulisin myös lisää koko konseptista jos se vain olisi mahdollista.

Kuin kohtalon ivaa, kirjoitin tänään tekstin otsikolla Terapiasessio, jossa sivuttiin hyvin läheltä näitä aiheita omakohtaisesti.

Uskon että tässä olisi iso voima käytettävänä.

t. Karwis

[Tiia (Niina)]

Loistavaa! Osaatko (tai voitko) jo kertoa, missä ja/tai miten ja milloin tutkimustuloksiasi tulet julkaisemaan? Supertärkeä ja kiinnostava näkökulma.

[Mr.Inathu]

Hyvin mielenkiintoista nähdä, minkälaisia tuloksia olette saaneet ja minkälaisia johtopäätöksiä niistä on vedetty...
Itse olen törmännyt asiaan (varmaan liiankin) usein. En ole halunnut aiheesta paljon huudella, koska erilaisia tekijöitä ja "tekijöitä" on niin kovin paljon ja niin monella niin kovin voimakas usko itsensä kaikkivoipaisuuteen ja erehtymättömyyteen...

Lisäksi henkilökohtainen tuntuma on on se, että BDSM kiehtoo hyvin paljon pervojen lisäksi myös eri tavalla haavoittuneita ja traumatisoituneita ihmisiä, joilla tarkoituksena ei välttämättä ole niinkään hakea nautintoa tai itsensä toteuttamista kuin henkistä kipua ja itsensä vahingoittamista negatiivisessa mielessä. Välillä se tuntuu melkein siltä, kuin (usein nuori) henkilö hakisi D:tä vain voidakseen runkata tämän avulla omaan masennukseensa. Olen silti usein miettinyt, voisiko kysymys olla jostain syvemmästä ja ehkä korjaavan tapahtuman alitajuisesta hakemisesta, ilman että sitä kykenee laittamaan sanoiksi?

Itse en varsinaisen tietoisesti ole lähtenyt "parantamaan" ketään (muuta kuin ehkä muutaman kerran ), koska en ole mielenterveyden ammattilainen ja olen riittävän älykäs ymmärtääkseni sen, vaikka aihe ajoittain kovasti kietookin...
Sen verran usein silti joku s on session jälkeen kertonut miten "jotain" on muuttunut ja miten asioita katsoo tai kokee sen jälkeen aivan eri tavalla, että asiaan on oppinut suhtautumaan olemassaolevana tosiasiana. Muutama on jopa hehkuttanut niin paljon, kuinka sessioista on ollut apua, johon vuosien terapiat ja lääkkeet eivät ole pystyneet, että joskus tuntuu siltä että voisi tosiaan perustaa kinkyklinikan... Mutta sitten taas, kuten kirjoitin, omissa kokemusissani on kuitenkin rehellisesti ollut kysymys enemmänkin sattumasta kuin siitä, että olisin etukäteen tietoisesti pyrkinyt saamaan niitä muutoksia tapahtumaan...

Pidän tutkittua tietoa aiheesta todella tarpeellisena, koska tämän ilmiön kääntöpuolena ovat ne monet, joiden kohdalla vaikutus on ollut juuri päinvastainen, ne jotka ovat traumatisoituneet tai palaneet loppuun kinkysuhteidensa seurauksena. Aktiivisemmin skenessä olevat kyllä tietävät mistä puhun, vaikkei asiasta koskaan missään oikeasti puhutakaan...Ettei vain kukaan leimaantuisi...
Ehkä tutkittu tieto ja tietoinen kinkyys, toisi lisää ymmärrystä siihenkin miten kinky voisi tulevaisuudessa olla vieläkin enemmän ilon, nautinnon ja eheytymisenkin lähde

Kinky ja erityisesti D/s voivat mennä niin syvälle ihmismieleen, että on oikeastaan ihmi, ettei aiheesta ole merkittävämpää kansainvälistä akateemista konsensusta olemassa.

-Mr.Inathu

[Normandie]

Mr.Inathun viestissä monia tosi hyviä näkökulmia.

Itse mietin sitä, että millaisia ovat ne emotionaaliset lukot, joita tällä tavoin pyritään avaamaan. Kiinnostavaa, hyvin kiinnostavaa.

[Loc]

Ongelma on aloituksen laadullinen tutkimus. Kuten jo ketjussa taidettiin mainita skenessä on hiihtäjää joka junaan. Lisäksi käsiteltiin liki ainoastaan s-näkökulmaa joten D/top/mikä-hyvänsä-nimike-joka-ottaa-ohjat-näkökulmaa ei juuri tule.

Terveydenhoitoalan opiskelu on suomessa avointa käytännössä kaikille. En epäile etteikö tästä voisi tulla hoitomuoto. Kuitenkin lääkärien keskinäistä poliittista peliä seuranneena epäilen ettei aikoihin. Lääkärikunnasta kun löytyy jokaista konsensushoitomuotojen ulkopuolista yrittäjää vastaan sanojia. Nyt kun keskustellaan vaikkapa akupunktion asemasta hoitomuotona, niin tällä kehitystahdilla ammattilaisterveydenhuolto ei tule tätä omaksumaan mun elinaikana. Toisaalta ymmärrän epäilykset. Aivan liian monta erilaista placeboa on päässyt "hoitomuotona" pilaamaan terveydenhuollon mainetta.

Toisaalta ongelmaksi muodostunee lääkäriopiskelija-aines. Lääkäriksi opiskelu vaatii melko paljon, eikä juuri anna tilaa sellaisille voimakkaille kokemuksille mitä elämän konkareilta löytyy. Dom/ina kun harvemmin on viettänyt ikäänsä motivoituneiden opiskelijoiden ja huippuarvostettujen työntekijöiden parissa. Ja taas tullaan kirjan ja kokemuksen eroon. Voit lukea vaikka mitä ja osata kaivaa hoitosuositukset kulloisiinkin oireisiin hakukoneella. Tai jopa pahimmassa tapauksessa diagnoosin niin kuin itse ymmärrät potilaan kertomuksen. Kuitenkin ero ymmärryksessä on se rajoittava. Pitäisi ymmärtää mitä oikeasti sanoo ja nonverbaliikka yms.

Dn kohdalla taas ei suuressa osassa tapauksista ole riittävää ymmärrystä hoidettavista ongelmista jotta voisi harkita lääketieteellisesti perusteltua hoitoa.

Päädyn siis siihen että dsm pysynee pitkään ongelmaksi ymmärrettynä. Hoito kehittynee pikkuhiljaa. Noin yleisohjeena totean että sillä ei niin väliä mitä tekee. Tärkeintä olisi hyväksikäytön epäilyksistäkin vapaa ihmissuhde aikuiseen ihmiseen. Kuitenkaan ei liene vielä sellaista keinoa jolla ihmiset halutessaan saisivat ihmissuhteita. Mielenkiintoista kuinka paljon lopulta sattuman varassa.

[Jiituomas]

Muutamia huomioita kommentteihin:

1. Tulosten julkaisukanava on vielä auki. Katsomme ensin mitä datasta nousee.

2. Mr.Inathun pointit tosiaankin ovat tärkeitä. Tämä, ja muutamat muut jo julkaistut tutkimukset, antavat osviittaa siihen että noissa henkisissä vahingoittumiskokemuksissa ovat usein taustalla luottamustason ongelmat sessioissa, ylikuviteltu "kyky lukea toista", (pari/poly/24:7/tms)suhteen luonteeseen liittyvät ongelmat ja/tai taustalla piilevä trauma jota ei todellakaan sessioilla hoideta, edes ns. helpotusvaikutuksen avustuksella.

3. Haastateltavieni mainitsemia lukkoja ovat mm. olleet dominoivien vanhempien aiheuttamat estot, lähisuhdeväkivallasta toipuminen, ujous ja kehodysforia.

4. Ei tästä virallista hoitomuotoa löydy. Se, mitä tutkimme, on että meillä on toistuvia raportteja vuosikymmeniltä siitä että bdsm tuottaa paitsi helpotusta stressiin joillekin lyhytaikaisella eskapismilla (stereotyyppinen "johtaja menee alistumaan"), mahdollisesti myös pitkäaikaisempia vaikutuksia jos luottamussuhde on hyvä ja voimakas. Se on aihe, jota ksannattaa katsoa lisää, jo ihan perustason inhimillisen hyvinvoinninkin kannalta, ilman suuria lääkinnällisiä unelmia.

[Tiera]

Ihan äärimmäisen mielenkiintoista tekstiä! Ihmisen psyyke on erittäin kiinnostavaa tutkailtavaa, peilailla omaa maailmaansa siihen miten muut kokevat asioita ja yrittää asettua toisen asemaan ja miettiä asioita toisen näkökulmasta. Olisi mielenkiintoista lukea ajatuksia henkilöltä joka on kokenut bdsm:n auttaneet käsittelemään asioita ja aukaisemaan henkisiä lukkojaan.

[hermit]

Niin, ainakin tunnelukollinen hermit on oikeilla jäljillä kun täällä seikkailee...Siis oppii käyttämään/käsittelemään tunteitaan järjenkin lisäksi....

[Nuppuorja]

Kaikenlaiset hyvät ja voimakkaat kokemukset elämässä voivat toimia korjaavina kokemuksina; kaikilla on elämän myötä kipeitä ja ahdistavia juttuja. Seksuaalisuuteen ja syvälle meneviin ihmissuhteisiin liittyvät kokemukset, tunteet ja ajatukset useimmiten muokkaavat meitä ja voivat sysätä muutosta liikkeelle.
Mutta kovin sekaisin olevan ihmisen terapoiminen innokkaalta amatööripohjalta... Hui.

[bikantti]

Erittäin kiinnostava juttu ja kiinnostavaa keskustelua.

Itse luin tuota nyt niin, että luottamus.. luottamus... luottamus. Jonkinlaisia yhtymäkohtia löytynee, kun tsekkaa artikkeleita/kirjoja eri psykoterapioiden yhteisistä vaikuttavista tekijöistä. En tiedä, onko Jiille tuttujakin?

[Pip]

Otan tähän esiin vain yhden osa-alueistani, nimittäin "terapiasidonnan". Olen sitä nimitystä lähtenyt käyttämään, koska jotkut haluavat tulla luokseni sidottavaksi ja vain olla köysissä. Eräänlainen meditaatiohetki siis, turvallisessa ympäristössä. Varsinkin tyypit, joilla on todettu ADHD, tuntuvat saavan paljonkin irti tästä. Kuten sanottua, niin sidonnoissa on yhtä monta erilaista kokijaa, kuin on sidottaviakin. Eikä yksikään kerta ole edellisten kaltainen.

[IKRM]

Ei BDSM ketään paranna, se ei ole lääke eikä parannuskeino.

Ihmisillä on vain tapana paeta ongelmiaan seksuaalisuuteen, ja sen vuoksi moni ongelmainen ennen pitkää löytää tiensä BDSM pariin.

Huvittavaa uskotella itselleen, että olis jonkinlainen parantaja kun sitoo tai käyttää toisia mielensä mukaan, kannattais edes olla rehellinen itselleen omista tarkoitusperistään.

IKRM

[Pip]

Ei BDSM ketään paranna, se ei ole lääke eikä parannuskeino.

Ihmisillä on vain tapana paeta ongelmiaan seksuaalisuuteen, ja sen vuoksi moni ongelmainen ennen pitkää löytää tiensä BDSM pariin.

Huvittavaa uskotella itselleen, että olis jonkinlainen parantaja kun sitoo tai käyttää toisia mielensä mukaan, kannattais edes olla rehellinen itselleen omista tarkoitusperistään.

IKRM

Huono provoyritys, kyllä sä pystyt parempaankin, yritä uudelleen.

[Tiera]

Otan tähän esiin vain yhden osa-alueistani, nimittäin "terapiasidonnan". Olen sitä nimitystä lähtenyt käyttämään, koska jotkut haluavat tulla luokseni sidottavaksi ja vain olla köysissä. Eräänlainen meditaatiohetki siis, turvallisessa ympäristössä. Varsinkin tyypit, joilla on todettu ADHD, tuntuvat saavan paljonkin irti tästä. Kuten sanottua, niin sidonnoissa on yhtä monta erilaista kokijaa, kuin on sidottaviakin. Eikä yksikään kerta ole edellisten kaltainen.

Mä ymmärrän tän kyllä ihan hyvin, sidottuna on mukavan rauhallinen fiilis. Paitsi jos naurattaa kamalasti. Mut on se sillonkin!